Wuotjärven wanha Hovi vuonna 1922
Vuonna 1775 Wuotjärven Leskelän tilan vanhalla paikalla Suottalassa asui lautamies Anders Johansson Leskinen, jonka puoliso oli Elin Påhlsdotter Pasanen Niemelästä. Vanhasta paikasta jonkin verran koilliseen sijaitsi entinen sotilaantorppa, johon 19 vuotta sitten eli noin 1756 oli muuttanut lautamies Anderssin setä Ivar Andersson Leskinen. Tällä uudella asuinpaikalla oli noin 7 tynnyrinalan eli noin 3,5 ha pellot. Ivar pystyisi vielä raivaamaan lisää peltoa hyvälle savi- ja multamaalle. Ivarin asuinpaikka oli nykyinen Hovi. Talon vanha isäntä vuonna 1841 syntynyt Johan Pasanen kuoli vuoden 1921 lopussa. Isännyyden otti poika Kalle Pasanen, jolla oli useita veljiä. Hovin rantaan poikkesivat Lastukosken ja Juankosken välillä kulkevat laivat. Vuodesta 1906 lähtien päästiin Wuotjärveltä laivalla myös pohjoiseen Syvärille. Silloin valmistui Lastukosken kanava. Wuotjärveä pitkin kulki matkustajalaivojen lisäksi hinaajia, jotka vetivät tukkilauttoja. Hinaajia kävi vielä 1950 - luvulla Wuotjärven Mustassa lahdessa ja Niemelän edustalla olevilla vesillä. Siellä kuitenkin useimmiten tukkilauttoja vedettiin miesvoimalla tukki - eli "keluveneillä". Karikkoisen reitin takia tarvittiin Wuotjärvellä luotsejakin, joista mainittakoon 1920 - luvulla Hipansalmen talossa asunut Kalle Heikki Hartikainen. Kesäisin 1900 - luvun alkuvuosikymmeninä aina 1940 - luvun lopulle asti Kuopion matkat Wuotjärveltä tehtiin laivoilla, jotka tulivat Juankosken alapuolelle Karjalankoskelle. Matkustajat menivät veneillä tai jalan Hovin rantaan, josta he nousivat Juankoskelle menevään laivaan. Vuodesta 1906 lähtien Wuotjärven ja Karjalankosken välillä liikennöi ruukin kapearaiteinen juna "pässi", joka kuljetti tavaroiden ohella myös matkustajia. Pässin ohi ajaessa siitä roiskui pieniä kuumia vesipisaroita. Sen kuski ei aina muistanut pysähtyä joka seisakkeella. Niinpä hän oli kerran selittänyt eräälle seisakkeelle jääneelle kiukkuiselle matkustajalla ajaneensa silloin toista raidetta pitkin ohi. Raiteita oli vain yksi. Hankala Muurutvirta Muuruvedellä oli perkattu vuonna 1896. Talvella vuonna 1929 talvi tuli hyvin myöhään. Laivat kulkivat Kuopioon tammikuun lopulla vieden väkeä tammimarkkinoille. Paluu Kuopiosta oli ollut vaikeaa, koska järvet jäätyivät nopeasti. Wuotjärven Joenniemen isäntä Einari Kvistin eli Taattolan kerrotaan tehneen kihlajaismatkansa laivalla Kuopioon. Einari oli pienikokoinen; ehkä noin 155 cm pitkä, kun taas morsian Agatha Turunen oli kookasta lajia oleva nainen. Laivassa rahastaja oli sanonut pariskunnalle: " Emännältä menee täysi maksu, mutta poika pääsee puoleen hintaa". Jo 1770 - luvulla oli ollut paljon matkustajia Juankosken ruukilta Kuopion suuntaan. Silloin talonpoika Hiltusen osakas Anders Sitolainen piti Juankoskella kestikievaria. Andersin isä Samuel oli saapunut Isonvihan aikaan pakolaisena ilmeisesti Pohjanmaalta tai Inkeristä Siilinjärven Kasurilaan. Anders nai vuonna 1755 Akonvedeltä Mats Hämäläisen lesken Christina Wäänäsen. Wuotjärven Leskiset hoitivat jo 1750-luvulla matkustajaliikennettä Nilsiän suunnasta Selkälänniemeltä ruukille, jonne heillä oli matkustajien kuljetusvelvollisuus Wuotjärven yli. Leskiset eivät saaneet kestikievarioikeutta, koska heidän talonsa oli siihen tarkoitukseen liian pieni. 1800-luvun alussa Juankosken ja Kuopion välistä matkustajaliikennettä avustivat jännevirtalaiset Niskaset, joilla oli kestikievari. Ruukilla vierailleet herrat Tigerstedtit ja Wrede ym. pieksivät talvella 1802 ohi kulkiessaan kestikievarin isännän Erik Niskasen, koska tällä ei ollut riittävästi hevosia yllättävän suurelle herrajoukolle. Myöhemmin 1810-luvulla Niskaset hoitivat postiliikennettä. Hovin kuva on Selkälästä Kusti Leskiseltä. / PP

Wuotjärven wanha Hovi vuonna 1922

Vuonna 1775 Wuotjärven Leskelän tilan vanhalla paikalla Suottalassa asui lautamies Anders Johansson Leskinen, jonka puoliso oli Elin Påhlsdotter Pasanen Niemelästä. Vanhasta paikasta jonkin verran koilliseen sijaitsi entinen sotilaantorppa, johon 19 vuotta sitten eli noin 1756 oli muuttanut lautamies Anderssin setä Ivar Andersson Leskinen. Tällä uudella asuinpaikalla oli noin 7 tynnyrinalan eli noin 3,5 ha pellot. Ivar pystyisi vielä raivaamaan lisää peltoa hyvälle savi- ja multamaalle. Ivarin asuinpaikka oli nykyinen Hovi.

Talon vanha isäntä vuonna 1841 syntynyt Johan Pasanen kuoli vuoden 1921 lopussa. Isännyyden otti poika Kalle Pasanen, jolla oli useita veljiä. Hovin rantaan poikkesivat Lastukosken ja Juankosken välillä kulkevat laivat. Vuodesta 1906 lähtien päästiin Wuotjärveltä laivalla myös pohjoiseen Syvärille. Silloin valmistui Lastukosken kanava. Wuotjärveä pitkin kulki matkustajalaivojen lisäksi hinaajia, jotka vetivät tukkilauttoja. Hinaajia kävi vielä 1950 - luvulla Wuotjärven Mustassa lahdessa ja Niemelän edustalla olevilla vesillä. Siellä kuitenkin useimmiten tukkilauttoja vedettiin miesvoimalla tukki - eli "keluveneillä". Karikkoisen reitin takia tarvittiin Wuotjärvellä luotsejakin, joista mainittakoon 1920 - luvulla Hipansalmen talossa asunut Kalle Heikki Hartikainen.

Kesäisin 1900 - luvun alkuvuosikymmeninä aina 1940 - luvun lopulle asti Kuopion matkat Wuotjärveltä tehtiin laivoilla, jotka tulivat Juankosken alapuolelle Karjalankoskelle. Matkustajat menivät veneillä tai jalan Hovin rantaan, josta he nousivat Juankoskelle menevään laivaan. Vuodesta 1906 lähtien Wuotjärven ja Karjalankosken välillä liikennöi ruukin kapearaiteinen juna "pässi", joka kuljetti tavaroiden ohella myös matkustajia. Pässin ohi ajaessa siitä roiskui pieniä kuumia vesipisaroita. Sen kuski ei aina muistanut pysähtyä joka seisakkeella. Niinpä hän oli kerran selittänyt eräälle seisakkeelle jääneelle kiukkuiselle matkustajalla ajaneensa silloin toista raidetta pitkin ohi. Raiteita oli vain yksi.

Hankala Muurutvirta Muuruvedellä oli perkattu vuonna 1896. Talvella vuonna 1929 talvi tuli hyvin myöhään. Laivat kulkivat Kuopioon tammikuun lopulla vieden väkeä tammimarkkinoille. Paluu Kuopiosta oli ollut vaikeaa, koska järvet jäätyivät nopeasti.

Wuotjärven Joenniemen isäntä Einari Kvistin eli Taattolan kerrotaan tehneen kihlajaismatkansa laivalla Kuopioon. Einari oli pienikokoinen; ehkä noin 155 cm pitkä, kun taas morsian Agatha Turunen oli kookasta lajia oleva nainen. Laivassa rahastaja oli sanonut pariskunnalle: " Emännältä menee täysi maksu, mutta poika pääsee puoleen hintaa".

Jo 1770 - luvulla oli ollut paljon matkustajia Juankosken ruukilta Kuopion suuntaan. Silloin talonpoika Hiltusen osakas Anders Sitolainen piti Juankoskella kestikievaria. Andersin isä Samuel oli saapunut Isonvihan aikaan pakolaisena ilmeisesti Pohjanmaalta tai Inkeristä Siilinjärven Kasurilaan. Anders nai vuonna 1755 Akonvedeltä Mats Hämäläisen lesken Christina Wäänäsen.

Wuotjärven Leskiset hoitivat jo 1750-luvulla matkustajaliikennettä Nilsiän suunnasta Selkälänniemeltä ruukille, jonne heillä oli matkustajien kuljetusvelvollisuus Wuotjärven yli. Leskiset eivät saaneet kestikievarioikeutta, koska heidän talonsa oli siihen tarkoitukseen liian pieni.

1800-luvun alussa Juankosken ja Kuopion välistä matkustajaliikennettä avustivat jännevirtalaiset Niskaset, joilla oli kestikievari. Ruukilla vierailleet herrat Tigerstedtit ja Wrede ym. pieksivät talvella 1802 ohi kulkiessaan kestikievarin isännän Erik Niskasen, koska tällä ei ollut riittävästi hevosia yllättävän suurelle herrajoukolle. Myöhemmin 1810-luvulla Niskaset hoitivat postiliikennettä.

Hovin kuva on Selkälästä Kusti Leskiseltä. / PP