Juankosken pato ja koskea.
Juankoskea ja pato. Taustalla puiden takaa häämöttää vaalea vanha masuuni Brunou ja muita rakennelmia. / PP 2004. Vuonna 1756 tässä sijaitsi ensimmäinen ruukin masuuni ja ja myös mylly, jonka käytön aikana muita ruukin laitteitteita ei voitu pitää käynnissä. Masuunin piipun korkeus oli noin 5 metriä. Ruukilla isännöi Porvoon Koskenkylästä tullut patruuna Abraham Henrikinpoika Nordström. Vuonna 1759 ruukin palveluksessa oli noin 30 henkeä, joiden lisäksi siellä asui näiden perheitä. Patruunana toimi edelleen Abraham Nordström. Tosin hän oli paljon poissa ja ruukin asioita hoitivat hänen vaimonsa sekä kirjanpitäjä Georg Tauler. Muuta ruukin henkilökuntaa vuonna 1759: maasmestari Mats Höijer, padanvalajana Abraham Lir, mestariseppä Mats Höijer (nuorempi kuin maasmestari), vasaraseppä Peter Starck ja takojaseppä Daniel Tollet. Ruukin saarnamieheksi mainitaan Hoffren. Lisäksi ruukin palveluksessa oli renkejä ja piikoja sekä usein muutakin tilapäistä Kuopion pitäjän irtolaisista koottua työvoimaa. Rautapadan hinta saattoi olla 12 taalaria kuparirahassa. Vuonna 1756 mainitaan vasaraseppä Carl Forsman, joka oli ollut ruukin palveluksessa jo noin 5 vuotta. Seuraavana vuonna ruukilla ahersi myös mestariseppä Henrik Jernelius.

Juankosken pato ja koskea.

Juankoskea ja pato. Taustalla puiden takaa häämöttää vaalea vanha masuuni Brunou ja muita rakennelmia. / PP 2004.

Vuonna 1756 tässä sijaitsi ensimmäinen ruukin masuuni ja ja myös mylly, jonka käytön aikana muita ruukin laitteitteita ei voitu pitää käynnissä. Masuunin piipun korkeus oli noin 5 metriä. Ruukilla isännöi Porvoon Koskenkylästä tullut patruuna Abraham Henrikinpoika Nordström.

Vuonna 1759 ruukin palveluksessa oli noin 30 henkeä, joiden lisäksi siellä asui näiden perheitä. Patruunana toimi edelleen Abraham Nordström. Tosin hän oli paljon poissa ja ruukin asioita hoitivat hänen vaimonsa sekä kirjanpitäjä Georg Tauler. Muuta ruukin henkilökuntaa vuonna 1759: maasmestari Mats Höijer, padanvalajana Abraham Lir, mestariseppä Mats Höijer (nuorempi kuin maasmestari), vasaraseppä Peter Starck ja takojaseppä Daniel Tollet. Ruukin saarnamieheksi mainitaan Hoffren. Lisäksi ruukin palveluksessa oli renkejä ja piikoja sekä usein muutakin tilapäistä Kuopion pitäjän irtolaisista koottua työvoimaa. Rautapadan hinta saattoi olla 12 taalaria kuparirahassa. Vuonna 1756 mainitaan vasaraseppä Carl Forsman, joka oli ollut ruukin palveluksessa jo noin 5 vuotta. Seuraavana vuonna ruukilla ahersi myös mestariseppä Henrik Jernelius.