hii

Wuotjärven nykyisiä taloja. Hipansalmi eli Valtala
Hipansalmi vuonna 2007. Talon omistaa Matti Akunpoika Valta. Vallat ovat lähtöisin Lapinlahden Leppälahdelta. Hipansalmen alueella oli 1780-luvulla Isonjaon kartan mukaan Pasasilla 2 niittyä, joista toinen sijaitsi kuvan talosta noin puoli kilometriä vasemmalle "Ellinniemen norossa". Niemi lienee saanut nimensä Laajantalon tyttärestä Elli Paavontytär Pasasesta, joka vuonna 1756 heitti innokkaan kosiomiehensä Heikki Hartikaisen kihlajaislahjat ja sormuksen niemen kohdalla veneeseen. Wuotjärven väkeä oli käynyt veneellä kirkkomatkalla Juankosken ruukilla, jossa 1750 - luvun loppuvuosina pidettiin joskus jumalanpalveluksia. Pasasten toinen niitty oli kuvassa näkyvän talon tienoilla. Juankosken ruukki sai Hipanniemen Pasasilta "liikamaina" Isossajaossa noin vuonna 1787. Pasalan tila oli niin iso, että valtiovalta katsoi siitä riittävän maata huonosti kannattaneen ruukin tueksi. Vuonna 1808 ilmeisesti Hipansalmessa eli Wuotjärvi 7:ssä asui verovapausvuosilla oleva kruunun uudisasukas lampuoti Johan Elg, joka toimi samalla myös hiilenpolttajana ruukin omistajalle Ekholmille. Myös isä Erik Elg eli Hirvonen oli ollut hiilenpolttaja. Luultavasti Elgin torpparina oli David Miettinen. Elg oli riidoissa Ekholmin kanssa vaimonsa Valborg Pasasen isän Sakarin veloista ja lypsylehmistään ym. . Vuonna 1809 Elg syytti Ekholmia siitä, että tämä oli Suomensodan aikaan otattanut hänet kiinni venäläisillä sotilailla, jotka kuljettivat hänet vangittuna Kuopioon. Ekholm murhattiin lokakuussa vuonna 1810 ja Johan Elg kuoli 3 vuotta myöhemmin. Hipansalmen tilalla asui vähän aikaa myös edellä mainittu David Miettinen, joka aikaisemmin asui Hipansalmen länsipuolella Leskelän tilalla isänsä kanssa torpparina. Davidin kuoleman jälkeen torppaa piti halussaan hänen isänsä Antti. Antin kuoleman jälkeen taloon muutti Kaavilta Klemetti Miettinen, joka leskeksi jäätyään avioitui 1840 - luvun alussa Heikki Hyvärisen lesken Lovisa Leskisen s. 1787 kanssa. Myöhemmin 1920 - luvulla talossa asuivat mm. luotsi Kalle Heikki Hartikainen, näyttelijä Hemmo Kallion poika ja Haasianiemestä muuttaneet Heikkiset sekä Heikki Hartikainen, joka muutti Haapaniemen taloon. Jälkimmäinen Heikki oli Taipaleenniemen emännän Lea Mannisen isä. Hemmon poika sairasti kaatumatautia. Kerran sairaskohtaus oli tullut kesken uunin hiilien kohentamisen. "Ranstakka" oli alkanut kummasti heilua miehen kädessä. Jälkimmäisen tapauksen kertoi lähes 90 - vuotias Felix Heikkinen. Hemmon pojalla oli Wuotjärven ensimmäinen radiovastaanotin. Tieto Selkälän Kusti Leskiseltä. Hemmo Kallio toi Wuotjärvelle suuren maailman tapoja.Kun hän kohtasi lomillaan jonkun tutun wuotjärveläisen, hän halaili tätä ja osoitti muutenkin ylenpalttisesti ystävyyttään. Hän oli myös Laajan isännän Antti Pasasen hyvä kaveri, joka näytteli Helsingin ohella myös Kuopion teatterissa. Kerran vuotjärveläiset Laajasta joukossa Jokelan emäntä Maria Pasanen lähtivät teatterimatkalle Kuopioon. He istuivat katsomossa. Kesken näytelmän Laajan isännelle Antille tuli jotain asiaa Hemmolle. Hän meni pukuhuoneeseen ja kyseli siellä olevilta: "Missä Hemmo on ?". Paikalla olleet osoittivat jotain ovea. Antti meni ovesta, joka johtikin suoraan näyttämölle, missä näytelmä oli menossa. Hän toimitti reippaasti asiansa Hemmon kanssa ja poistui. Yleisö ei huomannut tapahtumassa mitään erikoista. He luulivat sen kuuluneen näytelmään. Jutun kertoi Antin tytär Eeva Airaksinen os. Pasanen. Hipansalmen mailta löytyy vanhoja hiilimiiluja, joissa oli poltettu verohiiltä Juankosken ruukin tarpeisiin. Ruukin omistaja G. F.Tigerstedt antoi 1770 - luvulla murtolahtelaisille talonpojille Hämäläisille ja Pentikäisille oikeuden polttaa verohiilensä Pasalantilan maihin kuuluvalla Hipanniemellä. / PP

Wuotjärven nykyisiä taloja. Hipansalmi eli Valtala

Hipansalmi vuonna 2007. Talon omistaa Matti Akunpoika Valta. Vallat ovat lähtöisin Lapinlahden Leppälahdelta.

Hipansalmen alueella oli 1780-luvulla Isonjaon kartan mukaan Pasasilla 2 niittyä, joista toinen sijaitsi kuvan talosta noin puoli kilometriä vasemmalle "Ellinniemen norossa". Niemi lienee saanut nimensä Laajantalon tyttärestä Elli Paavontytär Pasasesta, joka vuonna 1756 heitti innokkaan kosiomiehensä Heikki Hartikaisen kihlajaislahjat ja sormuksen niemen kohdalla veneeseen. Wuotjärven väkeä oli käynyt veneellä kirkkomatkalla Juankosken ruukilla, jossa 1750 - luvun loppuvuosina pidettiin joskus jumalanpalveluksia.

Pasasten toinen niitty oli kuvassa näkyvän talon tienoilla. Juankosken ruukki sai Hipanniemen Pasasilta "liikamaina" Isossajaossa noin vuonna 1787. Pasalan tila oli niin iso, että valtiovalta katsoi siitä riittävän maata huonosti kannattaneen ruukin tueksi. Vuonna 1808 ilmeisesti Hipansalmessa eli Wuotjärvi 7:ssä asui verovapausvuosilla oleva kruunun uudisasukas lampuoti Johan Elg, joka toimi samalla myös hiilenpolttajana ruukin omistajalle Ekholmille. Myös isä Erik Elg eli Hirvonen oli ollut hiilenpolttaja. Luultavasti Elgin torpparina oli David Miettinen. Elg oli riidoissa Ekholmin kanssa vaimonsa Valborg Pasasen isän Sakarin veloista ja lypsylehmistään ym. . Vuonna 1809 Elg syytti Ekholmia siitä, että tämä oli Suomensodan aikaan otattanut hänet kiinni venäläisillä sotilailla, jotka kuljettivat hänet vangittuna Kuopioon. Ekholm murhattiin lokakuussa vuonna 1810 ja Johan Elg kuoli 3 vuotta myöhemmin.

Hipansalmen tilalla asui vähän aikaa myös edellä mainittu David Miettinen, joka aikaisemmin asui Hipansalmen länsipuolella Leskelän tilalla isänsä kanssa torpparina. Davidin kuoleman jälkeen torppaa piti halussaan hänen isänsä Antti. Antin kuoleman jälkeen taloon muutti Kaavilta Klemetti Miettinen, joka leskeksi jäätyään avioitui 1840 - luvun alussa Heikki Hyvärisen lesken Lovisa Leskisen s. 1787 kanssa. Myöhemmin 1920 - luvulla talossa asuivat mm. luotsi Kalle Heikki Hartikainen, näyttelijä Hemmo Kallion poika ja Haasianiemestä muuttaneet Heikkiset sekä Heikki Hartikainen, joka muutti Haapaniemen taloon. Jälkimmäinen Heikki oli Taipaleenniemen emännän Lea Mannisen isä. Hemmon poika sairasti kaatumatautia. Kerran sairaskohtaus oli tullut kesken uunin hiilien kohentamisen. "Ranstakka" oli alkanut kummasti heilua miehen kädessä. Jälkimmäisen tapauksen kertoi lähes 90 - vuotias Felix Heikkinen. Hemmon pojalla oli Wuotjärven ensimmäinen radiovastaanotin. Tieto Selkälän Kusti Leskiseltä.

Hemmo Kallio toi Wuotjärvelle suuren maailman tapoja.Kun hän kohtasi lomillaan jonkun tutun wuotjärveläisen, hän halaili tätä ja osoitti muutenkin ylenpalttisesti ystävyyttään. Hän oli myös Laajan isännän Antti Pasasen hyvä kaveri, joka näytteli Helsingin ohella myös Kuopion teatterissa. Kerran vuotjärveläiset Laajasta joukossa Jokelan emäntä Maria Pasanen lähtivät teatterimatkalle Kuopioon. He istuivat katsomossa. Kesken näytelmän Laajan isännelle Antille tuli jotain asiaa Hemmolle. Hän meni pukuhuoneeseen ja kyseli siellä olevilta: "Missä Hemmo on ?". Paikalla olleet osoittivat jotain ovea. Antti meni ovesta, joka johtikin suoraan näyttämölle, missä näytelmä oli menossa. Hän toimitti reippaasti asiansa Hemmon kanssa ja poistui. Yleisö ei huomannut tapahtumassa mitään erikoista. He luulivat sen kuuluneen näytelmään. Jutun kertoi Antin tytär Eeva Airaksinen os. Pasanen.

Hipansalmen mailta löytyy vanhoja hiilimiiluja, joissa oli poltettu verohiiltä Juankosken ruukin tarpeisiin. Ruukin omistaja G. F.Tigerstedt antoi 1770 - luvulla murtolahtelaisille talonpojille Hämäläisille ja Pentikäisille oikeuden polttaa verohiilensä Pasalantilan maihin kuuluvalla Hipanniemellä. / PP