Vanhat Paasoset, Pasaset ja Pasoset 1541 - 1600 - 1740 / PP



Sisältö on karkeasti jaoteltuna seuraaviin osiin:

  1. 0. Johdantoa suvuista ja heidän asuinpaikoistaan
  2. 1. Joroinen ja Juva
  3. 2. Mikkeli
  4. 3. Mäntyharju ja Toivola
  5. 4. Wesulahden Harjumaa, Vuolinko, Vanhamäki ym.
  6. 5. Tavinsalmi ja Leppävirta
  7. 6. Pohjoiseen ja itään muuttaneista Pasasista
  8. 6.1 Pohjanmaan "Pasasista" ja "Pasoista"
  9. 6A Iisalmelle, Pielavedelle ja Kolimaan muuttaneista
  10. 6B Lyhyesti Wuotjärven vanhimmat Pasaset
  11. 6C Karjalan Pasasista
  12. 6D Pasasia sotilaina lähinnä idässä
  13. 6E Savon pohjoisosan Pasasten vanhoja omistuksia. Pasaisenkoski.
  14. 7. Pasasten, Koististen ja Hyttisten yhteyksiä
  15. 8. Eräitä vanhoja mittoja
Yo. "sisäiset" linkit eivät toimi Mozilla-selaimessa! Jos käytät sitä, rullaa sivua alas haluamaasi paikkaan!

Koska Pasasten sukukirjassa vanhimmat tiedot Pasasista näyttävät olevan kovin puutteellisia ja virheellisiä, niin olen koonnut heistä tähän laajan tutkimuksen. Ne on haettu suoraan voudin - ja läänintileistä. Savon Pasasten ohella on tutkittu myös Karjalan ja Inkerinmaan Pasasia sekä sotilaita. Näistä voinevat sukututkijat ja harrastajat saada paremman käsityksen suvun ja nimellisesti sitä lähellä olevien sukujen jäsenten asuinpaikoista ja - ajoista. Tästä on hyvä jatkaa sukututkimusta vanhimpien Pasasten osalta vaikkapa Taalainmaan suomalaismetsiin. 26. Feb 2016 korjasin ja täydensin1640-1650 luvuilta mm. Juvan ratsumiehiä! Nimismies Petter Pasanen ratsutilallinen jo vuoden 1650 alussa!

Tutkimuksen lopussa luvussa 6E on tietoja Savon pohjoisimmista Pasasten maista. Pasosenkosken ja Pasosenmäen sijainti on selvitetty. Myös yhteyksiä Pasanen-Koistinen-Hyttinen tutkittu. Lisäksi on täydennetty Toivolan ja Karjalan Mäntyharjun "Pasasia". Jälkimmäisiä löytyi jo 1540-luvulla Karjalasta Taipaleen pitäjästä. Näyttäisi siltä, että Etelä-Savon "Pasasia" muutti 1600-luvulla Mäntyharjun tienoilta myös Pohjois-Savoon?! Samaten Laatokan - Karjalan Paasot olivat ehkä lähtöisin Joroisista! Elokuun alussa 2012 selvitin, että Juvan Ollikalassa asui Pasasia ainakin vielä noin vuosina 1675 - 1710! (28.9.2012). Lokakuussa 2012 tarkistin Karjalan "Pasasia", rippikirjoista Leppävirran Pasasia ja Liperin Pasasia v. 1722 sekä Kaavin Pasasia 1720-luvulla. Lisäsin lukuun 6 kappaleen 6.1, johon on koottu 1600-luvulta Pohjanmaan "Pasasia" . Heitä löytyi paljon Oulun tienoilta. Tammikuussa 2013 tutkin mm. Juvaa, jossa Pasaset toimivat nimismiehinä noin 1643-1656 sekä ratsutilallisina 1656- ?1661. (PP 2.7.13: Jöns Pasanen Oulujärvi Melalax 1576-1583!). Lisätty Juvan loppuun v.1820 tietoja! (5.4.2014). Toukokuu 2014: Joitain muutoksia Joroisten Pasasiin 1604 - 1610. Elokuu 2014 lisäys Pihlajamäen Pasasiin! Kaavi Sivakkavaara: Christer Pasanen ja veli v. 1702 (lisätty 4.11.2014). Laatokan pohjoisrannan pitäjissä siltavouti Johan Pasanen v. 1707. Vuonna 1708 talvikäräjät Käkisalmenlääni Jougio - Uuguniemi s.44 Henrik (Matsson) Pasonen Ceswälax (Jaakimanvaara) ja ilmeisesti serkku sotilas (kuollut) Erik (Eriksson) Pasonen. Nämä ovat Suistamon Kerisyrjän Pasosia ja ehkä näistä juontuvat Kutsunvaaran Pasaset? (14.11.14). Pohjanmaa Pyhäjärvi: Klemet Pasainen Raahen tulli 1672 (26.11.14). Hiitola-Kurkijoki - Räisälä talvikäräjät 1709 s.44: Anders Pasanen myynyt lehmän Petter Herkäiselle (10.12.14). Huom! Jaakiman (vaaran) Pasoset voidaan jäljittää 1600-luvulle!. Maaliskuussa 2015 löytyi lisätietoja Juvan ja Mikkelin Pasasista 1640 - 1650 luvuilta sekä Tohmajärven Kutsunvaaran Pasasista mm. vuodelta 1776. Puumala v. 1706: Christer Pasoin (oikeuden pöytäkirjat, varma tapaus). Marraskuun puolivälissä 2015 tutkin vuoden 1656 ruptuurisotaa ja tykkimies Mats Matsson Passaista Käkisalmessa sekä sotilaspoikia Nyenissä ja Pähkinänlinnassa.

0. Johdantoa otsikon suvuista ja heidän asuinpaikoistaan

Seuraavasta luettelosta löytyy mm. Pasasia, Passaisia, Pasoisia, Passoisia, Paasosia, Paasoja,Pesaisia,Peesaisia, Piesaisia ja Pasiaisia.  Kaikista näistä löytyy nimimuoto Pasanen Pasainen, Pasoinen tai Passainen. Kirjurit tai muut henkikirjoittajat muuttivat usein nimen Pasanen muotoon "Päsonen" eli Pesonen. Siten Saloheimo ei löydä Savon historiaan vuonna 1694 Kuopionpitäjästä yhtään Pasasta. Kaikki 7 henkikirjoista löytyvää Pasasta oli kirjattu Päsosiksi. Joskus toki kirjattiin Pesonen Pasaseksi. Näin tapahtui mm. 1740-luvulla, kun ennen Isoavihaa 1713-1714 oli kätketty Kuopion kirkonkello, jonka kätköpaikkaa nyt kirkkoherra Henrik Argillander yritti selvittää käräjillä. Kuopion nimismiehen mukana kelloa kätkemässä oli ollut pohjalainen Hemminki Pasanen (po. Pesonen). Lautamies Petteri Pasanen Wuotjärvi joutui myös asiassa todistajaksi.

Jokin nimimuoto vakiintui usein tietylle alueelle. Esimerkiksi Joroisten luoteispuolella Syväsillan alueelle ilmestyi vuonna 1571 Povall Pasian. Nimi kirjoitettiin useimmiten muodossa Pasiainen, mutta esimerkiksi vuonna 1583 muodossa Passainen. Jos nimi luettiin "Paasiainen", niin se viittaisi hämäläiseen Paasia-sukuun! Hänen jälkeensä noin vuonna 1586 tilan isännäksi tuli Ihannus Pasain, jonka nimi myös kirjoitettiin vuonna 1587 muodossa Passain ja vuonna 1590 Pasiainen. Nimi lienee kuitenkin luettu "Pasjainen", koska i - kirjain voitiin tulkita j - kirjaimeksi. Toisaalta kirjurillakin saattoi joskus olla huumorintajua. Vuonna 1590 tilalle ilmestyi myös Oluf Pasanen. Vuonna 1594 Ihannuksen sukunimi oli kirjattu muodossa Paasoin.

Joroisten Pasasia asui noin 10 km kirkonkylästä länteen Järvikylän länsiosassa ja ehkä myös siitä noin 20 km pohjoiseen Kollinmäellä. Jälkimmäistä paikkaa lienee 1500 – luvulla kutsuttu Mäkiokseksi. Jossakin Mäkioksen lounaispuolella sijaitsi edellä mainittu Syväsilta, joka lienee nykyinen Syväis. Vuoden 1649 Joroisten talvikäräjien pöytäkirjasta selviää, että Pasasia oli siirtynyt Joroisista Juvan puolelle Kuosmalaan. Kuosmasia oli kirjoilla myös Juvan Ollikalassa. Pasaset omistivat edelleen vanhojen asuinpaikkojensa maita, mutta eivät asuneet siellä. Varsinainen Kuosmala sijaitsee nykyisten Juvan ja Mikkelin pitäjien rajalla. Vuonna 1649 Kuosmalan asukas Pekka Pasasen yhtiömiehinä oli myös Nissilän asukkaita. Pasasten asuinpaikoiksi mainitaan 1600 – luvun puolella Juvan kirkonkylän eteläpuolelta Ollikala ja myöhemmin myös kirkonkylän alueelta Kaihumäki. Kaihumäen Pasasten yhtiömiehiä oli vuonna 1664 Kuosmasia. Siten Juvan pohjoisosan Pasaset lienevät lähtöisin Joroisista.

Pasasia/Paasosia ratsutilallisina 1650-luvun alussa:

Korjaus (25.2.16): Nimismies Petter Pasanen löytyy Juvan ratsutilallisten luettelosta ainakin jo tammikuussa 1650 (KA 8598 s.770->. Ei ollut kunnon sivunumeroa ). Hänen taloudessaan asui myös veli ja (?veljen)poika. Veli Anders Pasanen, poika ja tämän vaimo olivat kirjatut Kangankylään (s.770). Kaihumäen tilallisiksi mainitaan Michell Taipaleinen, Lars Mardikainen, Henrik Pulkkinen ja Krister Pettyinen (Pättyinen). Juvan luettelon päiväys oli 27. Jan 1650 ja lautamiehenä nimismies Peer Pasanen "P".

Vuonna 1651 Juvan Kangankylään oli kirjattu Anders Pasasen 4-henkinen perhe. Anders ja vaimo sekä poika ja vaimo (KA 8606 s.133). Järvenpäänkylään oli kirjattu Pasaseksikin sekoitettu Jöran Larssin Possa. Kaihuumäellä asui mm. Martikaisia, Pulkkisia ja Pettyinen. Ratsutilallisten luettelossa on nimismies Peter Pasainen, veli, tämän puoliso, 2 renkiä ja piika (s.134). Petter Pasanen oli merkitty myös lautamieheksi, jonka puumerkki oli P-kirjain.

Vuonna 1652 nimismies Petter Pasanen oli Juvan ratsutilallisten luettelossa (nro 8607 s.1199). Silloin Kangankylässä oli edelleen Anders Pasasen perhe ja nimismieheksi Petter Pasanen (puumerkki OH) on merkitty asiakirjan lopussa. Nils Piik on huonemies!

Vuonna 1651 (no 8600) Karjalan Mäntyharju: ratsutilallinen Erik Eriksson Paasoin ym (s.61->). Korpilahdelle oli merkitty Lars - ja Michell Simonsson Paasoin, Grels - Clemet Clemettsson Paasoin sekä kuudennusmieheksi Knut Eriksson Paasoin

Vuonna 1652 (no 8607) Karjalan Mäntyharju: ratsutilallinen Erik Eriksson Passoin (Huomaa kirjoitus!) , Korpilahdesta puuttui Clemet Clemetsson Paassoin ja kuudennusmies oli Bertill Paassoin.

Vuonna 1653 (no 8609) Karjalan Mäntyharju: ratsutilallinen Korpilahti: Bertill Korpela (s.239) ja Passola: Bertell ja Grells Passoin (s.240)

Mikkelissä vuonna 1652 (no 8607 s.1194 Norola : ratsutilallinen 2 Påål Passoin, Vehkamäen kymmenys: 4 Anders Pasain

Mikkelissä vuonna 1654 ehkä Norola : ratsutilallinen Påål Paasainen/Pasainen

Mäntyharju vuonna 1651 luultavasti Paasola: ratsutilallinen Erik Eriksson Paassain. Erikin tilalla asuivat veli Anders ja Staffan Bertellsson. Kaikilla oli vaimot.
Mäntyharju vuonna 1654 Paasola: ratsutilallinen Knut Paasoin ja poika Erik Knutsson (no 8613 s.551)


Vuosi 1656 uusien Juvan ratsutilallisten luettelossa kerrotaan (LT 732 s.1372 -73):
Juva Turakkala: 5 Anders Passain, 2 poikaa ja yhden vaimo sekä piika.
Juva Kaihumäki: 5 Per Passain, veli ja vaimo sekä 2 renkiä.
Turakkalaan Anderssin perään oli merkitty: Jacob Persson (Qvist?), joka on myös ratsutilallinen Pitkässälahdessa. Toinen Jacob Persson oli "huonemies". Juvalla asui Jacob Persson Pasanen ainakin vuonna1623-24! Vuodelta 1647 löytyvän tiedon mukaan Juvalla Lars Pasanen oli vääpelin verolla. Hänellä oli Kangankylästä Jacob Perssonilta 1 veromarkka ja Turakkalasta Lars Nariselta 2 veromarkaa käytössään. Vuonna 1656 Kangankylän Anders Pasasen 6 vm tila oli edelleen vääpelin sotilasverolla.

Per toimi Juvan nimismiehenä ainakin vuosina 1646 - 1656. Vuoden 1656 jälkeen löytyy tieto, jonka mukaan Per oli vanha (uthgammal) ja hänen poikansa ratsasti (Burgmeisterin rykmentissä). Ratsumies Anders Pasasesta ei löytynyt muita tietoja. Vuonna 1647 Anderssin talossa asui vaimo, poika, pojan vaimo ja tytär. Samana vuonna Per Pasasella oli vaimo , veli ja tämän vaimo. Vuonna 1656 molemmilla ratsutilallisilla oli yhteinen ratsumies Per Pasasen poika ja molempien tilat nähtävästi vastasivat hänen kuluistaan He saivat myös joistakin veroista vapautuksen.

Vuonna 1659 heidän 6 veromarkan tilansa ei pystynyt suoriutumaan velvoitteistaan (oförmogen) (no 8631 s.836). Sen osakkaana oli Per Pasasen lisäksi Henrik Putkonen! 1,5 veromarkan osuudella. Anders Pasasta ei mainita. Myös Muttulaisten veljeksillä Kangankylässä oli sama tilanne. Vuonna 1662 Pasasten Kaihuumäki oli nimismies Piikin verolla (no 8639 s.458).

Vuonna 1656 sodittiin Puolaa ja Venäjää vastaan; vähän myöhemmin Tanskaa vastaan. Itä-Savosta löytyy kaatuneiden sotilaiden (ratsumiehien) tilasto ja olinpaikka. Kaikkiaan Puolassa kuolleita oli kirjattu 127, Saksassa 8 ja Venäjällä 3. Puumalasta kaatui ratsu-/rakuunatilallisen Jöns Pasaisen poika Puolassa ja toinen mies tuli hänen tilalleen sotilaaksi. Tila oli 2,5 veromarkaa. Mikäli kirjaus piti paikkaansa, tämä Jöns oli ilmeisesti Pitkästälahdesta lähtenyt Jöns Monsson Pasanen tai tämän veljen Monssin poika.! Vuonna 1653 Liimattalassa asui mm. Pettyisiä kuten Kaihumäelläkin ja osa kylästä oli jonkun rakuunan verolla (no 8609 s.390).

Raakuunaksi ryhtyneelle luvattiin hänen asumansa tila omaksi. Hän joutui itse kustantamaan hevosen varusteineen, mutta ei aseistusta. Ne tulivat kruunulta. Ratsutilallinen kustansi myös kaikki varusteet, joten tilan piti olla suurempi. Vanhimmat ratsumiehet olivat palvelleet yli 40 vuotta tai jotkut "koko ikänsä". Siis ikä saattoi olla 60 vuoden tienoilla. Muutama oli ratsastanut Saksassa, Puolassa ja Venäjällä. Myös Riikassa kuoli joku ratsumies. Juvalta kuoli vuoden 1658 tietojen mukaan Puolassa 9 ja Venäjällä 1 ratsumies (no 8630 s.1323). Puolan jälkeen sota oli jatkunut Tanskaa ja Venäjää vastaan.




Leppävirran Pasasten sukuhaaraa asui kirkonkylästä noin 10 km länteen Osmajärven kylän Pasalanmäellä tai sen koillispuolella. Asuinpaikan niminä löytyvät Kalamamäki ja Konnuslahti. Vuonna 1541 tämä sukunimi esiintyi voudintileissä muodossa Pasa. Vuonna 1645 löytyi Osmajärveltä Påål Peesainen ja vuonna 1681 Påhl Ollsson Paassainen. Sittemmin vakiintuivat nimimuodot Pasain, Pasoin, Pasainen ja Pasanen.

Mikkelin itäpuolella asui Mälkölän ”Pasasten” sukuhaara. Asuinpaikoiksi on kirjattu ensin Mälkölä, myöhemmin Rahula ja Asila. Nämä sijaitsevat Mikkelin lähellä idässä. Kartalta sieltä löytyy nykyisin kaksi Paasolaa, jotka kuitenkin liittynevät Juvan Yliveden "Pasasiin". Sukunimestä löytyy muotoja mm. Pasanen, Pasonen, Pasainen, Pasoinen, Pasoin ja Paasoinen. Vuonna 1664 Asilassa asui kruununtilallinen Anders Andersson Pasanen. Mikkelin läheisyydestä sukua luultavasti levittäytyi etelään Ylivedelle ja Marioniemelle. Kuitenkin tutkijoiden kannattaa tässä yhteydessä tarkailla myös Joroisten mutta erityisesti Mäntyharjulla asuvia "Pasasia". Ylivesi kuului Juvan pitäjään. Marioniemen sijainti on hiukan ongelmallinen. Se ilmeisesti sijaitsi nykyisten Ristiinan ja Anttolan keskusten välillä. Vuoden 1712 tienoilla "Pasaset" ottivat haltuunsa tilan Anttolan kirkonkylän luoteispuolelta Kääriälästä. Kääriälän ja Seppälän tienoilta löytyi Anttolan historian mukaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla kolme Pasosta ja yksi Pasanen ja yksi Paasonen!

Juvan Joroisten sukuhaaraa muutti siis ilmeisesti ensin Kuosmalaan tai Ollikalaan. Jälkimmäinen sijaitsee 10 km Juvalta lounaaseen. Sieltä sukua siirtyi Juvan kirkonkylän Kaihumäelle sekä Juvan etelä - ja kaakkoispuolelle. Muina asuinpaikkoina mainitaan Kankaankylä, Matila, Kasintaipale, Maarala ja Soiniemi. Juvan Pitkässälahdessa asui vuonna 1626 Mauno Pentinpoika Pasainen, jonka alkuperä tarkistuksen jälkeen jää hämäräksi. Samana vuonna Paasolassa asui Paavo Pentinpoika, mutta hänellä ei ollut sukunimeä. Vuonna 1649 Jakob Nasakerssin rälssiin on (s.953) merkitty Per Pasoinen, pso ja veli. Vuonna 1651 Pitkäänlahteen on kirjattu Jöns Monsson Passainen sekä Mons Passainen (s.164). Pellosniemen eräässä rälssissä asui ehkä Marioniemellä yksinäinen mies Per Andersson Pasain (s.165) Vesulahden Harjujärven uudessa Jöns Rosensmidtin rälssissä Anders Pasonen 7 sk tilalla (s.435). Pitkänlahden Pasaset löytyivät myös vuonna 1652. Vuonna 1650 Pitkänlahden neljänneksen säterin torpparien luetteloon on merkitty Anders Pohlsson Pasainen (s.789->). Siellä asui myös Korhosia ja Taipalaisia. Pohl Pasanen sai Vesulahden syyskäräjillä 1651 sakot.

Vuonna 1664 Ylivedelle oli kirjattu Jöns Månsson Pasoinen, jonka asuinpaikka oli Pitkälahden pohjoisrannalla Ikolassa. Marioniemen suvun alkuperä on epäselvä. Sen asuinpaikat sijaitsivat luultavasti Anttolan luoteis - ja lounaispuolella. Niistä mainitaan Seppälä, Parantala ja Pakinniemi sekä ilmeisesti jo edellä mainittu Kääriälä. Pakinniemi sijaitsee lounaassa Hangastenmaan itäpuolella. Vuonna 1664 Marjoniemellä kruununtilalla asui Per Andersson Pasainen ja vuonna 1674 Anders Michelsson Passoin veljenpoikansa Andersin kanssa. Pakinniemellä asui vuonna 1656 Anders Påhlsson Passain.

Vesulahden Vuolingin Harjumaalle vakiintuivat nimimuodot Pesainen, Peesainen, Piesanen, Piesainen sekä Peesinen. Sukunimi Piesainen on vieläkin käytössä mm. eräällä urheilijalla. Kuitenkin maakirjojen eli anekien mukaan nämä olivat Pasasia! Alueella asui vielä 1610-luvulla Pesaisia tai Piesaisia ja ehkä myös Pasasia. Vuonna 1541 nähtävästi Wesulahden Paukkulan neljänneksen 2. kymmenyksessä veroa maksoivat Antti, Olli ja Paavo Peysin. Samaan aikaan Wuolingon neljänneksen 1. kymmenyksessä asui He Pesun. On mahdollista, että "Pasasia" muutti sinne vasta myöhemmin Mäntyharjulta tai Mikkelin läheltä. Nyt käytössä oleva anekiluettelo koottiin vanhan kadottua myöhemmin, jossa vaiheessa sukunimet ovat voineet muuttua.

Sukunimien muuntumista kuvaa seuraava esimerkki: Harjumaan alueella sukunimi Reponen kirjoitettiin muotoihin Reppoin, Reppoinen, Reepoinen, Riepoinen, Rieppoinen tai Rieppo. Siten i – kirjaimen lisääminen sukunimeen näytti siellä olevan tavallista. Kartalta Harjumaan eteläpuolelta löytyy nykyisin paikka Repola. Harjumaalla asui myös Pajaisia, Pastisia, Pystysiä ja Pistoisia. Harjumaa sijaitsee noin 20 km Mikkelistä luoteeseen Kangasniemen suuntaan. Nimi Pasanen löytyy aina silloin tällöin asiakirjoista 1600-luvun alkupuolella mm. vuosina 1625 ja 1632. Näiden ”Pasasten” asuinpaikoiksi on kirjattu myös Vanhamäki ja Vanhala. Ne sijaitsevat Mikkelin luoteispuolella Kangasniemen tien varrella. Jälkimmäisten paikkojen "Pasaset" lienevät olleet lähtöisin Mikkelin tienoilta. Eräs Marjoniemi sijaitsee kauempana Mikkelistä luoteeseen. Siellä ei ilmeisesti asunut "Pasasia". Vielä vuonna 1654 Harjujärveltä mainitaan kruunun autio: 3/4 Påål Peesainen. Täällä asunut suku lienee ollut Piesaisia!

Pellosniemen pitäjän Mäntyharjun ja Toivolankylissä esiintyi useimmiten sukunimen muoto Paasonen, mutta siellä käytettiin mm. muotoja Passainen, Pasainen, Pasonen ja Paasoin. Suvun pääpaikka saattoi olla Mäntyharjun Paasola. Mäntyharjun historian kirjoittajan mukaan (s.26) suku olisi peräisin Hämeen puolelta Lusin Paasosta, jossa heitä asui jo vuonna 1484 (Sysmässä asui Paasia-sukua, jonka edustaja lienee nykyinen jyväskyläläinen urheilumies Pasoja) ja tullut ensin Toivolaan. Toivolasta Paasosia olisi muuttanut Mäntyharjun Kyttälään. Mäntyharjun Kiepin talon asukkaat olisivat alunperin Mikkelin tienoilta. Toisaalta Kurki-suku liittää Joroisten Pasaset ja Mäntyharjun "Pasaset"! Kurki-sukua asui 1540-luvulla Mäntyharjun itäpuolella! Saamaan aikaan heitä oli Joroisten Pasasten yhtiömiehinä. Muualla Savossa Kurki-sukua asui näihin aikoihin vain idässä Säämingin pitäjässä ja Säämingin neljänneksessä kolmella tilalla. Olli Niilonpoika Kurki verotti vuonna 1559 lappalaisia Inarin tienoilla, jossa verolla oli 50 lappalaista (no 4974 s.6 - s.11). Nähtävästi Kurjet viihtyivät hyvin niin Joroisissa Pasasten "Suurella suolla" kuin Inarin laajoilla rimpisoilla. Mäntyharjun Pasolassa ja Toivolassa ym. sukunimi ilmeisesti lausuttiin ainakin 1680-1692 noin puolessa tapauksista muodossa ”Pasanen”, koska nimessä oli kaksi s – kirjainta peräkkäin. Toivola sijaitsee reilu 30 km Mikkelistä Heinolan suuntaan valtatie 5 pitkin.

Vuonna 1613 Toivolassa asui Mats Andersson Pasoinen ja Lahnaniemellä Thomas Eriksson Pasainen. Vuonna 1670 Mäntyharjun Toivolassa asuivat Mats Larsson Passoinen ja Sigfrid Larsson Passoinen. Sigfridin sukunimi kirjoitettiin myös muotoon Pasoin. Vuonna 1571 Toivolassa esiintyy myös nimimuoto Pasa. Tätä sukua levisi myöhemmin Toivolan länsipuolelle Lahnaniemelle.

Mäntyharjun alue kuului 1500 - luvulla ja vielä 1600 - luvun alussa Karjalan Taipaleen pitäjään. Vuonna 1552 Taipaleenpitäjän asuvat "Pasaset" olivat selkeästi Paasosia, mutta olivathan Etelä-Karjalan Pesoset joskus "Peesosia" ja Kekkosetkin vuonna 1551 "Keeckosia" ! Mäntyharjun Paasola kuului vuonna 1552 Saikkolan "kymmenykseen", jossa asuivat Clemet ja Andhro (Antero) Paasoin. Läheiseen Kyttälään (myöhemmin Skyttälään) oli merkitty Andhro (Antero) Larsson Paasoin. Paasolan alue kuului Taipaleen pitäjän Jöns Kurjen "verokuntaan". Mäntyharjun ja Toivolan "Pasaset" kuuluvat samaan sukuhaaraan. Kyttälä sijaitsee nykyisen Mäntyharjun taajaman keskustassa. Mäntyharjun urheilukenttä sijaitsee Kyttälässä. Sen pohjoispuolella on Kiepinsalmi, mikä lisänimi oli eräällä 1640-luvun "Pasasella". Mäntyharjun taajaman lounaispuolella on Paasolanmäki. Siitä hiukan lounaaseen Juojärven rannalla sijaitsevat Korpilahti ja Luhtanen, jotka mainitaan myös "Pasasten" vanhoina asuinpaikkoina. Toinen Korpilahti löytyy Mäntyharjulta noin 30 km kaakkoon Korpijärven itärannalta. Nähtävästi Mikkelin lähellä asuvat Pasaset/Paasoset kuuluvat sittenkin samaan sukuhaaraan. Joroisten sukuhaarakin voi olla samaa alkuperää, koska nimen ääntämistapa näyttää riippuvan paikkakunnasta.

Laatokan lähellä Sakkolan Ylläjärvellä asui ainakin jo vuonna 1613-1614 1/2 Olof Paso (KA no 5973 s.3). Vuonna 1615 hänen nimensä oli kirjoitettu muotoon Olof Pasainen (s.34). Tämä viitaisi siihen, että Olli olisikin muuttanut sinne ehkä Joroisista. Mäntyharjulta eikä Mikkelistäkään löytynyt varmaa Olli "Pasasta". Myös anekeissa ja vuoden 1664maakirjojen tarkistuksessa mainitut Sonkajärven kirkonkylän pohjoispuolella sijainneet "Pasaisenkosken ja Pasoisenmäen" nimet olivat muuttuneet myöhemmin "Paasonkoskeksi ja Paasonmäeksi". Vuonna 1616 Olli Paso asui Sakkolan Röykkylässä. Sakkolan sukua edustaa mm. Erik Paasoinen , joka toimi pitkään alueen lautamiehenä vielä 1700-luvun puolelle saakka. Paasosten suvun tunnettuja edustajia ovat ugrilaisten kieltentutkija ja professori Heikki Paasonen sekä Mannerheimin tiedustelupäällikkö eversti Aladar Paasonen. Koska Paasosten ja Pasasten sukujen erottaminen toisistaan ainakin 1500- ja 1600 luvulla on käytännössä mahdoton, ongelma ratkennee parhaiten, jos kootaan molemmille sukuhaaroille tältä ajalta yhteinen sukutieto.

Myös Lounais - Suomessa esiintyy Pasas-sukua. Nummi-Pusulan hautasmaalta löytyy Pasasten hautoja (tieto Jarmo Pasanen Nilsiä). Professori Osmo Jussilan (Nummen Jussila?!) kirjoittamasta Nummen historiasta (Vammalan kirjapaino 1977) sivulta 86 löytyy tieto, että vuonna 1611 Nummen Oinolassa asui ratsumies Pasa. Samassa kylässä vuonna 1706 oli Pasan tila. Sivulta 152 selviää, että vuonna1743 Oinolassa asui Heikki Pasa, jonka poika Erik Oillenius oli ylioppilas. Tilan kantaisä lienee ollut Andes Jacobsson Pasa (Hiski), jolla oli ainakin pojat Michell ja Henrik. Myös Kangasalan pitäjässä asui Pasa-sukua. Tutkittavaa riittää mm. Puumalan ja Mikkelin Kääriälän Pasas-suvuissa. Kääriälän asukkaista 1700- luvulla suurin osa (mieheistä lähes kaikki) olivat "Pasasia". Asikkalassakin asui Pasolalaisten sukua. Iisalmen käräjäkirjoissa Rytkyn Pasasten perinnönjakojen yhteydessä mainitaan päiväys 24. jan 1767 Asikkala!

Vuoden 1550 "Pasaset".
I Veromanttaalit (no 6155) sivu 108 Tavisalmi Savilahden neljännes 2. kymmenys: 5 Pol Pasan, Clemet Nissinen (Vieremä), 3 And Pesonen (? Iisalmen Haapajärvi), 5 Matti Ukkonen ja olli Kansikainen (?Lapinlahti). Sivu 122 Juva Joroisten neljännes 4. kymmenys: 7 And Pasaiin ja Pol Kurkin, 8 Caupi, P ja Lau Pasainen. Sivu 163 Wewsulax Wuolingon neljännes 6. kymmenys: 9 Lauri Pol Avikainen, P, P P ja An Pesain . Edellisenä vuonna sukunimi oli "Peiisaiinen". Silloin Vuolingon kevätkäräjillä sai 3 dalerin sakot mm. Lau Påsain eli toisessa luettelossa Lau Pasaiinen, koska ei tullut käräjille (svarlös). Wesulax Mälkölän neljännes 5. kymmenys: 9 Pol Pasain. Pellosniemen Halilan neljänneksessä ei verotettu vielä "Pasasia".

II Papinverot (no 6156) sivu 16 , jossa jousiluku (aikuiset miehet) on ensin. Joroisten neljännes: 2 Olli Pasan, 1 Pol Pasan, 2 Caupi Pasan, 2 Pol Pasan (asui Tavisalmella). Huomattakoon, että Joroisissa papinveroja ei maksanut Antti Pasanen eikä myöskään Lau Pasanen, vaikka hän asui siellä ja vielä seuraavana vuonnakin! Niilo Pasasta ei löytynyt Joroisista, vaikka sukukirjassa niin väitetään! Joroisiin maksoivat papinveroja mm. leppävirtalaiset Antti Möttö, Kärsä Laitinen, Olli Leskinen ja Warkaudesta Antti Luttinen sekä Olli ja Henrik Pitkänen.

Vuosi 1548 Taipaleen pitäjän verot (eli Mäntyharju) : Clemet ja Anthro Pason ja vuonna 1551 Pellosniemen Halilan neljännes 1. kymmenys veronmaksun aloittivat 9 Pl, E (?Erich), Cle ja And Pasain


Karjalais-savolaisia sukuja: Suuri osa Itä-Savon suvuista on sukunimien perusteella lähtöisin Etelä-Karjalasta Muollaasta, Jääskestä, Lapvedeltä, Kivennavalta ja Taipaleesta ym..

Sieltä löytyi jo 1540 - 1560: Laitisia (paljon), Heikkisiä, Leskisiä (useita), Pitkäsiä (useita), Mannisia, Paasosia (Pasasia), Kurkia, Miettisiä, Itkosia, Olkkosia, Saikkosia, Hyttisiä (paljon), Reinikaisia, Kaarakaisia, Jääskeläisiä, Pelkosia, Tuppuraisia, Pirisiä (paljon), Laihiaisia, Kaikkosia, Kallisia, Paajasia, Suomalaisia, Hämäläisiä, Savolaisia, Karjalaisia, Venäläisiä, Korhosia, Kääriäisiä, Puustisia (Muolaa), Lyytikäisiä, Liikasia, Outisia, Kutilaisia, Kokkosia (ja Kokkoja),Tukiaisia, Mustosia, Hyvärisiä, Timosia, Pentikäisiä, Utriaisia, Laakkosia, Kekkosia (Keeckosia!), Kososia, Rytkösiä, Ikosia, Rouhiaisia, Kapasia, Marttisia, Toiviaisia (Toivosia), Kasasia, Pesosia (Peesosia), Koposia, Nousiaisia, Martikaisia, Kukkosia, Lappalaisia, Lukkarisia, Husu, Leppäsiä, Pölläsiä, Kauppisia, Partasia, Vaittisia, Jäppisiä, Soinisia, Siitosia, Pulkkisia, Ollikaisia, Ihalempisiä, Hatsosia (Kuopion Hatsala !), Jauhiaisia, Hallikaisia, Karkiaisia, Ihalaisia, Kettusia, Penttisiä, Tapanaisia, Puurtisia (Varkauden Puurtila), Tuomaisia, Horttanaisia, Kesoisia, Kekäläisiä (Käckälaiju), Pakarisia, Laukkasia, Laasosia, Tiihosia, Matilaisia, Karkosia, Klemettisiä, Tahvanaisia, Soroisia, Tirkkosia, Anttoisia (Anttolan pitäjä), Lipposia, Häkkisiä (Heckisiä), Juvosia, Vihavaisia, Nevalaisia, Halosia, Purasia, Hujasia, Oinoisia, Laamasia, Eskelisiä, Monosia, Huttusia, Nikkisiä, Tapanaisia, Immosia, Vanhasia, Ruuskasia (Ruskan), Lempisiä, Raatikaisia (Raticka), Turusia, Ahoja (Ahokkaita), Suuripää, Hyvösiä jne. Karjaisia kävi kalastamassa Saimaata pitkin aina Kuopion pohjoispuolella Kaavilla asti! Pelkosia asui Kaavin lähellä Ohtaanniemellä. Heillä oli palstoja mm. Juankosken eteläpuolella Lapinmäellä ja Nilsiän Syvärin pohjoispuolella Jumisten lähellä. Eräs Pekka Karkiainen sai anekin Juankosken Akonvedelle. Eräs Siitonen löytyi vuoden 1550 vaiheilla Iisalmelta.


Siihen aikaan talonpoikien maita saattoi sijaita kaukana toisessa kylässä tai jopa toisessa pitäjässä. Tämä vaikeuttaa asuinpaikkojen selvitystä, koska joinain vuosina toisessa kylässä sijaitsevat maat saattoivat olla autiona eli niistä ei maksettu veroa. Joskus ne näkyivät autioveroluetteloissa. Papinveroluettelot olivat eräinä vuosina hyvin puutteelliset, koska talonpojat eivät köyhyytensätakia maksaneet edes papinveroa. Esimerkiksi vuonna 1590 pappi Juvalla valittaa talonpoikien köyhyyttä sotilaiden ”borgelege eli linnaleirin” takia. Anekeista löytyvien tietojen mukaan "Pasasilla" oli ollut jo varhain 1500 - luvulla maapalstoja Iisalmen pohjoispuolella jopa aivan Savon pohjoisimmassa osassa Vieremän Nissilän Rahajärvellä sekä hiukan etelämpänä Pasosenkoski Sonkajärven kirkonkylän kupeella. Pasosenkosken (Paasonkosken) kuva löytyy "Kesän 2012 maisema- ja luontokuvista" Sonkajärveltä.


1. Joroisten ja Juvan vanhimmista Pasasista

Asuinpaikkoina on mainittu mm. Järvikansa, Mäkios, Syväsilta, Joroinen, Ollikkala, Kaihuumäki ja Kangankylä. Järvikansan (Järvikylän) asuinpaikka oli nykyinen Pasalankylä noin 10 km Joroisista länteen. Vuoden 1664 maiden tarkastuksesta selviää, että suvun asuinpaikat olivat Suurensuon ranta ja siitä noin 3 km päässä (1/2 mihl) sijaitseva Kaksimaisten aho "Kaximaisten aho" . Mäkios on luultavasti sukukirjassa mainittu Kollinmäki, joka sijaitsee noin 10 km Pasalan kylästä pohjoiseen ja Warkaudesta noin 10 km länteen. Sen nimi mainitaan vuoden 1561 Pasasten anekissa numero 648 "Kolliomäen eteläpää".

Varsinainen Kollinmäki kuului anekin numero 1612 mukaan Turusille. Syväsilta on ehkä sijainnut Kollinmäeltä lounaaseen tai länteen nykyisen Syväisin tienoilla. Alue liitettiin Pieksämäen tai joskus Haukivuoren kirkon verolle, joten tämä tieto varmentaa sen sijainnin Kollinmäen länsipuolelle. Joroinen lienee Pasalankylän alue, joka on vain kirjattu Joroisiin. Pasasille oli vuonna 1561 kirjattu anekit numero 648 ja 651. Välissä olevat anekit 649 ja 650 kuuluivat Kolemaisille, joiden sukunimi kirjoitettiin myös "Colemainen, Colema tai vKolima. Aneki numero 653 taas kuului Lapweteläisille. Näiden naapuritilojen s ukua siirtyi jo varhain Pielaveden ja Iisalmen tienoille. Oli luonnollista, että myös Pasasia muutti myöhemmin pohjoisemmaksi. Juvan nimismiehenä toimi ainakin v.1643 - v.1645 Lars Pasanen Kaiihomäki ja nähtävästi Larssin poika Per Pasanen noin v.1646 - v.1652. Nimismiehen 13 veromarkan virkatalo oli ainakin vuonna 1594 kirjattu Ollikkalaan, jossa asui nimismies Mats Larsson (Saara). Lars Pasanen asui Kaihomäellä jo vuonna 1615! (kts. edessäpäin!)

Vuonna 1541 asuivat Joroisten neljänneksen 2. kymmenyksessä Caupi  Pasain, Lauri  Pasain   ja   P   P   Pasain  sekä   erillään Olli Pasain (no 6133 s.72). Hen Kurcki hallitsi 1 veromarkan tilaa. Leppävirran alueelle eli 5. kymmenykseen oli kirjattu 5 Pol Pasa (s.74), 6 Olli Leskin sekä myös 6 Pol Kärsälaitin. Tähän aikaan erikoisuutena mainittakoon, että Pellosniemen neljänneksen 1. kymmenys: 8 Maija Leskin ja Lars Laamanen (no 6133 s.14) eli nainen tilan haltijana.

 

Vuoden 1541 eräässä toisessa  asiakirjassa erillään asuvaksi mainitaan Lauri Ollinpoika Pasanen (no 6133a: s.41). Olli Pasanen  ja Lauri  Ollinpoika Pasanen lienevät isä ja poika.

 

Vuonna 1546 Lauri Ollinpoika Pasanen ja Paavo Henrikinpoika Kurki omistivat 7 veromarkan tilan. Lisäksi Joroisten neljänneksen 2. kymmenyksessä asuivat 8 veromarkan tilalla Cauppi, P ja Lauri P Pasanen (työkirja no 6141 s.56)

Huom.! Kurki-sukua 1500 - luvulla asui Karjalassa Taipaleen pitäjässä, jossa myös Mäntyharjun "Pasaset" asuivat. Vuonna 1552 Taipaleen pitäjän Jöns Kurjen "verotuskunnassa" Saikkolassa asuivat 1/4 Clemet Paasoin ja 1/4 Andhro (Antero) Paasoin. Tämä viittaa siihen, että myös Joroisten Pasaset olisivat lähtöisin vuonna 1323 Ruotsille saadusta Taipaleen pitäjästä! Vuonna 1543 Taipaleenpitäjästä löytyi mm. Arved, Henrik ja Jua Kurki. Wiipurinlinnan tilit olivat heikosti tehtyjä 1540-luvulla, joten mm. "Pasasia" asui siellä ilmeisesti enemmän kuin kirjoista löytyy! Mäntyharju oli Hämeen, Savon ja Karjalan rajaseutua jossa piileskeli myös rikollisia (Mäntyharjun historia)!

 

Vuonna  1547  Pasalan tilojen asukkaiksi  olivat kirjatut  7 Lau  Ol  Pasainen ja Pol Hen Kurki. Toisella tilalla asuivat   Cauppi,   P    P     ja   Lauri  P   Pasanen.

 

Vuonna  1549  Olli  ja  Pol  Pasainen  saivat  Juvan kevätkäräjillä 3 taalarin sakot. Sakotettuja oli monta. Eivät olleet maksaneet jotain kirkolle !? (no 6153 s.42 ja s.43).

 

Vuonna 1548  Antti Pasanen oli Paavo Ollinpoika Kurkisen  7 veromarkan tilan yhtiömies. Siten tämä Antti Pasanen oli todennäköisimmin  Lauri Ollinpoika Pasasen poika. Tämä Lauri katoaa. Kuitenkin Antti mainitaan vuonna 1566  papinveroissa Nilssin pojaksi ! 


Vuonna 1553 no 6180 (tarkista!) s. 83 Jorois asuivat 7 And Passain, 8 Cau, P ja Lau Passain , 11 P ja Pl Kolima sekä 9 Lau ja Esk Kolima. Kolehmaisten sukunimi esiintyy muodossa "Kolima" myös vuonna 1567. Tavinsalmella Savilahden neljännes 2. kymmenys (no 6184 s.47): Pl ja Lau Passain. Sakot kesä 1553 Juva (s.16): Caupi Pasanen 3 daler, löi Hend Kallista; verihaava.

Vuosi 1556 Wesikansan neljännes Mondola: 1 St(affan) Pasan työkirja (no 6211 s.9). Montosilla oli maita myös Järvikylän kaakoispuolella. Joroisten Järvikansan kylässä asuivat yhdessä Cauppi ja P Pasan sekä toinen pari Lau ja Jont (Juntti eli Juho) Pasan (s.10). Lisäksi Remojätvellä näyttäisi olevan 2 Olli Passan (s.6). S-kirjaimet ovat hiukan epäselvät, mutta ne eivät ole ainakaan p-kirjaimia, koska ne ovat niin korkeita (Tarkistus: Sukunimi oli sittenkin Pappanen). Ollin jousiluku oli siis 2. Leipämäki Juvan itäpuolelta kuului Juvan kirkkopitäjään.

Vuosi 1556 (no 6214) manttaalit Juva (s.13) Joroisten neljännes lautamies: Caupi Pasainen. 5. kymmenys: 7 Ant Pasainen, 9 Caupi, P ja Lau Pasainen (s.16). Sivu 2 Tavisalmi Saamaisten neljännes. 5 Lau ja Pol Pasainen. 5. kymmenys: 4 Henrik Palainen. Samat Pasaset löytyvät myös työkirjasta (no 6215).

 

Vuonna  1557 Joroisissa Järvikansan kymmenyksessä asuivat  Cauppi,  P,  Lars  ja  Joan  Pasan. Papinveroissa  Caupin jousiluku oli 3, muilla  1 (no 6233 s.9  ja s.10).

 

Vuosina  1558 – 1560 Järvikansan Pasaset olivat  Cauppi,  Per, Lars  ja  Anders. Vuonna 1558 Anders maksoi veroa omasta 7 veromarkan tilastaan. Siis Joan oli kadonnut.

 

Vuosi 1561 Joroisten syyskäräjät: Per Paszan määrättiin erääksi Matti ja Antti Tukiaisen maakiistan selvitysmieheksi. Anders Pasain sai muiden ohella sakot, koska ei ollut vienyt vuotuista verokalkkia Savonlinnaan (Pirinen: Savon tuomiokirjat s.30 ja s.32).

Vuonna 1562 Juvan käräjillä sakkoja sai Lars Pasanen tappelusta ja Poval Pasanen , joka ei ollut mennyt Savonlinnaan tekemään viikkotöitä. (Pirinen: Savon tuomiokirjat s.45 - s.46)

Vuonna  1563  maaveroista s.51: 7 Anti Pasain, 8 P, Lau, Caupi ja Wisa Pohlsson Pasain sekä papinveroista löytyvät (perässä jousiluku):  7  Anti Pasaynen  2, muut Pasaset : 10  Petar Pasaynen  3, Lauri  Pasaynen 1, Caupi  Pasaynen 1, Wisa Pohlsson  Pasaynen. Wisan vero oli vain 1,5  äyriä (no 6358:20). Juvalla  sai sakot  Pol  eli  Pl   Pasain,  koska ei ollut tehnyt viikkotöitään jollekin (no 6358:s.51 ja s.68 ja papinverot s.17 ->)

  Vuonna 1563 Joroisten kesäkäräjillä määrättiin 6 miestä tutkimaan, oliko Henrik Kockasen raja vanhempi kuin Per Pasasen raja Paijjärven rannalla. Samoin tutkittiin Jöran Kolehmaisen, Antti Sarasen ja Per Pasasen maiden omistussuhteita. (Pirinen: Savon tuomiokirjat s.111)

Vuosi 1565 Juva Joroisten neljännes 5. kymmenys (no 6287 s.49) 6 P(er) Pasain, 7 Lau, Caupi ja Wisa Pasain, 7 And Pasain . Joroisista löytyi myös Rautia - sukua, kuten myös hiukan myöhemmin Oulunsuusta!
Sakkoja kyyditysasioista (no 6387). syyskäräjillä lukuisten muiden juvalaisten joukossa saivat Caupi Pasanen (s.67), Anders ja P Pasanen (s.69) sekä talvikäräjillä kahdet sakot Pol Pasiain (s.70), joka tapellut P ja Hend Laackosen kanssa. Pol oli lyönyt Hend Laackosen päähän haavan (tarkista vielä nämä!). Pol saattaa olla sama, joka löytyy myöhemmin Syväsillan kymmenyksestä. Pol Pasain (tämä nimimuoto) sai sakot vielä jostain nihtejä koskevasta asiasta!

 

Vuonna 1566  Joroisissa asuivat  Cauppi,  Lars  ja  Wisa (Pohlsson)  sekä  Anders  Pasanen.  Papinveroissa  Caupin pojiksi mainitaan selkeästi   Lars  ja  Cauppi sekä Wisa Polinpojaksi (no 6395 : 96). Seuraavana vuonna  papinveroissa myös  Wisa  on nimetty  Caupinpojaksi. 

 

Vuoden 1566 papinverot Jorois (edessä tilan verotusarvo): 6 Per Pasain ja Lauri Caupinpoika, 7 Wisa Polsson ja Caupi Caupinsson Pasain ja 7 Anders Nilsson  Pasain. Myös vuoden 1568 papinveroissa  Anders on  Nilsson.

 

Vuosi 1567 no 6410 veromanttaalit Juva (s.49) Syväsilda: 5 P Kolima, (ei Poval Pasiaista), s.51 - s.52 Järvikansa: 6 P Pasane, 7 Cauppi, Visa ja Lauri Pasaiine, 7 Antti Pasane.

Vuonna  1571  Joroisissa Järvikansassa asuivat   Per,  Lasse, Visa  ja  Anders  Pasan (no 6451  s. 89). Visa Pasain löytyy sakoista jo vuonna 1562.  Visa tulee  sanasta Vinsentius  (tieto v. 1573)

 

Vuonna  1571  Juva Vesikansa Kaitais löytyy  5  Anders  Pasan (no 6451:35), joka hopeaverossa on kuitenkin Anders Pesonen. Saman vuoden papinveroissa  mies oli Anders  Polsson Pesain. Myös Remolaan pappi oli kirjannut  3  Per  And (?)   Pasoi.

 

Vuonna 1572  Juvalla  sai sakot kesäkäräjillä Pol Passain, koska  löi  Jöns  Caupista (no 6460: 50). Kuten edellä jo todettiin, eräs Pol Pasiain  mainitaan myös  vuonna 1563. Tämä  Pol lienee  asunut Syväsillassa.

 

Vuonna 1572  Verot ja manttaalit Jorois  Syväsilda  4  Poval Pasian ja Per Sormo sekä Järvikansa 7 Per Pasanen sekä 8 Lasse ja Visa Pasan sekä 6 Anders Pasan. Papinveroissa Perin ja Lassen jousiluku oli 2 ja Visan ja Andersin jousiluku oli 1. Anders löytyi myös autioluettelosta (no 6461 s.5 ja s.7). Papinverot Vesikansa Kaitais: Anders Påhlsson Pesayn (no 6461 s.8)


Vuonna  1573 Joroisissa  sekä maa - että papinveroissa mainitaan  lautamies   Ihannus Pasan (no 6468 s.50) 

 

Vuonna  1574 (no 6473 s.40) aloitetussa  autiotutkimuksessa  Juvalta löytyi tieto: "7 Anders Pasain  71, 72, 73, 74, 75  och  76  haffver  Per La(rsson?) bekommit för  lagh och  skatt". Tila oli luultavasti jäänyt  Per  La (Pasasen verolle ?).

Vuosi 1574 (no 6476 s.11) veromanttaalit Jorois järvikansa: 7 Per Paassoin, 6 Anders Paassoin, autio, 8 Lars ja Wisa Passoin. Syväsilda (s.12): 9 Mats Paalanen, 4 Pol Paassiainen, autio. Papinverot Jorois Järvikansa (no 6476 s.10): Per Pasaiinen, And Pasaiinen, Las ja Wisa Pasaiinen yhdessä. S.11 Syväsilda: Povel Pasiianen.

 

Vuonna  1574 (no 6474)   Antti Pasanen ja Matti Paalanen mainitaan Joroisten neljänneksessä autioluettelossa, mutta samana vuonna Syväsillan kymmenyksessä  mainitaan  Paavo Pasanen ja Matti Paalanen. Siten  on Paavo  saattaa olla  Antin poika tai kyseessä virheellinen kirjaus.  Paavo löytyy vielä vuonna 1583 autiotilalta. Hänen  yhtiömiehenään oli  Anders Sormunen. Sormusia asui myös Iisalmen alueella.


Vuosi 1575 (no 6482 s.9) veromanttaalit (Jorois Järvikansa: 6 Per Pasainen, 8 Lars ja Wisa Pasainen, 7 Anders Pasainen autio. Papinveroja Anders kuitenkin maksoi (s.47), s.11 Syväsilda (siirretty kokonaan Haukivuoreen): 4 Povell Pasiainen autio. Povellin tila autio myös papinveroissa (s.9).

 

Vuonna 1577 Joroisten  Järvikansassa olivat tilallisina:  6   Ihannus Pasan,  8  Cauppi, Lasse ja Vicentius  Pasanen,  7  Anders  Pasainen autio 7 vuoden verot  (no 6502 s.16)  ja  Syväsillassa  10 Joan Udriainen ja  Povall Pasiainen (s.18). Saman vuoden papinveroista löytyvät tiedot:  5 Hans  Pasaynen (vero 18 ö  ym.), 8 Kauppi, Lauri ja Wisa Pasaynen. Laurilla oli pieni vero.  Jousiluku  Caupilla ja Laurilla oli 2 ja  Wisalla 1. 7  And  Pasaysen  vero  18 ö ym. ja jousiluku  oli  1.

 

Vuosi 1577  Joroinen  luettelo  sopimus – ja palkollisrengeistä (stagde och lege) : Ihannus Pasainen dreng penningar. (no 6502 s.65). Ihannus Pasasen maksoi veroa rengistään. Ainakin Tavinsalmella vastaavassa luettelossa olivat isännät, jotka maksoivat veroa rengistään.

 

Vuonna 1579 Juvan talvikäräjillä muiden mukana sai sakot  Olof Paasoin (no 6518: 45). Myöhemmin Olof Pasanen löytyy ainakin vuosina 1580 - 1590. Lautamies  vuonna 1581! Tämä  Olli Pasanen ei sovellu mihinkään Pasasten sukukirjassa esitettyyn Olliin. Lähinnä tätä vuonna 1584 syntynyt Olli Pasanen, joka sukukirjan mukaan löytyy sittemmin Viitasaarelta! Olli Paso (Pasainen) löytyy vuonna 1613 Sakkolan Ylläjärveltä!


Vuonna 1579 Järvikansassa  Ihannus Pasanen oli ottanut Per  Pasasen autioksi jättämän 7 vm tilan (no 6518 s.1). Tämän vuoden jälkeen Wisa Pasanen katoaa. Inhannus  on lautamies   molemmissa verolajeissa, mutta ei löydy tässä mainittuna vuonna mistään verotuksesta. Samalla tavalla lautamies Olli Pasanen puuttuu verotuksesta vuonna 1581.


Vuonna 1579 veromanttaaleissa Joroisten Syväsillasta löytyy  10 Joan Udriainen ja Povall Pasiainen (no 6518 s.3). Papinveroissa  Syväsilta kuului Pieksämäen kirkkopitäjään (s. 41).  Povallin jousiluku oli 2.

 

Vuonna 1580 veromanttaaleissa Joroisten Järvikansasta noin puolet tiloista olivat autioina. Verotuksessa löytyy merkintä:   7  Ihannus Passain autio 7:llä  verolla, 8 Cauppi  ja Lasse Pasanen (no 6529 s.9). Syväsillasta löytyi 10 Povall Pasiain ja Joan Udriainen .  Papinveroissa kaikkien jousiluku oli 1  !

 

Vuonna 1581 Joroisissa veromanttaalien lautamiehenä Olof Passain ja papinveroissa lautamiehenä Oluff Pasoinen (no 6535 s.6 ja s.58). Jälkimmäinen luettelo  oli papinveroista Haukivuoreen kuuluvista Joroislaisista. Oluffia ei löydy verotuksesta; vain Oluff Palainen löytyy. Veromanttaaleissa Joroisten Järvikansa 7   Ihannus Passain autiona 7,  9  Cauppi Passain  ( no 6535 s.7).  Sivu 8  Syväsilta  4  Povall Passain, Per  Sormunen ja Påål Tombainen  autiona  4. Järvikansassa  autioina oli  9  tilaa  15 :sta. Myös  Mälkölän Lars Pasaisen tila löytyy autiotilaluettelosta. Savonlinnan päällikön Class Flemingin tilien erään sivun ylälaitaan kirjuri oli tuhertanut  ” Hielp Jesus” (no 6537 s.57).

 

Vuonna 1583  Järvikansasta löytyy paljon autiotiloja.  Koska  vihollisen hyökkäykset eivät ulottuneet koskaan  Joroisiin saakka, autioituminen lienee johtunut majoitetun sotaväen verotuksesta ja ryöstöistä (linnaleiristä). Järvikylään oli  kirjattu autiotilat  7 Ihannus Pasain ja  4  Lars Pasain  (no 6550 s.55).   Papinveroissa  Cauppi  ja  Lars  (Persson ?) Pasanen  olivat kirjatut Joroisten kymmenykseen. 

 

Vuosi 1584  (no 6558 s.24)    Jorois  Mäkios   veromanttaali   8 Cauppi Passainen ,7 Ihannus Pasainen autio 7 veroa, 4 Lasse Passainen autio 4 veroa ja (s.25) 4 Povell Pasainen ja Anders Sormo autio 4 veroa. Papinveroissa Povell on Syväsillan kymmenyksessä (s.36) kun taas Lauri on Mäkioksessa yhdessä Caupin kanssa. Lauri Pasasen Järvikansan (tila 3 veroa) on papinveroissa autio.

 

 Myös vuonna 1586 monet Juvan ja Joroisten tilat  jätettiin autioiksi.   Syväsillan alueella  Ihannus Pasasen  tila oli autio. Ihannuksen  poika ehkä muutti  Iisalmelle.   Järvikansassa  (autio) asuivat  eri tiloilla Lauri ja  Pol  Pasanen.    Cauppi  Pasanen ja  Per (Kaupínpoika?)  Pasanen oli papinverojen mukaan merkitty Mäkioksen kymmenykseen . Ihannus Pasanen  (7 vm tila) puolestaan oli merkitty Syväsillan asukkaaksi. Sieltä Poval Pasiainen oli kadonnut ( no 6571 s. 5 ja s.7)

 

Vuonna 1588  Lars Pasasen  Järvikansan 4 vm  tila oli autio. Cauppi  Pasanen ja  Per (Kaupínpoika?)  Pasanen oli  veromanttaaleissa Mäkioksen kymmenyksessä.  Heidän  9 vm tilan osakkaina olivat myös P. Lappalainen ja  P  Levonen.   Ihannus Pasanen  (7 vm tila)  oli edelleen Syväsillan asukas. (no 6590 s.12- s.14). Lauri Pasanen häviää nyt  muutamaksi vuodeksi?

 

Vuonna  1590  veroluettelon mukaan Joroisten  neljänneksessä asuivat:  8 Cauppi Pasain, 5 P Caupin:son Pasain , 6 Anders  Pasain ja  7  Per Pasain.  Per ja  Ihannus Pasasen maat Syväsillassa olivat autioina. Olof Pasasen Järvikansan tila oli autio. Myös hänen Syväsillan tilansa oli löytyi autioluettelosta. Siellä tilan osakas oli Joan Kuckonen (no 6605 s.41). Kauppi Pasanen toimi verolautakunnan lautamiehenä. Saman vuoden  veromanttaaleista löytyy Olof  Pasanen, jolla siis oli  osakkaiden kanssa maita (6 vm)   Hietaisten  (Jäppilän)  kymmenyksessä.  Juvan Hietaisten papinverot maksettiin Pieksämäen papille. Oluffin jousiluku oli 3 ja hän oli maksanut papinveroa vain 4 äyriä. Per Pasainen yhdessä Per Lapweteläisen kanssa oli maksanut viljaverona ruista 2 spannia 3 kolmasta (no 6605 s.23).

 

Vuonna 1591 veroluettelo: Järvikansa 3 Olof Pasainen, Jorois 9 Kauppi ja Per Pasainen sekä 7 Lauri Tolonen, Syväsilda 6 Ihannus Passiainen osakkaina Per Keinonen ja Pol Myckänen(?) (no 6614 s.2 - s.6). Autioluettelo: Järvikansa 3 Olof Pasainen, Syväsilda 8 Kauppi Pasainen ja Poval Paiainen (no 6614 s.37 - s.38). Papinmanttaalit: Jorois 8 Kauppi Pasanen ja Tolosia. Kaupin jousiluku oli 1. Mäkios: 8 Ihannus Pasiainen, Mats Sormonen ja Toivakaisia (no 6614 s.12 ja s.35).

 

Vuonna 1592 autioluettelon mukaan Järvikansassa  autioita oli  4  Kauppi ja  Per Pasanen ja Syväsillassa 2  Mats  Sormo ja  Ihannus Pasain. Edesssä oleva numero kuvannee  aution määrää. (? no 6621 s.45)

 

Vuonna  1593  veroluettelon mukaan Joroisten Mäkioksen kylässä asuivat  5  Mats Sormoin ja  Ihannus (Joan) Pasanen ja 4 Cauppi, Lasse ja P Pasain. Tilan osakkaaksi on merkitty myös Anders Paasain, joka saattaa olla Paalanen. (no 6626 s.6). Vuoden 1561 anekin numero 1756 omistivat Mats Sormonen ja Per sekä Mats Leskinen. Näiden maihin kuului myös Pasosenmaa (Pasostenmaa), jonka nimi muuttui myöhemmin Marttisenmaaksi. Tämä maa kuului aikaisemmin todennäköisesti Syväsillassa asuville Pasasille. Se sijaitsee noin 20 kilometriä Vieremältä lähes suoraan pohjoiseen.

Lisäksi vuonna 1593 oli Syväsiltaan merkitty maita seuraavasti: 3 Olof Pasanen ja Joan  Kuckonen, 7 Per Pasanen  ja  6 Anders  Pasanen. Järvikansasta löytyi  4 Per Kaupinsson Pasain. Olof Pasanen katoaa tämän jälkeen !.

  Vuosi 1594 (no 6633 s.21) Joroinen: Cauppi Pasanen veroina mm. papuja, kauraa ja voita .

Vuosi 1594 verokirja (no 6634 ) Mäkiöksen kymmenys: 9 {Mats Sormonen, Per ja Mats Tuomainen, Ihannus Pasoin, Per Kewerein, Henrik Levoinen} (s.42). 9 {Caupi Paasoin, Per Paasoin, Lauri Paasoin ja Anders Palainen}. Joroisten kymmenys: Påwal, Sigfrid, Anders, Caupi, Anders, Per ja Staffan kaikki Paiaisia. Mäkiöksessä myös Kolehmaisia ja Hyttisiä (s.42). Lauri Pasanen voi olla sama kuin Lauri Tolonen ja Anders Pasanen sama kuin Anders Palainen! Ainakin myöhemmin löytyy Anders Pasasen poika!
Autioita Syväsilta: 3 Ihannus Pasoin, Järvikansa: 4 Caupi Paasoin, 7 Per Paasoin ja 6 Anders Paasoin (s.44). Muita: 3 Jöran Kolimma ja 3 Lars Paanoin (s.44). Ollikkala mm. Nulpoisia, Anders Ollikainen, ja nimismies Mats Larsson (Saara) (s.47).
Autiomanttaalit (no 6634) Syväsilta: 3 Ihannus Paasoin, Järvikansa: Caupi Paasoin, 7 Per Paasoin ja 6 Anders Pasoin (s.64). Muita samalla sivulla: Jöran Kolimma, Per Paiainen ja 5 Lars Paanon.
Papinverot: Mäkiös: Ihannus Pasain, jousiluku 1 (s.24), Mäkiös: 9 {Caupi Pasoin 1, Per Pasoin 1, Lauri Pasoin 2 ja Anders Palainen} (s.25). Perässä jousiluku.

Vuosi 1595 verokirja Mäkiös: 9 {Caupi Pasoin, Per Pasoin , Lauri Toloin, Anders Palain ja Påwal Hyttinen}, Mäkiös: 9 {Ihannus Pasiain, Mats Sormoin, Per ja Mats Toivakain, Per Keiverein ja Henrik Levonen} (s.42).
Autiot Syväsilta: 3 Ihannus Paasoin, Järvikansa: 4 Caupi Pasainen, 7 Per Pasainen, 6 Anders (sama sukunimi), 3 Per Paiainen, 5 Staffan Paiainen ym. (s.44 ja s.45).
Papinverot Mäkiös: {Ihannus Pasiain 1 ym.}, {Caupi Pasanen 2, Per (sama sukunimi), Lauri Tolonen, Anders Palanen ja Påll Hyttinen} (s.85). Nimen jälkeen on jousiluku (aikuiset miehet).
Autiomanttaalit Syväsilta: 3 Ihannus Paasoin, Järvikansa: 4 Caupi Pasoin, 7 Per Paasoin ja 6 Anders (sama sukunimi) (s.111 ja s.112).

Huom.! Hyttisillä ja Koistisilla oli maapalsta Kollinmäen nenän aho. Hyttisiä löytyi yhdessä Pasasten kanssa vuonna 1694 Liperin Kinahmonsaaresta!

Vuoden 1596 (no 6645) verokirja (s.62) Joroisten neljännes: 9 {Mats Sormuin, Per Toivakain, Ihannus Passoin, Per Keiwererein ja Hemming Levoin}, 9 {Kaupi Paasoin, Per (sama sukunimi), Lauri Toloin ja Pol Larsson Hyttinen}. Syväsiltaan oli koottu autiotilat, jossa olivat mm. 5 Mats Toivakain, 3 Ihannus Passain ja 5 Per Andersson Hyttin. Samat löytyivät myös papinveroista (no 6647 sivuilta 47 ja 49). Kaupin jousiluku oli 2. Ihannuksen sukunimi oli muodossa "Paasain". Autiomanttaalit Juva Joroisten neljännes (no 6647) sivu 18 Syväsilda: 3 Ihannus Paasoin, sivu 19 Järvikansa: 4 Jacob Pasoin, 7 Per Pasain ja 6 Anders (sama sukunimi). Siis Kaupilla ei ollut tilanosia autiona.

Vuoden 1598 verokirjan mukaan löytyi Makiöksestä: 8 Abraham Eskelin, Per Persson Paasainen ym. sekä 9 Madz Sormoinen, Ihannus Pasainen ja co (no 6659 s.59). Saman vuoden autioluettelossa olivat: Syväsilda: 3 Ihannus Pasainen. Järvikansa: 4 Jacob Pasainen, 7 Per Pasoinen ja 6 Anders Pasoinen (no 6659 s.66). Papinveroista löytyy vielä Kauppi Pasainen yhdessä Per Pasaisen kanssa. Per Persson Pasainen oli erillään ja maksoi veroa vain 4 äyriä (no 6660 s.34 ja s.33).

Vuoden 1599 verokirjan mukaan (no 6667) Jorois:10 Per Persson Pasain ym, Abraham Eskelinen ym. (s. 64), Makiös: 9 Ihannus Pasainen, Mats Sormuinen ym, 9 Jacob ja Per Pasainen, Pol Hyttinen ym. ,(s.64), Syväsilda: autio 3 Ihannus Pasain (s. 65), Järvikansa: autiot 4 Jacob Pasain, 7 Per Pasoin ja 6 Anders Pasain (s.66).

Vuosi 1601 no 6683 s. 7 veromanttaalit Juva Mäkiös: 9 {Per ja Kauppi Passanen}.Autiomanttaalit s.30: 5 Per ja Kauppi Pasoinen, s. 31 Syväsilda: 3 Ihannus Pasaainen ja Lasse Jeppinen. Papinverot: sivu 57 Pieksämäen kirkon alainen: 9 Mats Sormonen, Mats Toivakainen, Ihannus Pasoin ja Per Keiffveinen??. sivu 62 Vesulax Mikkelin kirkon alainen: 9,5 Lasse ja Per Pasonen, Poval ja Anders Asickainen, s.88 Joroisten kymmenys: 8,5 Per Per Passainen, Pol Kosonen ja Olof Tolonen, 9 Kauppi ja Per Pasain, Lasse Tolonen ja Poll Hyttinen, apuvero: sivu 107 Jorois Per Passainen 1 lehmä, 1 tamma vilja 1/2 tynnyriä, s.105 Ihannus Pasiain 1 lehmä, 1/2 tynnyriä, Kauppi Passanen 1lehmä, 1 hevonen, 1/2 tynnyriä ja Per Passanen 1 lehmä 1/2 tynnyriä. no 6686 papinverot Kuopio s. 43 Saamaisten neljännes Kalamamäki Per Pasainen, sivu 48 Savilahden neljännes Vehmasmäen kymmenys: {Pofwell Pasainen, Mats ja Henri Hyvärinen, Andrs Koistinen, Olof Kinnunen ja Lars Sormunen}. Apuveron mukaan Pielaveden kymmenys edelleen Powell Pasainen ja Vehmasmäen kymmenys: Powel Pasainen sekä Kalamamäki: Per Pasanen.

Vuosi 1601 no 6683 veromanttaalit Jorois: 7 Caupi Paasain ja Mats Toivakainen (no 6694 s.6). Autioverot: Järvikansa: 10 Per Pasain (s.29), Syväsilda: 9 Per Pasain, 3,5 Ihannus Pasiain (s.30). Papinvero Pieksämäen kirkon alainen Jorois: Ihannus Paasan (4 öre) ja muut (s. 76).

Vuoden 1604 autiomanttaalit Järvikansa: 5 Per Pasoin ja Oluf Tåloin. (no 6700 s.31). Syväsilda: 3,5 Ihannus Passain, 10 Kauppi Paasan, 3 Kauppi Passain ja co (s.32) Papinvero Pieksämäen kirkon alainen Jorois: Ihannus Paasan (4 öre), Oluf Tosssavain, Anders Tenhuin ym (s. 79).

Vuonna 1605 Joroinen maakirjat (KA no 6707 s.71): 7 Kauppi Paasoinen rahavero 12 äyriä ja viljavero 1 tynnyri, (s.89)7 Per Paasoinen rahavero 5 taalaria 2 äyriä ja viljavero 3,5 tynnyriä. Saman vuoden autioluettelon mukaan (no 6708) Joroinen sivu 4: 6,5 Per Pasoinen autio 1, 6 Per Paasoinen autio 1, 7 Kauppi Paasoinen autio 1,5. Sivu 5: 7 Per Pasoinen autio 1,5. Pasasilla oli edelleen hallussaan lähes koko vanha maaomaisuus, joka vaihteli 23 - 26 veromarkan välillä. Oliko todella 3 Per Pasasta vai omistiko joku Per suuren tilan? Huomaa sukunimen muoto "Paasoinen"! Lars Persson Pasasen lähti Juvan Ollikkalaan noin vuonna 1610. Nyt Ollikalassa asui mm. Lars ja Mats Ollikainen, Per ja Hans Kuosmanen, vanha linnaleirin aikaan ratsumiehiä nuijinut Nils Leskinen, Olof Turakainen sekä Martikaisia ja Hämäläinen. Vuonna 1649 Per Pasasta sanottiin Kuosmalan asukkaaksi. Vesulax Vuolinko löytyi Anders Pasainen (s.121) vero 6 äyriä 1 panni (90l) viljaa, Norola asui Lars Pasainen (s.165) vero 12 äyriä ja 1 tynnyri viljaa

Vuosi 1606 Joroinen. Autioluettelo 6 Per Pasainen 1 1/2, 6 Kauppi Pasainen 1 1/4 ja 6 Per Persson Pasainen 1 1/2. Joroisssa asui myös Anders Kolimainen (KA no 6714 s.4). Sivu 33 löytyy tieto, jonka mukaan Kauppi Pasaisen taloudessa asui 3 miestä ja 2 vaimoa . maakirjat (no 6712) Juva Joroisten IV: 6 Per Pasainen (s.55), 2 Kaup Pasainen ja 1 Per Persson Pasainen (s.56) sekä 1 Per Pasainen (s.62). Jälkimmäisen Perin jälkeen oli kirjattu myös Toivakainen, joten kyseessä lienee em. Ihannus Pasasen tila!

Vuosi 1607 Joroinen (KA no 6722 ) : (s.52) 1/2 2 Kauppi Pasainen, 1/4 1 Per Persson Pasainen ja (s.61) 1/4 1 Per Pasanen . Jälkimmäisen naapuri oli Matti Toivakainen. Autioviljoja Juva: Kaup Pasain 2 span. Joku veroluettelo Joroisten neljännes: krono Påll Ihans Pasainen (s.35). Samassa luettelossa oli myös Eskill Uttermark, joka asui Hietaisissa (Jäppilä). Uttermarkin vaimo oli Lars Pasasen tytär.

Savolaisia ratsumiehiä 1607 oli: (no 6722 s.104) Anders Pasoinen ja Nils Pason. Nils lienee ollut Taipaleen Korpilahdelta Nils Henriksson Pasoin. Mäntyharjun historian mukaan Nils Pasoin oli ratsutilallinen.

Vuonna 1608 Joroisista löytyvät 4 Jacob Jacobsson Paasain autio 4, 4 Peer Peersson Passain autio 4 ja 1 Påwell Cauppinsson (?Ihanusson) Passain (no 6728 (no 6729?) s.239). Tarkista Jacob Jacobsson ! (Ok)

Vuonna 1608 Maakirjat (KA nro 6729) Vesulax Vanhamäki: Henrik Persson Paasain (s.129), Rahula: Lasse Paasoin (s.171), Jorois Hietaisten (Jäppilä) kymmenys: Powell Ihanusson Paassain (s. 227), Joroisten kymmenys: 4 Jacob Jacobsson Paassain ja 4 Per Perssson Passain (s.239). Samaan aikaan Tavisalmen Pielaveden kymmenyksessä verotettiin Påll (Ihanusson) Passaista! ja Leppävirran kymmenyksessä Påll ja Lasse Pasasta.

Vuosi 1608 - 1609 Sotilasasiakirjat (KA nro 6738 s.9) Ratsumiesten vapaus Juvan pitäjä Anders Paasoin skatt 2 ...

Vuosi 1610 (KA no 6740 s.25) Yliveden kymmenys 1 Per Peersson Pasaine , Rahula: 1 Lasse Paasoine.

Vuosi 1610 (nro 6743 s.20) Maakirjat Juva Ollikkala: Lasse Persson Pasoin verotuksessa yhtiömiehinä Lasse Nurjain, Mats Huttunen, Påll Snickare ja Per Matsson ? Pentzar. Sivu 40 Joroisten neljännes: 4 Jacob Pasonen, Sivu 49 karanneita verotalonpoikia (Joroisten neljännes): 3 Per Jacobsson Pasoine , 2 1/4 Nils Jeppinen ym. Sivu 157 : Karanneita verotalonpoikia: 3 Per Jacobsson Pasoin Joroisten kymmenys (no 6743 s.49). Hietaisten Poll Ihanusson Pasanen on kadonnut! Juvalla melko paljon köyhiä ja ei kylvöä tehneitä tiloja, mm. Ollikkalan Snickare (Skinnare!)

Vuosi 1610-11 (no 9750) sivu 17 Jorois: 4 Kauppi Passoin, 1,5 Per Passoin. Heidän "yhtiömiehinä" olivat Philpus Tukiainen ja Pol Lehikoinen. , sivu 19 Juva: 3 Per Andersson Passoin. Sukunimi oli täsmälleen sama kuin Kaupilla. Perillä oli nihtien vapaus? (hylännyt tilansa!). Samasta luettelosta löytyi mm. Anders Ihalainen ja Nils Jeppinen. Sama kolmikko löytyy myös sivulta 98, jossa luetellaan köyhiä ja vaivaisia. Sivu 93 autioviljat Juva: Lars Passain 1/4 tynnyriä. Sivu 105 huonekunnat Juva ?Mäkiöksen kymmenys : Lars Persson Passoisen vaimo ja jokin muu aikuinen.

Vuosi 1610-11 "huonekunnat" Joroinen (no 6750 s.112) Kauppi Pasasen ja vaimo "rutiköyhä", Per Persson Pasanen luopunut tilasta "öfver givit hemman" . Perille ei siten merkitty vaimoa tai muita talon jäseniä. Köyhyys Joroisissa oli yleistä. Vaikuttiko asiaan kato vai alkanut Venäjänsota? Joroisiin oli kirjattu myös Staffan Persson -, Per Andersson - ja Lasse Andersson Paiainen (Paajanen).

Vuosi 1611 - 1612 löytyvät Joroisista 1 1/2 Peer Peers. Pasains S ( = skatte), autiotila 3 Peer Andersson Passoin (no 6753 s.117, s.120 ja s.125). Juvan Ollikkalan kymmenys: Anders Pasoinen ja Jöns (Nilsson) Leskinen (s. 106). Ollikalasta löytyi poikamies Lasse Persson Pasainen. Mies oli ilmeisesti Venäjän vastaisessa sodassa, koska tila oli vapautettu v. 1610 ylimääräisistä veroparselleista (uusien nihtitilojen luettelo vuodelta 1610) (no 6753 s.13). Huonekuntien tutkimuksessa Lasse Persson Pasainen mainitaan nihdiksi (tilallinen) (no 6753 s.81). Ehkä Lars oli kävi Novgorodissa ja valtaamassa Käkisalmen lääniä Ruotsille. Sotatoimia johti Jacobus De LaGardie. Venäjän rajalla mainitaan olleen lukuisia sotilaita Savosta. Joroisten kymmenys: Henrik Larsson Panoin ja Per Larsson Panoin, Cauppi Pasanen (ei vaimoa) ja vaimoton veronmaksukyvytön Per Persson Pasain(s.89) Vesulax Vanhamäki : Per Andersson, Lass Persson ja Anders Polsson Piesainen (s.97), Rahula Lass Pasoin (s.99), Vesulax: ratsutilallinen Anders Paasoin, Pellosniemi Halila: Mats Andersson ja Thomas Eriksson Pasoin (s.110). Juva nihtejä 1612: 1/2 Lass Persson Pasoin (s.120, autioviljoja Juva: 3 Per Andersson Paasoin (s.125), Henrik Larsson Passoin (no 6756 s.50) , Per Larssonin nihtejä: Mats Paasoin (s.181) ja Olof Sianjalka (s.190)

Oli sota Venäjää vastaan. Köyhyys oli yleistä. Karjalaiset hyökkäsivät Kuopioon ja polttivat kirkon sekä ryöstivät kirkonkellon. Kuten edellä todettiin, Jacob de la Gardie (tekstissä: Jacobus De LaGardie) Käkisalmen vapaaherra johti sotaa. Eräs hänen kirjeensä on lähetetty Käkisalmesta päiväyksellä 15.12.1610. De la Gardie oleskeli pitkään Novgorodissa. Mukana olleet sotilaat alkoivat hermostua ja kutsuivat miestä nimellä "Laiska Jaakko". Jacob johti menestyksekkäästi Käkisalmen läänin valtausta, jonka hän sai läänityksekseen. Nihtejä löytyi luetteloista sadoittain! Pähkinänlinnaan Nevalle oli kirjattu 305 nihtiä. Magnus Gabriel de la Gardie oli 1640 - luvulla "Ruotsin komein mies". Kuningatar Kristina nimitti 17 - vuotiaan nuoren miehen miehen Upsalan Yliopiston rehtoriksi (Lindqvist: Ruotsin historia).

Vuosi 1612 - 1613 Jorois maakirjat: 1/2 Per Persson Pasain ja 3 Caupi Pasanen (no 6775 s.7). Autiomanttaalien luettelossa Joroisista löytyvät: Per Andersson Passain 3 ja Henrik Larsson Passain 2 (no 6775 s.8) sekä myös Anders Paasoin (s.51). Autiomanttaaleista Joroisista löytyvät uudelleen vuosilta 1612-13 Per Andersson Passain 3 ja Henrik Larsson Passain 2 (jälkimmäinen saaattaa olla virhekirjattu Panoin!) sivulta 50. Myöhemmin "Henrik Pasasta" ei löydy Joroisista. Vuonna 1614 sinne on kirjattu mm. Henrik Panoin (Paunonen) 2 ja vuonna 1615 pitkäaikainen autio Henrik Larsson Panoin 2 ja Peder Larsson Panoin 4. Vuonna 1612 löytyy Juvalta Thomas Bockin (upseeri) alaisuudesta: 2 Lars Persson Pasainen (no 6760 s.9). Ollikalasta löytyy Lars Pehrsson Pasanen, joka lienee sama Lars. Vuonna 1613 sotilaiden luettelosta löytyy ratsumies Anders Pasoinen (no 6756 s.2 uusi numerointi- Sivulta 7 löytyy nihti Matz Paasoin) -


ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Vuosi 1612-13 (KA no 6755). Oli edelleen Venäjän sodan aikaa. Tileistä löytyi satoja sotilaita. Monet asiakirjat olivat tarkasti kootut ja varsin selkeitä. Tilat oli ryhmitelty noin10 veromarkan kokonaisuuksiksi. Niistä saadaan joitain vihjeitä myös Pasasten tarkemmista asuinpaikoista. Seuraavassa on joitain näitä "veroyhtymiä":


Joroisten kymmenys {1/2 Per Persson Passain 4, 3 Lasse Påhllsson Toloin, 1,5 Olof Hyttinen, 2,5 Per Matsson Lapveteläinen ja 2,5 Bertill Lapveteläinen}. Näistä Hyttinen viittaa Kollinmäelle!

{3 Cauppi Passain, 2 Philpus Tickiainen (tai Tukiainen), 3 Påhl Lehikoinen, 1 Påhl Staffanson Lasoin ja 1 Jöns Lytinen}

Autioluettelo: { Per Andersson Passain 3, Nils Jäppinen 2 1/4, Arfved Erikson 2, Anders Ihalain 2,5 ja Henrik Hongain 1}. Jäppinen viittaa Syväsillan suuntaan!

{Henrik Larsson Passain 2 , Per Michelson Häyry 2,5, Jöns Häyry 5 ja Lasse Andersson Punnoin 1 1/4}. Häyry viittaa Joroisten keskustaan. Häyrilä! Sama kokoonpano löytyi myös sivulta sivulta 50. Kuten jo todettiin, myöhemmin Joroisita löytyi vain Henrik Panoin. Mainittakoon vielä, että tähän aikaan Juvan Koikkalasta löytyi: 5 1/2 Jöns Peessoin.

Juva{2 Lasse Persson Passain, 1 Anders ja 1 Påll Nulpoin, 2 Anders Muttulain, 1,5 Lasse Martinen, 1 Olof Martinen ja 1,5 Anders Martinen}. Myös Per Kosmain ym. oli liitetty edellisiin toisilla aaltosuluilla!

Jatkoa ajatellen mielenkiintoinen {1 Suni Lautiainen, 2 Olof Jönsson Koistin (Keistin), 2 1/4 Olof Nilsson Koistin, 4 Jöns Pardain ja 1/2 Anders Purhoin.}. Eräs Pasanen otti myöhemmin Lautiaisen tilan. Koistiset viittaavat Pasasten naapureihin Kollinmäellä!

Muita Ollikalasta löytyviä kiinnostavia henkilöitä olivat: 2 Nils Jönsson Leskin nuijasodan aikaan ja 3,5 Anders Ollson Ollikainen.

Henrik Luppakorva sai Juvan syyskäräjillä 1613 20 d sakot, koska oli lyönyt Per Mustosta

Wesulax vuosi 1611 (no 6753 s.97) Vanhamäki: Per Andersson Piesain ja Anders Pålsson Piesain ja Anders Polsson Piesain(s.98) Rahula: Lasse Pasoin

Wesulax vuosi 1612 (no 6755 s.33) Vanhamäki: 10 {1 Lasse Psson! Paasain ja 1 Per Perssson Paasain, Markus Porka, Per Viljakain, Per Pusain, Nils Uckoin, Henrik Kockoin, Lasse Pystyin ja Lasse Levoin}. Siis nimet ovat täysin erilaisia, kuin edellisenä vuonna! Ne voivat olla myös huonosti kirjoitettuja "Peesaisia"!. Osa alueen tilallisista asui myös rälssitiloilla, joiden asukkaita ei ehkä aina näy luetteloissa.

Wesukax (no 6756 s.14) Erik Nilssonin nihtitiloja : Mats Persson Pesainen ja Lars Larsson Peisainen

Norola: (s.41) 10 {2 Lasse Passain, 3 Henrik Parandain, 3 Påll Nilsson Rämäin ja 2 Michel Liuckonen}. Verovapaita olivat ratsutilalliset (s.42) {6 Anders (Persson) Paasoin ja 6 Madz Vanhain}
ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Vuosi 1615-16 (no 6770 ) Sakot Juva 20 Juli 1615: Lasse Pasain 3 daler ei ollut tilan syynissä (s.115). Sakot Juva: Mats Kättunen, Per Kettunen, Per Janhuin? ja Lasse Pasanen kaikki Kaihuumäellä "i Kaihumäki" 3 daler, koska eivät tulleet käräjille vastamaan haasteeseen "svarlös".

Vuonna 1616 Juvalta on komennettu Viipuriin 16. toukokuuta 1616 Per Persson Paasoin. Hänellä on sotilaiden vapaus (no 6768 s.17)

Vuosi 1616-17 no 6775 Maakirjat Joroisten neljännes s.2: 1 Lars Asikainen ja 1/2 Caupi Pasanen yhdessä, erillään 1/2 Per Persson Pasanen, Juvan neljännes s. 6 : Lars Persson Pasanen. Huonekunnat s.32 Jorois: Caupi Passanen 1/2, Per Persson (sama sukunimi) 1/2, Ollikkala s. 25: Lars Persson Pasain1/2 Anders Andersson (sama sukunimi) 1 Larsin ja Anderssin nimet sijaitsivat peräkkäin. Kuitenkin Larsin nimen lähellä jo aikaisemmin ja tämän jälkeen esiintyy Anders Pättuin (Pettunen), joten kyseessä voi olla kirjausvirhe.

Vuonna 1620 Ruotsin puolustusvero (no 6788B) Ollikkala: Lasse Persson Pasain: 1 tamma, 1 varsa, 1 lehmä, 1 pukki, 2 vuohta, 1 sika. Kylvö: ruis n. 1,5 tynnyriä, ohra 1 tynnyri 4 kappaa, pavut 4 lusikallista, kaura 3 tynnyriä,vero 25 äyriä, 19,5 äyrityistä (s.73). Tynnyri on 180 litraa ja kappa 4,5 litraa. Jorois: Cauppi Pasain: 1 hevonen, 2 lehmää, 1 hieho, 1 mullikka, 1 lammas, 1 sika. Kylvö: ruis 18 kappaa, ohra 33 kappaa, pavut 9 lusikallista, kaura 2 tynnyriä, vero; 1 taalari ja 1 äyri (s.76). Jorois: Per Persson Pasain: 1 lehmä, 1 hieho, 1 lammas. Kylvö: ruis 9 kappaa, ohra 33 kappaa, pavut 4 lusikallista, kaura 1/2 tynnyriä, vero 10 5/9 äyriä (s. 76). Yleensä verottajalle annetut tiedot olivat alakanttiin. Naurista viljeltiin paljon. Sitä tässä ei kysytty.
Sivu 123 Haukivuori Hietais: Cauppi Pasainen: 1 tamma, 2 lehmää, 2 vuohta, 2 lehmää ja 1 sika, kylvö ohra 1 span ja pavut 4 kappaa. Siis Kaupilla oli tila myös Hietaisissa ehkä Ihannus Pasasen entinen?! Tämä saattoi olla lähellä Kaitaista, koska sieltä löytyi myös joku Huiskainen!

Vuosi 1620 Juva Ollikala: Lars Persson Pasainen. Kylvö: ruis 1T 21kappaa, ohra 1 T 4 kappaa, kaura 3 T, papuja 4 kappaa. Ollikalassa asui Turakaisia, Martikaisia, Pekka Ollinpoika Kuosmanen ja Nulpoisia (KA no 6788B s.71).

Vuosi 1623-1624 Juva Joroisten neljännes: 1 Lars Asikainen, 1,25 Kauppi Pasainen ja 1,5 Per Pasainen (KA no 6797-98 s.4.->). Juvan neljänneksen teksti oli hyvin epäselvä, mutta sielä löytyi (s.9) Jacop Persson Pasoinen ja myös Lars Persson Pasonen (s.43).

Vuonna 1626 Mensses Barannoffin rälssitilalla Pitkälax asui 1,5 Moger (Mons) Pasainen sekä 1 Lauri Pasainen (no 6106 s.130). Juva Joroisten IV: 1,5 Cauppi Pasoinen, 1,5 Peder Pasoinen (no 6106 s.139) ja 2/3 Jöran Pasain ja Tahvo Toivakain (no 6106 s.140)

Huomaa, että vuonna 1626 Vesulahden Vuolingon neljänneksestä löytyivät: 2 Per Larsson, 3/4 Per Persson, 3/4 Lars Persson ja 1/3 Per Månsson Pesinen (no 6106 s.133).

Vuonna 1627 Mensses Barannoffin rälssitilalla Pitkälax: 1,5 Mågnus Pasanen sekä 1 Lars Pasanen (no 6110 s.81).

Vuonna 1629 autioluettelo Pellosniemi Pitkälax asui Mons Bgts Pasainen (no 6117 s.92). Teksti oli pientä, mutta lienee ollut "Bengtsson". Tämä varmistuu vuonna 1633. Vuonna 1626 Mäntyharjun Pasolassa maksoi pieniä kymmenyksiä Påål Bengtsson kauraa ja papuja, mutta hänelle ei löytynyt sukunimeä (KA no 6107 s.46). Etunimi Pentti "Pasasten" yhteydessä löytyy kuitenkin Mäntyharjulta, joten Maunon kotipaikkaa on varminta hakea sieltä. Kuitenkin on otettava huomioon, että Juvan Ollikkalassa asui 1670-luvun lopulla Staffan Monsson Pasainen!

Nähtävästi täälläkin ovat nimet "Pasonen ja Paasonen" muuttuneet toisikseen. Etelä-Savossa ja Karjalan puolella käytettiin muotoa Paasoin ja pohjoisempana useimmiten muotoa Pasoin. Myös 1610 - luvulla Sakkolassa Ylläjärven ja Röykkylän nähtävästi Joroisista peräisin ollut Olli Paso oli joskus Olli Pasainen! Aikaisemmin todettiin, että Sonkajärven kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva anekeissa ja vuoden 1664 maakirjojen tarkistuksessa mainittu Pasosenkosken nimi muuttui Paasonkoskeksi, mikä nimi sillä on nykyisinkin.!

Vuonna 1629 Joroisista löytyvät 1,5 Kaupi Pasainen, 1,5 Peder Pasainen ja erillään 2/3 Jören Pasainen (no ? 6104 s. ?). Juvan neljänneksen verotus: 2,5 Lars Persson Ollikainen Pasanen. Kyseessä oli siis Ollikaisten vävy (no 6116 s.80). Vuonna 1631 Lars oli kirjattu Härkälän kymmenykseen. Hän toimi myös verotuksen lautamiehenä Juvan neljänneksessä. Sakot Jorois (syksy ?) Lars Pasanen 13 daler, 2 öre.

Vuosi 1631 Vesulax Mälkölä: Lars Andersson Passonen uth 1631. Larsin tila kuului Juvan kirkon alaisuuteen (no 6127 s.104). Vuosi 1632 Jorois 5 Lars Asikainen, Cauppi ja Pedher Passonen. Jören Passonen autio 1631 (no 6127 s.107). Ollikkala: Lars Persson Passoinen. Lars maksoi ns. pieniä kymmenyksiä (no 6127 s.196). Pellosniemi Hurisalon kymmenys (no 6807 s.13): Mons Pasoinen, karjaa: tamma, lehmä, lammas, kylvö 1 span. Mahdollisia Monsin isiä löytyi vuonna 1596 papinveroista sukunimettömät Pitkälax Hurisssalo: 2 Anders Monsson, jonka jousiluku 2 (no 6647 s.3?) ja Kangaskylä: Sigfrid Monsson. Muilla Monsseilla oli sukunimi. Pasas-kirjan mukaan Pellosniemeltä löytyi Pasasiin viittaavia nimiä Pasola ja Passasmäki (s.204-205). Pitkälahden Pasaset värväsivät sotilaansa Hurissalosta.

Vuonna 1633 huonekuntien luettelossa oli sijoitettu Warkauden kylään (Kollinmäelle ?): Cauppi Pasainen ja pso sekä poika ja tämän pso. Perheellä oli kotieläiminä mm. 1 hevonen , 1 tammahevonen ja 2 lehmää (no 6130 s.184). Joroisissa Per Persson Pasaisella oli vaimo (s.185). Juva Savuniemi: Jöran Pasainen , ei vaimoa (no 6131 s.185). Samalta sivulta aikaisemmin löytyi myös toinen Jöran: Jöran Persson Pasainen ja pso , joka lienee asunut Joroisissa.

Vuosi 1633 Vesulax J. Nasakerssin rälssi Pitkälahti: 1/2 Måns Bengtsson Pasain autioveroa (no 6129 s. 347). Teksti oli selkeä. Vesulahti Vuolinko: 1/12 Peer Andersson Pasinen, 1 1/12 Peer Persson Pasinen, 1 1/12 Lars Pasinen ja 1 1/12 Peer Månsson Pasinen (ei sivunumeroa!)

Vuosi 1635 (KA no 8547) (s.557) Veronmaksukyvyttömät Vesulax Paukkulan neljännes Juvan kymmenys: 2 Thomas Pasoin, 1/2 Pedher Pasoin. Edellä teksti oli melko selkeä. Pitäisi tarkistaa seuraavat vuodet! Vesulax Vuolinko ja Harjumaa autiot: 1 1/2 Per Persson Piesainen karannut, 2 Per Andersson Piesainen karannut.

Vuonna 1635 (no 8549) Juvan pitäjästä Joroisten kappeliin kuluvia olivat 5 Per Persson Pasainen ja pso, äiti ja 2 tytärtä. Lisäksi siellä asui 2 Cauppi Pasainen ja pso. Lars Asikainen löytyi myös (s.375). Juvalta löytyi myös 2 nihti Lars Pasanen ja pso (s. 376). Karjaluettelon mukaan Per Pasaseltä löytyi tamma, lehmä, 2 vuohta ym. ja Caupilta lehmä, hieho, 2 lammasta ym. Lisäksi Juvan pitäjä Joroisten neljännes löytyi Mats L Pasainen, jolla oli tamma, lehmä ym. (s.653). Juvan Ylivedellä: 5 Mons Pasainen , 1 tamma, 2 lehmää, 2 lammasta, vuohi, kylvö 1 span (s.626). Monsin taloudessa asui siis 5 aikuista. Ollikalassa asui edelleen: 6 Lars Persson Pasainen, jonka perheessä oli 6 aikuista. Joroisiin oli kirjattu myös naiset: Kaisa ja Maiko Pasotar (s.375). Kaisan sukunimi on joskus Pesonen. Lisäksi myllytullin mukaan Joroisten kappeliin kuului Rantasalmen pitäjästä husman Jöns Passanen, jolla oli ainakin 1 lehmä ja lammas (s. 354). Samoin löytyi husman Per Pasonen (Pesanen), vaimo ja tytär (s.373). Tarkista jälkimmäiset!

Vuosi 1635. Keitä Pasasia siis löytyi Joroisista? Huonemies Per Pasoinen (Pesanen) ja pso sekä tytär, Per Persson Pasainen ja pso sekä äiti ja 2 tytärtä, Caupi Pasainen ja pso, naiset Kaisa ja Maiko Pasotar, nihti Lars Pasainen ja pso sekä Mats L Pasainen (no 8549 s.373-376 ja s.653). Mats L Pasainen asui kylvöluettelon mukaan Rantasalmen pitäjän puolella. Joroisissa kävivät kirkossa Leppävirralta Olof ja Påhl Påhllsson Pasanen ja näiden sisar Helena. Lisäksi (s.376) mainitaan Joroisissa nihti Lars Pasanen ja pso , joka vuoden 1637 sakkoluettelon mukaisesti voi olla Påhlsson. Juvalta löytyvät Ollikkalan (Matilan) Lars Pehrsson Pasanen. Lisäksi Ylivedellä asui Måns Pasainen ja vuoden 1637 sakkoluettelon perusteella Sigfred Thomasson Pasainen. Sigfrid oli ilmeisesti Mäntyharjun Paasolasta. Vuoden 1637 vuotuisen veron mukaan Joroisista löytyi vielä huonemies Jöns Pehrsson Pasainen. Jöns lienee kuitenkin asunut Rantasalmen pitäjän puolella.

Vuonna 1636 no 8551 Juvan veroluettelossa esiintyvät (s.650) Ollikkala 3 Lars Pasoinen ja Joroisten neljännes (s.652): 2 Lars Asikainen, 1 Lars Pasoinen . Pienet kymmenykset (s.401) maksoi Jorois: Lars Asikainen Kauppi Pasasen maasta kauraa, Per Pasasen leski omasta autiostaan ohraa. Jälkimmäiset mainitaan myös vuonna 1637.

Vuonna 1637 Juvalla sai sakkoja Sigfrid Thomasson Pasainen 4. july 1637 ja Lars Påhlsson Pasainen 14 july 1637 40 d (mm. no 8553 s.384) (no 8553 s. 382->). Joroisten kappelikirkon alaisuudesta löytyy myös Jöns Pasoinen, jonka tila oli ollut autio vuodesta 1635 (no 8552 s.405). Jöns oli vuonna 1635 huonemies eli mökkiläinen. Myös vuotuisen veroluettelon mukaan Juvalla asui 3 Jöns Persson Paasoin (no 8552 s.499). Joroisissa Lars Asikainen viljeli Caupin peltoja ja Per Pasainen eli omassa autiossaan (no 8553 s.373). Joroisten Pasasten perheisiin ei siis jäänyt miespuolisia perillisiä. Caupin poika oli lähtenyt jonnekin tai kuollut. Cauppi maksoi vielä vuonna 1640 (no 8562 s.430) autioviljaa. Lars Pasanen asui vielä Joroisissa!

Vuosi 1637 Kuopion pitäjästä Joroisten kappeliin kuului 1 1/4 Påll Pålsson Passoin, 1 1/4 Olof Pasoin, Påål Pasoin ja Mats ? Hering? (no? 6852. s.377).

Vuonna 1638 (no 8556 s.481) myllytulli Juva Ollikala: no 221 Hemming Passoinen, joka karja - ja kylvöluettelon mukaan (ym.) on kuitenkin Hemming Hassainen, no 224 Lars Persson Pasain, jonka huonekuntaan kuului 6 aikuista. Luettelon numero 225 Ollikkalassa on asukas Johan Cossmainen. Joroista löytyi Per Pasaisen leski 1 ja Lars Asikainen 7 (aikuista). Karja ja kylvöluettelo sivu 489 Juvan Pitkälax: Mons Passoinen 1 hevonen, 1 lehmä, 2 hiehoa ym.

Vuosi 1639 Jorois: Eräältä Janhoiselta ulosmitattiin 9 taalaria Lars Pasoiselle. Syyskäräjät Jorois no 00.1. Janhusia asui Joroisten länsipuolella Pieksämäkeem kuuluvissa kylissä.

Vuosi 1640 Juva: Lars Pasasen ja Per Turakaisen riitaa käsiteltiin kesäkäräjillä. Riidasta oli jo laamannintuomiot 13.1.1637 ja 23.3.1639. Per tuomittiin nyt sakkoihin.

Vuosi 1640 Sääminki kesäkäräjät (s.32): Brita Pasotar saa palkkoina sarkaa 9 kyynärää sekä myös voita.

Vuosi 1643 (no 8569) Pellosniemi Anttolan säteri, Mensich Baranoff Marioniemi: Anders Påålsson Pasanen 2 veromarkan tila (s.23). Juvan kirkkopitäjään kuuluva (Baranoffin rälssi) Pitkälax: Mons Pasanen 5 veromarkan tila (s.28). Jorois : Lars Asikainen 11 1/3 veromarkan tila (s.114).

Juvan nimismies Lars Persson Pasanen

Vuosi 1643: Juva Kaiihomäki: nimismies (Ländzman) Lars Paasainen 6 veromarkan tila (no 8569 s.126). Kuosmala: Johan Cosmainen 3 veromarkan tila.

Vuonna 1644 Juvan Kaiihomäki asuu landman! Lars Pasainen (no 8573). Tässä tarkoitettanee "Ländzman"! Myllytullin mukaan samana vuonna Ollikalassa asui Peer Pasanen veljensä kanssa. Joroisten Kauppi ja Per Persson Pasanen olivat jo vuonna 1639 menettäneet tilansa Lauri Asikaiselle, joka asui Kaksimaisten ahossa (noin 3 km etäisyydellä).

Vuosi 1644 Juva Ollikkala: 4 Per Pasoin, pso, veli ja pso (no 8576 s.121). Ollikkalassa myös Tarkiaisia ja Kuosmasia. Tarkiaisilla oli maita myös Kuosmalassa Aisakkaan alueella ja Siikakosken lähellä.

Juvan nimismiehen virkatalosta. Vuodelta 1594 löytyy seuraava verotieto: Ollikkala: 13 Mats Larsson nimismies. Nimismiehen 13 veromarkan virkatila oli varsin suuri. Se sijaitsi ainakin 1500-luvulla Juvan Partalassa (Pirinen II:1 s.450). Partalan kuninkaankartano kalasti Wuotjärvellä 1550-luvun lopulla nähtävästi Partasten vanhan nautinnan perusteella. Wuotjärven laajaan Antti Pasasen omistamaan Hipanniemeen ei löydy mitään maakirjaa, joten se ja osa myöhemmin Leskisten tilaan liitetyistä maista saattoivat kuulua Partalan nautintaan. Olli Hartikaisen "Nilsiän" Luttisilta 1600-luvun alussa riitelemä "Hipanniemi" sisälsi luultavasti vain Syvärin rantaa Lastukoskelle asti ja korkeintaan Tervaniemen kosken eteläpuolelta. Tämän alueen rajariidasta löytyy maininta.

Eräät Juvan nimismiehet 1500-luvulla olivat Partasten sukulaisia (Pirinen II:1 s.452), joten Wuotjärven nautintaoikeus saattoi vielä kuulua heille. Matti Laurinpoika oli toiminut nimismiehenä vuosisadan taitteeseen asti. Sitten nähtävästi tämä suuri tila todennäköisesti hajosi useammalle omistajalle. Miten ja kuinka pitkään säilyi Partalan nautinta Wuotjärveen? Siirtyikö tämä nautinta Ollikkalaan muuttaneelle Lauri Pasaselle, joka toimi nimismiehenä 1640-luvulla? Nimismiehen virkatalon maita saattoi olla Ollikkalan lisäksi myös Juvan Kaiihumäellä, jossa Pasasen virkatalo myöhemmin sijaitsi! Pasasten Kaiihumäen tila löytyy Kuosmasille kuuluneesta anekista nro 920. Vuonna 1649 erästä Pekka Pasasta kutsuttiin Kuosmalan asukkaaksi. Mutta tämä Pekka saattoi oli eri mies kuin nimismies Pekka Pasanen! Vuonna 1664 Kaihuumäkeä isännöi Mikko Laurinpoika Pasanen osakkaanaan Kuosmalankylästä Mats Johansson Kuosmanen. Kupsaset olivat Kaihumäellä vasta myöhemmin(?), joten Pasasten aikaan nimeä "Kupsala" tuskin käytettiin!

Juvan käräjät vuonna 1644: Pasasten sukukirjaan otettu Juvan historiasta Poppiuksen oikeuden pöytäkirjasta (OO 2: s.105) kääntämä Yrjö Laurinpoika Pasasen käden katkaisu. Käden oli lyönyt ilman syytä poikki Juho Abrahaminpoika Muttulainen. Yrjö ei pystynyt enää ratsastamaan eikä muutenkaan käsittelemään hevosta. Hän oli jo haastanut Juhon edellisille syyskäräjille, mutta isänsä Laurin pyynnöstä veti nyt haasteensa pois. Korvaukseksi Pasaset saisivat 100 taalaria hopeassa sekä vuoden 1643 verojen maksun. Kymmenykset papille heidän piti kuitenkin maksaa. Muttilaisen maksun ensimmäinen erä maksettaisiin tulevana pääsiäispäivänä, toinen erä syksyllä, kolmas erä talvella joulun edellä ja loput syksyllä vuonna 1645. Oikeuden pöytäkirjassa käytettiin aina Yrjön sukunimenä muotoa "Posa ja Pose sekä Påssa" ! Käsi katkaistiinkin Yrjö Laurinpoika Posalta . Siten Pasas-kirjan sivulla 17 oleva teksti ei liity Pasasiin. Posan sukua (Jöran Larsson Posa) asui Juvalla (Härkälässä Sulkavan puolella. Vuonna 1651 Jöran Larsson Possa löytyy Järvenpäänkylästä (nro 8606 s.133)!

Joka tapauksessa Lauri ei enää vuonna 1646 toiminut nimismiehenä. Virkaa hoiti Petter Pasanen, joka ilmeisesti oli Laurin poika. Vuonna 1649 nimismies Petter Pasanen sai vouti Zacharias Zachariaksonin määräyksestä nimismiehen tilanssa ylläpitoon 8 tynnyriä viljaa ja 4 parmasta heinää. Nämä Per Pasanen kuittasi saaduksi 21. huhtikuuta 1650 (no 8590 s.727). Hän oli nimismies ainakin vielä vuonna 1654. Ainakin jo vuonna 1651 (jo 1650) nimismies Peter Pasanen on Juvan ratsutilallisten luettelossa (no 8606 s. 134). Ratsumiehenä palveli siis Per Pasasen poika; isä mainittiin "vanhaksi" (vuonna 1657 jopa "uthgammal"). Vuonna 1658 Pasaset eivät pystyneet suoriutumaan velvoitteistaan (ratsumiehestä ei löytynyt tietoja). Ainakin jo vuonna 1662 tila joutui nimismiehen (Piik:n) palkkaverolle.

Juvan välikäräjät 28. maaliskuuta 1645. Käräjät pidettiin nimismies Per Passaisen luona. Pasanen toimi myös lautamiehenä. Asia koski lapsensurmaa. Henrik Andersson Putkonen Rantasalmelta oli ostanut Juvalta ratsutilan taloineen. Kun ostaja oli tutkinut kaivoa, oli loisnainen Kirsti Wänelainen sanonut, ettei entinen omistaja ollut koskaan käyttänyt kaivoa. Ostaja oli kuitenkin alkanut puhdistaa kaivoa. Naapuri ratsumies Anders Leskinen oli kertonut veden olleen hyvänlaatuista. Kun kaivoa oli tiistaina alettu kunnostaa, oli loinen Kirsti lähtenyt talosta ilman aamuateriaa eikä ollut kertonut, koska aikoisi palata. Kaivoa puhdistettaessa oli sieltä löytynyt kuollut lapsi. Puhdistushommissa oli ollut myös puolalaista sukujuurta oleva ratsuväen korpraali Mats Skade (Schadewits), jonka sukua asuu edelleen Juvalla.

Uusi isäntä oli alkanut kysellä naapureiltaan, tiesivätkö nämä mahdollisest asiasta jotain. Schadewitzin vaimolla oli Kirstistä tietoja. Nainen oli palvellut piikana Schadewitsin talossa, joka sijaitsi Putkosen ostamasta talosta 1/2 virstan eli 1/10 peninkulman (600m) päässä. Piika Kirsti oli alkanut tulla huonoon kuntoon, eikä jaksanut enää tehdä töitä. Hän oli synnyttänyt lapsen joulun tienoilla. Nainen väittänyt lapseen syntyneen kuolleena.

Kaivonkunnostusta seuranneena launtaina isäntä Putkonen lähti veljensä ja Anders Leskisen kanssa etsimään Kirstiä. Tämä löydettiinkin läheisestä kylästä. Monien vaiheiden jälkeen Kirsti saatiin kiinni. Asiaa tutkittaessa ja jopa kepillä lyöden Kirsti Vänelainen lopulta tunnusti lapsen syntyneen elävänä. Hän oli vienyt lapsen metsään, jossa oli löytänyt kiven. Sillä päähän iskien hän oli saanut lapsen hengiltä ja heittänyt ruumiin naapurin kaivoon.

Syyskäräjillä 1645 Per Pasanen toimi syynimiehenä maantarkastuksessa Povel Lamaisen ja Kosma Tarkiaisen välillä mm. Worunjoenmaalla (ehkä Vuorenjoki). Vuoden 1644 talvikäräjillä Juvan nimismieheksi eräässä asiakirjassa mainitaan Nils Piik. Sen jälkeen käräjillä ei mainita nimismiehen nimeä ennen Per Pasasta vuonna 1645. Vuoden 1647 syyskäräjillä (s.636) nimismieheksi mainitaan taas Nils Nilsson Piik. Ehkä nimismiehen virka vuorotteli naapurien Piikinen ja Pasasten kesken tai pitäjässä oli yhtä aikaa kaksi nimismiestä. Vuoden 1643 tienoilla Iisalmen suurpitäjässä toimi yhtä aikaa kaksi nimismiestä: Nils Ruotsalainen Onkiveden länsipuolelta ehkä Pajujärveltä ja Bertill Hynninen nähtävästi Syvärin pohjoispuolelta Jumisilta. Vuonna 1649 Iisalmen nimismies oli Niilo Ruotsalainen (no 8590 s.913->) ja Kuopion Hannu Taskinen Kuopionkylästä vuonna 1643. Iisalmen nimismiehinä toimi siis myös Bertill Hynninen Jumisilta ja kerran Per Philipsson Halonen "Lipsa" Maaningan Halolan sukua. 1640-luvulla nimismiehen virka oli Iisalmen ja Kuopion pitäjissä usein tavallisten talonpoikaissukujen hallussa.

Kaihumäen Pasasten maita sijaitsi Juvan kirkonkylän pohjoispuolella ehkä Pakinmaan alueella. Rajanaapureina olivat Piikit (Poikolasta) eikä rajariitoja ollut näiden kesken. Vuoden 1644 jälkeen usein mainitaan kirjuri Jacob Persson. Oliko kirjuri Pasasten sukua, ei näy mistään. Edellä todettiin, että vuoden 1623 tienoilla Juvalta mahdollisesti löytyi eräs Jacob Persson Pasainen. Per Pasanen mainitaan myös Juvan syyskäräjillä 1647. Hänellä oli maakiista Nils Vehmaisen kanssa Rösänselästä sekä haaste Per Maaraselle (s.639).


Juvalla asui 1640-luvun alussa myös Povel Pasanen. Hän toimi syynimiehenä Olof Härkänen "Littapään" ja Povel Tarkiaisen välillä viimeksi mainitun miehenä. Riita koski Suilahanmaata ja Suuenniemeä. Samoin hän toimi Juvan vuoden 1645 talvikäräjien mukaan syynimiehenä Povel Tarkiaisen ja Knut Hämäläisen välillä. Kiistamaa sijaitsi Mikkelin ja Juvan rajalla Kuosmalassa Aisakkaanniityn ja Aisakkaantaipaleen tienoilla sekä Siikakoskenmäellä. Tarkiainen ainakin asui Kuosmalassa Siten Povel lienee asunut Kuosmalan lähellä Pasalassa, joka näkyy vanhassa kartassa.

Juvan syyskäräjillä 18. marraskuuta 1645 käsiteltiin erikoista suhdejuttua. Kaisa Pohlsdotter Rytkötär oli saanut 5 vuotta sitten lapsen vielä silloin naimattoman miehen Lars Larsson Pasaisen kanssa. Kaisan äidin väitettiin olleen Kaisa Påhlsdotter Pasatar eli Lars Pasasen isän sisaren. Larssin isoisä oli siis Påhl Pasainen. Käräjillä Kaisa ei sanonut tienneensä sukulaisuudesta mitään. Hän kertoi vanhempiensa asuneen Iisalmenpitäjässä Pielavedellä. Isä oli kuollut, kun hän oli vielä pieni lapsi. Hän oli tullut Juvalle Henrik Sikaisen kanssa, jota oli palvellut vuoden. Sitten hän oli muuttanut Juvan Pasalaan "till Pasala", jossa oli myös palvellut yhden vuoden. Sinä aikana hän oli ollut suhteissa Lars Larsson Pasaisen kanssa.

Käräjillä asiaa tutkittiin tarkemmin. Aluksi siis arveltiin, että Lars Pohlsson Pasainen oli Kaisan äidin veli ja Joroisissa asuva Lars Asikainen oli puolestaan Lars Pohlsson Pasasen veljen vävy. Kaisa edelleen väitti, ettei hän ennen suhdetta tiennyt olevansa Larssin tädin lapsi. Hän oli ollut myös Sikalassa jonkinlaisissa väleissä erään ratsumiehen kanssa ennen kuin tuli Pasalaan. Lars Pasainen kertoi, että hänen isänisänsä nimi oli Peer Pasainen. Kaisan mukaan taas äidin isä oli Påhl Pasainen. Lisäksi Lars Larsson Pasainen kertoi, että hänen isällään oli vain yksi sisar Pieksänmäen pitäjässä (ehkä Jäppilässä). Tämän sisaren omisti "ägde" Eskill Uttermark. Uttermarkin isä oli nuijasodan aikaan 1597 kuuluisa nuijamies, jota virkavalta ei saanut kiinni. Tässä mainittu Eskil lienee ollut nuijasotilaan poika ja asui Hietaisissa (Jäppilässä). Nyt Kaisa kertoi äitinsä isänsä nimen olleen Pohl Rytköinen!. Koska asiasta ei saatu selkoa, sen käsittely siirrettiin seuraaaville käräjille, jonne piti saapua myös Lars Asikaisen Joroisista. Asiaa ei kuitenkaan enää käsitelty käräjillä vielä vuoden 1646 loppuun mennessä. Aikaisemmin mainittu "syynimies" Povell saattoi olla syytteessä olleen Larssin veli tai isän veli.

Huom.! On ilmeistä, että Kaisa Rytkösen äidin Kaisa Pohlsdotter Pasatar isä oli Pielaveden Rytkyn tienoilla ainakin jo 1600-luvun alussa asunut Pohl Wiisansson Pasainen, joka oli lähtoisin Joroisista. Wiisa asui Joroisissa ainakin vielä vuonna 1577. Syytetyn isä Lars sopisi myös Vuotjärvelle muuttaneen Anders Pasasen isäksi! Eräs Anders Pasanen palveli 1620-luvun lopussa Juvalla sotilaana.

Pasala löytyi myös Wesulahdenpitäjästä. Vuoden 1646 talvikäräjillä riitelivät veljekset Påål Pasainen ja Anders Pasainen. Jälkimmäinen oli Kinderinmessun aikoihin vaatinut veljeltään rahaa sekä osuuttaan Pasalaan "till Pasala". Nimi on ehkä voitu ääntää "Paasala", mutta ei "Paasola", kuten nykyisellä kartalla näkyy Mikkelin itäpuolella. Veljesten riidassa käytettiin peräti kirvestä! Nämä Pohl ja Anders Pasainen näkyivät tämän jälkeen muutamia kertoja Wesulahden käräjien pöytäkirjoissa. Andersin yhteydessä mainitaan Morten Parantainen, joka tuomittiin maksamaan Anderssille 3 tynnyriä kauraa. Påål toimi mm. rajojen syynimiehenä.

Lauri Pekanpoika Pasanen luultavasti kuoli ilmeisesti vuoden 1645 aikoihin. Nimismiehen virkaa hoiti Pekka Pasanen, joka ilmeisesti oli Laurin poika. Vasta vuonna 1656 Pasalan isäntä Pekka kirjautui uudeksi ratsutilalliseksi ja hänen poikanssa ratsasti. Tämä luultavasti kaatui melko pian sodissa, joita Ruotsi tähän aikaan kävi Puolaa, Tanskaa ja Venäjää vastaan. Pasasten tilan isännyyden otti nähtävästi Pekan veli Mikko Laurinpoika Pasanen. Laurin leski mainitaan tilan asukkaana vuonna 1666. Kuitenkin Lauri Pasanen valitti Pasasten kärsimästä vääryydestä nimimiehen verolle joutuneella tilallaan. Asiaa tutkittiin, mutta mitään vääryyttä ei havaittu. Pasaset luopuivat tämän jälkeen Kaiihumäen tilasta (Juvan historia s.61-s.62). Tilan nimi kuitenkaan ei siis ollut "Kupsala". Nimismiehenä toimi Matti Piik jo vuonna 1657.


Vuonna 1645 (no 8578 s.114) veromanttaalit Juva Kaiihomäki: lendszman (nimismies) Lars Paasain, 6 veromarkan tila. Juvan kirkkopitäjään kuuluva (s.38) Pitkälax: Mons Pasain 5 veromarkan tila.

Huom! Savon historiassa on paljon puutteita mm. nimimiesten kohdalla 1640-1650 luvuilta.. Juvan nimismiehinä toimivat Kaihumäella asuvat Pasaset noin vuosina 1644-1655; ei Kupsalassa!.

Vuonna 1646 Juvan nimismiehenä toimi Peder Pasanen, joka luultavasti oli edellä mainitun Larssin poika. Nimismiehen puumerkki oli vaakasuora viiva, jonka oikeassa päässä oli kahdella viivalla tehty "nuolen perä" (no 8587 s.87 ja s.88). Per oli veljensä kanssa kirjattu kuitenkin asukkaaksi Ollikalaan, jossa asui Kuosmasia (no 8587 s.87). Per toimi Juvan nimismiehenä myös vuonna 1649, jolloin hän veljensä kanssa asui Kaihuumäellä (no 8596 s.950). Samaan aikaan Juvan Kangankylässä asui Anders Pasainen. Anders näkyi 1640 parissa Juvan käräjien pöytäkirjassa. Vuodesta 1656 alkaen Per oli myös ratsutilallinen. Joroisissa asui vielä vuosina 1636, 1639 ja vielä vuoden 1650 lopussa joku Lars Pasanen, jolle jälkimmäisenä vuotena sakkoluettelon mukaan eräs mies tuomittiin maksamaan korvauksia. Härkälään oli kirjattu Jöran Possa (Sulkavaa!). Vesulahdessa Rahulantienoilla mainitaan tänä vuonna kapteeni Christopher Böliasin sotilasverolla oleva Per Passoisen tila yhdessä Rahusen ja Parantaisen ym. kanssa(s.46)

Vuosi 1646 (no 8587) Vesulax Norola: 2 Per Johansson Paasoin ja pso, huonemies Margetta Larsdotter Paasoin (s.56 ja s.57). Vehmais: 2 Anders Paasoin ja pso (s.58), ratsutilallinen Pohl Paasoinen ja pso (s.58->) . Pellosniemi Toivola: 4 Clemet Matsson Paasoinen ja poika Michell ym. (s.70) 2 Mats Larsson Paasoin ja pso, 4 Lars Andersson Paasoin ja pka Sigfrid ym. (s.73), Huonemiehiä: Michell Henriksson Paasoin ja pso, sotilas Mats Clemetsson Paasoin (s.76)

Vuosi 1647 Juva (myllytulli no 8592 s. s.195): Lautamies Per Pasainen, jonka puumerkki oli kuten edellä mutta nuoli pystyssä perä ylöspäin.
(s.197) Oskoilan kylä: 5 Anders Pasainen, veli ja pso, poika ja pso sekä tytär!. Samaan kylään oli kirjattu Eskel Martikainen, Isak Muttulainen ja Lars Rimpi.
(s,198) Kaihuunmäki: Per Pasainen, veli ja pso. Kaihuunmäelle oli kirjattu myös Lars Martikainen ja Henrik Putkonen (Pulkkinen). Martikaiset eivät olleet maksaneet Kaihuunmäen osastaan verojaa, vaan se oli autio! Sulkavan Härkälään oli edelleen kirjattu Jöran Larsson Possa ja pso. Leipämäellä asui Pol Härkänen.

Vuosi 1648 (no 8593) Karjalan Mäntyharju Korpilax: Erik Bertillsson Paasoin, Erik Simonsson Paasoin ja poikapuli Bertill Simonsson selä vaimoja nimeltä (s506). Paasoila: Grels Paasoin ja veli Clemet Clemetsson sekä vaimoja nimeltä, ratsutila: Bertill Hendersson Pasoin ja veli Nils sekä vaimot nimeltä, ratsutila: Bertill Simonsson Passoin ja veli(!) Anders Eriksson ja veli (!) Staffan Bertilsson sekä vaimoja nimeltä. Kuudennusmies Bertill Simonsson Pason.

Vuosi 1648 (no 8594, s.38) Vesulax Norola: 2 Per Jönsson Paasoinen ja pso, ratsutilallinen 2 Pohl Paasoinen ja pso , Pellosniemi Mäntyharju: Toivola: 3 Clemet Matsson Pasoinen, pso ja veli, 2 Mats T (ehkä L) Pasain ja pso (s.46) ja 4: Lars A Pasoin, pso, pka, pso (s.47) Vuoden 1648 (no 8594) myllytulin mukaan Juvan Matilassa asuivat: 4 Anders Pasanen ja pso sekä poika ja tämän pso, sekä 3 Per Pasanen ja veli sekä tämän vaimo (no 8587 s.87). Juvan talvikäräjillä sai Anders Pasain 3 taalarin sakot, koska oli kaatanut luvatta heinää Oluff Koistisen niityltä. Koistiset ja Hyttiset omistivat "Kolliomäennenän ahon" (aneki 1732). Juva Kaihumäki: landman (! tarkoittanee nimismiestä ) Lars Pasainen, joka oli tilan entinen isäntä. Asiakirjat ovat usein jäljessä isäntien suhteen!
Karl Nasakerssin rälssi (Pitkälahti s. 166) 4 Jöns (Monsson) Pasainen, pso, veli (Mons) ja pso

Vuoden 1648 Juva (no 8594 s.1222) piispan apuveron mukaan: Kangankylä: 2 Anders Pasanen ja poika, Kaihuumäki: 3 Petter Pasainen, veli ja pso, Karl Nasakerssin rälssi: Jöns Pasonen, pso ja veli, Juvan nimismies oli edelleen Peer Pasanen, jonka puumerkki oli nyt käsin kirjoitetu "L" silmukoineen; siis Länsman! Joroista siis löytyi huonemies Kirsti Pasanen.

Vuoden 1648 Juvan kesäkäräjillä maariitojen syynimiehinä toimivat mm. Per Passain ja Nils Piik. Pål Ropposen maanhankinnan takumiehet olivat: Pål Mulli Kärkkäinen, Lauri Passainen, Knut Hendersson Hämäläinen ja Per Mardikainen. Maan entinen omistaja Lars Rouhiainen poikineen oli karannut "Venäjälle" ts. Karjalan puolelle.

Juvan syyskäräjillä suoritettiin maanjako Sigfrid Perssonin ja Anders Passasen välillä Kangaistenmaalla ja Alemaisen (järven) sivulla. Kangaistenmaan tienoilla oli maita myös Lars Jakobsson Väätäisellä.

Vuonna 1649 Joroisten talvikäräjillä käsiteltiin maariitaa, jonka osapuolina mainitaan Lars Huiskainen, Juvan Kuosmalan asukas Per Passain sekä Frantz Nissinen. Tarkastusmiehet olivat tutkineen tilojen rajat. Huiskasen omistukset olivat "Wirmanpää ja Suurensuon päivänranta", Nissisen "Suurensuon sivu" ja Pasasen laaja vanha omistus Suurensuon itärannalla. Asiakirjassa mainitaan Pasasen ja Nissisen maita sijainneen myös suuren suoalueen länsirannalla. Pasaset olivat vaihtaneet maita Nissilän asukaiden kanssa. Tarkastusmiehet olivat myös löytäneet rajamerkit. Nyt kuitenkin Huiskanen oli luvatta ominut Nissisen maita, joita hän väitti vanhoiksi nautinnoikseen. Nissinen oli kuitenkin viljellyt hiljattain maitaan. Huiskaselle tuomittiin 40 taalarin sakot sekä menettämään luvattoman viljelmänsä sadon. Asiakirjassa mainitaan maanomistajilla olleen peltomaita. Huiskaisia asui Kaitaistenkylässä.

Vuosi 1649 Juva kesäkäräjät: Maaherra oli antanut määräyksen krouveista ja kestikievareista Savonlinnan ja Hämeenlinnan välille. Juvan kestikievarit olivat: Thomas Härkäinen, josta oli 3 peninkulmaa (18 km) Per Pasaselle Kaihumäki. Tästä 2 peninkulman etäisyydellä sijaitsi Olof Turakaisen kestikievari. Nils Persson Piik mainitaan nimismieheksi. Tämän veli ratsumies Mats oli tietä pitkin tullut Morten Nulpoisen taloon, jossa oli aikaansaanut ennen Saksaan lähtöään talon tyttären kanssa lapsen. Juvalla oli ehkä 2 nimismiestä samaan aikaan tai Nils Piik mainittiin vanhasta muistista nimismieheksi!? Kasilataipaleen tienoilla oli maita vanhojen maakirjojen mukaan maita Nils Kuosmasella, jolta sitä olivat ostaneet Heinoset. Syynimiehenä Per Hytoisen ja Knut Hämäläisen välillä ehkä Kuosmalan tienoilla (Peisinlampi ja Rajamäki) toimi myös Pål Pasanen . Näihin aikoihin monet köyhemmät yritteliäät talonpojat värväytyivät raakuunoiksi, jolloin he tietyn ajan palveltuaan saivat haltuunsa autioksi jääneen tilan. Näin Pasasiakin saattoi muuttaa juuri tähän aikaan kauemmaksikin Juvalta tai Vesulahdesta. Rakuuna sai taisteluvarustuksen kruunulta, mutta joutui itse hankkimaan hevosen!

Vuosi 1650 (no 8598 s.459 ei kunnon sivunumeroa, mutta s.770->) Juva ratsutilalliset: 5 nimismies Peer Pasainen, veli, poika ym.. Kaihumäelle kirjattu: 2 Micell Taipaleinen, 4 Lars Mardikainen, 2 Henrik Pulckinen ja 1 Krister Pättyinen. Kangankylä: 3 Anders Pasanen, poika ja vaimo (s.770). Pitkälahden neljännes 3 Jöns (Monsson) Pasanen, vaimo ja veli (Mons). Luettelon päiväys Juvalta oli siis 23. Jan 1650 ja Peer Pasasen puumerkki "P". b>Pitkänlahden neljänneksessä Karl Nasakerssin säterissä torppariksi on merkitty Anders Pohlsson Pasain (s.781).

Vuosi 1650 uudelleen: Juvan syyskäräjät mainitaan Anders Pasanen ja Per Pasanen vastakkain sekä erikseen Lars Pasanen. Lars lienee aikaisemmin suhteista syytetty Pasanen. Myllytulliveron mukaan (no 8598 s.770) Kangankylä: Anders Pasainen, poika ja tämän vaimo . Karl Nasakerssin rälssi: Jöns Pasain, vaimo ja veli. Myllytulliluettelon lopussa (s.770 jälkeen): ratsutilallinen lendzmannen Peer Pasainen eli Juvan nimismies Pekka Pasanen, jonka puumerkki oli "tekstaus P - kirjain", jossa oli pitkähkö "jalkaviiva" alhaalla oikealle. Joroisissa asui huonemies: Kirsti Pasatar (sivu 459). Lautamies Joroisissa oli Pasalan tilan osakas Frantz Nissinen Kaitaisista. Frantz ja Muttulaiset omistivat maita myös Kangaskylässä. Sulkavalla ei myllytullin mukaan Pasasia. Pitkänlahden neljänneksessä Karl Nasakerssin säterissä torppariksi on merkitty Anders Pohlsson Pasain (s.781). Pohl Pasanen sai Vesulahden syyskäräjillä 1651 sakot.

Vuosi 1651 Juva Kangankylä: 4 Anders Pasainen ja pso, poika ja pso (no 9604 s.133). Juvan ratsutilallisten luettelossa Huchtimaa: 6 nimismies Peter Pasain, veli ja tämän vaimo, 2 renkiä ja piika (sivu 133). Per Pasasen puumerkki oli P-kirjain. Huhtimaa sijaitsi Puumalan pitäjässä! (no 8621 s.89). Samoin Sulkavan Leipämäki oli jossain verotuksessa Juvaan kuuluva! Pitkänlahden rälssissä asuivat 2 Jöns Monsson Passainen ja 2 Mons Passainen (s.164). Pellosniemellä rälssissä ilmeisesti ilmeisesti Marioniemellä asui Per Andersson Pasain (s.165) sekä Vesulahden Harjujärven Jöns Rosensmidtin uudesssa rälssissä Anders Pasonen 7 vm tilalla.

Vuosi 1652 (nro 8607) (s.1198) Juva Kangankylä: 4 Anders Pasainen ja Juvan ratsutilallisten luettelossa: 4 nimismies Per Pasainen. (s.1199) Nimismiehen puumerkki asiakirjan lopussa oli "OH". Pitkästälahdesta löytyivät edelleen 2 Jöns Monsson Passainen ja 2 Mons Passainen ja Pellosniemen Marioniemeltä 1 Per Andersson Passainen.

Vuosi 1653 Juvan syyskäräjät mainitaan Påål Pasanen sakot 12 äyriä ja Staffan Pasanen.

Vuosi 1653Kangankylä: 6 vm Anders Pessoin (!) Koskulsin rykmenti vääpelin verolla (s.319). Kaihuunmäki: 6 vm Petter Pasanen (ei sotilasveroa s.326). Pitkälax Juvan kirkon vero : 5 Mons Passoinen (s.347). Siis veli Jöns Monsson puuttuu! Pellosniemi Anttola Marioniemi: 2 vm Anders (Pohlson) Pasoinen (s.333). Samasta tilasta 5 vm autiona.

Vuosi 1654 (no 8613 s. 1012) Lillieskiöldin rälssi (kuului Juvaan) Brufius Kaipainen ja lampuoti Pasanen; ei etunimeä. Etunimi löytyy nähtävästi vuonna 1673 ja se oli nähtävästi Matilassa asuva Henrik Pasanen ( Pitkässälahdessa vuonna 1654 Erik Lillieskiöldin rälssissä asuva Jöns Monsson Pasanen ei ollut koskaan lampuoti!).

Vuosi 1654 Puumala talvi- tai kesäkäräjät: Kirstin Toivatar oli tehnyt valituksen Jöns (tai Hans) Passasesta tervasmetsän käytöstä. Käräjien toisessa käsittelyssä Kirstin Toivatar tuomittiin maksamaan Jöns Passaiselle 1 tynnyrin verran ruista. Nämä tiedot varmistavat sen, että Puumalassa asui 1650-luvun alussa Pasasia!

Vuosi 1655 (no 8616) maakirjat sivu 234 Juva Kangankylä: 6 Anders Pasoin . Kangankylässä maita omistivat myös Erik Martikainen ja Isac Muttilainen. Sivu 234 Juva Kaihumäki: 6 Per Pasoin. Kaihumäellä muita maanomistajia olivat Martikaiset ja Putkiset. Sivu 247 Juvan kirkon verolla Pellosniemi Pitkälax: 5 Måns Pasoin. Pellosniemellä Mensiek Nasakerssin rälssistä mainitaan (s.245) 2 Anders Pasain, jolla lienee ollut osa 5 veromarkan tilasta autiona.

Vuosi 1656 Juvan Turakkala: Anders Pasanen ja 2 poikaa, Jacob Pehrsson (ei sukunimeä) (no 8622 s.1372). Jacob kirjattu heti Anderssin perään. Hän voi olla Pasanen, mutta sukunimen kohdalta puuttuu yhtäläisyysmerkintä! Ehkä hän oli kirjuri Jacob Pehrsson?

Vuonna 1656 Pellosniemeltä Clas Baranoffvin rälsistä Pakinniemeltä löytyy 3 Anders Pohlson Passain ja tämän poika sekä pso (no 8622 s.1377) sekä Juvan kirkon alaisuuteen kuuluvasta Pitkälahdesta: 4 Jöns Passain ja pso sekä veli ja pso (no 8622 s.1377 ja s.1379)

Vuosi 1656 laamanninrahat Sulkava Erickälä: torppari Anders Pasoin. Selkeä teksti (no 8621 s.90). Eerikkälä (kartano) sijaitsi noin 20 km Juvalta itään. Pasanen oli sen torppari. Manttaaliluettelon mukaan s.133 asuinpaikka oli Leipämäki, joka siis joissain verolajeissa kuului Juvaan. Talouteen kuului 4 aikuista: Anders, !veli "br" Anders ja pso sekä Lasticka Pasain, jonka perässä maininta "inh" eli loinen. Anders oli kuitenkin toisessa luettelossa Pesoin! Sulkavan Erickälässä asui vielä vuosina 1693 - 94 torppari Staffan Pasonen vaimonsa ja tyttärensä kanssa! Sotilasmaakirja eversti Fabian Barndes rykmentti Puumala Liimattala: talonpoika Jöns Pasainen ja Mårten vero 4 1/2, 2 1/4, autio 2 (no 8621 s.113). Manttaaliluettelon mukaan s.133 Jönssin taloudesta löytyivät aikuiset: Jöns Pasainen, poikapuoli Krister ja pso. Toisessa luettelossa Jöns oli kuitenkin Pesoin. Kuitenkin (s. 1357) Puolassa kaatui Puumalasta: 2 1/2 Jöns Pasaisen poika ja joku toinen tuli hänen tilalleen. Liimattala löytyy noin 10 km Puumalasta lounaaseen Saimaan saaresta. Sen etäisyys Pellosniemen Hurisaloon on noin 12 km. Se sijaitsee Lappeenrantaan johtavan vesitien varrella. Lähimmät kulkureitin käyttäjät lienevät olleet Pitkälahden eli Yliveden "Pasaset".

Pellosniemen elokuun käräjillä vuonna 1657 käsiteltiin Mats Mondaneuvosen ja Anders Ickoisen maakiistaa. Kiista koski "Wahermäen maata", josta oli Jöns Månssonin rajakirja vuodelta 1553. Muita rajapaikkoja oli: Pajasaari, Nakrismäki, Osmajärven Wehmas, Pentinlampi ja Hiidenniemi. Wahermäen pohjoispuolella mainitaan maanomistaja Jöns Pasainen. Paikannimien Ikola ja Hiidenniemi perusteella kiistamaa sijaitsee Pitkänlahden - Yliveden alueella, josta Jöns Pasanen toimi Juvan käräjien lautamiehenä. Saman vuoden Juvan syyskäräjillä lautamies Jöns Pasainen sai pikku sakon 3 taalaria, koska ei ilmeisesti ollut vienyt haastetta ajoissa. Samoin hänet määärättiin arvioimaan kiistahevosen arvoa. Asiakirjassa mainitaan myös Erich Ikoinen. Jöns oli vuoden 1664 maakirjojen tarkastuksen perusteella saanut haltuunsa maata Yliveden Ikolasta.

Vuosi 1656 Juvan syyskäräjät 21. - 22. Marraskuuta: Ns. Ruptuurisotaa oli käyty edellisestä kesästä lähtien. Savolaisia nihtejä ja rakuunoita mainitaan kaatuneiksi Puolassa sekä Venäjän vastaisissa taisteluissa. Savolaisia nostomiehiä "Nåstå mehets" tai "Nåstå karlar" oli koottu Käkisalmeen ja Sortavalaan. Sulkavan ja Puumalan talonpojat joutuivat kyyditsemään sotaväkeä veneillään järvien yli. Kerimäellä Mats Hylko oli vaihtanut hevosta "vihollisen kanssa" Kyröniemellä. Kapteeni Mats Persson Pylköin oli koonnut Juvalta Israel Pistolekorssin alaisuudessa Savonlinnan läänistä nostomiehiä Venäjän vastaisen rajan suojaksi ja puolustukseksi. Hän olikin saanut kokoon 60 miestä, joita oli lähtenyt viemään rajavartiopaikalle " på gräntzen pass" Nyt kuitenkin miehiä oli karannut kapteenin estelyistä huolimatta teitä pitkin takaisin Juvalle. Miesjoukon vääpelinä toimi juvalainen Johan Muttulainen, jonka karkurijoukko oli halunnut ottaa tämän vastuteluista huolimatta mukaansa. Hänet oli uhattu heittää veneestä, mikäli ei suostuisi lähtemään. Upseereita oli solvattu halpamaisilla sanoilla. Karkureidenjoukossa mainitaan: Anders Påhlsson Härkänen, Eskell Turakainesen renki, Michel ja Lars Hämäläinen sekä Henrik Andersson Pasain. Karkurijoukon johtajat Tålska Turakainen ja Påvell Nulpoinen tuomittiin 40 taalarin sakkoon, muut selvisivät 3 taalarilla sakoilla. Käräjäpöytäkirjojen mukaan miehiä kuoli näihin aikoihin paljon erityisesti Puolassa. Vuodn 1657 Joroisten syyskäräjien pöytäkirjasta selviää, kuinka pitäjänluutnantti Peer Nilsson nimismiehen ja profossin kanssa oli yrittänyt koota Joroisista ja Pieksämäen pitäjästä karanneita nihtejä sekä samalla pakkovärvätä uusia miehiä. Kun luutnantti oli tullut jollekin seudulle, olivat siellä talot tyhjillään ja miehet metsissä. Lähes kaikki, ruoka mukaan lukien, oli viety piiloon. Kokoon oli saatu 56 miestä, mutta nämä olivat heti karanneet. Samanlaista toimintaa oli myös Leppävirralla. Kuopion seudulla pakkovärvärinä oli toiminut vääpeli Lars Laatikainen. Nähtävästi tästä samasta Lars Laatikaisesta oli tullut miehentappaja, jonka talonpojat ottivat kiinni Säämingissä. Mieheltä oli saatu pistoolipari, satula, mantteli, patruunatasku ym. tavaraa. Erään pistooliparin arvo oli 16 taalaria kuparirahassa. Tupakka oli ilmestynyt kauppatavararaksi. Sitä myytiin kyynärämitalla!

Leppävirran syyskäräjillä Povall Larsson Korppinen (tai Karppinen) syytti nostoväen upseereita Anders Kinnusta, Jesper Matssonia, Bärtill Erichssonia, Mats Rampsuista ja Anders Puroista siitä, että nämä olivat päästä "hyviä rahoja vastaan" eli 60 taalarilla vapaiksi 5 venäläistä (karjalaista) vankia: Ruppo Hockaraisen, Anders Hardikaisen pojan, Pitkäsen pojan, Kiiskisen ja erään venäläisen miehen Jääskestä. Osa vangituista lienee ollut tavallisia liperiläisiä talonpoikia. Osmajärvellä Lars Matsson Heringin ja Olof Hyvösen maiden syynimiesten joukossa oli myös Olof Pasainen. Joroisissa Olof Lappalainen oli ollut kruunun palveluksessa Puolassa. Hänen vaimonsa oli sillä aikaa karannut renki Anders Asikaisen kanssa. Nyt nämä "huoramies ja huora" olivat teillä tietymättömillä..

Vuosi 1657 Kesäkäräjäjät 11.-12. Juni: Nimismiehenä toimi Mats Nilsson Piik. Lautamiesten joukossa oli Jöns Pasain, joka toimi myös syynimiehenä Mats Harmaisen ja Anders Parkkisen maakiistassa. Toinen syynimies oli Olof Korhoinen, joten kiistamaa lienee sijainnut Pitkänlahden alueella. Samoin toimitettiin syyni Anders Nulpoisen, Petter Pasaisen ja Olof Henriksson Turakaisen rajojen kulusta. Nulpoisen ja Pasaisen edellinen lainlukija Olof Månssonin rajatuomio 19. ocktober 1632 . Sen mukaan Nulpoisen maat sijaitsivat "Pitkänsillan pään eteläsivulla ja Pasaisen pohjoissivulla". Petter Pasaisen yhteydessä mainitaan myös "Roiönselkä" maa., jonka Turakainen halusi saada Pasaselta. Turakainen saikin haltuunsa osan Pasasten maista. En epäselvää, löytyikö Juvalta nimismies Petter Pasasen ohella toinen Peer Pasanen?! Kartalla Mikkelin itäpuolelta Pitkänlahden läheltä löytyy kaksi Paasolaa, jotka liittynevät Pitkänlahden "Pasasiin"!

Juvan syyskäräjillä 1657 mainitaan Jöns Pasanen. Sai pienet sakot.

Vuosi 1658 (no 8630) s. 1321-> Puumala Liimattala: Christer Pasoinen, sivu 1396 Sulkava Leipämäki: 3 Anders Passoin ja pso sekä Mats Pesoinen!. He asuivat autuaan Knut Knutsonin tilalla ilmeisesti torppareina. Anders oli kirjattu vähän aikaisemmin Pesoseksi! Kirjurit sotkivat nimiä. Vuonna 1659 Liimattalan tilalta löytyi Anders Staffansson Pöllöin!. Sivu 1391 Puumala Liimattala: 2 Christer Passoin ja vaimo. Sivu 1449 rakuunoita Liimattala: Anders Pastin tai Passon, jonka poika kuollut sekä Jöns Pasonen eli Morten Liimatainen, poika kuollut Puolassa. Juvan Soiniemellä asui mm. Matilaisia ja Partasia eli Juvan Matilan väkeä! Sivu 1568 Iisalmi Palois: Bertill Pasanen. Kaihumäella asui Per Larsson Mardikainen ja Per Larsson Pasanen! Jälkimmäisen tila oli 6 vm. josta hänet tunnistaa.

Savon Pasasia vuonna 1660:
Vuosi 1660 (no 8636) laamaninrahat: Sivu 414 Vesulax: Lars Pasainen, s.415 (Rosensmidtin) rälssi: Anders Pasanen ja 2 poikaa. Harjujärvellä asuva Anders oli Rosensmidtin luotomies. Kun isäntä kuoli, rälssin asiakirjat laadittiin 29. Feb 1658 Paasolassa. Harjumaalla verotettiin Påål Passoista 3/4 vm tilalla). Sivu? Juva Kaihumäki: Per Pasanen, Sivu 433 Soiniemi: Jöns Pasainen, sivu 433 Ylivesi: Jöns Pasainen, sivu 438 Mäntyharju Lahnaniemi: Clemet Pasainen, Christer Pasainen, sivu 438 Toivola: Mats Pasanen, Mynttilä: Sifred Pasanen (Keepi), sivu 440 Pellosniemi Marioniemi: Per (Andersson) Pasainen, sivu 442 Puumala Liimattala: Christer Pasainen; Liimataisia asui myös Juvan Pulkkilassa, sivu 520 Rahula: Lars Påhlsson Pasainen 1 3 vm tila, sivu? Leppävirta Osmajärvi: Påhl Pasanen, Påhl Olsson Pasanen (ja poika), Kuopio Vuotjärvi: Anders Larsson Pasanen. Huom! Savon Mäntyharjulla vuonna 1658 verotettiin Lahnaniemi: Clemet Pasoin, Toivola Mats Larsson Pasain. Mynttilä: Mats Pasain ja Sifred Keepi. Sulkavan Leipämäellä saattoi myös olla Pasasia.

Vuosi 1661 (no 8637 s.293) Juva Kaihumäki: 1,5 Pehr Pasainen 6 , autio. Hän oli uusi ratsutilallinen vuonna 1656, jolloin hänen tilallaan asui veli vaimoineen sekä kaksi renkiä. Alkoi juuri ns. Ruptuurisota! Vuoden 1660 sotilasmaakirjojen mukaan ratsutilallinen Pehr oli joutunut "Liiff Rege" (liiviläinen rykmentti), jota johti ilmeisesti (?) Richz Tygmeister. Kaihumäen tilasta ei maksettu veroa.

Vuosi 1664 sotilasmaakirjat (no 8644 s.143) Juva Kaihumäki: Michell Larsson Pasanen, kruununtila 6 veromarkkaa. Tila nimismiehen verolla.

Vuosi 1664 Maakirjojen tarkastus Jorois. Pasasten tilat olivat joutuneet Anders Ollsson Kärkkäisen ja Lars Andersson Asikaisen haltuun (no 8646). Niihin sisältyivät anekien 648 ja 651 maita. Joitain maita oli vaihdettu pois. Kärkkäinen asui päätilalla Suurensuon rannalla ja Asikainen siitä n. 3 km päässä Kaksimaistenaholla. Anekit 649 ja 650 kuuluivat siis Kolemaisille.

Vuosi 1664 maakirjojen tarkastus Juva maakirjan (nro 1113) Kaihumäki: Michell Larsson Pasoinen kruununtila ja Kuosmalankylästä Mats Johansson Kuosmanen. Kuosmala sijaitsee Juvan ja Mikkelin rajalla noin 10 km etäisyydellä Mälkölän Pasosten asuinpaikasta. Isä Juho Kuosmaen oli kuitenkin kirjattu Ollikkalaan. Maakirja perustui anekiin nro 920, joka oli anettu Peter Olsson Kosmaiselle. Osakas Kuosmanen viittaa yhteyksistä Mälkölän suuntaan. Vuonna 1561Mälkölässä asui Anders Pasasen ja yhtiömies Lauri Leskinen. Ollikalassa taas asui 1500 - luvun lopulla Nils Leskinen, joka kahinoi ratsumiesten kanssa. Kaihumäen Michell Pasoinen lienee entisen nimismiehen Peter Pasasen veli tai veljen poika. Oliko Michelin isän nimessä virhe? Vuonna 1676 Kaihumäellä asuivat Lars Pasain ja veli Michel Pettersson (po. Larsson)!

Vuosi 1666 Juva Kaihumäki asui Mats Matsson Kauranen ja Lars Pasasen leski (no 8654 s.1281). Juva Pitkälax rälssi: 4 Jöns Pasain ja pso, poika Staffan ja pso (no 8654 s.1287). Lisäksi löytyy Juva Soinemi rälssi: 3 Jöns Andersson Pasain , poika Lars Jönsson ja tämän pso (no 8654 s.1287). Rälssiin Juva Matila on kirjattu: Hindrich Andersson Pasain ja pso. Soiniemi sijaitsee Juvan Koikkalan itäpuolella. Rantasalmen Syväis: Michell Matsson Pasain ja pso (no 8654 s. 1291). Voi olla Pesonen !

Vuonna 1666 Vesulahden Harjujärven rälssissä asui: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso, veli Peter ja pso sekä veli Knut Pasain (no 8654 s.1141). Tämä oli siis eri Hindrich kuin Matilassa.

Vuosi 1666 Sotilasmanttaaleissa ( no 8655 ?) Juvan Kangankylä: Peter Passoisen tytär Elin (s.1284) sekä Juva Kaihumäki: Lars Pasasen leski (s.1281).

Vuosi 1667 Juva Soiniemi: 3 Jöns Andersson Pasain, poika Lars ja tämän pso. Rälssitilalla asuvilta juvalaisilta talonpojilta Jöns Andersson Pasaiselta ja Jöns Pasaiselta perittiin sillanrakentamismaksu. Jälkimmäinen Jöns asui Pitkässälahdessa ja hänen sukunimensä toisessa kohtaa oli Paasoinen (no 8656 s.549).

Vuonna 1668 sotilasmanttaaleja Juva: Kaihumäki: korpraali Bengtin pso ja Lars Pasasen leski (n 8659 s. 817). Juvan Kaihumäellä oli suoritettu erikoistarkastus. Siellä asui yksin Michel (Larsson? Pehrsson) Pasainen (no 8659 s.832) sekä Soiniemi : Jöns Andersson Pasain ja pso sekä poika Lars ja pso. Lisäksi löytyi rälssitilalta Juva Pitkälax: Jöns Pasain ja veli Staffan sekä veljenpoika Lars Jönsson puolisoineen sekä Juva Matila: Hindrich Andersson Pasain ja pso ja Juva Soinemi: Jöns Andersson Pasain sekä poika Lars ja tämän pso (no 8659 s.819).

Vuonna 1669 rälssitiloilla Juva Matila oli merkitty 2 Hindric Andersson Pasain ja pso (no 8663 s.823). Juva Soiniemi: 3 Jöns Andersson Pasain ja pso sekä poika Lars Jönsson (no 8663 s.823). Christina Marioniemi asui Pehr Andersson Pasainen ja pso sekä tytär Brita (no 8663 s. 816), Juva Pitkälax: 5 Jöns Pasainen, veli Staffan ja vaimo, veljenpoika Måns Jönsson ja vaimo (s. 823) . Edelliset löytyivät myös vuonna 1668.

Vuonna 1669 (no 8663 s.821 ) Juva Kaihumäki: Lars Pasasen leski. Rantasalmen Syväis: Mats Andersson Pasoin ja pso sekä poika Samuel ja pso . (no 8663 s.825) . Jälkimmäiset ovat todennäköisesti Pesosia. Kuitenkin vuonna 1701 Rantasalmen Hiismäellä asui Samuel Pasasen perhe!

Vuonna 1670 (no 8664 s.384) tuomari - ja laamannirahat Juva Kaihumäki: Lars Pasasen tila, Pitkälax: Jöns Pasanen.

Vuonna 1673 (no 8671) s.751 Juva sotilasmaaakirjat cavalleri manttaalit Kaihumäki: 2 Lars Pasanen ja vaimo. Sivu 752 Juva Ollikala: 2 ...ell Pasoin ja puoliso. Kirjuri töhrinyt etunimen, joka lienee Michell. Sivu 74 Erik Lillieskiöldin rälssi Matila: 2 Hindrich Passoin ja vaimo. Sivu 754 Clas Johan Baranoffin rälssi Juva Pitkälax: 3 Måns Passain ja puoliso, veli Jönssin vaimo

Vuonna 1674 Juvan Kaihumäestä löytyivät tiedot: 6 Michel Larsson Pasoin kruununtila, nimismies Mats Pyk ja Christer Pylkelöin (no 8676 s.551). Anders Nilsson Kupsa asui v. 1631 Juvan Kiiskilässä. Kupsaset tulivat Kaihumäelle vasta 1600 - luvun lopussa (ainakin osaksi) Martikaisten omistamalle Kaihumäen tilan osalle. Lisäksi asuivat Juvan Maralassa Johan Andersson Pasain kruunutilalla Eric Jespersson Lillienskiöld rälssissä sekä Jöns Månsson Pasainen Clas Johansson Baranoffin rälssissä (no 8676 s.551 ja s.565).

Vuosi 1675 (no 8676) maakirjat Juva sivu 551 Juva Kaihumäki: 6 Michell Larsson Pasoin kruununtila, joka oli nimismies Piikin ja Christer Pylckelöisen verolla. Kankaankyläsä asuivat mm. Frants Hendersson Nissinen ja Thomas Muttulainen ja Soiniemellä Olof Persson Partanen. Sivu 558 Ollikkala: 5 Eskel Eskellsson Weisain ja Staffan Påhlssson. Sivu 563 Erik Lillieskiöldin rälssi Juva Matila: 3,5 Olof Matsson Pernoin eli Henrik Pesoin. Sivu 564 Juva Marala: 4 Johan Andersson Pesoin, tila autio. Sivu 565 Juva Clas Johan Baranoffin rälssi Pitkälax: 7 Jöns Månsson Pesoin, kruununtila. Matilassa Henrik Pasanen siis ottanut aikanaan Olof Pärnasen tilan.

Vuosi 1675 (no 8678)sivu 647 manttaalit sopimusverollisia Juva Kaihumäki: 2 Lars Pasain ja vaimo, sivu 648 Kaihumäki: 3 Lars Michellsson ja vaimo, veli Anders (ei sukunimiä). Sivu 645 Juva Matila: Johan Andersson ja poika Mats (ei sukunimiä). Sivu 649 infanteri rälssi Juva Matila: 2 Henrik Pasain ja puoliso, Marala: 2 Anders (? ...Persson tai Jacobsson) Pasain ja vaimo, Sivu 649 Juva Pitkälax: 3 Mons Pasain ja vaimo sekä veli Jönsin vaimo

Vuosi 1676 (no 8678) sivu 876 Juva Kaihumäki: 3 Lars Pasain ja pso, veli Michel Petersson (po. Larsson)! Rälssi s.877 Juva Mattila: 3 Hindrich Pasoin ja pso, poika Michel, sivu 878 Baranoffin rälssi Juva Pitkälax: 2 Mons Pasain ja pso. Poikolassa asui nimismies Mats Piik, Kiiskilässä Pål Kupsa ja Ollikalassa mm. Lars Petersson Petikain!

Vuosi 1677 (no 8683) sivu 330 Juva Kaihumäki:3 Michell Larsson Passoin, Lars Larsson ja pso. Lars oli kirjattu Knutilanmäen kohdalle! Sivu 330 Ollikkala: 5 Staffan Monsson Pasain ja pso sekä nimetön poika ja tämän pso. Sivu 331 Juva Lilleskiöldin rälssi Mattila: 3 Henrik Pasain ja pso sekä poika Michel. Sivu 332 Paroninhovi Juva Pitkälax: 2 Mons Pasoin ja pso. Siellä asui myös Ikosia ja Heilasia.

Vuosi 1678 (no 8684) sivu 330 Juva Kaihumäki: 2 Michel Larsson Pasain ja pso. Kaihumäen toisella osalla asui mm. Peter Larsson Martikainen ja Lars Michellsson. Mattila: Johan ja Mats Arfvedsson. Ollikkala: Lars Andersson Nulpoin ym. Knutilanmäki: profossi Knut Knutsson sekä myös Jöran Paavilainen. Soiniemi: Sorjosia. Sivu 877 vapaa ja sopimus- talonpoikia Ollikkala: 2 Staffan Monsson Passain ja pso. Lillieskiöldin rälssi Juva Mattila: 2 Henrik Pasoin ja pso, 2 Johan Härkäin ja pso. Matilan nimi juontuu Matilaisista (tai Matikaisista). Sivu 877 Paroninhovin rälssi Juva Pitkälax: 2 Mons Passain ja pso. Siis kahdella 2 s:llä!

Vuosi 1679 (no 8673) sivu 330 Juva Kaihumäki: 3 nimismiehen palkkatila Michel Larsson Pasain ja pso sekä veli Peter. Sivu 944 Juva Ollikkala: 2 Staffan Monsson Passoin ja pso. Sivu 945 Clas Johansson Baranoffin rälssi Juva Pitkälax: 2 Mons Pasoin ja pso

Vuosi 1680 (no 8689) sivu 848 Juva Kaihumäki: 3 nimismiehen palkkatila Michel Larsson Pasain ja pso sekä veli Peter. Juva Ollikkala: Ei Staffan Pasasta!. Kuitenkin Staffan Pasanen oli Juvan talvikäräjillä saanut sakot, kun ei saapunut käräjille vastaamaan Staffan Hännisen haasteeseen.. Sivu 848 rälssi Juva Ylivesi : 2 Mons Pasain ja pso. Sivu 856 Juva Maarala: 4 Johan Andersson Paasain ja pso sekä Per Jönsson Maarain ja pso.

Vuosi 1681 Juva Kaihumäki (no 8690 s.579) 6 Michell Larsson Passain nimismies Piikin palkkatila. Juva Maarala (s.594): 4 Johan Andersson Paasain , kruununtila, Eric Jespersson Lillieskiöldin rälssi. Juva Pitkälax Clas Johan Baranovin rälssi (s.596): 7 Jöns Månsson Passain . Jorois Häyrilä: 11 1/3 Lars Andersson Asikainen (entinen Pasasten suuri tila). Sivu 968 Maarala: Johan Andersson Passain, tila otettu Maarasilta, Pitkälax: Jöns Monsson Passainen autio eli Thomas Pedikäinen; Pedikäisiä asui myös Ollikkalassa. Pitkälahden tila oli 7 veromarkan kokoinen.

Vuosi 1682 Juva (no 8693) sivu 968 Lillieskiöldin rälssi Maarala: Johan Andersson Passoin tila otettu Maaraselta, sivu 968 Clas Baranoffin rälssi Pitkälax: Jöns Monsson Pasain eli Thomas Pedikäin autio, sivu 979 sakot talvi 1682: Staffan Pasanen 3 taalaria. Sakotettuja oli paljon. He eivät olleet kunnostaneet teitä ja siltoja. Siten Staffan Pasasella oli edelleen halussaan tila, sivu 1045 Ollikkala: 2 Staffan Passain ja pso, sivu 1045 Kaihumäki: 3 Michell Pasain ja vaimo, veli Petter Larsson, sivu 118 Sulkava Erikkälä: Staffan Pässoinen.

Vuosi 1685 (no 8694 s.548) Juva Kaihumäki: 4,5 Per Larsson Mardikainen, 3 Henrik Condiainen, 6 Michell Larsson Passoin. Tila nimismies Piikin verolla. Kangankylä verotettiin Thomas Muttulaista ja Frants Nissistä. Kiiskilänniemi: Pär Kupsa. Soiniemi: 2 Olof Persson Pardanen. Sivu 554 Ollikkala: Eskell Eskilsson Wäisäin eli Staffan Påhlsson (verotila). Sivu 561 Erik Jespersson Lillieskiöld rälssi Juva Marala: 4 Jöns Andersson Passoin (crono). Jacob Baranoffin rälssi Juva Pitkälax: 7 Jöns Månsson Passain Huom! Vuonna 1685 kaikki Paasoset ja Pasoset oli kirjoitettu muodossa Passoin eli 2:llä s:llä! Kirjurin mukaan ne äännettiin lyhyesti "Pasain tai Pasoin".

Vuosi 1687 (no 8696 s.638) Juva Kuosmala: 4 Per Person Pasailain (on ?Pafwilain), ja Måns Ollson, nyt Påhl Asilain. Juva Kaihumäki (s. 640): 4 Per Larsson Mardikainen, 3 Hindrich Ericsson Kåndiain nyt And. Michellsson Kåndiain, 6 Michell Larsson Pasain , Juvan nimismiehen verolla, otettu autiona. Clas Baranoffin rälssi Pitkälax (s.649): 7 Jöns Månsson (ei sukunimeä, mutta on Pasanen), kruununtila (suurin tila rälssissä). Jossain rälssissä (s.651) Maarala: 4 Johan Andersson Pasain, nyt Petter Johansson Marainen .

Vuosi 1687 (no 8696 s.640) maakirjat Juva Kaihumäki: 6 Michel Larsson Pasain nimismiehen verolla. Sivu 649 Clas Baranoffin rälssi Juva: 7 Jöns Månsson (Pasain). Soiniemellä verotettiin Staffan Partasta!

Vuosi 1688 (no ?8696 s.1356 manttaalit Juva Ollikkala: 4 Staffan Passoin ja vaimo, veljenpoika Johan ja vaimo. Sivu 1357 Juva Ylivesi: 3 Måns Paasoin ja vaimo sekä jonkun sotilaan vaimo. Måns on nyt kirjurin mukaan Paasoinen!

Vuosi 1690 (no 8703) sivu 1121 Juva Ollikkala: 2 Johan Staffansson ja vaimo, Ylivesi: 2 Måns Pasain ja vaimo. Sivu 1120 -> manttaalit Juva Kaihumäki: Filmirulla valottunut. Epäselvä. Clas Baranoffin rälssi Ylivesi: 2 Måns Pasain ja pso, Juvan pappila: Abraham Bronnerus, renki Anders Pasoin. Kasintaival: Per Johanson ja pso, veli Anders.

Vuosi 1692 (no 8706 s.732 ->) maakirjat Juva Kaihumäki: 6 Michel Larsson Passain. Tila nimismies Henrik Lilliuksen palkkatilana. Sivu 737 Juva Ollikkala: mm. 11 Bengt Larsson Wanhain, 5 Eskell Weisein, 5 Staffan Påhlsson (ei sukunimeä). Vanhasia on siirtynyt Ollikkalaan Mikkelin nähtävästi tienoilta ja Wäisäsiä sen eteläpuolelta. Muuttiko Staffan Pasasen Ollikalaan myös Mikkelin tienoilta vai Pitkästälahdesta (Ylivedeltä)? (s.745) Pitkälax: Jöns Månsson Pasoin eli Måns.

Vuosi 1693 (no 8709 s.2278) manttaalit Juva Kaihumäki: 4 Lars Mardikain ja veli Mats sekä puolisot, 4 Anders Kondiain, veli Johan ja puolisot, 3 Olof Olofsson (ei sukunimeä), renki Per Pasain ja pso. Sivu 2286 Juva Purhola: Henrik Purhoin, renki Henrik Pasoin. Sivu 2289 Juva Pitkälax: 2 Måns Passoin ja pso. (s.1121->) Juva Ollikkala: Johan Staffansson ja pso. Sivu.2274 Sulkava Erickälä: torppari Staffan Pasonen vaimonsa ja tyttärensä kanssa!. Nämä löytyivät myös seuraavana vuonna! Erikkälässä Anders Pasain 1656! Sääminki Pöllöla: Mats Pasoin ja vaimo sekä veli Olof; olivat myöhemmin Pesosia!

Vuosi 1694 (no 8712) sivu 2048 manttaalit Juva Mattila: Clas Parkkonen, renki Henrik Pasain. Sivu 2050 Juva Ollikkala: 3 Johan Pasoin ja puoliso, veli Staffan. Sivu 2153 Juva Pitkälax: 3 Måns Passoin ja vaimo, poika Anders.

Vuosi 1695 (no 8713) manttaalit sivu 797 Juva Kaihumäki: 6 Michell Larsson !Paijain, nyt Olof Teifwain tai Teifrain, sivu 801 Marala: Johan Andersson Pasain, nyt Petter Marain (kruununtila), sivu 803 Ollikkala: 5 Eskill Räsain eli Johan Pasain (verotila), sivu 805 Pitkälax: 7 Jöns Månsson Pasoin, nyt Måns (kruununtila)

Vuosi 1697 (no 8717) manttaalit sivu 2570 Juva Ollikkala: Johan Passoin sekä veli Staffan ja tämän vaimo, Sivu 2574 Pitkälax: 2 Måns Pasasen leski ja poika Anders . Juvalle merkitty myös Eskell Pasoin (oli Pesoin myöhemmin) ja vaimo sekä tytär Anna (s.2568) . Pitkälax: Mons Pasanen kuoli nälkään!

Vuosi 1699 (no 8724) sivu 3018 Juva Kåsentaipal (Kasintaipal?): Hindrich Passoinen ja puoliso , sivu 3021 Ollikala: 2 Staffan Staffansson ja vaimo. Koskentaival sijaitsee Mikkelistä koilliseen Asilan pohjoispuolella melko lähellä Asilaa. Sivu 3020 Pitkälax: Mons Johansson Pasosen leski, 2 poikaa , renki ja pso (no 8724 s.3025). Sakot Juva: Anders Pasanen 40 daler, Vastapuolella Per Nulpoin. (no 8724 s.974)

Vuosi 1701 (no 8731 s.878) Juva Kuosmala: Siirretty osia Mikkelin pitäjään: Petter Pafwilain, nyt Påhl Asillain, s.882 Kasentaipal: Johan Andersson Lautiain, nyt Hind: Päsoin, s.885 Marala:4 Johan Anderson Pasain, nyt Petter Marain, cr, s.890 Pitkälax: 7 Måns , nyt Anders Passoin, cr , Paljon Ikosia!, myös Heilasia, s.897 Ylivesi: Parkkisia.

Vuosi 1701 (no 8731 s.787) Leppävirta Osmajärvi: 2 1/3 Påhl Påhlsson Tackuin , Anders Påhlsson, nyt Johan Pasoin. Rantasalmi (s.746) Hiismäki: Peer Parkoin eli Kyander ym.

Vuosi 1701 Leppävirta Osmajärvi: Johan Passoin ja pso sekä vävy Mats ja pso, renki Staffan ja pso . Vuonna 1711 mainitaan vävy Mats, joka 1712 ja 1722 on Mats Kinnunen (LT 78 s.3037).

Vuoden 1701 läänintilien eräässä käännösluettelossa on Rantasalmelle kirjattu useita "Pasasia": Kolkontaival Staffan Pasoin ja Hiismäki Samuel Pasoinen ja pojat Olof, Mats ja Samuel . Nämä kaikki lienevät todellisuudessa Pesosia (vertaa kuitenkin vuosi 1669, jolloin Syväisiin oli kirjattu Anders Pasoin ja poika Samuel Pasoin!).Saman käännöksen mukaan asuivat Juva Ollikkala: Per Staffansson ja vaimo sekä sisar Maria. Nämä voivat olla Pasasia!. Luettelon mukaan Osmajärveltä löytyi Johan Pasanen ja vävy Mats. Ilmeisesti Rantasalmen Ahvensalmelta löytyi Per Passoin, veljet Abraham ja Olof sekä poika Per. Nämäkin lienevät Pesosia! Kirjasen mukaan Kerimäeltä löytyi Pasoila, jossa asui Tolvasia ym. Juvan Kasintaipaleella asui Henrik Pasanen vaimoineen. Kuopion Toivalassa veronkantomiehen Reinhold Reckmannin renkinä oli joku Pasanen. Christinan Marioniemellä asui Michel Pasoisen leski poikansa Anderssin kanssa ja Säppälässä Anders Pasoisen leski ja vävy Anders "?Myrmes".

Kuitenkin vuosi 1791 Kerimäki - Puumala: b. Lars Larsson ja b. Lars Nilsson Pasonen sekä Bertill Pasonen (selkeä) muuttaneet pari vuotta sitten (Kustaa III sodan alussa!) Ryssän puolelta Kerimäen Mackolasta Ruotsin puolelle Puumalan Hanhijärvelle. Riita Kerimäen, Puumalan ja Säämingin syyskäräjillä (§46). Ovat Pesosia?!

Vuosi 1702 (no 8731) sotilasmaakirjoja sivu 781 Leppävirta Osmajärvi: 2 1/3 Påhl Påhlsson Tackuin, Anders Påhlsson nyt Johan Pasoin. Sivu 878 Juva Kasintaival: 3 Johan Andersson Lautiainen, nyt Hendrik Päsoin. Sivu 888 Ollikkala: 5 Eskill Räsein, nyt Petter Pesoin. Molemmat Pesoset lienevät Pasasia. Ollikalassa Petter Pasain saattaa olla tilan ensimmäinen haltuunottaja. Sotilasmaakirjoissa saattaa esiintyä jopa 50 vuotta sitten ollut tilan haltija. Kuitenkin jo aikaiseimmin mainitaan Räsein ja Johan (Staffansson) Pasanen!

Vuosi 1703 (no 8734 s.899) Juva Kasintaipal: 3 Johan Andersson Lautiainen, nyt Hind. Päsoin, cr. Heikki oli torppari ja suutari, kun taas Juho Lautiainen toimi seppänä (Juvan historia s.253). Sivulla 902 Marala: 4 Johan Anderson Päsoin, nyt Petter Marain, cr, ja sivulla 907 Pitkälax: 7 Måns , nyt Anders Peesoin, cr. Tila oli varsin iso. Alueella asui Paljon Ikosia!, myös Heilasia.

Vuosi 1703 no 8734 Leppävirta s.806 Osmajärvi: 2 1/3 Påhl Påhlsson Tackuin, Anders Påhlsson, nyt Johan Pasoin, cr. s.806 Osmajärvi: 3 Påhl Påhlsson Pasiana, Nils Larsson, nyt Hind. Reinikain, cr. Kirjoitustavan mukaan myös Nils Larsson on Pasiana !

Vuosi 1703 (no 8736) sivu 3896 syyskäräjät Juva: Christer Pasanen vastaan Henrik Tarkiainen, ei tullut käräjille. Tarkiainen asui Soiniemellä., sivu 3937 Kåskentaipal: 2 Henrik Pesain (Pasanen) ja vaimo, sivu 3938 Laukkala: renki Staffan Pässoin, sivu 3940 Ollikkala: Per Staffansson (Päsoin), sivu 3872 cavallerie öde Pitkälax: 2 Anders Pasaisen tila, sivu 4005 sotilasmanttaalit Wrangelin Liiviläinen komppania Ollikkala: Petter Pässoin (Pasanen), sivu 4020 Kasentaipal: Hindrich Päsoin (Pasoin), sotilasmaakirjoja Juva sivu 6626 Pitkälax: 3 Anders Pesain, sivu 6640 Ollikkala: 1,5 Petter Pesain. Kuopiossa pappi Matthias Molleruksen renki: Erich Pesoin, seuraavana vuonna rengin nimi oli Erich Pasoin. Molleruksia oli pappeina mm. Mäntyharjulla ja Sulkavalla. Vuonna 1706 renkejä Kuopion pappila olivat mm. Erich Päsoin ja Mats.

Vuosi 1706 no 8748 Juva s.4600 Kuosmala: 3 lampuoti Christer Pasoin ja pso (muutti Kuopion Punnonmäelle tai Tohmajärven Kutsunvaaralle? ), kaksinnussotilaan vaimo. Tilalla myös lampuoti Per Heilanen. s.4603 Kaskentaipal: 2 Hindrich Pasoin ja pso.

Vuosi 1706 Puumala: Christer Pasoin. Oikeuden pöytäkirjat (no 00.20 13.- 15. Jan 1706 Puumala s.4). Asiakirjassa käsiteltiin Påhl Ikosen naisjuttua (Elin Räsetär). Todistajana toimi Christer Pasoin, joka mainitaan asiakirjassa 3 kertaa sekä vielä saman vuoden rekisterissä. Pasoin oli ehkä Ikosen renki?! Juttu oli siirretty Hovioikeuteen. Ikonen oli nähtävästi istunut vakeudessa 4 (tai 8) vuotta sitten 1702 (1698)ja vielä 3 vuotta sitten 1703 maaliskuun aikoihin. Tämä Christer voisi olla Tohmajärven Kutsunvaaran Pasoisten tai Kuopion Punnonmäen Pasasten esi-isä.?!

Vuosi 1707 no 8750 Juva s.3030 Kuosmala: Luutnantti Thettsin leski, 3 lampuoti Christer Pasoin ja pso, kaksinnussotilaan vaimo. Rantasalmi s.5035 Kolkontaipal: 2 Hindrich Passonen ja pso (voi olla Pesonen!)

Vuosi 1709 no 8756 Juva s.1910 Juva Cåsmala (Kuosmala): 2 lampuoti (landb) Christer Paso ja pso , s.1912 Kåskentaipal: 2 Hind Persson (Pasanen) ja pso , s.1914 Maarala: vain Maarasia. s.1915 Näärinki: 9 Eskel Passo ja pso, veli Pehr, poika Mats, poika And , ym. Ovatko Pesosia, Pajaisia vai Paunosia tms. Vuonna 1710 ei sukunimiä! Sivu 1703 Kuopio Kehvo: renki Mats Paso (eli Passan). Kuopio Jännevirta: renki Michell Passo (eli Passan) s. 1703. Jälkimmäinen saattoi olla Juvan Kaihumäeltä Tuusniemelle Olof Koistisen sotilaaksi värväytynyt mies.
Huom.! Rantasalmen Rantasalossa asui kapteeni (Anders) Thetzin leski, Juvan Kuosmalassa luutn. Thetzin leski! Syväisiin oli kirjattu Mats Passo ja Asikkalaan Olof Pasoin, jotka lienevät kuitenkin Pesosia!
Wuotjärvi s. 1715 manttaalit: 2 Anders (Henriksson) Passon ja pso, 8 Anders (Pehrsson) Passon ja pso, veli Påhl ja pso, veli Hindrich ja pso, veli Ivar ja veli Zacharias, 3 Anders Larsson (Passon), veli Mats ja sisar Kirstin. Vuotjärven Per Leskinen oli leski, mutta veli Anderssilla oli vaimo!

Vuosi 1710 no 8759 Juva s.1325 Juva Kuosmala: renki Christer Paso ja pso (luuntnantti Thefsin lesken tila), s.1327 Koskentaipal: 2 Hind Paso ja pso, s.1330 Näärinki: Eskel Peeso ja co, epäselvä teksti, s.1381 ratsuväen autio: Ollikkala: Petter Passain. Petterin tilan otti joku muu vuonna 1712 (s.2325)! Rantasalmi s.1050 Rantasalo kappalainen Henrik Winter: torppari Per Bakarin ja pso, veljet Olli ja Mats. Puumalan kirkonkirjojen mukaan kuoli juvalainen veronkantomies Per Pasanen 56 vuotiaana S. 1024 kapteeni Mechelinin renki Kuopio Julkula: Eric Passo, s 1028 Väänäsen renki Kehvo: Mats Paso. Vuotjärven Pasasten sukunimi oli nyt "Paso"! Vihollinen oli vallannut Karjalaa ja Inkerin sekä uhkasi Etelä-Karjalaa. Sieltäkin nähtävästi saapui väkeä sotaa pakoon. Miehet päätyivät tavallisesti rengeiksi ja naiset piioiksi. Myöhemmiin monet pakolaiset pakko-otettiin sotaväkeen. Mm. kaksi Mannista oli tullut jostain etelästä Kuopionpitäjään rengeiksi.

Vuosi 1711 nro 00.23 Puumala Pirttimäki Lars Pasanen (kesäkäräjät (s.83-84?). Tila kuului Grels Grelsson Leskiselle ja tämän veljelle Johanille. Siellä asui myös näiden äitipuoli Margetta Ruotsalatar, jonka toimeentuloa pyrittiin turvaamaan tilan irtaimiston jaossa. Leski sai mm. 1 tynnyrin ruista, 1 tynnyrin ohraa ja 10 kappaa herneitä. Hän sai asua tilalla kuolemaansa asti. Margaretan poika Lars Pasanen "hennes son Lars Pasanen" oli tehnyt tilalla töitä muutamia vuosia. Hänen manttaaali ja muut veronsa maksetaan. Lisäksi hänelle korvataan 12 carolinia kuparissa.

Vuosi 1712 no 8766 s.1812 Rantasalmi Rantasalo: b Petter Bakarisen pso, veli Olof, veli Mats ja pso , poika Mats. Kuopion Kehvolla oli edelleen Mats Väänäsen renkinä Mats Pasoin.

Vuosi 1722 no 8768 Rantasalmi Rantasalo Kyanderin tila: Rantasalo 6 torpari Olof Bakarinen, veljenpoika Mats, setä Hindrikin pso Ivar Bakarinen, frende (ystävä) Mats. Liperin Käsämästä ei löytynyt Pasasia.

Vuosi 1723 no 8769 s.593 maakirjat Liperi Käsämä: Henrik Hyttinen ja Mats Pasanen, uudisasuttu torpan paikka. Muistettakoon, että Koistiset ja Hyttiset omistivat "Kolliomäennenän ahon" (aneki 1732). Pasasten maita oli myös Kollinmäellä.

Vuosi 1723 sivu 511 Juva Kasentaival no 3: Johan Lauliainen (Lautiainen), nyt Hindrich Passoin. Lautiaiset omistivavat maita Sulkavan Leipämäellä (oikeuden useat pöytäkirjat).

Vuosi 1725 (Hiski) Rantasalmi Rantasalo: Joachim Pasoinen ja Anna Pakaritar tytär Sophia

Vuosi 1728 no 8784 Juva Kasentaival 3: Johan Lautiain nyt Hindrich Pässoin ( po Passoin) s. 599. Pitkälax 7: Mons tai Anders Persson Pessoin (Passoin) , nyt Staffan Halloin s. 607.

Vuosi 1728 no 8787 s.2258 Rantasalmi Rantasalo 6 kirkkoherra Johan Kyanderin rakuunatila: torppari Per Bakarin ja pso, setä Henrikin pso, veli Mats Bakarinen, poikapuoli Joachim Pässoin. Tilalla asui myös Per Persson Bakarinen. Vuonna 1763 Rantasalossa (Hiski) kuoli 70 vuotias leski Walborg Pasatar, joka lienee Johan "Päsosen sisar (?äiti) ! Kuopio Punnonmäki 3: renki Christer Passoin s. 2234, Mikkeli Vanhala 11: Nils Passoin ja pso, veli Eskel Andersson ja Vanhala 18: Anders Passoisen pso s.1988, Norrola 16 kappalaisen tila: Knut Passoin s. 1984, Laitiala 6: Mats Passoin s.1983, Kääriälä 2: Simon Andersson Passoin ja Kääriälä 5: Mats Passoin s.1981, Mikkeli kirkonkylä 4: Hindrich Passoisen pso s.1980, Anttoila 1: lampuoti Påhl Passoin ja pso s.1978, Mäntyharju Toivola 16: Sigfrid Pasoin s.1977, Christina Koljola 4: Eric Passoin s.1971, Christina Marjoniemi 5: Petter Passoin ja pso s.1972, Christina Savela 4 : Mats Passoin s.1974, Christina Yövesi 1: Anders Passoisen pso s.1975.

Vuosi 1732 no 8729 s.1743 Rantasalmi Rantasalo 5 kirkkoherra Johan Kyanderin tila: torppari Per Bakarin ja pso, ! veljenpoika Per Persson ja pso, poikapuoli (styf son) Johan Päsoin. Tilalla myös Ivar ja Michel Bakarinen. Christina Marioniemi 5: Michell Pasoin ja veli Pehrin leski s.1590, Mikkeli Vanhala: Michel Pasoin ja pso sekä veli Nils ja pso , Mäntyharju Toivola 16: Sigfrid Pasoin ja poika Påhl, Mikkeli Vehmas 2: Anders Pasoin s.1548, Mikkeli Antoila 1: lampuoti Påhl Pasain ja pso s.1554, Christina Heramäki 1: Gustaf Pasoin s.1549, Christina Joutila (?) 2 : Mats Pasoin s. 1549, Christina Koljola: Eric Pasoin s. 1543, Mikkeli Ritilä (?): Petter Pasoin.

Vuosi 1734 no 8804 Liperi Käsämä 12: Mats Passain s. 710, Liperi Säyneinen 7: Mats Passain s. 725, Liperi Wiitaniemi 5: Henrik Passain s.734. no 8806 Rantasalmi Rantasalo 5: edelleen Bakaristen poikapuoli Johan Päsoin s.2097.

Vuosi 1739 no 8820 Liperi Käsämä 12: Mats Passain , Liperi Säyneinen 7: Mats Passain, Liperi Wiitaniemi 5: Henrik Passain, Pielisjärvi Puumala 3: Lars Pasain. Vuonna 1743 kaikki Puumalan tilat, Larsin tila mukaan lukien, olivat autioita. Kylässä asui myös Lars Rissanen.

Vuosi 1748 no 8833 Jorois Kaitais 15: Ivar Pasain s.2735. Rantasalmi Rantasalo no 5 autuaan (kuolleen) rovasti Kyanderin tilalla: asui torppari Hindrich Bakarinen vaimoineen sekä Mats Pasain (Heinäveden Pasaset) s.2723. Eräs Kyander toimi Leppävirran kirkkoherrana vuonna 1730. Heinäveden asuinpaikka Papinniemi oli vuonna 1598 rajamaata, jonka Savonlinnan päällikkö Gödick Fincke "ryssiltä" saatuna antoi Erik Mickelsson Sölferarmille (anekien liiteosa numero 1846). Niemen nimi saattaa olla karjalaista perua.

Mikkeli Seppälä 15: Michel Pasoin ottanut haltuunsa tilan v. 1744, verovapaus vuoteen 1756 s.2041. Mikkeli Savela 4: Mats Pasoin s.2138 Iisalmen komppanian verolla! Mikkeli Kärjälä 5: Lars Pasoin s. 2150. Christina Koljola 4: Esaias Pasoin s. 2157. Christina Marioniemi 5: And Pasoin s.2157. Christina (?Yö)vesi 1: torppari Anders Pasoin s.2447. Talonpoikaissäätyä: Mikkeli Anttoila 2: torppari Mats Pasoin s.2498. Mikkeli Vanhala 11: Michel Pasoin s.2517. Mäntyharju Toivola 16: Johan Pasoin s. 2531. Erikoissäätyä Christina Pundala 2: Anders Pasoin (?)s.2549. Mikkeli Käriälä 11: Michel Pasoin s.2558.

Vuosi 1749 no 8836 veromanttaaleja Mikkeli sivu 1904 Kärjälä: Lars Pasain ja pso, veli Michell kruununtila. Sivu 1920 Seppälä: Michell Pasoin kruununtila. Sivu 1926 Wanhala: Michell Pasoin ja pso, rakuunan vaimo Margareta ja veli Johan. Sivu 1942 Christina Koljola: Elias Pasain ja pso kruununtila. Sivu 1944 Marjoniemi: Anders Pasoin ja pso, renki Michell kruununtila. Sivu 1950 Sawila: Mats Pasoin ja pso inf. Sivu 1958 Mäntyharju Toivola: Johan Pasoisen pso, veli Sigfrid ja pso kruununtila. Manttaaliluettelo sivu 3026 Juva Kasintaival: Bert: Pasain ja pso, veli Hindrich ja pso. Sivu 3036 Juva Pulkkila: Mats Pasain, veli Mons ja pso, veli Johan ja pso kruununtila.

Vuosi 1751 no 8841 Jorois Kaitais 15: Ivar Pasain s.350. Rantasalmi Rantasalo no 5: torppari Mats Pasain 1 hevonen ja 1 lehmä s.326. Juva Kasintaival 1: Bertill Pasain ja veli Hindrich ja tämän vaimo s.504.

Vuosi 1757 Jorois : välikäräjät 1. juli 1757: Juvan pitäjäjän Kaihumäen Kuosmalan osakas b. Jacob Lipsain käräjöi Suurensuon alueen maista. Siellä oli Kaitaisten Anders ja Adam Kaukoisella maita. Palstat nro 1113 (Suurensuon sivu maa)ja nro 724 mainitaan. Kaukoisten vastapuolena olivat kruununtalonpojat Iwar Pasasen, Michel Häyrinen ja Mats Paunonen. Sotaväen etuja valvoi vapaaehtoinen sotilas Reinhold Johan Fick.

Vuosi 1758 no 8868 s.446 Rantasalmi Rantasalo 5: torppari Pehr Pasasen vaimo, veli Hindrich ja tämän vaimo, kersantti Anders Kyanderin tila. Torppareilla oli 1 hevonen, 3 lehmää ja kylvö 4 kappaa. Tila vuonna 1723 pastori Johan Kyanderin nimissä. Vuonna 1759 asui Lappträsk Pårlom no 1: Hindrich Pasola, veli Eric ja pso, sisar Karin (no 8872 s.58).

Vuosi 1786 Juva Kuosmala (lähellä Mikkelin rajaa): 5 Johan Pasoin, vävy Påhl, poika Krister. Myös Juva Knuutilanmäki: 4 Anders Pasain ja pso, poika Mats ja tytär Berta. Lisäksi erään Mats Rahikaisen tilalla "Låhikala ?" asui renki Johan Pasain ja pso (no 8956 sivut?).

Vuosi 1807 (no 9092 s.890)-> Joroinen Häyrylä no 8 everstiluutnantti Tigerstedtin perikunnan tila: entinen sotilas Anders Pasanen ja tp Johan Pasasen pso. Järvikylä: piika Maria Pasanen. Kotkalahti no 5: tp Thomas Pasanen. Lapsia Johan ja Maria. Isä Johan ja äiti Sofia. Kotkalahti no 14: sotilas Pehr Pasasen pso. Näitä seurattava tarkemmin. Onko muita kirjattu Pasasiksi ?

Vuosi 1816 Juva: torppari Kalle Pasanen, satujen taitaja. Sadunkerääjää Gottlund löysi Juvalta peräti 23 satua, joista suurin osa oli Kalle Pasasen kertomia. (Juvan historia s.355).

vuosi 1791 Kerimäki - Puumala: b. Lars Larsson ja b. Lars Nilsson Pasonen sekä Bertill Pasonen (selkeä) muuttaneet pari vuotta sitten (Kustaa III sodan alussa!) Ryssän puolelta Kerimäen Mackolasta Ruotsin puolelle Puumalan Hanhijärvelle. Riita Kerimäen, Puumalan ja Säämingin syyskäräjillä (§46). Ovat Pesosia!

vuosi 1814 Puumala Vihitty 16.5.1814 Jockas - - Tp:s: And: Pasain ja Maria Virolain Kaipala


vuosi 1820-21 Maanmittaushallituksen MMH rulla 32
Juva:
s. 808 Kasintaipal ro 1: Johan Kautiainen nyt Anders Pasoin. Nähtävästi verotila.
s.832 Kuosmala nro 4: Johan Pasoin nyt Påhl Ruokolainen. kr-tila
s.840 Hötenkylä nro 1: Henrik Hyötyläinen nyt Påhl Pasoin kr-tila
s. 848 Koickala nro 3: Petter Pasanen nyt Staffan Purhonen kr-tila
s. 874 Pulkkila nro 2: Mats Pasisen leski nyt Johan Pasoisen leski kr-tila
s.890 Ylivesi nro 3: Mårten Nulpoin nyt Johan Pasoisen leski kr-tila
Christina
s.990 Marjoniemi nro 5: Pehr Andersson Pasoin nyt Påhl Leinoin
Mäkälä nro 2: Påhl Philpsson Mäkäläin nyt Gabriel Paasoin.
Ristiinassa käytettiin siis nimimuotoja Pasoin ja Paasoin!




Millaista oli sotilaiden linnaleirin verorasitus talonpojille vuonna 1591?

Joroisista ja Juvalta löytyy seuraavia tietoja:

Joroisissa ratsumies Mats Björn oli kantanut veroa 2 hevosta ja miestä varten ruista 1,5 pannia, maltaita 1,5 tynnyriä, lihaa yli 1,5 leiviskää, suolakalaa 12 naulaa, kapakalaa 1,5 leiviskää, papuja 3 kolmasta, ohraa 3 kolmasta, voita 9 naulaa, humalaa 9 naulaa, suolaa 9 naulaa, talia 6 naulaa, kauraa 2 tynnyriä 4 kolmasta, heinää 1,5 parmasta, olkea 2 kupoa, rahaa 3 taalaria (markkaa) sänkyvaatteita varten. Lisäksi oli ryövätty pitkä reki ja muutakin tavaraa. Kyllä miehillä riitti olutta juotavaksi. Lisäksi he saivat nukkua sängyssä oikein sänkyvaatteiden välissä. Oli se sotiminen rankkaa.

Joroisissa Jöran Hartviksson oli liikkunut peräti 6 ratsumiehen kanssa veron kannossa. Ruista oli mennyt 5 pannia ja ohraa 4 tynnyriä. Muutama lammaskin oli päätynyt ravinnoksi. Tyns Bleckesin 4 ratsumiestä oli majaillut Joroisissa kuukauden ajan. Elintarvikkeiden lisäksi taas oli kelvannut reki "långslede" ja 25 syltä köyttä. Ratsumies Jöran Jonsson oli väkivalloin ryövännyt peiton tai lakanan "lakan". Joroisten kautta olivat kulkeneet elintarvikkeita ja muuta tavaraa ottamassa myös Oluff Andersson 2 hevosella ja Jacob Matssonin 3 hevosmiestä.

Mäkioksen kymmenyksessä mm. Pasasia verottamassa oli kulkenut 2 ratsumiestä. Johtajaksi oli mainittu Erik Ollsson Liinaharja. Ilmeisesti Erikin sukulainen Per Liinaharja oli Järvikansan vakituinen talonpoika. Ratsumiehet olivat kantaneet veroina ruista 4 kolmasta ja 1 kapan, maltaita 5 kolmasta 1 kapan eli reilun pannin verran, lihaa 15 naulaa eli lähes 2 leiviskää, voita 3 naulaa, mikä on noin 1,3 kg. Lisäksi veroiksi oli kelvannut kalaa, suolaa, kauraa, heinää, olkea ja rahaakin 18 taalaria. Tällä rahasummalla olisi saanut 18 tynnyriä eli noin 32 hehtolitraa rukiita.

Sotilaiden veronkantoa alettiin vastustaa. Juvan Ollikkalassa Nils Leskinen löi ratsumies Mats Matssonin käsiin haavoja ja Nilsin renkikin huitoi ratsumiestä halolla. Thomas Halph oli puolestaan lyönyt Nils Leskistä kepillä ja erästä Lauri Puthkoista solmuköydellä "knytt reffwan". Talonpojat olivat lyöneet erään kymmenysmiehen vaimoa ja rikkoneet 2 ovea. Sotilailta he olivat ottaneet takaisin 8 tynnyriä erilaista viljaa ja 12 parmasta eli noin 600 kg heinää. Talonpojat olivat ottaneet kymmenysmiehen aitasta myös sotilaiden veroksi ottamat 2 leipätynnyriä. Talonpoikien ja sotilaiden välit kiristyivat lopulta vuoden 1596 lopussa Nuijasodaksi (no 6614a s.21 - s.33). Viljatynnyri oli noin 180 litraa, panni "span" 90 litraa ja leiviskä noin 8,5 kg sekä naula noin 0,425 kg . Kolmas oli 18 litraa sekä kappa 4,5 litraa.

Jatka tutkimista!


2. Mikkelin läheisyydessä asuvista Paasosista tai Pasasista ym.

Tähän on kerätty tietoja Mikkelin itä - ja kaakkoispuolen "Pasasista". Lopussa on näitä tietoja jonkin verran myös Mikkelin länsipuolelta Harjujärven alueelta. Laajemmat tiedot Harjumaalta ja Harjujärveltä löytyvät myöhemmin.

Tähän on kerätty tietoja Mikkelin itä - ja kaakkoispuolen "Pasasista". Lopussa on näitä tietoja jonkin verran myös Mikkelin länsipuolelta Harjujärven alueelta. Laajemmat tiedot Harjumaalta ja Harjujärveltä löytyvät myöhemmin.

Vuonna 1541  Pål Paasan  löytyy Vesulax Mälkölä 6. kymmenys .

 

Vuonna  1547  Vesulahden käräjillä oli Pol Pasanen, joka oli tapellut Henrik Kupiaisen kanssa. Verihaavoja ja sakot molemmille 40 d.  (no 6145 :8)

 

Vuonna  1548 Veslax  Mälkölä  5 kymmenys  asui  9 veromarkan tilalla Pol Pasan (no 6146).


Vuosi 1549 Vesulax sakkoja :1. kevätkäräjät P Påsaynen käynyt Wiipurissa ja jättänyt maksamatta jonkin veron (no 6152 s.4). 2. kevätkäräjät Vesulax Vuolinko Lars Pasaynen (Påsaynen) "svar lös" (s.11). 3. Vesulax kevätkäräjät P Lauri Påsaynen "svar lös" (s.14)

 

Vuonna 1557 Mälkölässä  asui   Anders Polsson Pasanen, joka löytyy anekista  nro  430, joka kului Anders Pasoiselle ja Lauri Leskiselle: Kolkonpelto, Riistimäki, Paloisen taival ym .

 

Vuonna  1561 aneki 430  Wesulax  Rahula (Mälkölässä):    13   Antti Passoin   ja  Lauri Leskinen

 

Vuonna 1562  Vesulax  Norola  5. kymmenys   9   Anders  Pasainen (no 6338 s.15 selkeä teksti)

 

Vuonna 1562  Mälkölä 5. kymmenys   8  Peder Pasoin  ym.  .  Anders Pasoin löytyy papinveroista (s.39)

 

Vuonna 1563 Vesulax Mälkölä 9 Anders ja  Henrik Pasoinen, joka oli  Pekonen ( no 6354 s.12).

 

Vuonna 1564 Vesulax Mälkölä 5. kymmenys asuivat  Hen Pekoinen ja Anders Pasoinen 9 vm tila sekä. Anders Pasaijn mainitaan myös Vesulahden kesäkäräjillä eräänä naapureiden maariitojen selvitysmiehenä (mm. Pirinen: Savon tuomiokirjat s.209)

Per Pasoinen ja  Anders Pekoinen  5  vm  tila, joka oli "ulosrakennettu" tai  vaihdettu (no 6368 s.13).

 

Vuonna 1565  Mälkölässä papinverojen mukaan  asuivat Anders  Pasoin ja erillään  P  Pasoin  7 veromarkan    tilalla yhtiömiehenään Lauri Sutinen. Perin talo  oli  "ulosrakennettu" (no 6382 s.16).


Vuosi 1567 no 6407 papinverot (s.9) Mälkölä 5. kymmenys: 9 Hendrich Pasoinen ja Anders Pasoinen.

 

Vuonna 1569 Vesulax Mälkölä  löytyy  9 Anders Paalain ja Henrik Pekon eli luultavasti   Anders Paasainen ja Henrik Pekoinen (no 6428 s.18)

 

Vuonna  1571  Sairalankartanon palvelusväkeen kuului Powal Andersson Paasain (? no 6446:74). Kartanossa oli myös saksalaisia vankeja 6 kpl, kuten Henric von Lybeck. Ilmeisesti rötöstelleitä sotilaita!

 

Vuonna  1573 (no 6473 s.42)  autiotutkimuksessa  Vesulahden  Mälkölässä  Anders Pasoisen tila (7 vm)  oli ollut vuosina 1575 ja 1576 autiona ja se on tullut Lasse Andersson Pasoiselle Mälkölästä. Siis ilmeinen sukupolven vaihdos? (no 6475 s.41). Anders tosin näkyy vielä myöhemminkin (1574 – 1577) autiolla.

 

Vuonna 1576  Vesulax  Mälkölä   7  Anders  Pasainen  autio ( ? no  6492 s.32)

 

Vuonna  1577 Vesulax Mälkölä  papinverot 7 Anders  Pasoinen   4 öre  mm..  (6502: ?)

 

Vuonna  1579 Mälkölässä asui 7 veromarkan tilalla Lasse Andersson Pasoinen.  (no 6518: 29) . Papinveroissa  Lassen jousiluku oli 1. Samat tiedot löytyvät myös vuonna  1580.

 

Vuonna  1581  Mälkölä   asui  em. Lars Andersson Pasainen. Tila oli vuoden 1580  autioluettelossa (no 6541 s.51) sekä myös vuonna 1582 (no 6542: 24)

 

Vuonna 1583  Mälkölän papinveroista löytyy Lars  Pasanen  (no 6551  s.7)

 

Vuosi 1584 papinverot Vesulax  Mälkölä 7 Hen Peckoinen, Lau Passoinen ja  Michel Suttinen (no 6558 s.3)

 

Vuonna 1588  Mälkölässä asui Anders Paasain (yhtiössä)  7 veromarkan tilalla (no 6590 s.309)

 

Vuoden 1590 veromanttaaleissa Vesulax Rahula löytyy  8  Anders (!) Andersson Pasoin ja osakas. Samana vuonna Anders Passoin osakkaineen oli maksanut viljaverona ruista 4 span ja ohraa myös 4 span (no 6605 s.26). Samassa luettelossa puhutaan myös linnaleiristä eli sotilaiden pakkomajoituksesta.

 

Vuonna 1591  Vesulax Rahula  asui  Lars Andersson Pasoin  ja Lasse  7 veromarkan tilalla (no 6613 s.23) Lasse  Paasain löytyi sieltä myös vuosina 1593, 1594 ja 1596 . Tila oli lopulta  9 veromarkkaa.


vuosi 1594 (no 6633 s.12 ) verokirja Wesulax Rahula: 9 {Lauri Paasoin, Lauri Medzo, Powal Asikainen ja Per Himottuin}. Rahulassa verotettiin myös Mons Wanhasta.

vuosi 1596 (no 6645 s.14) verokirja Wesulax Rahula: 10 {Lauri Paasoin, Lauri Medzoi, Powal Asikainen ja Powal Himottuin}. Samat henkilöt löytyivät myös vuoden papinveroista (no 6647 s.26). Laurin jousiluku oli 2.

 

Vuonna 1597 Lauri Paasoin oli lautamies Wesulahdella. Sakkoja sai mm. Per Pasoin, koska oli lyönyt jotain Rupoista.


Vuosi 1603 veromanttaalit: Norola: 8 Lasse ja Per Paasai (no 6694 s.45). Autiovero Vesulax: Per Pessai (ohraa) ja Lasse Peesson (ruis) (s. 82). Kirjuri on ollut aika kiireinen!

Vuosi 1605 Vesulax Aff kortingar Juva, Wesulax ja Pellosniemi (s. 15) ratsumiehet Henrik Larsson 2 vm ja Anders Larsson Passainen 2 vm Lars Anders "Phane" alaiset. maakirjat (KA no 6707) selkeä teksti sivu 121 Vuolingo: Anders Pasainen rahavero 6 äyriä, viljavero 1 panni. Sivu 165 ja (Ka no 6707 tai 6708 s.123) Wesulax Wuolingon IV: 1 Anders Pasainen myös Per Repoinen, Norola: 7,5 Lars Paasoinen rahavero 12 äyriä ja viljavero 1 tynnyri. Vesulax (KA no 6708) sivu 9 Norola: 7,5 Lars Pasoinen autio 1,5. Sivu 27 papinverot Norola: Lars Pesainen, ratsumies Anders Pasoinen

Vuosi 1606 Vesulax: Mälkölä: 2 Lars Pesainen (KA no 6714 s.7). Wesulax ratsumiesten vapaus: 2 Anders Pasoinen ja 2 Anders Larsson (ei sukunimeä) (Ka no 6712 s. 3)

Vuosi 1608 Suur-Savo: nihti (tilallinen?) Madz Andersson Pasoinen (KA nr 6730 s. 131)

Vuonna 1608 Maakirjat (KA nro 6729) Vesulax Vanhamäki: Henrik Persson Paasain (s.129), Rahula: Lasse Paasoin (s.171), Jorois Hietaisten (Jäppilä) kymmenys: Powell Ihanusson Paassain (s. 227), Joroisten kymmenys: 4 Jacob Jacobsson Paassain ja 4 Per Perssson Passain (s.239). Samaan aikaan Tavisalmen Pielaveden kymmenyksessä verotettiin Påll (Ihanusson) Passaista! ja Leppävirran kymmenyksessä Påll ja Lasse Pasasta.

Vuonna 1610 veromanttaalit (no 6740): Wesulax Ylivesi: 1 Per Persson Pasainen (s.25) ja Vesulax Rahola: 6 Lasse Paasoinen (s.74). Ylivedelle tuli 1620-luvulla ilmeisesti Mäntyharjulta Mons Bengtsson Pasain. Tosin Mäntyharjun Pål Bengtsonille ei löytynyt sukunimeä.

Vuosi 1614 Vesulax Wuolingon neljännes (no 6760 s.37) Per Andersson Piesainen ja Lars Persson Piesainen. Seudulla asui myös Korhosia ja Ikosia.

Vuonna 1617 löytyy verotiedot: Mälkölä: 1/2 Per And. Pasain 4 ja 1 1/2 Laur And. Pasain 6 1/2 (no ? 6767 s.13). Lisäksi samalta alueelta löytyy ratsutilallinen 6 Anders Pasainen (s.18). Vuosina 1621 - 1623 sekä 1626 ratsumies Påål Andersson Pasain oli kirjattu Vesulahden Norolaan. Pål joutui lähtemään Wiipuriin, josta hänen joukko-osastonsa oli komennettu Saksaan (no 8550 s.405).


Vuosi 1617-18 no 6777 vuotuinen vero sivu 8: Hans Munckin ratsutilallinen (Vesulax): 6 Anders Pasain ja ) Mats Vanhain. Sivu 14 Mälkölä: 1 1/2 Lars Andersson Pasoin. Huonekunnat s.46 Mälkölä: Per Andersson Passan

Vuonna 1626 Vesulax Mälkölä: Lars Andersson Pasoin, Anders Persson Pasoin ja ratsumies Pål Andersson Pasoin (no 6106 s.136). Mensses Barannoffin rälssitilalla Pitkälax asui 1,5 Moger (Mons) Pasainen ja 1 Lauri Pasainen (no 6106 s.130).

Vuonna 1626 Vesulahden Vuolingon neljänneksestä löytyivät: 2 Per Larsson, 3/4 Per Persson, 3/4 Lars Persson ja 1/3 Per Månsson Pesinen (no 6106 s.133).

Vuonna 1627 Vesulahti Vuolinko: Per Andersson, Per Persson sekä Lars ja Per Monsson Pesinen. Mälkölä: 2 Lars Andersson Pasonen. Paukkula: 1 Knut Polsson ja 1 1/4 Olof Pesinen. Vesulahti: 6 ratsumies Pål Andersson Pasanen (nro 6110 s. 84 ->)

Vuosi 1629 Vesulax Mälkölä ratsumiehiä: 2 Lars Andersson Pasanen ja 6 Påll Andersson Pasanen (no 6116 s.78). Vehkamäen kymmennyksessä asui Lasse H (tai A) Pasainen

Vuosi 1631 Vesulax värväysrulla Simon Pasanen (no 6125 s.136). Simo on Mänyharjun Pasoisia. Katsastusta piti suorittaa Mikkelin kirkolla majuri Fabian Wrangell 7. helmikuuta1632. Mies oli kuitenkin sairastunut. Vesulahden Mälkölä: Lars Andersson Pasonen, jonka yhteydessä mainitaan myös Jöran Persson Hämäläinen ( no 6123 s.71). Ratsutilalliseksi on kirjattu 6 Bertell Andersson Pasanen ilmeisesti Mäntyharjulta tai Korpilahdelta. (no 6123 s.74).

Vuosi 1631 Vesulax Mälkölä: Lars Andersson Passonen uth 1631 Larsin tila kuului Juvan kirkon alaisuuteen (no 6127 s.104). Wesulax ratsutilallinen: 6 Påhl Andersson Paassoinen. Tila kuului Mikkelin kirkon alaisuuteen (no 6127 s.104).

Vuosi 1632 no 6807 Pellosniemi Hurisalon kymmenys (s.13): Mons (? Bengtsson?) Pasoinen, karjaa: tamma, lehmä, lammas, kylvö 1 span , Vesulax (s.3) karja ja kylvö Vanhamäki: Per A Peesain, Per Persson Peesain ja Lars (Persson ?) Peesain. Pereillä oli hevonen, kaikilla lehmä ja kylvöä. Harjumaan kymmenys: Knut Piesinen. Norola (s. 51): Anders Pasoinen, lehmä. Ratsutilallinen : Påll Pasoinen , tamma, 2 lehmää ym. kylvö 1 tynnyri.

Vuosi 1633 Vesulax Mälkölä ratsumies: 6 Påll Andersson Pasanen (no 6130 s. 99->). J. Nasakerssin rälssi Pitkälahti: 1/2 Måns Bengtsson Pasain autioveroa (no 6129 s. 347). Teksti oli selkeä.

Vuosi 1635 (KA no 8547) (s.557) Veronmaksukyvyttömät Vesulax Paukkulan neljännes Juvan kymmenys: 2 Thomas Pasoin, 1/2 Pedher Pasoin. Edellä teksti oli melko selkeä. Pitäisi tarkistaa seuraavat vuodet! Vesulax Vuolinko ja Harjumaa autiot: 1 1/2 Per Persson Piesainen karannut, 2 Per Andersson Piesainen karannut.

Vuonna 1635 myllytullin mukaan Vesulax Sairala asui Påhl Pasoinen ja pso Sicilia Larsdotter (no 8549 s.309). Vesulahdella asui (ehkä edellinen) ratsumies Pohl Pasoinen (no 8549 s.505). Wesulax kylvö (s.505) ratsumies Pål Paasainen, 2 span (s.507) Magnus von Polenssin rälssi: Michel Larsson Pesainen, 1/2 span.

Vuonna 1635 (no 8549) myllytullin mukaan Pellosniemen rälssissä Pitkälax Seppälä asui Anders Påhlsson Pasoinen (s.331). Samoin sieltä löytyi ratsumies Pål Paasoinen (s.505). Ylivedellä asui (Karl Nasakerssin rälssi): Mons Pasainen, jonka tilalla oli 5 aikuista. Kylvö 1/2 span. Karjaluettelon mukaan Måns Pasaisella oli: tamma, 2 lehmää, vuohi, kili, 2 lammasta ja sika (s.626). Wesulax Vuolinko (s.186) veromanttaalit: 4 Per Andersson Pesinen, Per Persson Pesinen ja Lars Pesinen sekä Peer Monsson Pesinen. Ratsumies Vesulax (s.195): 10 Pol Pasainen. Vesulax Mälkölä (s.191): 2 Anders Pasanen ja 2 Peder Vanhanen. Karjaluettelo Vesulax Norola (s.309): ratsumies Pål Pasainen (lam eli halvaantunut) ja Sicilia Larsdotter, tamma, varsa, 3 lehmää, 2 hiehoa, ym.. Kylvöluettelo Magnus von der Pålens rälssi (s.507) Rantakylä ja Vanhamäki: Michel Larsson Pesainen, kylvö 1/2 span. Michel löytyy myös (s.315). Myllytulli Pellosniemi Carl Haffers (? Nasakers) Anders Pålsson Pasoin 1 (s.331)

Vuonna 1636 KA no 8550 vuotuinen vero Vesulax Vuolinko: 4 Per Andersson, Per Persson, Lars ja Lars Monsson Pasinen (s.186). Mälkölä: 2 Anders Pasanen ja 2 Peder Vanhanen yhdessä, vuosi 1636 (s.191) ja 10 ratsumies Påvalla Pasanen (s.194). Wesulahden Vehkamäen kymmenys: 2 Anders Pasainen ja 10 Pååll Pasainens.645). Vehkamäki: Pål Pasoinen löytyy myös vuonna 1637 (no 8553 s.371). Påål lienee ollut ratsumies. Watilassa asui Palaisia!

Vuonna 1636 (no 8551 s.380) Wesulax Vehkamäki: Påål Paasoinen, (no 8551 s.395) Wesulax Harjumaa: Olof Peisisen maa, (no 8551 s.404) varattomat, autiot ym, jotka eivät voi maksaa v.1636 kymmenyksiä: Wesulax Rantakylä ja Vanhamäki: 1 1/6 Per Persson Peisainen, 2 Per Andersson Peisainen., Magnus von Pålenssin rälssi ( no 8551 s.515) 2 Per Andersson Peesainen, autio 7 vuotta, 1/2 Lars (Persson?) Peesainen, autio 7 vuotta, (no 8551 s.645) Vesulax Vanhamäki: 2 1/4 Anders Pasainen, (no 8551 s. 647) Vesulax Harjumaa: 1/2 Knut Peisainen. Mikkeli (no 8551 s.405) 10 ratsutilallinen Påvall Pasanen: ratsumies Thomas Venäläinen, katselmus Saksaan lähtöä varten Wiipuri 4. heinäkuuta 1637. Vesulax ratsumies Påål Pasoinen, Cicilia Larsdotter ja veli Anders Andersson (no 8550 s.309)

Vuonna 1637 Vesulax Mälkölä asuivat 2 Anders Peersson Passoin ja Pååll Passonen.

Vuonna 1638 (rulla Es 2620) Mikkeli myllytulli. Ratsumies Pål Pasoinen 4 (s.421), Karl Nasakerssin rälssi Seppälä: Per Pasainen (s.449), Vehkamäki: Anders Pasainen (s.457).

Vuosi 1639 (no 8560) myllytulli sivu 297 Wesulax ratsutilallinen: Pål Pasoin ja 2 veljeä, sivu 297 Vehkamäki: Anders Paasoin ja veli, sivu 301 Karl Nasakerssin rälssi Seppälän kymmenys: 2 Anders Korhoin Paasoin ja vaimo. Samassa kymmenyksessä asui myös Taipaloisia ja Korhosia. Sivu 303 Harjumaa: Jacob Knutsson Pesain, Thomas Pasoisen vaimo, sivu 434 Vesulax Harjumaa: Jacob Knutsson Pesainen, Sivu 310 karjaluettelo Pellosniemi Karl Nasakerssin rälssi Seppälän kymmenys: Anders Paasoin tamma ja lehmä ym., kymmenyksessä myös Ikosia ja Kääriäisiä, sivu 372 Mäntyharju lautamies Clemet Paasoin, jonka puumerkki oli pii-kirjain.

Vuosi 1640 (no ?8551 s.640) Maakirjat Magnus von der Polens rälssi: Per Andersson Peesainen ja 1/2 Lasse Peesainen tilat autioina 7 vuotta. Lähellä asui myös Korhosia- Löytyy aikaisempien tietojen yhteydestä. Norola Vehkamäki: Pååll Paassainen ja katselmusrullassa ratsumies Pååll Passoin (no 8562 s. ? ja s.371).

Vuosi 1644 (no 8569) Vesulax Rahula: ratsumies Påål Paasainen 13 veromarkan tila(s.34). Harjumaan kylä: Påål Pesainen 3/4 veromarkan tila (s.38). Puolirälssi Hariumaan kylä: Mikciel Larsson Peesainen 2, Peer Andersson Peesainen 2 (s.44). Myllytulli Vesulax Norola: 2 Per Jönsson Pasoin ja pso (s.88). Huonemies Brita Persdotter Pål Pasoisen jotain sukua (s.89), Ratsumies: 3 Påll Pasasen vaimo, veli ja tämän vaimo (s.89). Myllytulli Vesulax (no 8575): Norola: 2 Per Jönsson Pasoin ja pso (s.88), 3 ratsumies Pål Pasasen pso, veli ja veljen pso (s.89).

Vuosi 1644 (no 8576) Magnus von der Polens rälssi Vanhamäki: Michel Persson Pesain lähtenyt Saksaan (s.91). Norola: 2 Per Jönsson Pasain ja pso, ratsumies Pååll Pasasen vaimo, veli ja tämän pso (no 8576 s.88 ja s.89). Sakot jossain Mikkelin tienoilla Mats Larsson Pasain, 1 daler (no 8576 s.68). Sakotuspaikka ei näy.

Vuonna 1645 (no 8578) veromanttaalit (s.10) Norola: Per Pasain ottanut Pol Carppaisen 7 veromarkan tilan. Rahula: Påål Paasain, 13 veromarkan tila (s.11). Vesulax Harjumaa: Pol Peesain 1/4 veromarkan tila (s.14). Vesulax von Polenssin rälssi Harjumaa: Mickel Larsson Piesainen, 2 veromarkan tila, Per Andersson Pasain 2 veromarkan tila (s.19). Mensier Baranoffin rälssi Pellosniemi Marioniemi: Anders Påålson Paasainen, 2 veromarkan tila. Hänellä myös autiotila 5 vm.! Juvan kirkkopitäjään kuuluva (s.38) Pitkälax: Mons Pasain 5 veromarkan tila.

Vuosi 1646 Wesulax (no 8587 s.55) Rahula: Påål Paasain, sivu 56 - 57 manttaalit Rahula: 2 Per Jönsson Paasoin, huonemies Norola: Pål Paasoi ja vaimo asuivat Brigitta Persdotterin omistuksilla, Margetta Larsdotter Paasoin, Wehmaisten kymmenys: huonemies Anders Paasoin ja vaimo, ratsutilallinen Pål Paasoin, vaimo ja tytär (tai renki) .

Vuosi 1647 Wesulax (no 8592 s.95) Rahula: Påål Paasainen, sivu 127 myllytulli Norola: 2 Per Jönssön Paasoin, 3 Brita Larsdotter ja huonemies Pål Paasoin, Vanhamäki: huonemies Anders Paasonen ja vaimo, sivu 130 ratsutilallinen Pål Paasoin ja vaimo.

Vuonna 1648 Wesulax (no 8594 s.35) Norola: Per Jönsson Paasoin, veli ja tämän pso sekä ratsumies Anders Paassoin ja tytär (s.36). Mikkelin kesäkäräjillä Anders Pasain velvoitettiin hankkimaan "kruunun palvelukseen" Henrik Pöykänen (Pöyskö), joka oli kirjattu nihdiksi. Vuoden 1648 syyskäräjillä pappi Johanin ja Pohl Condian maiden rajojen syynimiehinä toimivat mm. Pål Pasainen, Anders Pasainen, Per Parantainen ja Olof Littapää. Littapää mainitaan Juvalla! Kiistamaa: Mäkilamminmaa ja Särkimäenpää.

Vuosi 1649 Vesulax syyskäräjät 13. Nov 1649 Anders Pasain 3 dalerin sakko, koska oli houkutellut (tubbat) veljensä Peerin pojan! . Pål Pasanen löytyy myös toisestakin käräjäjutussa, jossa eräs hevonen oli ajettu kuoliaaksi. Pål Pasanen sai myös 3 dalerin sakon, koska oli lyönyt Mats Parantaisen äitiä. Siis Vesulahdella olivat ainakin veljekset Påhl, Anders ja Pehr Pasanen sekä näiden lisäksi ratsutilallinen Rahulasta Pål Paasoinen.

Vuosi 1651 Vesulax kesäkäräjät: Niittyriita pappi Herra Henrikin ja Påål Pasasen välillä Ristimäen tienoilla. Bertill Tertti saa pitää palstan Tärfwataus, jonka "Cauranen" oli hänelle tuominnut, mutta se oli annettu Påål Pasaiselle nimellä Kolkonpelto. Asiasta antoi lausunnon myös Peer Pasanen. Bertill Tertti sai pitää pienen palstan Parkkikankaan vierellä, josta myös Anders Pasainen uudelleen riitelee. Philip Karpaisella ja Peer Pasasella oli yhteismaa, josta Peer sai suuremman osan, koska Karpaisen maa oli parempi. Staffan Pasainen ja Mårten Häilainen maksavat Olof Pistyiselle 5 taalaria (kpm) hevosesta, joka oli kuollut. Toisaalta Påål Pasanen vapautettiin Mats Partasen syytteestä, joka koski hevosta. Syyskäräjillä käsiteltiin värväyshommissa rötöstellyttä Lars Matsson Ladikaista. Hän oli asioinut myös Peer Pasasen kanssa. Ladikainen siirtyi rötöstelemään Kuopion itåpuolelle, jossa hän omintakeisella värväystavallaan kiristi talonpojilta rahaa ja muuta omaisuutta.

Vuosi 1651 Vesulax talvikäräjät s. 55: Tuomittiin Anders Pasain vapaaksi nimismiehen ja voudin syytteestä. Se koski Pasasen muka autiotilaa. Kesäkäräjät Vesulax: Måns Passain tuomittiin maksamaan Hemming Liimataiselle viitta, lakana ja hopeasormus (s.95). Pål Pasanen toimi maantarkastuksen syynimiehenä mm. majuri Berdt Lefwen Raitajoen maalla. Mats Hämäläinen halusi ottaa Per Pasasen autioksi jättämän 3 vm tilan. Se oli ollut autiona 3 vuotta (s.99). Myllytulli Vehkamäki(no 9604 s.143): 3 Anders Pasoin ja pso, poika . Magnus von der Polens rälssi: kartanon torppari: 3 Staffan Passoin, pso ja poika (s. 44).

Vuosi 1653 (no 8609) Vesulax Norola: Per Paasainen 7 vm (s.440). Rahula: Pål Pasoinen 13 vm ratsumies (s.441).Magnus von der Polens rälssi Harjumaa: Michell Passoin 2 vm (s.449) Anna Passon eli Hokkanen (s.450) ja Peer Passoin (s.450). Harjumaa: Påål Passoinen 3/4 vm (s.453). Harjujärvi: Anders Pasoinen 7 vm (s.453).

Vuosi 1654 tai 1655 Puumala talvi- tai kesäkäräjät: Kirstin Toivatar oli tehnyt valityksen Jöns (tai Hans) Passasesta tervasmetsän käytöstä. Käräjien toisessa käsittelyssä Kirstin Toivatar tuomittiin maksamaan Jöns Passaiselle 1 tynnyrin verran ruista. Nämä tiedot varmistavat sen, että Puumalassa asui 1650-luvun alussa Pasasia!

Vuosi 1655 (no 8616) maakirjat Wesulax sivu 190 Norola: Per Paasoinen (?14 veromarkkaa), Rahula {Erik Wanhain, Påhl Pasoinen ym.}

Vuonna 1656 Vesulax Rahula asuu 4 Pål Pasoinen ja poika sekä pso ym. (no 8622 s. 996)

Vuonna 1656 Pellosniemeltä Clas Baranoffvin rälsistä Pakinniemeltä löytyy 3 Anders Pohlson Passain ja tämän poika sekä pso (no 8622 s.1377) sekä Juvan kirkon alaisuuteen kuuluvasta Pitkälahdesta: 4 Jöns Passain ja pso sekä veli ja pso (no 8622 s.1377 ja s.1379)

Vuosi 1656 laamanninrahat Sulkava: Erickälä torppari Anders Pasoin. Selkeä teksti (no 8621 s.90). Manttaaliluettelon mukaan s. 133 asuinpaikka oli Leipämäki. Talouteen kuului 4 aikuista: Anders, !veli "br" Anders ja pso sekä Lasticka Pasain, jonka perässä maininta "inh" eli loinen. Sotilasmaakirja eversti Fabian Barndes rykmentti Puumala Liimattala: talonpoika Jöns Pasainen ja Mårten vero 4 1/2, 2 1/4, autio 2 (no 8621 s.113). Manttaaliluettelon mukaan s.133 taloudesta löytyivät aikuiset: Jöns Pasainen, poikapuoli Krister ja pso.

vuosi 1657 Vesulax (no 8626) sivu 953 Harjumaa: 2 Michel Larsson Peesain, 2 Per Andersson Peesainen, sivu 960 autuaan Jöns Rosenmidtin rälssi Harjujärvi: 7 Anders Passain, kuolleen rälssiherran pesänselvitys tehty 29. Feb Paasolassa. Sivu 965 Harjumaa: 3/4 Pååll Passoinen, kruunun autio Harjumaa: 1/2 Pål Pasonen. *

vuosi 1657 Vesulax kesäkäräjät: Mats Matilainen saa velkoa Lars Påhlsson Pasaiselta metsäkaskesta 20 taalaria. Asiakirjassa mainitaan myös Olof Vanhanen ja eräs Pekurinen.

vuosi 1658 Vesulax (no 8630) sivu 1097 veronmaksukyvyttömät Rahula Pål Paasainen rutiköyhä, veromanttaalit sivu 1109 Rahula: 5 Pål Pasoin, poika ja vaimo, joku poissa, renki?, sivu 1111 Harjujärvi: 6 Anders Pasoin ja vaimo, 2 poikaa ja yhden vaimo Jöns Rosensmidtin rälssi. Anders sai näihin aikoihin haltuunsa erään rälssissä olevan 7 vm tilan. Rosensmidtillä oli tiloja myös Joroisissa.

vuosi 1659 (no 8631) sivu 350 Vesulax Rahula: 2,5 Pål Pasoin, sivu 359 Harjumaa: 2 Michel Larsson Pesoin, sivu 363 Harjumaa 1/4 Pål Pasoinen, Harjujärvi: 7 Anders Pasoinen. Anders asui Rosenmidtin rälssin maalla. Hän oli herran luottotalonpoika, joka oli kerran jopa valtuutettu kuittaaman rälssin tilitystietoja.

Vuosi 1660 maakirjoja Vesulax Norola: 1 3/4 Per Pasoinen, Rahula: 2 1/2 Påhl Passoinen, Asila: 5/8 Jacob Pasoin, Asila 7/8 Michel Pasains, ottanut Mats Knutin (no 8634 s.377, s.378, s.380). Asilassa nimet muistuttivat sanaa " Pasuin", mutta u - kirjaimen päältä puuttui merkki.

Vuosi 1660 Juva Pitkälax: 1 1/4 Mons Pasoinen 5 (no 8634 s.428). Christina Marioniemi: 1/4 Anders Pasainen. Anders kuului Mikkelin kirkkopitäjän alaisuuteen (no 8634 tai 8635 s.453). (no 8636 s.520) sotilasmaakirjat Rahula: 13 Lars Pålsson Pasainen.

Vuosi 1661 maakirjat (no 8637) Vesulax Rahula (s.353): 1 Anders Posoin, autio 4 ja 9 1/12 Anders Pasanen 13. Vesulax Harjumaa (s.357): Påhl Pessoinen 4. Harjujärvi rälsi (s.361): Michell Larsson Pesoin 2 . Harjumaa (s.365) Poval Pesoinen 1/4, Harjujärvi (s.366): 1 3/4 Anders Pasoinen 7. Rälssi Juva Pitkälax (s.402): 1 1/4 Jöns Månsson Pasain 5 (s.424), Pellosniemi Antoila: 3/4 Lars Andersson Pasoin 3 korpi,koopi tai (ehkä Keepi Mäntyharjulta!). Sukunimi voi olla väärin kirjoitettu Rasanen ! Pellosniemi Marioniemi (s.425) 1/2 Anders Pasoinen 2 Baranoffvin rälssi. Pellosniemen pitäjästä löytyivät kylät Watila s.414 ja Matila s.429.

Vuosi 1664 sotilasmaakirjat (no 8644 s.4 ) Vesulax Parantala nro 291: 13 Lars Påhllson Pasonen, verotila, (s.33 ) Asila: Anders Andersson Pasonen, (s. 160) Juva Pitkälax: Jöns Månsson Pasoinen Johan Baranoffvin rälssi, (s.175) Marioniemi: Per Andersson Pasoin Klas Baranoffvin rälsi, (s.180) Pellosniemi Lahnaniemi: Sigfred Larsson Pasoinen kreivi Pehr Brahen lääni.

Vuosi 1664 Maakirjojen tarkastus (no 8646) Vesulax Asila: no 290 Anders Påhlsson Paasoinen 7 veromarkan kruununtila Tila kuului majuri Jonas Rosenschmitzin rälssiin. Vesulax Vanhala: no 291 Lars Påhllsson Pasoinen, verotila 13 veromarkkaa. Larsin tila perustui anekiin nro 430, joka vuonna 1561 oli annettu Antti Pasaiselle ja Lauri Leskiselle. Molemmat tilat olivat varsin suuria.

Vuoden 1664 maakirjojen tarkastus Juva maakirjan nro 384 Ylivesi: Jöns Monsson Pasoinen osakkaina Eskel ja Jöns Korhonen, kruununtila. Jöns Pasoinen kuului niihin lautamiehiin, jotka suorittivat Pitkälahden alueen maakirjojen tarkastusta. Jönssin asuinpaikkana oli palsta 298 Ikolanmaa. Osakkaiden maita oli mm. Hämeensalo. Maakirja perustui vuoden 1561 anekiin nro 30. Jöns Monsson Pasasella oli Ylivedellä toinenkin tila maakirjan no 389 ja palsta 528 (kruununtila). Aneki nro 30 Pellosniemen Pitkäänlahteen: Joan Joansson Penttinen ja Joan Korhonen. Lisäksi löytyi vuoden 1664 maakirja nro 405 Marioniemelle: Per Andersson Pasainen ja osakas Hindrich Seppälä(inen), kruununtila. Asuinpaikka: Savitaival palsta 478 (no 8646 s.). Maihin sisältyi mm. Hurtilanmaa. Tämä maakirja perustui vuoden 1561 anekiin nro 59, joka kuului Pellosniemen Pitkälahteen Lauri Penttiselle ja Taipaloiselle. Eräs Ikola löytyy Yliveden läheltä sen eteläpuolelta; toinen 5 km Anttolasta kaakkoon.

Vuosi 1666 Vesulax Harjujärvi rälssi: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso, veli Peter ja pso sekä veli Knut Pasain (no 8654 s.1141).

Vuonna 1666 löytyvät rälssitilalta Juva Matila: 2 Hindric Andersson Pasain ja pso, Juva Soiniemi: 4 Jöns Pasain ja pso sekä poika Lars ja tämän pso ja Juva Pitkälax: 3 Jöns Andersson Pasain ja pso sekä veli Staffan ja pso (no 8655 s.1287).

Vuonna 1667 ratsuväen rekisteri Wesulax Rahula: 4 Lars Pohlsson Pasain ja pso sekä ratsumies Lars Matsson Pasain ja pso (no 8656 s. 1028.) Rälssi Harjujärvi: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso, veli Peter ja pso sekä veli Knut Andersson (no 8656 s.1032).

Vuosi 1668 sotilasmanttaaleja Vesulax Rahula: 6 Lars Påållsson Pasain ja pso, ratsumies Lars Matsson ja pso sekä renki Mårten Hämäläinen vaimoineen (no 8659 s.771 ). Harjujärven rälssi: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso veli Peter ja pso sekä veli Knut Andersson (no 8659 s.773). Lisäksi asui Christina Marionemi: Peter Andersson Pasain ja pso sekä tytär Brita (no 8659 s. 829).

Vuosi 1669 manttaaleja Harjujärven rälssi: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso veli Peter ja pso sekä veli Knut Andersson (no 8663 s.765). Lisäksi löytyi ilmeisesti rälssitilalta (no 8663 s.823) Juva Pitkälax: 5 Jöns Pasain ja veljenpoika Staffan ja pso, veljenpoika Mons Jönsson ja pso . Juvan Matilasta löytyi: 2 Hindrich Andersson Pasain ja pso sekä Soinemi : 3 Jöns Andersson Pasain ja pso sekä poika Lars Jönsson ja pso.

Vuosi 1675 Wesulax (no 8676) sivu 759 Asila: Anders Andersson Pasoin elinaikainen läänitys? Rälssi paikka ? Pärskala tms. 14 Mats Jacobsson Pasain crono voi olla virhekirjaus!. Vuosi 1675 (no 8678) sivu 548 Wanhala: 3 Lars Pasain jua vaimo, veli Mats Pasainen. Sivu 551 Asila: 6 Knut Andersson Pasain ja vaimo, veli Peterin vaimo, Anders Andersson ja vaimo sekä veli Lars Andersson.

Vuosi 1676 Wesulax (no 8678) sivu 752 Wanhala: 4 Lars Pasoin ja pso, veli Mats Påålsson ja poika Pååll Larsson.. Sivu 754 Asiala: 5 Knut Andersson Pasoin ja pso, veli Anders ja pso sekä veli Lars.

Vuosi 1677 Wesulax (no 8683) sivu (ei kirjattu) Wanhala: Påll Larsson Pasain. Assila: Bertell Hyfwoin ja renki Mats Pasoin. Uusia rakuunoita vapaa ja sopimusverollisia Assila: 5 Knut Andersson Pasain ja pso, veli Anders ja pso sekä veli Lars Andersson.

Vuosi 1678 Wesulax (no 8684) sivu 745 Wanhala: 3 Påhl Larsson Passain ja pso, Lars Passainen ja vaimo. Sivu 746 Assila: 5 Cnut Andersson Passain ja pso, veli Anders ja pso sekä veli Lars Andersson, Harjujärvi: Christer Siitari. Sivu 757 eversti Rydbergin rakuunoita: Assila: 2 Mats Pasoin. Huomaa "Passain"!

Vuosi 1679 Wesulax (no 8687) sivu 777 Wanhala: Påhl Paasoin, Asila: 3 Knut Pasoin sekä veli Lars ja pso

Vuosi 1680 Wesulax (no 8689) sivu 747 Wanhala: 2 Påhl Pasoin ja pso, sivu 747 Asila: 3 Knut Pasoin sekä veli Lars ja pso, sivu 748 Asila: 4 Mats Andersson Pasoin ja pso, Anders Andersson ja pso, sivu 748 Norola: 6 Lars Pasoin ja pso, Anders Säppe ja pso sekä veli Philip ja pso. Vapaa ja sopimusverolliset sivu 748 >Assila: 4 Knut Pasoin ja pso, veli Anders ja pso. Sivu 748 (infanterie) Vanhala: 6 Mats Pasain!?

Vuosi 1681 Vesulax (no 8690) (s.452) Wanhala : 13 Lars Pålsson Pasoin suuri tila!, (s.456) Assila: 7 Anders Andersson Pasoin. Assilassa asui Asikaisia!, (s.460) Rahula: 7 Mats Hämäläinen ottanut Per Påssoisen aution, sekä (s.505) Christina Marioniemi: 6 2/3 Påhl Andersson Pasoin Clas Baranoffin rälssi.

Vuosi 1682 Vesulax (no 8692?) (s.760) Wanhala : 13 Lars Pålsson Pasoin suurivero tila!, (s.773) Assila: 7 Anders Andersson Pasoin.

Vuosi 1685 Vesulax (no 8694 s.450) Wanhala : 13 Lars Pålsson Passoin, ratsumies , sivu 454 Assila: 7 Anders Andersson Passoin, sivu 458 Rahula: 7 Pär Passoisen aution ottanut Mats Matsson Hämäläinen. Sivu 502 Christina Marioniemi: 6 2/3 Påhl Andersson Passoin krono. Kirjurin mukaan kaikkien sukunimet siis äännettiin lyhyesti "Pasoin".

Vuosi 1687 Vesulax (no 8696?) (s.452) Wanhala : 13 Lars Pålsson Pasoin suuri tila!, (s.452) Assila: Påhl Pafwilain eli Mats Pasoin, 7 Anders Andersson Pasoin eli Cnut. (s.452) Rahula: 7 Mats Hämäläinen ottanut Per Påssoisen aution.

Vuosi 1688 (no 8698 ) sivu 1043 manttaaliluetteloita Vesulax Väsulax: 3 Påhl Passoin, veli Lars ja pso . Sivu 1048 Vanhala: 2 Mats Passoin ja vaimo, Asila: 4 Knut Passoin (Possoin) ja pso , veli Anders ja pso, Rahola: 3 Lars Passain ja pso, Anders Perssonin vaimo. Wesulax: 2 Johan Jönsson Päsoin ja vaimo. Harjumaa, Vanhamäki ja Vuolinko oli jaettu Gustaf ja Reinhold von Pohlenssin kesken.

Vuosi 1690 (no 8703 s.847 ->) manttaalit Mikkeli Wehmais: mm. 9 Erik Vanhain ja ratsumies Anderssin vaimo. Osa tekstistä valottunut. Sivu 848 Assila: 3 Mats Pasoin ja yhtiömies Påhl Jacobsson vaimoineen. 3 Cnut Pasoin sekä veli Anders ja pso. Vanhala: 2 Lars Påhlsson Pasoin ja pso. Rahula ylivalottunut. Sivu 845 Christina Marioniemi: 3 Michel Andersson Pasoin ja pso, veljenpoika Anders

Vuosi 1692 (no 8706) maakirjoja sivu 504 Mikkeli Asikkala: 4 Påhl Påitilain eli Mats Påssoin, 7 Anders Passoin eli Cnut. Sivu 574 Christina Marioniemi: 6 21/3 Påhl Andersson Pasoin

Vuosi 1693 (no 8709) Mikkeli manttaalit sivu 844 Assila: 3 Mats Andersson Påssain ja vaimo, yhtiömies Påhl Jacobsson, 7 Cnut Passsoin ja vaimo, veli Anders ja vaimo, piika, veljenpoika ja veljentytär. Sivu 1811 Rahula: 2 lampuoti Lars Pasoin ja vaimo. Sivu 1805 Assila: 3 Mats Andersson Passoin ja pso sek yhtiömies, 7 Cnut Passoin ja pso, veli Anders ja pso sekä veljenpoika ja veljentytär. Sivu 1811 Rahula: Grafströmin leski ja tytär, 2 lampuoti Lars Pasain ja pso. Sivu 1812 Vanhala: 5 Lars Passoin ja pso, veli Anders ja pso sekä ratsumiehen pso. Huomaa sukunimet 2:lla s-kirjaimella eli ne äännettiin "Pasoin" eikä Paasoin!. Sivu 1828 Christina Marioniemi: 4 Michel Pasoin ja pso, veljenpoika Anders ja pso

Vuosi 1694 (no 8712) Mikkeli manttaalit sivu 1742 Asila: 4 Mats Passia ja puoliso, veli Påhl Jacobsson ja puoliso, 5 Anders Pasoin ja vaimo, renkejä ym., 4 Cnut Pasoisen leski, veljenpoika Påhl ja veljentytär. Sivu 1752 Rahula: lampuoti Lars Päsoin ja vaimo, sivu 1756 Wanhala: Lars Pasoin ja vaimo, veli Anders ja vaimo, sivu 1782 Christina Mariniemi: 4 Michell Passoin ja vaimo, veli Anders ja vaimo

Vuosi 1695 (no 8713) Mikkeli (s. 586) Assila: Påhl Brusison Pafvialainen eli Mats Pasoin (cro), (s.610) Wanhala: 13 Lars Påhlsson Pasain.

Vuosi 1697 Mikkeli Assila: 2 Anders Pasåin ja pso, 7 Knut Passoin, veli Johan ja pso sekä veljenpoika Påhl (no 8717 s. 1870 ja s. 1871). Puhutaan Påhlin yhtydessä tilan takaisin ottamisesta v. 1697. Christina Marioniemi: Anders Michellsson Pasoin ja pso, veljenpoika Anders ja pso (no 8717 s.1919).

Nälkävuosien jälkeen:

Vuosi 1698 (no 8720) Mikkeli sivu 328 Asila: Mats Pasoinen, Anders Pasoinen. Sivu 385 Christina Wärämäki: Påhl Pasoin. Voudin tarkistuksia sivu 404 Assila: Mats Pasoin kuollut, tila autio, Knut Pasoin, tila autio, sivu 424 Vanhala: Lars Påhlsson Pasoin. Sivu 450 Christina Marioniemi: Påhl Andersson Pasoin. Mainitaan entinen vouti Johan ?Emels. Ahonen, Järvenpää!

Vuosi 1698 (no 8726) Mikkeli "Räst längd" sivu 2803 Asila: Mats Pasoin, Anders Pasoin, (s.2825) Vanhala: Lars Påhllsson Pasain, (s.2875) Mäntyharju Lahnaniemi; Thomas Eriksson Pasain, (s.2877-78) Mäntyharju Särkimäki: Cnut Eriksson, Mats Pasain, Toivola: Mats Pasoin, (s. 2891) "Räst längd" Assila: Mats Pasoin kuollut, tila autio, Knut Pasoin abs! (ei veroa), (s.2909) Vanhala: Lars Påhlsson Pasoin, ei maksa veroa. Nälkävuosien "sato" näkyy nyt. Nopeasti lukien Mikkelin pitäjässä erään luettelon mukaan kuoli noin 140 tilanisäntää, mikä vastannee noin 1/3 koko tilanhaltijoiden lukumäärästä. Yleensä lapset ja leskikin kuolivat samalla nälkään. Kuopionpitäjässä kuolleisuus oli hyvin vähäistä.

Vuosi 1699 (no 8724) Mikkeli sivu 2249 Assila: Påhl Passoin ja pso , 2 Påhl Jacobsson (lienee Pesonen), sivu ? Seppälä: Anders Pasoisen leski, Anderssin veli ja pso., sivu 2259 Vanhala: 4 Lars Larsson Pasoin ja vaimo ym., sivu 2284 Christina Koljola: 1 Erik Eriksson Passoin.

Vuonna 1701 Mikkelin Asilan tilan isäntä Mats Pasoin, tila autio, köyhä ja kuollut. Kaikki perilliset kuolleet. Ei mitään omaisuutta jäljellä. Nälkävuodet ottivat veronsa. Monille kävi näin Mikkeli pitäjässä. Samoin kävi Mikkelin Norolassa Hindrich Kn.. Pasoiselle. Tila jäi autioksi. Palvelusväen apuvero Asila: Påhl Pasoin (LT 78 s.2909), Seppälä: Anders Pasoisen leski, renki ja piika, Vanhala: Lars Pasoin, 2 renkiä ja 2 piikaa (LT 78 s. 2012). Christina Marioniemi: Michel Pasoin, 1 renki (LT 78 s.2920).

Vuosi 1701 no 8731 Mikkeli s.657 Asila: 4 Påhl Paavilainen eli Mats Pasoin, s.657 Asila: 7 Anders Andersson Päsoin, s.672 Norola: Mikko Ripatti (autio) Lars Pasosen Vanhalan rusthollin alainen, s.673 Piettilänlahti: Pehr Pehrsson Pasoisen leski eli Anders, ratsumies majuri Brusinin komppaniassa, s.676 Ripattila: Lars Larsson Ukkonen eli Nykänen: Lars Pasoisen Vehmaisten rusthollin alainen, s.681 Wanhala: Lars Mårtensson Pasoin, ratsumies ratsumestari Brusinin komppaniassa, s.683 Wehmais: Morten Larsson Pylkköin, Lars Pasoisen Wehmaisten rusthollin alainen. Wehmaisten kartanon osia omisti siis jonkin aikaa Lars Pasoinen!

Vuosi 1701 Christina: s.724 Koljola: Anders Pehrsson Penttinen eli Jöran Liukain, nyt Erik Pasoin, s.726 Marioniemi: 6 2/3 Påhl Andersson Pasoinen eli Mickel, eversti Rehbinderin ratsuväen ruotua.

Vuosi 1702 (no 8731) sotilasmaakirjoja Mikkeli sivu 657 Asila: 4 Påhl Pafwilainen eli Mats Päsoin, sivu 681 Wanhala: 13 Lars Mårtensson Pasoin verotila . Christina sivu 724 Koljola: 2 1/3: Anders Persson !Koljonen eli Jöran Liukainen, nyt Erik (Eriksson) Päsoin. Vuonna 1699 (no 8724 s.2284) Koljolassa verotetiin Erik Eriksson Passea. Erik oli siis kotoisin Mäntyharjulta.

Vuosi 1705 no 8740 maakirjat s.658 Mikkeli Mikkeli: 4 Pohl Pafvilainen eli Mats Pasain (ollut kruunun autio), s.667 Kääriälä, s.670 Marioniemi, s.673 Norola: 7 Bend Persson Hajainen eli Hind Säppä ja Mats Pasoinen ,Cr, s.682 Vanhala: 13 Lars Pohlsson Pasoin, ratsumies kapteeni Brusinin alaisuudessa. Larsin alainen 6 veromarkan tila myös Wehmaisissa. Christina s.719 Heikkilä: 5 Morten Heickinen, nyt Mats Matsson Passoin, Cr. s.724 Koljola, s.727 Marioniemi: 6 2/3 Pohl Andersson Pasoin. Kääriälän kylää ei välillä näkynyt! Se löytyi ainakin vuonna 1676.

Vuosi 1706 no 8748 s.3914 Mikkeli Asila: 5 Pohl Pohlsson Pasoin ja pso, veli Johan ja pso, veljenpoika Mats, s.3926 Vanhala: 5 Lars Pasoinen eli Anders Leskinen, renki Thomas ja ratsumiehen vaimo.

Vuosi 1707 no 8750 Mikkeli s.4173 Norola: 3 Lars Käriäinen ja pso, yhtiömies Mats Passoinen, s.4181 Vanhala: 4 Lars Pässoin, veli Anderssin leski, renki Anders Valkonen ja ratsumiehen vaimo. s.4187 Vesulax: 2 Jöran Pässoinen ja pso . Sotilasmanttaalien mukaan (s.4321) Vanhalassa asui Lars Pohlsson Pasoin, Anders Pasoin Asilassa (s.4331). Apuveroluettelon mukaan (s.447) Christina Koljola: Erik Pasoin, Marjoniemi: Per Pasoin, Mikkeli (s.4476)Asila: Johan Pasoin (s.4482) Vanhala: Lars Pasoin, (s.4483) Wesulax: lampuoti Jöran Pasoin ja (s.4531) Marjoniemi: Peter Pasoin.

Vuosi 1706 (no 8756) Mikkeli s. 1490 Karjala: Mats Matsson Passon ja pso, s. 1494 Rahula: 2 Mats Passon ja pso , s.1496 Vanhala: 4 Lars Passoin ja pso, veli Anderssin leski, tytär (Anders !) Walborg. Kruununhaltuun otettu: Norola: Mats Pasoin, Vesulax; Hindrich Pasoin, Särkämä: Christer Pasoin.

Vuosi 1709 nro 8756 Mikkeli Assila Mats Pasois: en pso autio s. 1534, Norola: Mats Pasoin autio s.1535, Särkämäki: Christer Pasoin autio s. 1536, Vanhala : Lars Pasoin sotilasvero s. 1560, Assila: Anders Pasoin sotilasvero s. 1561, Assila Johan Pasoin apuvero s. 1638, Vanhala: Lars Pasoin apuvero 1640, (Suonenjoen?) Valkiamäki: Olof Pasoin ! Cavalleri - autio: Pitkälax: Anders Passainen ottanut Staffan Halonen s.1962. Vuosi 1710 no 8759 s.864 Mikkeli Asila: 4 Johan Passon ja pso, veljenpoika Mats ja pso, s.815 Wäsälax (Visulahti): 2 Jöran Paso ja pso.

Vuosi 1712 no 8766 Mikkeli s.1306 Asila: Anders Parkkisen renki Cnut Passoin, s.1306 Asila: Johan Passoin ja pso, veljenpoika Mats ja pso, s.1315 Kääriälä: 3 Lars Kääriäinen ja yhtiömies Mats Passoin ja pso s.1330 Vanhala: 2 Michel Passoin ja ratsumies ?Valckoisen vaimo ?, s.1331 Wiissulax: 2 Jöran Passoin ja pso. Autiot ja niiden ottajat Savo s.1390 Mikkeli Kääriälä: Mats Kääriäinen ottanut Petter Passoinen, Mikkeli Lahnaniemi: Eskel Såckin ottanut Mats Passoin. Autioita tiloja Mikkeli: s.1398 Assila: Mats Passoin, autio, s.1399 Norola: Mats Passoin, autio

Vuosi 1712 no 8766 Christina s.1291 Koljola: 3 Erik Passoin ja pso, veli Mårten, s.1293 Marioniemi: 3 Petter Passain ja pso, poika Påhl. Apuveroja vuonna 1712 s.1593 Christina: Heickilä: Mats Pasoin, Koljola: Erik Pasoin, Marioniemi: Pehr Pasoin.

Vuosi 1722 no 8768 Rantasalmi Rantasalo Kyanderin tila: Rantasalo 6 torpari Olof Bakarinen, veljenpoika Mats, setä Hindrikin pso Ivar Bakarinen, frende (ystävä) Mats. Liperin Käsämästä ei löytynyt Pasasia.

Vuosi 1722 no 8766 s. 754 Mikkeli Asila 9: Anders eller Mats Passoinen cr , s.754, Kääriälä 2: Mats Kääriäinen eller Per Pasåin , vuonna 1712 tilan vaihto, s.772 Kääriälä 5: Johan Wenäläinen eller Mats Pasoin, otettu autiona, s.773, Norola 26: Mats Pasåinen cr autio s. 782, Rantakylä 6: Mats Pystyin eller Cnut Pasåin, otettu autiona s.790, Wanhala 11: Lars eller Nils Pasåin, Rusthåld no 61, s.800 Wehmais 18: Eric Wanhain eller Anders Pasåin , Rusthåld no 58, s.802. Christina: Heickilä 2: Mats Pasåinen, s.864 Koljola 4: Eric Person Pasoin, (cr kruununtila), s.874, Marioniemi 5: Påhl eller Pehr Passoin, cr, s.876, Savela s.884, Yövesi s 887.

Vuosi 1722 (no 8768) Christina Yövesi: Anders Passoin ja pso, Per Persson Heickisen yhtiömies s.1481. Mikkeli Anttoila: lampuoti Påhl Passoin ja pso s. 1487. Mikkeli Asila: Mats Passoin ja pso s. 1488. Mikkeli kirkonkylä : Henrik Passoin kihlakunnan tuomari Lejonbergin renki s.1494 ja kirkonkylä kapteeni Pehrin renki Knut Passoin s.1494. Mikkeli Kääriälä: Petter Passoin ja pso s.1496. Mikkeli Vanhala: Nils Passain ja pso, veljenpoika Michell ja pso, veli Jacob s.1511. Autioluettelon mukaan Knut Passoin on ottanut haltuunsa Mikkelin Rantakylästä Mats Pistoisen aution s.1557 ja Mats Pasonen Mikkelin Norolasta autiotilan s.1565. Kruununtilojen luettelo Mikkeli ja Christina alkaen s.1697: Assila no 9: Mats Pasoin, Kääriälä 1: Per Passoin, Kääriälä 5: Mats Passoin, Kääriälä 6: Lars Passoin. Christina Koljola no 1: Eric P Passoin, Marjoniemi no 5: Per Passoin .

Vuosi 1723 (no 8769) Maakirjat s.299 Mikkeli Asila no 9: Anders eli Mats Pasoin kruununtila. Sivu 300 Mikkeli Antoila: Påhl Parkoin eli Passoin. Sivu 308 Kääriälä no 2: Mats eli Petter Paasoin. Kääriälä no 5: Mats Pasoin verovapaus 1728. Sivu 314 Norola no 26 Mats Pasoin kruunun autio. Sivu 317 Rantakylä no 6: Knut Pasoin. Sivu 322 Vanhala no 11: Lars eli Nils Pasoin . Sivu 323 Vehmais no 18: Erik Wathain eli Anders Pasoin. Sivu 354 Christina Heikkilä no 2: Mats Pasonen . Sivu 359 Christina Koljola no 4: Erik Pehrson Påsoin . Sivu 359 Christina Lappilamäki no 4: Olof Pasoin kruununtila.

Vuosi 1723 no 8769 s.593 maakirjat Liperi Käsämä: Henrik Hyttinen ja Mats Pasanen, uudisasuttu torpan paikka.

Vuosi 1725 Leppävirta Osmajärvi: Johan Pasain ja Hindrich Reinikainen (no 8775 s. 426)

Vuosi 1728 no 8784 Juva Kasentaival 3: Johan Lautiain nyt Hindrich Pässoin ( po Passoin) s. 599. Pitkälax 7: Mons tai Anders Persson Pessoin (Passoin) , nyt Staffan Halloin s. 607.

Vuosi 1728 (no 8787) sivu 2258 Rantasalmi Rantasalo 6 kirkkoherra Johan Kyanderin rakuunatila: torppari Per Bakarin ja pso, setä Henrikin pso, veli Mats Bakarinen, poikapuoli Joachim Pässoin. Tilalla asui myös Per Persson Bakarinen. Sivu ?2234 Kuopio Punnonmäki 3: renki Christer Passoin, sivu 1988 Mikkeli Vanhala 5: Michell Paasson, Nils Passoin ja pso, veli Eskel Andersson ja sivu 1988 Wehmais: Anders Passoisen pso s.1984, Norrola 16 kappalaisen tila: Knut Passoin, sivu ?1984 Laitiala 6: Mats Passoin, s.1981 Kääriälä 1: Simon Andersson Passoin ja Kääriälä 5: Mats Passoin, s.1981 Mikkeli kirkonkylä 4: Hindrich Passoisen pso, s.1978 Anttoila (?Assila) 1: lampuoti Påhl Passoin ja pso , s.1977 Mäntyharju Toivola 16: Sigfrid Pasoin , s.1971 Christina Koljola 4: Eric Passoin , s.1972 Christina Marjoniemi 5: Petter Passoin ja pso , s.1974 Christina Savela 4 : Mats Passoin , s.1975 Christina Yövesi : 3 Anders Passoisen pso . Siis Mikkelin ja Kristinan alueella sukunimi oli "yhdellä Paassoin, muilla Passain tai Passoin."

Vuosi 1732 no 8729 s.1743 Rantasalmi Rantasalo 5 kirkkoherra Johan Kyanderin tila: torppari Per Bakarin ja pso, ! veljenpoika Per Persson ja pso, poikapuoli (styf son) Johan Päsoin. Tilalla myös Ivar ja Michel Bakarinen. Christina Marioniemi 5: Michell Pasoin ja veli Pehrin leski s.1590, Mikkeli Vanhala: Michel Pasoin ja pso sekä veli Nils ja pso , Mäntyharju Toivola 16: Sigfrid Pasoin ja poika Påhl, Mikkeli Vehmas 2: Anders Pasoin s.1548, Mikkeli Antoila 1: lampuoti Påhl Pasain ja pso s.1554, Christina Heramäki 1: Gustaf Pasoin s.1549, Christina Joutila (?) 2 : Mats Pasoin s. 1549, Christina Koljola: Eric Pasoin s. 1543, Mikkeli Ritilä (?): Petter Pasoin.

Vuosi 1734 no 8804 Liperi Käsämä 12: Mats Passain s. 710, Liperi Säyneinen 7: Mats Passain s. 725, Liperi Wiitaniemi 5: Henrik Passain s.734. no 8806 Rantasalmi Rantasalo 5: edelleen Bakaristen poikapuoli Johan Päsoin s.2097.

Vuosi 1739 no 8820 Liperi Käsämä 12: Mats Passain , Liperi Säyneinen 7: Mats Passain, Liperi Wiitaniemi 5: Henrik Passain, Pielisjärvi Puumala 3: Lars Pasain. Vuonna 1743 kaikki Puumalan tilat, Larsin tila mukaan lukien, olivat autioita. Kylässä asui myös Lars Rissanen.

Vuosi 1748 no 8833 Jorois Kaitais 15: Ivar Pasain s.2735. Rantasalmi Rantasalo no 5 autuaan (kuolleen) rovasti Kyanderin tilalla: asui torppari Hindrich Bakarinen vaimoineen sekä Mats Pasain (Heinäveden Pasaset) s.2723. Eräs Kyander toimi Leppävirran kirkkoherrana vuonna 1730. Mikkeli Seppälä 15: Michel Pasoin ottanut haltuunsa tilan v. 1744, verovapaus vuoteen 1756 s.2041. Mikkeli Savela 4: Mats Pasoin s.2138 Iisalmen komppanian verolla! Mikkeli Kärjälä 5: Lars Pasoin s. 2150. Christina Koljola 4: Esaias Pasoin s. 2157. Christina Marioniemi 5: And Pasoin s.2157. Christina (?Yö)vesi 1: torppari Anders Pasoin s.2447. Talonpoikaissäätyä: Mikkeli Anttoila 2: torppari Mats Pasoin s.2498. Mikkeli Vanhala 11: Michel Pasoin s.2517. Mäntyharju Toivola 16: Johan Pasoin s. 2531. Erikoissäätyä Christina Pundala 2: Anders Pasoin (?)s.2549. Mikkeli Käriälä 11: Michel Pasoin s.2558.

Vuosi 1749 no 8836 veromanttaaleja Mikkeli sivu 1904 Kärjälä: Lars Pasain ja pso, veli Michell kruununtila. Sivu 1920 Seppälä: Michell Pasoin kruununtila. Sivu 1926 Wanhala: Michell Pasoin ja pso, rakuunan vaimo Margareta ja veli Johan. Sivu 1942 Christina Koljola: Elias Pasain ja pso kruununtila. Sivu 1944 Marjoniemi: Anders Pasoin ja pso, renki Michell kruununtila. Sivu 1950 Sawila: Mats Pasoin ja pso inf. Sivu 1958 Mäntyharju Toivola: Johan Pasoisen pso, veli Sigfrid ja pso kruununtila. Manttaaliluettelo sivu 3026 Juva Kasintaival: Bert: Pasain ja pso, veli Hindrich ja pso. Sivu 3036 Juva Pulkkila: Mats Pasain, veli Mons ja pso, veli Johan ja pso kruununtila.

Vuosi 1753 no 8849 veromanttaaleja Mikkeli Seppälä (s. 212): Michel Pasoin ja pso, sedän poika Thomas ja sisar Anna . Mikkeli Vanhala (s. 220): Michell Pasoin ja pso, veli Johan ja pso . Mikkeli Wehmais (s. 222): Michel Pasain . Christina Koljola (s. 242): Esaias Pasain . Christina Marioniemi (s. 246): Anders Pasaisen leski.

Jatka tutkimista!


3. Pellosniemen Mäntyharjun ja Toivolankylien Pasasista tai Paasosista

Mäntyharjun "Pasasia" asui vuoden 1550 tienoilla Savon puolella sen lounaisimmassa kylässä Toivolassa sekä Karjalan puolella Mäntyharjun kirkonkylän lähellä. Toivolasta suku levisi 1600-luvun lopulle mentäessä läheiselle Lahnaniemelle, sekä itään "Särkämään ja Woldenkylään". Karjalan puoleinen suku levisi Mäntyharjun kirkonkylän läheltä Paasolasta kirkonkylän alueelle Kyttälään ja Kieppiin sekä etelään Korpilahteen ja Luhtaisiin. 1600-luvun lopulla heitä löytyi myös Jänikselästä sekä Wannoisista. Vuonna 1679 Jänikselässä asui mm. Sifred Iwarson Pasoila ja Wannoississa Sifred Staffanson Pasola. Viimeksi mainitussa kylässä sukua saattoi olla enemmänkin, mutta ruotsalaiseen tapaan sukunimet oli alettu jättää pois.

Mäntyharjun historian mukaan pitäjäläisillä oli oikeus käydä käräjillä Hämeen puolella mm. Asikkalassa, jonne ilmestyi Pasolaisia. Iisalmen Rytkyn Pasasilla oli esittää vuonna 1782 Asikkalassa 27. tammikuuta 1767 päivätty perintöasioihin liittyvä asiakirja, joten he saattoivat olla Mäntyharjun sukuhaaraa. Suvun miesten tyypillisiä muista "Pasasista" erottuvia etunimiä olivat esimerkiksi Clemet, Sigfrid, Grels, Erik, Bertill, Eskell ja ehkä myös Morten. Nimi Simon oli paljon käytetty, mutta Staffan ja Påhl vähän käytettyjä. Etunimet Kauppi ja Johan sekä Olof sieltä puuttuivat täysin! Nimi Pehr löytyy 1500-luvulta sekä 1600-luvun lopusta! Sukunimi kirjoitetaan 1500- ja 1600-luvuilla usein kahdella s:llä Passain tai Passoin. Myös muodot Pasainen ja Pasoinen esiintyvät. Hivenen yleisempi on muoto Pasain, Pasoin. Muodot Paasain tai Paasoin ovat jopa vähemmistössä.

Toivola oli Savon lounaisin kylä. Sitä kautta oli huomattava liikennemäärä Varsinais-Suomesta ja Hämeestä Savonlinnaan, mikä näkyy sotilaiden elintarvikekuittauksista. Sitä hoiti neljänneskuntamiehenä eräs Michel Toivonen, jolla ilmeisesti oli kestikievari. Myöhemmin kestikievaria hoitivat "Pasaset." Toivolasta etelään sijaitsee Lahnavesi ja siitä itään Mäntyharju, josta löytyi jo 1540 - luvulla Paasosia tai Pasosia. Mäntyharju kuului 1620 - luvulle asti Karjalan Taipaleen pitäjään. Wiipurinlinnan tilit olivat heikosti tehtyjä 1540-luvulla, joten mm. "Pasasia" löytyy vähän!

Vuonna 1542 Karjalan Taipaleen pitäjästä löytyi Per Passon. Teksti oli hiukan "tuhraantunut", joten kyseessä voi olla joku muu suku. Seudulla asui myös Posan sukua, joten kyseessä voi olla myös Posa! Samalla alueella asui myös Saikkosia ja Kurkia sekä Paajaisia (VA no 5000 s.61). Pasasia ja Kurkia löytyi myös Joroisista 1540-luvulla, joten Joroisten Pasasetkin saattoivat olla lähtöisin Taipaleenpitäjästä. Joka tapauksessa asutus Joroisiin lienee tullut etelästä päin. Monesti saman seudun sukuja lähti yhtä aikaa pohjoisemmille erämaille. Joroisen Pasasilla esiintyi etunimi Niilo 1560-luvun asiakirjoissa. Sama etunimi löytyi 1590-luvulla myös Taipaleesta. Siirtyikö "Pasasia" vielä 1500-luvulla Joroisista Taipaleen suuntaan? Säämingin historian osa 1:1 sivulla 386 löytyy maininta, että Haapalan neljänneksessä Hannolanpellon alueelle oli Paasosilla maakirja. Sieltä löytyvät paikat Patsinmäki ja Patsinvalkama

Vuosi 1543 (KA no 5001 s.67) Taipale: Hen Pacsian, Per Saickonen ja Olli Leskinen. (s.69) Peder Posan, (s.71) Nils ja H Pacsion

Vuosi 1548 Taipale: Clemet ja Anthro Pason . Lähellä asuivat myös P. Kurki ja Joan Korhonen.(no 5013 s.66)

Vuonna 1551 Taipaleen pitäjän kevätkäräjillä sai monien muiden mukana sakot Andthro (Antero) Paasoin, koska nämä eivät olleet saapuneet käräjille saamastaan haasteesta huolimatta (KA no 5040 - 41 s.132)

 

Vuonna  1551  Pellosniemen Halilan neljänneksessä (Toivolan kylässä )  asuivat  9  veromarkan tilalla Pol,   P. (?Erich)   ,   Clemet   ja  Anders Pasainen.  Klemetti  Paasoinen ei liene Mälkölässä  asuvan Paavo Pasaisen  poika?  Mäntyharjun ja Toivolan Paasoset  kuuluvat selvästi samaan sukuhaaraan, joista Mäntyharju on selvästi "vankempi" ja ehkä myös vanhempi.

Vuonna 1552 Taipaleen pitäjän Jöns Kurjen "verotuskunnassa" Saikkolassa asuivat 1/4 Clemet Paasoin ja 1/4 Andhro (Antero) Paasoin sekä Kyttälässä 1/8 Andhro Larsson Paasoin. Clemetin kohdalle oli merkitty pelto 2,5 pannin kylvön verran (KA no 5053 s.71). Kurjet nähtävästi olivat samaa sukua kuin vuonna Klaus Flemingin jälkeen Suomen armeijan ylipäälliköksi joutunut Savossa vaikuttanut Aksel Kurki (Joutsenon Anolasta?).

Vuosi 1560 Taipaleen pitäjä: (KA no 5209 s.73 maakirjat) Jöns Hanssonin "kymmenys" (nozlag): 1/4 Clemet Paso, 1/4 Ant Paso. Papinverot (KA no 5210 s. 114): Clemet Paaso 2, Ant Paaso 2. Syyskäräjät 4.12. 1560 (KA no 5210 s.122): Lautamiehiä: Olli Viinikka, Mat Hemelein, Klemet Pasoin, Bengt Vainikain, Henrik Kurki ja Jöns Huiainen. Klemet Pasoin lautamies myös käräjillä 4.4.1560. 5. joulukuutaa 1560 Taipaleen kartanossa pidettyjen käräjien lautamies oli Thomas Passo (s.122->). Huomaa, että virallisessa käräjäkirjassa. Klemet on Pasoin ja muissa Paaso! Papinveroista Taipaleesta löytyi Hans Mieto!(s.103->). Hujaisia asui myös Iisalmen Lampaanjärvellä, jossa Pol Pasasella oli 1600 - luvulla tila.

Vuosi 1565 Taipale: Clemet ja An Pasoine (no 5282 s.23)


Vuosi 1569 Taipale Jöns Hanssonin notzlag: Per Kinnoin, Nils Pyy, Staffan Monssson, Clemet Passon 1, Anders (sama sukunimi) 1, Bengt ja Per Kyttä, Nils ja Per Siriä, Henrich Lydiken, Bengt Håtinen ym. (no 5329 s. 26 Taipale). Clemet ja Anders Passoin löytyvät myös sakotetuista (s.41 ja s.43) . Taipaleessa vaikuttu myös Per Råpå (siis Ropo). Uudenkirkon pitässä olivat Hans Leskisen ja Lahen Lassen notzlagit. Jälkimmäisessä verotettiin Morthen ja Thomas Posoista!

 

Ainakin vuosina 1571 - 1581 Toivolassa asuivat  Erik Larsson ja Mads Andersson Passainen (tai Pasa). Vuonna  1573 sukunimet on kirjoitettu  muotoon  Paasonen.  Madz Erikin poika toimi myöhemmin nimismiehenä. Vuonna 1581  heidän sukunimensä oli kirjoitettu 2  s:llä  eli  Passainen  (no 6535 s.29)


vuonna 1571 (no 5562 s.7) Taipaleen pitäjä Kyttälä: 1/4 Clemet Passan 2, 1/4 Anders (ei sukunimeä) 1. Melkein heti perässä Heickilän kylä. Huom! Vuoden 1664 maakirjojen tarkastuksen mukaan Pellosniemen Toivolan "Pasasten" eräs palsta perustui Heikkisen ja Karjalaisen anekiin nro 452! Heikkilänkylä sijaitsee Ristiinan eteläpuolella Yövedellä. Mäntyharjulta sinne on matkaa alle 20 km. Sieltä muutti Jöns Heikkinen Kuopion pitäjään v. 1565. Heikkisiä asui myöhemmin ilmeisesti jo 1630-luvulla Pieksällä ja Nipasenmäen luona; siis melko lähellä Vuotjärveä.

vuonna 1574 (no 6476 s.30) Pellosniemi Toivola: 8 Claus Nilsson Toivonen, Eric Larsson Passiain ja Mats Andersson Passiain.

vuosi 1575 Taipaleenpitäjä (KA no 5414 s.s.18) verot ja manttaalit Henrik Montosen notzlag: 1/4 Klemet Pason 2, 1/4 Anders , Per Wesalainen, Olof Pyy, Staffan Monsson, Bengt Håtinen, Påwal Michelsson ja Olof Karialainen.

vuosi 1579 Taipaleenpitäjä (KA no 5469 s.20) Henrik Montosen notzlag Kyttälä: 1/4 Clemet Passon 1 ja 1/4 Anders 1 . Lisäksi kylään oli kirjattu Olof Wesalain, Nils (ei muuta), Staffan Monsson (ei muuta), Bengt Kyttä, Per Kyttä, Per Kyttä, Nils Siriä, Per (ei muuta), Han Lydikäin ja Anders Mongsson. Ittimän kirkon alaisia kylässä olivat Bengt Håttnen, Powal Erikäin, Olof Karialain, Mongs (ei muuta), Lasse (ei muuta), Jons Kyttä ja Olof (ei muuta).

vuosi 1582 Taipaleenpitäjä (KA no 5505 s.21) Kyttälä: 1/4 Per Wesalain, 1/4 Clemet Pason, 1/4 Anders (ei nimeä), Lisäksi kylästä löytyi Lasse Pyy, Bengt Kyttä, Per Bengtsson, Anders Mangs, Bengt Hotin, Påwal Eriksson, Olof Karialainen ja Olof Kyttä.

vuosi 1583 (tai 1584) Taipaleenpitäjä (KA no 5541 s.20) Kyttälä: 1/4 Per Wesalain, 1/4 Clemet Pason, 1/4 Thomas (ei nimeä) , 1/4 Lasse Pyy, 1/4 Per Bengtsson (ei nimeä), 1/4 Per Siriä, 1/4 Anders Mongs (ei nimeä), 1/4 Powal Erichsson (ei nimeä), 1/4 Olof Kyttä ja 1/4 Per Actíain.

vuosi 1584 Taipaleenpitäjä (KA no 5541 s.20) papin verot: Kyttälä: 1/4 Klemet Pasoin, 1/4 Thomas (ei sukunimeä), 1/4 Per Bengtsson (ei sukunimeä), 1/4 Arved Monsson (ei sukunimeä), 1/4 Povall Eriksson (ei sukunimeä) . Talot kuuluivat Lasse Montosen neljännekseen. Kartan mukaan eräs Montola löytyy kaukaa Anttolan kaakkoispuolelta!. Myöhemmin Anttolan kaakkoispuolelle Hurissaloon oli kirjattu muuan "Pasanen". Asuiko siihen aikaan Montosia lähempänä Mäntyharjua? Huom! Maakirjojen tarkistuksen mukaan Pellosniemon Toivolan "Pasasten" eräs palsta perustui Nils Montosen anekiin nro 450! Käräjäjien lautamieheksi Taipaleessa mainitaan (s.43->) Nils Henriksson, joka saattaa olla Pasoin?

Vuonna 1584 Toivolassa Madz Andersson Pasainen toimi verolautamiehenä (no 6558 s.9). Veromanttaaleissa oli  4  Erik Larsson Passainen  ja  autiona 4  Erik Madz Pasa  (!) .


vuosi 1586 Taipaleenpitäjä (KA no 5584 s.18) Jöns Hanssonin notzlag vuotuinen vero Kyttälä: 1/2 Clemet Pason 2, 1/2 Thomas (ei sukunimeä), 1/ Per Bengtsson (ei sukunimeä), 1/2 Per Siriä, 1/3 Pål ja Olof Eriksson (ei sukunimeä) sekä 1/3 Olof Kyttä.

vuonna 1589 no 5622 s.38 käräjät Muolaa: lautamies Lasse Pasoin (tai Pacsoin). Kirjaimen "s" edessä ylemmän nimen viiva peitti hiukan tekstiä. Sukunimi saattoi olla Pasoin. Kuitenkin jo 1540-luvulta alueelta löytyi sukunimi "Pacsion". Elettiin sota-aikaa! Taipaleen pitäjän tilit puutteellisia. Muolaassa asui myös Pasureita!

Vuonna 1592 Pellosniemi Lahnamaa löytyi   4  Eric Larsson Paasanen. Lahnamaa sijaitsee Toivolan länsipuolella.


  Vuonna 1593 Veromanttaali: Pellosniemi Toivola: 10 Eric Larsson, Madz Andersson, Joan Andersson (sukunimi?) ja Joan Larsson (sukunimi?). Papinveroista löytyy vielä Mats Polsson (sukunimi?). Tarkista, keillä varmasti on sukunimi Paasoin!


Vuosi 1594 (no 6633 s.23) Pellosniemi Halilan neljännes: Erik Larsson Pason. Sivu 32 Toivolan kymmenys: 8 {Thomas Matsson, Anders Pollsson ja Pol Rahikain (ei sukunimiä)}, sivu 34 Lahnamaa: 4 Mats Andersson Pason ja 3 Mats Polsson (ei sukunimeä).


Vuosi 1594 Veromanttaalien mukaan löytyivät (no 6634 s.32) Pellosniemi: 8 {Erik Larsson, Mats Andersson, Joan Andersson, Mats Polsson ja Joan Matsson (ei kellään sukunimeä)}. Lisäksi (s. 34) Lahnamaa: autio 4 Mats Andersson Pasoinen ja 3 Mats Polsson (ei sukunimeä) . Vielä (s. 61) autiomanttaalit: Lahnamaa: 4 Mats Andersson Passa ja 3 Mats Pollsson (ei sukunimeä)

Vuosi 1594 papinverot (no 6634 s.3) Pellosniemi Toivola:. 10 {Erik Larsson, Mats Andersson, Joan Andersson, Mats Pollsson ja Joan Matsson (ei kellään sukunimeä)}. Erikin jousiluku oli 2 ja Mats Anderssonin 1.

Vuosi 1595 (no 6639 s.66) papinverot Toivolan kymmenys: Erik Pasoin, Mats Andersson (ei sukunimeä). Kummankin jousiluku oli 2.

vuosi 1596 Taipaleenpitäjä (KA no 5742) Lasse Montosen neljännes Tuohikota (nyk. Tuohikotti) Lasse Montonen, (s. 14) Pasola: 1/3 Clemet Passon 1, 1/3 Thomas (ei sukunimeä) ja 1/4 Eric Mickelsson. (s.14) Karjala: Olof Karialainen, Olof Persson ja Olof Kyttä. Autiota (s.21) Kyttälä: Per Kyttä, Jöns Magnus ja ?Sven Nilsson.

vuosi 1596 Pellosniemi Toivola (no 6647 s.16) papinverot (nimen edessä jousiluku): 10 { 2 Erik Larsson Pasoin, 2 Mats Andersson (ei sukunimeä), 1 Joan Andersson (ei sukunimeä) ja 2 Mats Påhlsson (ei sukunimeä)}. Seuraavana Toivolassa näiden jälkeen oli Lasse Andersson (ei sukunimeä). Autioluettelon mukaan (no 6646 s. 38) peräkkäin Pellosniemi Lahnamaa: 4 Mats Andersson Pasoin, 3 Mats Povelsson (ei sukunimeä) ja 7 Lasse Andersson Toivoin. Lahmaa ja Toivola oli liitetty Mäntyharjun pitäjään. Pitkälahden Hurissalosta asui siis sukunimetön Anders Monsson, jonka jousiluku oli 2. Hän voisi olla Yliveden Mons Pasaisen sukulaisia!

Pellosniemen Pitkälahdessa verotettiin myös tunnettua Aksel Kurjen alaista majoitusmestaria ja Kainuun (sekä Pisan) rajankävijää Hans von Oldenburgia , jolla oli peräti 16 veromarkan tila. Frans Laskoinen Pitkälahden Ilmilahdelta oli varastanut Oldenburgilta viinapannun, kun tämä oli käynyt ryssien takia Wiipurissa. Frans oli röyhkeästi myynyt pannun Wiipurin kauppiaille. Tästä teosta Frans sai 40 taalarin sakot. Frans Laskoinen löytyi vielä samana vuonna Juvan käräjien lautamiehenä!

vuosi 1599 nro 6666 veromanttaalit s.17 Toivola: 10 {Erik Larsson Passoin, Madz Andersson Passoin, Jöns Andersson (ei sukunimeä) ja Madz Polsson (ei sukunimeä), s.19 Lahnamaa: 4 Madz Andersson Passoin autiona, 3 Madz Polsson (ei sukunimeä) autiona

vuosi 1599 Jääski: Verotuslautakuntien päämiesten luettelo (nr 5772 s.79) Kelckans yhtymän päämies: Nils Pasoin, jonka puumerkki oli "Daavidin" tähti. Teksti oli selkeä. Nimeä "Kelckans" muistuttava paikka Kelkankylä löytyy Mäntyharjun itäpuolelta Suomeniemen kirkolta itään. Sen lähellä sijaitsee Haimila. Oliko Mäntyharjun "Pasasilla" palstoja näinkin kaukana idässä. Tarkista, oliko Nils Pasasen nimi asiakirjassa "oikeassa kohdassa" nimen Kelckans perässä!

vuosi 1602 TaipaleenpitäjäVerot ja papinverot ym. (KA no 5813 s.22): Korpilahti:1/8 Nils Hindersson Pasoin 1, 1/8 Morten Hindersson ja Nils Hindersson, Paasola: 1/8 Påvall Bengtsson (ei sukunimeä), Luhtais: 1/4 Lasse Kaipia sekä Mats ja Lasse Wesalainen, Kyttälä: mm. Clemet Persson, Erik Jönsson, Olof Larsson, Olof Olofsson ym ja vielä näiden jälkeen Paasola: 1/4 Anders Thomasson Pasoin 1 ja 1/4 Bertill Pasoin. Huomaa, että kylä "Paasola" kirjoitettiin kahdella a:lla, mutta sukunimi useimmiten yhdellä! Varsinainen Korpilahti sijaitsee noin 30 km Mäntyharjulta kaakkoon itäisemmän Korpijärven itärannalla. Korpilahden kylässä Pasosia asui pitkään. Mäntyharjun Korpilahti on nimensä mukaisesti korpea; korkeita kallioita, syviä notkoja ja paikoin synkkää kuusimetsää. Varsinainen lahti on kaunis hiekkarantainen poukama, jossa on veneranta. Silkkiuikku viihtyi kesällä 2012 lahden ruohikossa

Vuosi 1602 Taipale savuluku (KA no 5813a s.10 ) Mats Larssonin notzlag : 1 Nils Hindersson Pasoin 9 daler, 1 Anders Thomasson Pasoin 3 daler ja 1 Klemet Pasoin 3 daler. Lisäksi mainitaan 1 Pål Bengtsson (ei sukunimeä) 3 daler, 1/2 Eskel Eriksson 6 daler ym.

Vuosi 1603 veromanttaalit Toivola: 7 Eric Larsson Paasan (no 6694 s.13).

Sakkolan historian mukaan Tavinsalmen pitäjästä siirtyi Käkisalmen lääniin 1600-luvun alussa yli 200 asukasta. Lappveden tienoilta löytyi myö Roistolankylaä, jossa asui mm. Tuomas Roistoi. Meurosia asui Joutsenon lähellä. Talpojen (Tolppojen) suku oli kotoisin Karjalasta. Viipurissa asui kauppias Juho Talpo.

Vuosi 1605 Karjala Taipaleenpitäjä: (KA no 5855 s.86 ja s.87) Inge Mentusen neljännes Korpilahden kylä: 1/2 Nils (Henriksson) Paasoin rahavero 2 öre 16 äyrinosaa, viljavero 17,5 kappaa ym. autiona: 1/24 Nils Henriksson Paasoin, 1/24 Morten Henrikson Paasoin (tarkista sukunimi!). Luhtaisinkylä. Paasolankylä: 1/4 Anders Paasoin. Rahavero 9 äyriä, viljavero 1 tynnyri 25 kappaa. 1/8 Klemet Paasoin rahavero 5 äyriä, viljavero 28 3/4 kappaa, 1/8 Henrik Henriksson (ei sukunimeä) rahavero 4 äyriä 16 äyrinosaa, viljavero 27 11/12 kappaa, 1/8 Povall Bengtsson (ei sukunimeä) rahavero 4 äyriä 16 äyrinosaa. Skyttälänkylässä asui mm. Olof Karjalainen. Huom.! Eräs Nils Hendersson Pasain löytyy vaimoineen vuonna 1635 Sonkajärveltä!. Keski - ja Pohjois-Savosta ei tätä aikaisemmin ole löytynyt "Heikki Pasasta".

Vuosi 1605 Pellosniemi (sivu 253) Toivolan kymmenys 4 Erik Passoin ja Mats Passoin, 4 Mats Passoin ja Henrik Passoin. Autiot (sivu 13) Pellosniemi Halilan neljännes: 4 Erik Pasoin autio1, 4 Mats Pasoin autio 1

Vuosi 1606 henkivero Pellosniemi Halilan neljännes: Erik Larsson Pasoin 2 miestä ja 2 emäntää, Mats Andersson Pasoin 2 miestä ja 2 emäntää sekä Lasse Matsson Pasoin 2 miestä ja 2 emäntää (KA no 6714 s.45)

Vuosi 1607 (KA no 6722 s.104) : Savolaisia ratsumiehiä oli: (s.104) Anders Pasoinen ja Nils Pason. Anders oli Vesulahdelta. Nils lienee ollut Mäntyharjun (Paasolan) Korpilahdelta Nils Henriksson Pasoin. Mäntyharjun historian mukaan Nils (Hendersson) Pasoin oli ratsutilallinen.

Vuosi 1607-1608 KA no 5889 s.38 Paasola: Anders Paasoin ja Clemet Paasoin. Lisäksi kylässä asuivat Clemet Henriksson ja Powall Bengtsson, joilla ei ollut sukunimeä. Korpilax: Nils Paasoin. Skyttälään ei oltu merkitty "Pasasia", vaan Skyttiä. Venäjän vastainen sota oli käynnissä. Mielenkiintoista on, että Retusaari eli nykyinen Kronstadt oli puoliksi verolla Ruotsille ja puoliksi Venäjälle "Ryssland" (no 5890-91) s.24)

Vuosi 1608 Suur-Savo: nihti(tilallinen?) Madz Andersson Pasoinen (KA nr 6730 s. 131)

Vuonna 1608 Pellosniemeltä löytyy kiinnostava asiakirja (no 6730:n lopusta). Asiakirjassa on tekstiä sekä nimiä. Sen loppuun on kirjoitettu: Thomas Paasoin Toifwola .. till Peder Sahr ?? 6 Juli 1608 .

Vuosi 1611-12 (KA no 6753 s.153) Pellosniemi Toivola: Mats Andersson Pasain ja Thomas Eriksson Pasain.


Toivolan nimismies Mats Andersson Pasain

Vuosi 1612-13 (KA no 6755 s.30) Pellosniemi Toivola: 10 { 3 1/4 nimismies Mats Andersson Pasain ja 5 1/4 Thomas Eriksson Pasain ja 1 1/2 Ambrosius Pakarin}.

Vuoden 1613 - 1614 (no 6760 s.21) Toivolassa asuivat 3 1/4 nimismies Mats Andersson Passan, 4 3/4 Thomas Eriksson Passan ja 1 Nils (?Eriksson) Passan.

Vuosi 1614-1615 Taipale Manttaalit (KA 5983 s.28) Luhtais : Mats ja Simon Wesalainen sekä Lars Kaipia. Korpilax: 1/3 1/8 Lasse Henriksson, 1/3 1/12 Nils Henriksson ja 1/24 Mats Eriksson. Paasola: 1/2 1/4 Anders Paasoin, 1/2 1/8 Clemet Paasoin, 1/2 1/8 Henrik Henriksson ja Erik Henriksson, 1/3 1/8 Povall Bengtsson. Ainakin Nils Henriksson on Paasoin. Anders ja Clemet Paasoin toimivat verotuksen lautamiehinä. Kyttälässä ei mainita sukunimeä Paasoin! Kilappa-sukua asui myös Uukuniemellä (Riigoi Kilappa no 6006 s.18)

Vuosi 1618-1619 Taipale Manttaalit (KA 6040 s.24) Korpilahti: 1/6 Lasse Hendersson, 1/12 Nils Hendersson . Luhtais: Thomas Vesalainen, Mats Vaesalainen ja Lasse Vesalainen. Passola: 1/4 Anders Thomasson Passain, 1/6 Klemet Bertilsson Passain, 1/12 Hindrich Hindersson (ei sukunimeä), 1/24 Mats ?Eriksson (ei sukunimeä), 1/24 Erik Ollsson (ei sukunimeä) ja 1/24 Påll Bengtsson (ei sukunimeä) autio. Skyttälässä asui mm. Lasse Larsson Siiriä, Per Ollsson Siiriä, Eskel Eirikain, Mats Persson Karjalainen Sigfrid Ollsson Skytte sekä Påll Bengtsson (ei sukunimeä). Huonekunnat Henrik Puheloisen neljännes (s.74) Paasoila: Anders Paasoin 4, Clemet Paasoin 3, Nils Paasoin 1, Mats Vesalainen 1, Mats Eriksson (nihti) 0, Hindrich Hindersson (ei sukunimeä) 1 ja Påll Bengtsson (ei sukunimeä) 1

Vuosi 1620 Mäntyharju Toivola (KA no 6788B): Lautamies Thomas Eriksson Paasoin (s.59), Mats Matsson ja Klemet Matsson Paasio (s.61) ja mainitaan vielä sotilasveroissa (Anders Munckin vapaatalonpoikia) Thomas Sigfidsson Paasoi (s.62)

Vuonna 1620 - 1621 Mäntyharju Paasoilankylä : Anders Thomasson, Clemet Bertilsson, Henrik Henriksson ja Påål Bengtsson (ei sukunimiä). (KA no 6055 s.26). Korpilalahti: Nils Hendersson (ei sukunimeä), Lasse Hendersson ja Mats Eriksson (ei sukunimiä)

Vuosi 1620 Mäntyharjun kappeli Maakirjat Karjala (KA no 6060 s.45) Pasoila: 1/4 Anders Paasoin, 1/6 Clemet (sama sukunimi) , 1/2 Henrik Henrikson (ei sukunimeä) ja 1/8 Pål Bengtsson Hotinen. Korpilahti: 1/6 Lars Hendersson (ei sukunimeä), 1/24 Nils Hendersson (ei sukunimeä) ja autio Mats Eriksson (ei sukunimeä). Luhtais: 1/12 Thomas Wesalainen, 1/12 Clemet Paasoin vaihtomaa sekä autio tila 1/12 Mats Larsson (ei sukunimeä). Huonekunnat Taipale (s.70) Henrik Puheloisen neljännes Paasoila: Clemet Paassoin 4, Henrik Henriksson (ei sukunimeä) 1, Lars Henriksson (ei sukunimeä) 1, Nils Paassoin 1, Mats Eriksson (ei sukunimeä) 1 ja Thomas Wesalainen 1

Vuonna 1621 Mäntyharju Paasoilankylä : Henrik Henriksson (ei sukunimeä), Henrik Larsson (ei sukunimeä) huonemies 1 lehmä, Thomas Ollsson (ei sukunimeä) huonemies 1 lehmä, Klemet Pasoin, Paavo Pentinpoika (ei sukunimeä), Sigfrid Pentinpoika (ei sukunimeä) ja Anders Pasoin. Klemetillä oli kaksi hevosta, 7 lehmää , 6 nuorta nautaa, 18 lammasta, 12 vuonaa, 1 pukki,4 sikaa, 4 porsasta ym. Anderssilla puolestaan oli 4 hevosta, 10 lehmää, 8 nuorta nautaa, 2 vuohta, 3 pukkia, 20 lammasta, 5 sikaa, 3 porsasta ja ilmeisesti 9 kanaa? (KA no 6073B s.48). Paasolassa alkaa selvästi olla tilan puute. Huomattakoon, että tällä alueella sukunimen ensimmäisen vokaalin pidentäminen näyttää olleen melko yleistä. Sillä asui mm. Per Tiiainen (Tiainen).Toisaalta sieltä löytyi myös Nils Pessonen. Mäntyharjun pohjoispuolella Yövedellä (Taipaleen pitäjän puolella oli Heikkilänkylä!) asui Heikkisiä, joista vuonna 1566 Jöns Heikkinen muutti Kuopion lähelle. Heikkisten maita oli mm. Wuotjärven rannalla eli Wuotjärven Antti Pasasen maiden lähellä (etäisyys n. 6 km).

Vuonna ?1621 Mäntyharju Paasoilankylä (KA no 6061 s.130) Lapveden kihlakunta Ruotsin puolustusvero Mäntyharjun kappeli: kuudennusmiehet Klemet Bertilsson Pasoin ja Erik Eriksson (merkinnän mukaan sama sukunimi). Saman luettelon sivu 132 Paasoila: Anders Thomasson, Clemet Bertilsson, Henrik Henriksson (ei sukunimeä), Påll Bengtsson (ei sukunimeä), huonemies Sigfrid Knutsson (ei sukunimeä), Eskel Sigfridsson,(ei sukunimeä), Per Persson ?rat.., Henrik Larsson Paronen, Erik Ollsson ?Halsse (ehkä Hotinen), Joan Persson lukkari ja Thomas Ollsson Höltä

Vuonna 1624 ja aikaisemmin Mäntyharjun "Pasaset" oli kirjattuna Karjalaan Jääskeen ja Taipaleeseen
(Ka no 6100 s.22 ) Luchtaistenkylä 1/12 Clemet Pasain. Pasolankylä: 1/4 ratsumies Anders Pasoin, 1/6 Clemet Bertillsson (ei sukunimeä), 1/12 Henrik Henriksson (ei sukunimeä) ja 1/8 Påål Bengtsson (ei sukunimeä).

Vuonna 1625 veromanttaalien mukaan Pellosniemen Halilan neljänneksestä eli Toivolasta löytyivät 1 Mats Matsson Pasain ja 1,5 Klemet Pasain (no 6104 s.?).

Vuonna 1625 (no 6805 s.8) Pellosniemi Toivola: Clemet Matsson Pasonen, Lars Eriksson (ei sukunimeä), Bertill Simonsson (ei sukunimeä), Mats Nilsson (ei sukunimeä), Eskill Larsson (ei sukunimeä), Anders Andersson (ei sukunimeä), Pål Pålsson (ei sukunimeä), Mats ?Kerttu, Pål Matsson (ei sukunimeä).

Vuonna 1626 pienet kymmenykset Mäntyharju Pasola: ratsumies Anders Pasoin kauraa, herneitä, papuja ja vehnääkin 2 kappaa. Klemet Pasoin mm. vehnää 2 kappaa, Henrik Henriksson (ei sukunimeä) kauraa ja papuja sekä Påål Bengtsson (ei sukunimeä, ehkä Hotinen) kauraa ja papuja (no 6107 s.46). Mäntyharjun Paasolankylä vero: 1/4 Anders Pasain, 1/6 Klemet Pasain. Anders oli ratsumies. Luohtaistenkylä 1/12 Clemet Bertillsson Pasoisen vaihtomaa (utbyte). (no 6106 s.271).

Samana vuonna Pitkälahden M Baranoffvin rälssistä löytyy 1,5 Måger (Måns) ja Lauri Pasainen. Mons oli Pentinpoika. (no 6106 s.130).

Vuonna 1627 Pellosniemi Toivola: 2 Klemet Pasanen ja Thomas (?) Larsson Pasonen (no 6110 s.80)

Vuosi 1628 (KA no 6113 Karjala). Lapvesi Mäntyharjun kappelin alainen (s.12): Luchataistenkylä: 1/12 Clemet Pasain vaihtomaa (utbyte). Lapvesi Mäntyharjun kappelin alainen (s.12) Korpilahdenkylä: 1/6 ratsumies Lasse Hendersson (ei sukunimeä), 1/24 Mats Eriksson (ei sukunimeä), 1/24 Nils Hendersson (ei sukunimeä) . Nämä olivat ainoat kylään merkityt asukkaat. Ainakin osa edellä mainituista voi olla "Pasasia", koska kylässä heitä asui aikaisemmin ja pian tämän jälkeen. Samoin kylässä asui myöhemmin ratsumies Bertill Simonsson Paasoin. Mäntyharju Pasolankylä: 1/4 ratsumies Anders Pasanen, 1/6 Clemet Pasanen ja 1/16 Anders Hendersson (ei sukunimeä) sekä 1/8 Erik Påhllsson (Hotinen) (s.121). Pasolassa autiona Hindrich Hindersson (ei sukunimeä), jolla oli lehmä ja nuori lammas (no 6114 s.84). Värväysrullista Taipale löytyi 1/4 Anders Paasoinen (s.92). Huom! Nils Henriksson Pasoinen löytyi vuonna 1635 Pohjois-Savosta Sonkajärveltä! Eräiden tietojen mukaan näihin aikoihin karkasi jostain sotilas Anders Pasanen!

Vuosi 1629 (KA no 6116 s.14) maakirjat Lapvesi Mäntyharjun kappeli: Luhtais 1/12 Clemet Pasainen, Korpilahti: 1/6 ratsumies Lars Hindersson (ei sukunimeä), 1/24 Mats Eriksson (ei sukunimeä) ja 1/24 Mats Hendersson (ei sukunimeä). Pasola: 1/4 ratsumies Anders Pasoin, 1/4 Clemet Bertillsson (ei sukunimeä) ja 1/8 Erik Påhllsson Hotinen. Huom! Vuonna 1631 Sakkolan Röykkylässä asui Erik Paaso!

Vuonna 1632 (?no 6127 s. ) löytyi Mäntyharju Pasoilan kylä: 1/4 Anders Pasoinen ratsumies, 1/6 Clemet Berdelsson Pasain ja 1/2 Henric Henricsson (tarkista sukunimi!). Toivola: Clemet Matsson Pasoin, Lars Eriksson Pasoin ja Bertell Simonson (ei sukunimeä), Mats Nilsson (ei sukunimeä), Eskil Larsson (ei sukunimeä), Anders Andersson (ei sukunimeä) ja Pol Pollsson (ei sukunimeä). Näistä ainakin Pol (ja Bertell) on "Pasoin", koska myöhemmin löytyy Pitkänlahden Pakinniemeltä Anders Påhllsson Pasainen (no 6807 s.8). Pellosniemi Hurisalo: Mons Pasoinen, tamma, lehmä, lammas, kylvö 1 span, (no 6807 s.13)

Vuosi 1635-36 (KA no 8547 s.102) Maakirjat Pellosniemi Toivola: 2 1/2 Sigfrid Pasoinen ym. , 2 Clemet Pasoinen.
(s.106) Vesulax Vuolinko Magnus von Polenssin rälssi: 4 1/2 Per Persson, Lars Persson, Per Andersson ja Per Monsson Piesainen. (s.106) 2 3/4 Henrik ja Jöns Pasoinen . (s.108) Vesulax 6 ratsumies Povall (Andersson) Pasainen.

Vuosi 1635 (KA no 8548) s.232) Autiotutkinta Lapveden kihlakunta Mäntyharjun kappeli Korpilahti: Nils Hendersson (ei sukunimeä), Lars Hendersson (ei sukunimeä), (s.243) pienet kymmenykset Lapveden kihlakunta Mäntyharjun kappeli Korpilahti: Erik Bertillsson Pasoin 1 tamma, 2 lehmää, 1 hieho, 1 lammas. Thomas Vesalainen, Lars Hendersson (ei sukunimeä) , Mats Eriksson (Era) ym.. Pasoila: Bertill Simonsson (ei sukunimeä), Henrik Pasoin ja Erik Bertillsson (ei sukunimeä). Skyttälä: Erik Jönsson Kiiski, Per Andersson (Karjalainen), Morten Bengtsson (Karjalainen?), Krister Eskilsson (Erikäinen) ym.. (s. 447) pienet kymmenykset Pellosniemi Toivolan kymmenys: Clemet Paasoin, (s.448) Yöveden kymmenys: Mons Paassainen , Hans Hansson Korhonen, Thomas Taipaleinen ym.
(s.453) Vesulax Harjumaa: Knut Peisin, Povall Pasainen. (s.453) Viipuriin kommennettu ratsumies Anders Pasoinen. (KA no 8547 s.557) Veronmaksukyvyttömät Vesulax Paukkulan neljännes Juvan kymmenys: 2 Thomas Pasoin ja 1/2 Pedher Pasoin (myöhemmin Paiaisia). Vesulax Vuolinko ja Harjumaa autiot: 1 1/2 Per Persson Piesainen karannut, 2 Per Andersson Piesainen karannut. Huom! Pellosniemen Toivolan "Pasasten" eräs palsta perustui Heikkisen ja Karjalaisen anekiin nro 452!

Vuosi 1635 (KA no 8549 s.243) Lapvesi Mäntyharjun kappelin alaiset: Korpilax: Erik Bertellsson Pasoin Thomas Vesalainen, Morten Thomasson (ei sukunimeä), Knut Larsson (ei sukunimeä), Nils Hendersson (ei sukunimeä), Henrik Simonsson (ei sukunimeä). Skyttälä: Morten Bengtssson (ei sukunimeä), Christer Eskellsson (ei sukunimeä), (s.286) manttaalit Skyttälä: 3 Clemet Bertillsson Paasoin, 3 Lars Bertillsson Paasoin (huonemies). Korpilax: 2 Erik Bertillsson Paasoin, 1 Henrik Simonsson Paasoin (huonemies), (tarkista edelliset!), (s.290) ratsumies: Bertil Simonsson Paasoin, (s.331) myllytulli Carl Nasakerssin rälssi Pellosniemi Seppälä: Anders Pållsson Pasain (karjaluettelossa Pastinen!).

Vuosi 1635 nro? s.245 Karja Lapvesi Mäntyharjun kappeli Pasola: Bertill Simonsson 3 hevosta, 3 lehmää, 5 lammasta ym., Clemet Bertillsson 1 varsa, 1 tamma, 4 lehmää ym., Lars Bertillsson Passoin 1 tamma, 2 lehmää ym. Myllytullin mukaan huonemies Lars Bertillsson Pasoin 3 verotettavaa "aikuista" (oli edellä). Kuudennusmiehet olivat Bertill Simonsson Paasoin ja Clemet Bertillsson Paasoin. s.519 Mäntyharju Toivola: Simon Eriksson Songer, Clemet Matsson Songer! ja kuudennusmiehet Thomas Eriksson Songer sekä Clemet Matsson Paasoin.

Vuonna 1635 (KA no 8549 s.389) aviopariluettelon mukaan Mäntyharjun Toivolassa eli kuudennusmies Clemet Matsson Paasoinen, jonka puumerkki oli pii - kirjain. Toivolassa asui myös Sigfrid Larsson Paasoinen. Myllytulli Pellosniemi Carl Haffers (? Nasakers) Anders Pålsson Pasoin 1 (no ?8550 s.331)

Vuonna 1635 myllytullin mukaan Pellosniemen Watilan (Vaittilan) kymmenys: Lars Ericsson Paalain 2 ja Per Nilsson (Paalain) 2. Tarkistin. Siis ei "Pasasia" (no 8549 s.500).

Vuosi 1636 (KA no 8551 s.220) Lapveden kihlakunta Mäntyharju Pasola: Bertill Simonsson Pasoin, Clemet Bertillsson Pasoin ja Erik Bertillson Pasoin Bertill oli ratsumies. Pasolassa Erik Pollsson Hotina oli hylännyt tilansa. Skyttälästä löytyi Christer Eskilsson Erikäin, Lisäksi Eskell Larsson oli karannut Savoon. Myös Korpilahdelta oli karattu Savoon!. Siellä Nils Hendersson oli rutiköyhä. Toivolassa asui Clemet Pasoin (s.376). Itärajan tuntumassa Parkkilassa vuonna 1633 Christer Parkkinen oli kuollut nälkään! (KA no 8556 s.69) Mäntyharju Luochtais: 1/12 Erik Bertillsson Pasain, Pasola: 1/4 Bertill Simonsson ratsumies ja 1/4 Clemet Bertillsson. Jääskessä Järvenkylässä asuivat ratsumiehet 1/3 Hinder Passinen ja 1/3 Anders Passinen (s.109 maakirjat). Pienet kymmenykset (s.380) Vesulax Vanhamäki: Henrik Passinen! Varvätty sotilas (s.308) oli Henrik Pessinen!

Vuosi 1638 rulla Es 2620 (numeroa ei näkynyt). Manttaalit Lapveden kihlakunta, jotka sijaitsevat Mäntyharjun kappelin alaisina: (s.173) kuudennusmiehiä: Klemet Bertillsson Paasoin ja Bertill Simonson Paasoin. Manttaalit Skyttälä (Ei sukunimiä. Ainakin osa nähtävästi on Pasosia) mm. Morten Bengtsson 3, Per Andersson 2, Erik Persson 4, Lars Larssson 4, Eskel Jönsson 4, Erik Erikssonin pso (sotilaan), Sigfrid Ollsson (Holsti?) 2, Clemet Bertillsson Paasoin 5 , Mårten Larssson 1, Lars Sigfridssonin pso (sotilaan), Sigfrid Sigfridsson 2, Clemet Pålsson (Hotina), Henrik Henrikssonin leski. Korpilahti (ei sukunimiä): Thomas Matsson 6, Morten Larsson 2, Erik Bertillsson 3, Mats Eriksson 2, Nils Henriksson 2, Eskel Matsson 2, Staffan Matsson 2, (s.175) ratsumiehiä Bertill Simonsson (Pasoin) 8 ja Henrik Larsson. Karja ja kylvö (s.181 selkeämpi) Skyttälä: Clemet Bertillson sekä Krister Eskillsson, Morten Bengtsson, Per Andersson, Morten Larsson, Erik Persson, Lars Larsson, Eskel Jönsson, Erik Eriksson, Sigfrid Ollsson (Hellsi tai Holsti) , Jacob Andersson, Helga Hindersdotter, Anders Larsson!, Sigfrid Eriksson jne. Eskel Larsson oli vuonna 1636 karannut Savoon. Korpilahti: Thomas Matsson, Morten Larsson, Erik Bertillsson ja Eskil Matsson. Mikkeli Karl Nasakerssin rälssi Seppälä: Per Pasainen, (s.449) Ratsumies Puumala: Simon Clemetsson.

Vuosi 1640 (no 8652 s.250) Clemet Bertillsson Paasoin toimi lautamiehenä sekä mainitaan Eric Bertillsson Pasain. Maakirjat Magnus von Polenssin rälssi: 2 Per Andersson Peesain ja 1/2 Lasse Peesain. Tilat autioina 7 vuotta (s.640).

Vuosi 1641 (no 8556 s.515) myllytulli Mäntyharjun kappelin alainen Lapveden kihlakunta: Eric Bertellsson Pasoin, Clemet Bertilsson Pasoin ja Bertil Simonsson Pasoin.

Vuosi 1643 no 8569 Pellosniemi M. Baranoffin rälssi Marioniemi: Anders Påålsson Pasanen (s.23) ja Juvan kirkon alaisuutten kuuluva M. Baranoffin rälssi Pellosniemi Marioniemi Mons Pasanen (s.29). Toivola Lahnaniemi: Clemet Matsson Paasainen(s. 29). Toivolan kylä: Madz Larsson Paasoinen (s.30). Särkämä: Lars Andersson Pasain "keepi" (s.31)

Vuosi 1644 sotilasrulla (verovapaus) majuri Hans Ramsin komppania: luutnantti: Mats Larsson Paasoin, Mäntyharju Toivola ja varusmestari: Lars Andersson Paasoin Keepi, Mäntyharju Särkämä (no 8575 s.72)

Vuosi 1644 no 8576 myllytulli Toivola (s.100- s.101): 5 Clemet Matsson Paasoinen, 2 Mats Larsson Paasoinen. 4 Lars Andersson Keepi (Paasoinen) .

Vuonna 1645 no 8578 (s.43) veromanttaali Pellosniemi kreivi Pehr Brahen rälssi Lahnaniemi: Clemet Matsson Paasainen, 3,5 veromarkan tila. Sivu 43 Toivola: Mats Larsson Paasainen, 3 veromarkan tila. Sivu 44 Särkämä: Lars Andersson Paasain Kiepi, 2 veromarkan tila

Vuosi 1646 Mäntyharju (KA 8587) veromanttaalit s.66-68 Toivola: 4 Clemet Matsson Paasoin ja vaimo Cadrin Andersdotter, Michel Clemetsson ja vaimo Walborg Persdotter, 2 Mats Larsson Paasoin ja vaimo Walborg, 4 Laars Andersson Paasoin ja vaimo Anna Thomasdotter, Sigfred Larsson ja vaimo Gertrud Påhlsdotter, huonemies Mats Klemetsson Paasoin nihti

Vuosi 1647 Mäntyharju (KA 8588) myllytulli Korpilahti: Erik Bertilsson Paasoinen ja pso sekä poika ja tämän pso. Kirstin Matsdotter Eira. Paasoila: Grels Klemetsson Paasoin ja pso sekä veli

Vuosi 1647 (no 8622) Savon Mäntyharju sivu 155 Clemet Matsson Paasoin, Mats Larsson Paasoin ja Lars Andersson Paasoin.

Vuonna 1648 myllytulli Pellosniemi : Mats Clemetsson Pasainen ja Lars Pasanen. Saman vuoden Pellosniemen käräjillä Clemet Mattson Pasanen syytti poikansa Matssin taposta irtolaismiestä Lars Matsson Kimasta. Mats Pasanen oli ollut viemässä kreivi Brahen veroja Wiipuriin. Kreivi oli antanut rakentaa sinne oman ruoka-aitan (s.674) ehkä juuri veroviljoja varten. Mäntyharjulla "Pasaset" olivat majoittuneet Krister Erikssonin taloon, jossa Kimanen oli ryypiskellyt. Siinä oli syntynyt jotain riittaa, jolloin Kimanen oli ensin yrittänyt lyödä kirveellä nihti "Petila Anderssia", jonka Mats Clemetsson Pasanen oli estänyt lyömällä piiskalla Kimasta päähän. Tämä oli mennyt ulos, mutta palannut takaisin. Hän oli vetänyt esiin puukon, jolla oli leikannut kurkun eli kaulan Mats Pasaselta. Isä Clemet Mattsson Pasasen mukaan kahakan oli aloittanut juuri Petilä Anders lyömällä Kimasta. Tapon jälkeen Kimanen oli saatu kiinni ja viety erään Lars Pasasen taloon sidottuna. Lars ei siis ollut Toivolan Pasasten ainakaan kovin läheinen sukulainen. Pasasen luo oli kuitenkin yöllä tullut Kimasen poika, joka oli vapauttanut isänsä. Tämä oli paennut Hämeen puolelle Michel Lussin luo Lusinkylään. Sieltä tappajaa ei saatu sieltä käräjille, vaikka "koko Toivalan kymmenys tiesi", että tätä piilotteli talossaan Michell Lussi. Lusissa sijaitsi myös vanha Paason talo!

Viime elokuussa Kimanen oli tullut Savon puolelle viljelykselleen, joka oli eräs kreivi Pehr Brahelle kuuluva autiotila. Vouti Hans Bomgård oli lähettänyt sotilaitaan ottamaan miehen kiinni. Tämä oli viety Savonlinnaan, josta hänet nyt oli tuotu näille vuoden 1648 syyskäräjille. Asian ensimmäinen käsittely tapahtui jo edellisillä käräjillä. Kimaselle tuli tuomio "elämä elämästä". Asiakirjassa mainitaan myös Lars Pasainen ja Sigfrid Clemetsson Pasainen. Huomaa nimien kirjoitustapa! Ei kirjoiteta Pasonen, Pasoinen, Paasonen tai Paasoinen vaan Pasainen tai Pasanen. Lars Pasainen riiteli myös Carl Witikaisen kanssa erään puron takaisesta Rönänahon maasta (s.677)

Vuosi 1649 (no 8590) Karjalan Mäntyharju sivu 828 Korpilax: Erik Bertellsson(po. Simonsson) Passain ja vaimo Margetta, veli Michel Simonsson ja vaimo Gertrud, Paasola: 4 Grels Clemetsson Paasoin ja vaimo, veli Clemet Clemetsson, 6 ratsutilallinen Erik Eriksson Paassoin ja vaimo Chirstin .

Vuosi 1650 (no 8604) Karjalan Mäntyharju sivu 61 Korpilax: Erik Simonsson Paasoin ja vaimo Margetta, veli! Michel Simonsson ja vaimo Gertrud, Paasola: 4 Grelss Paassoin ja vaimo Anna Larsdotter, veli Clemet Clemetsson ja vaimo Karin Larsdotter, 6 ratsutilallinen Erik Eriksson Paassoin, veli Anders Eriksson ja vaimo Kirstin, Staffan Bertellsson ja vaimo.

Vuosi 1650 myllytulli Clas Baranoffin rälssi Pellosniemi Pitkälax: torppari Anders Påhlsson Pasainen yksin, sivu 781.

Vuosi 1655 (KA no 8616) Vesulax Rahula: Påhl Pasoinen ja Erik Vanhainen ym. Harjumaa: Michel Larsson Peesoinen (s.196) ja Harjumaa: Påhl Pasainen (s.197) sekä Harjujärvi: Anders Pasoinen (s.197). Juva Kangankylä: Anders Pasoin 6 vm tila. Siellä asui myös Erik Martikainen ja Isak Muttilainen (s.234). Kaihumäki: Per Pasoin myös 6 vm tila (s.134). M. Nasakerssin rälssi Pellosniemi: Anders Pasain (s. 245). Siellä asui myös Lars Korhonen. Juvan kirkon alainen Ylivesi Pitkälahti: Mons Pasoin 5. Siellä asui myös Saikkosia ja Jöns Ikonen (s.246). Pehr Brahen säteri: Lahnamaa: Thomas Pasoin 3 1/2, Bertill Tursas ja Sigfrid Songer (s.255). Toivola: Mats Pasoin 3 ja Särkämä: Lars Andersson Pasoin Keepi 3 (s.256).

Vuosi 1655 (no 9139) Pohjanmaa: Brahenlinnan lääni tiedot oli koottu tähän. Niiden mukaan (s.90 ja s.91) Mäntyharju Lahnamaa: Clemet Matsson Pasainen 3 /1/2 ja Toivola: Mats Larssson Passoinen 3.

(Vuosi ?1655 (no 8618) manttaalit Mäntyharjun kirkkopitäjä: Luhtais: 2 Erik Simonsson Paasoin ja pso Kerttu , 6 Bertell Hendersson Korpilahti!, veli Mats Hendersson ja pso Helga, veli Erik Hendersson ja pso Elin sekä ratsumiehen pso Margareta (s.499). Paasola: 4 Knut Paassoin, Erik Knutsson ja pso Karin Polsdotter sekä ratsumiehen pso Margareta, 4 Bertill Klemetsson ja pso Anna Larsdotter, veli Urban ja pso Karin, Margetta Klemetsdotter Hotina, Skyttälä: mm. Mats Knutsson Talberg. (s.500). Jääski Korpilahti: mm. Jacob ja Simon Andesson, Thomas, Jöran, Per ja Knut Matsson (s.524). Pellosniemi manttaalit Pehr Brahen rälssi Toivola: 2 Mats Larsson Paasoin ja pso, 3 Sigfrid Larsson Paasoin, veli ja pso (s.613). Clas Baranoffin rälssi: Anders Polson Pasain, poika ja pso (s.625). Siellä asui myös Lars Korhonen . Juvan kirkkopitäjä Pitkälahti: Jöns Pasain, veli ja pso (s.626). Siellä asui myös Jöns Korhonen ja Olof Ikonen.

Vuosi 1656 (no 8622) Savon Mäntyharju manttaalit sivu 739 Pasola: Bertill Pasoin.

Pellosniemen elokuun käräjillä vuonna 1657 käsiteltiin Mats Mondaneuvosen ja Anders Ickoisen maakiistaa. Kiista koski "Wahermäen maata", josta oli Jöns Månssonin rajakirja vuodelta 1553. Muita rajapaikkoja oli: Pajasaari, Nakrismäki, Osmajärven Wehmas, Pentinlampi ja Hiidenniemi. Wahermäen pohjoispuolella mainitaan maanomistaja Jöns Pasainen. Paikannimien Ikola ja Hiidenniemi perusteella kiistamaa sijaitsee Pitkänlahden - Yliveden alueella, josta Jöns Pasanen toimi Juvan käräjien lautamiehenä. Saman vuoden Juvan syyskäräjillä lautamies Jöns Pasainen sai pikku sakon 3 taalaria, koska ei ilmeisesti ollut vienyt haastetta ajoissa. Samoin hänet määärättiin arvioimaan kiistahevosen arvoa. Asiakirjassa mainitaan myös Erich Ikoinen. Jöns oli vuoden 1664 maakirjojen tarkastuksen perusteella saanut haltuunsa maata Yliveden Ikolasta.

Vuosi 1657 (KA no 8622) Mäntyharjun pitäjä maakirjat Lahnaniemi: Klemet Matsson Paasoin 2,5, Bertill Simonsson Tursas, Toivola: Mats Larsson Paasoin 3 (s.1025), Pitkälahden säteri Marioniemi: Anders Pasoin 2 (s.1028). Manttaalit Mäntyharju (s.1206) Luhtais: 2 Erik Simonsson Pasain ja pso, 2 Michel Simonsson ja pso, Korpilahti: 5 Bertell Korpilahti, Mats Hindersson ja pso ym. Paasoila: 5 Erik Knutsson Paasain ja pso, Christer Knutsson ja pso sekä Margetta ratsumiehen pso, 4 Grels Paasain ja pso veli Urbanus ja pso. Skyttälä: Christer Mortensson, Bertel Bengtsson, Mats Mortenson ym. (s.1538) Vesulax Rahula: 2 Pol Pasosen poika ja pso . Erik Vanhain, (s.1626) Juva Kasintaival: 2 Jöns Andersson ja pso, (s.1628) Juva Kaihumäki: 1 värvätyn ratsumiehen Per Pasasen pso . (s.1631) Ylivesi: 4 Jöns Pasain ja pso, veli ja pso. (s.1632) Pellosniemi: J Baranoffin rälssi: Pitkälahden neljännes Marioniemi: 2 Per Andersson Pasain ja pso. (s. 1635) Pehr Brahen rälssi Hemmala? (Himala): Laarss Pasainen ja pso, (s.1639) Mäntyharju Lahnaniemi: 2 Klemet Matsson Pasanen ja pso, Toivola: 2 Mats Larsson Pasanen ja pso. (s.1744) Sulkava: 3 Anders Pessoin ja pso, veli Mats ja pso

Vuosi 1656 ? 1657 myllytulli Clas Baranoffin rälssi Pellosniemi Pitkälax Pakinniemi: 3 Anders Påållsson Passain, poika ja pso (no 8622 s.1377). Juvan kirkon alainen Pitkälax: 4 Jöns Passain ja pso, veli ja pso (no 8622 s.1379).

Vuosi 1658 (no 8630) Karjalan Mäntyharju sivu 645 Paasoila: 5 Erik Knutsson ja vaimo, isä Knut, Christer Knutsson ja vaimo sekä sekä ratsutilallisen leski Margetta, 6 Grels Paasoin ja vaimo, veli Urban ja vaimo sekä tytär , Korpilax: 6 Bertill Korpilax ja voimo, Mats Hindersson ja vaimo, Erik Hindersson ja vaimo, Luhtais: 3 Mats Thomasson ja vaimo, Per Matsson ja vaimo, 4 Erik Simonsson ja vaimo, Michell Simonsson ja vaimo.

Vuosi 1658 (no 8630) Pellosniemi laamannin ja kihlakunnan rahojen maksajat sivu 1215 -1239 (sakot:) Sifred Passainen, Clemet Pasain, Mats Pasuin, Lars Pasoin, Lahnaniemi: 3,5 Clemet Matsson Paasoin, Toivola: 3 Mats Larsson Paasoin, Mynttilä: 3 Lars Andersson Paasoin Keepi, Lappilanmäenkylä: 2 Anders Passain (Mikkelin kirkon alainen), Pitkälax: 5 Jöns Passanen (Juvan kirkkoon kuuluva). Pitkälax asui myös juvalainen ratsutilallinen Jacob Persson, joka nyt oli kuollut. Hänen poikansa ratsasti. Huom! Pellosniemi Himala: Lars Paaskainen.

Vuosi 1659 (KA no 8633) Juva sakot: Jöns Pasanen (s.480). Mäntyharju Luhtais: 4 Mats Thomasson Pasoin ja poika Per , 2 Erik Simonsson, Paasoila: 5 Erik Knutsson, isä Knut ym., 4 Grels Pasain ja pso Walborg. (s.769). Wesulax Rahula: 5 Lars Pasain ja pso, ?Henrikin pso, Bengt ja pso (s. 822). Jöns Rosensmidtin rälssi: 6 Anders Pasain ja pso, poika Henrik (tai Anders) ja pso, veli Per ja pso (s.824)

Vuosi 1660 Christina Lahnaniemi: Thomas Matsson Pasoinen ja Mats Larsson Pasoin (no 8634 s.450)

Vuoden 1664 läänintilien (no 8654) mukaan Toivolassa Mats Pasain veljensä Anderssin ja tämän pojan Matsin kanssa, Mäntyharjun Mynttilässä Sigfrid Pasain poikansa Matsin ja veljiensä Anderssin ja Matsin kanssa.

Vuosi 1664 maakirjojen tarkastus Pellosniemi Halilan neljännes. Lahnaniemi nro 131: Thomas Eriksson Pasoinen, Toivola nro 133: Sigfrid Larsson Pasoinen, Toivola nro 141: Mats Larsson Pasain. Maat perustuivat vuoden 1651 anekeihin numero 450, 452 ja 451 (no 8646). Ne olivat kuuluneet (450) Nils Mondojselle, (451) Mats Nojoiselle ja (452) Heickisille sekä Carjalajselle. Edellä todettiin, että jostain täältä (Yövedeltä?) muutti vuonna 1566 Jöns Heikkinen Kuopion lähelle. Heikisten maita oli mm. Pieksällä eli Wuotjärven Antti Pasasen maiden lähellä (etäisyys n. 10 km). Tuliko Wuotjärven Antti Pasanen vuonna 1638 jostain täältä?! Heikkisiä kävi nähtävästi Lappeenrannan markinoilla, joilla he ehkä tapasivat sukulaisiaan.

Vuoden 1666 Mäntyharjun Toivolassa asuivat Mats Pasasen vaimo, veli Anders ja pso sekä poika Mats Pasain( no 8654 s.1273). Mäntyharjun Mynttilästä löytyivät 7 Sigfred Pasain ja pso, veli Anders ja pso , veli Mats ja pso sekä poika Mats Sigfridsson Pasain (no 8654 s.1273).

Vuosi 1667 Christina Marioniemi: Per Andersson Pasain ja pso Lars Persson Pasaisen pso ja poika Lars Larsson sekä pso (no 8656 s.1121).

Vuosi 1668 Christina Marioniemi: 3 Petter Andersson Pasain ja pso sekä tytär Brita (no 8659 s.829).

Vuosi 1668 Savon Mäntyharju (no 8659 s.823) Toivola: Mats Pasaisen pso, poika Lars ja pso sekä veli (?) Mats ja pso, ja Mynttilä: Sigfred Pasain ja pso veli Anders ja pso sekä poika Mårten(?). Toivolassa tiloilla asuivat Mats Pasaisen pso, poika Lars ja pso sekä (?) veljenpoika Mats Pasain ja pso (no 8659 s.823).
Karjalan Mäntyharju (no 8659) sivu 594 Paasola: 5 Grels Pasoin ja vaimo, veli Clemet, veli Urban ja vaimo, sivu 593 "Cavalleri" Pasola: 7 Erik Cnutssson ja vaimo, ratsumies Christer ja vaimo, renki Erik Andersson, tytär Maisa, Simon Cnutsson, Luhtais: 67 Erik Simonsson, veli Eskell, poika Mats ym., Korpilax: Christer Hendersson (Witikainen).

Vuosi 1669 Christina Marioniemi: 3 Petter Andersson Pasain ja pso sekä tytär Brita (no 8663 s.819). Sivu 816 Toivola: 4 Mats Larsson Pasain ja vaimo, veli Mats ja vaimo. Sivu 817 Mynttilä: 6 Sigfrid Pasain ja vaimo, veli Anders ja vaimo, poika Mårten Sigfridsson, Mats Larsson Pasain.

Vuoden 1670 läänintilien mukaan Toivolassa siis asui Mats Larsson Passoinen,Mäntyharjun Lahnaniemellä Thomas Eriksson Pasainen. Jossain Mäntyharjulla Wåldenkylä asui myös Sigfrid Larsson Passoinen.

Vuosi 1672 (rulla Es 2628) sivu 200 Karjalan Mäntyharju Luhtais: 1/12 Erik Simonsson Pasoin, sivu 202 Pasoila: 1/4 Knut Pasoin, 1/4 Grels Pasoin ja pappi Thomas Henrici.

Vuosi 1672 (rulla LT1810 maakirjat) Mäntyharju: Toivola 3 Mats Larsson Passoinen krono, Lahnaniemi: 3,5 Thomas Eriksson Passoinen, ja Woldenkylä: 3 Sigfrid Larsson Passoinen. Sukunimet äännettiin siis yhdellä a:lla eli "Pasoinen". Tilat kuuluivat kreivi Pehr Brahen alaisuuteen.

Vuosi 1673 (rulla Es 2628 no 8671) sivu 551 Karjalan Mäntyharju Pasola: "cavalleri" Christer Cnutsson ja vaimo, veli Simon ja Christer Johansson, "infanteri" Passola: 5 Grels Passoin, veli Clemet ja vaimo, veli Urban ja vaimo.
Sivu 714 Savon Mäntyharju Lahnaniemi: Thomas Eriksson Pässoin, Särkimäki: 3 Anders Larsson Påssoin ja vaimo, poika Mats, Wåldenkylä: Sigfrid Larsson Påssoin ja vaimo

Vuosi 1675 Christina Marioniemi: Anders Michelsson Passoin ja pso sekä veljenpoika Anders ja pso (no 8676 s.1914). Särkämäki: Mats Andersson Pasoin ja Mats Christersson Pasoin(no 8676 s.1925). Särkämä sijaitsee Mäntyharjun koillispuolella.

Vuosi 1675 (no 6163) manttaalit Savon Mäntyharju: Toivola Mats Larsson Pasoin (s.353), Lahnaniemi: Thomas Sigfridsson Pasain ja Sigfrid Thomasson sekä Wåldenkylä: Sigfrid Larsson Pasain. Sivulla 505 - 506 sukunimet kirajattu Päsosiksi! Sivu 546 Christina Marioniemi: 2 Michell Andersson Pasain ja vaimo.
Karjalan Mäntyharju (no 8676) sotilasmaakirjat sivu 115 Luhtais: 1/2 Erik Simonsson Passain, Passoila: 1/2 Knut Paassoin (ryttare everstin komppania), 1/2 Grels Paassoin (korpraali), 1/4 pappi Thomas Henrici .

Vuosi 1676 (no 8678) sivu 321 manttaalit Mäntyharju Luhtais: Erik Simonsson Pasoin, Passoila: Grels Pasoin. Tilat olivat erään kapteenin (Hans Brudegianssin?) rykmentin korpraalin verolla. Sivu 334 cavalleri Mäntyharju Paasola: 5 Krister Knutsson ja pso, veli Simon ja pso ja renki Urban. Pasola: 2 Henrik Thomasson ja pso. Uusia rakuunoita (olivako näiden verolla vai isännät rakuunoita?) Luhtais: 3 Mats Eriksson ja pso sekä veli Jöran. Pasola: 5 Grels Klemetsson Pasoin, Mats Klemetsson ja veli (?pka) Lars Grelsson ja pso.

Vuosi 1676 (no 8678) sivu 749 Mäntyharju Toivola: 3 Lars Larsson Pasoin ja pso, veli Matssin pso, Särkimäki: 2 Mats Andersson Pasoin ja pso, Woldenkylä: 6 Sigfred Larsson Pasoin ja pso, poika Morten ja pso sekä poikapuoli (st s) Michel Bertillsson ja pso. Sivu 752 Wesulahden Wanhala: 4 Lars Pasoin ja pso, veli Mats Påålsson ja poika Pååll Larsson. Sivu 754 Asiala: 5 Knut Andersson Pasoin ja pso, veli Anders ja pso sekä veli Lars.

Vuosi 1677 (no 8683) sivu 301 manttaalit Mäntyharju Toivola: 6 Lars Larsson Pasoin ja pso, veli Mats ja pso sekä renki Mats ja pso. Sivu 301 Särkimäki: 2 Mats Andersson Pasoin ja pso, Wouden (Wolden) kylä: 5 Siffer Larsson Pasoin ja pso, veljenpoika Michell Bertellsson ja pso sekä renki.

Vuosi 1678 (no 8684) sivu 301 manttaalit Lapveden kihlakunta Mäntyharju Luhtais: 3 Peter Matsson, veli Eskell ja veli Anderssin pso, 3 Mats Eriksson ja pso sekä veli Jöran (?Jöns) Eriksson, Skyttälä: Mats Klemetsson, Henrik Henriksson ym. Sivu 712 Mäntyharju Toivola: 4 Lars Larsson Passoin ja pso, veli Mats ja pso, Lahnaniemi: 3 Eskell Siffredsson ja pso veli Christer, Woldenkylä: 2 Siffer Larsson Pasain ja pso, 2 Michel Bertellsson (ei sukunimeä) ja pso
Savon Mäntyharju sivu 742 Toivola: 4 Lars Larsson Passoinen ja pso, veli Mats ja pso, sivu 743 Särkämäki: 2 Mats Andersson Pasain ja pso, Woldenkylä: 2 Sifred Larsson Pasain ja pso

Vuosi 1679 (no 8687) sivu 298 sotilasmanttaalit Lapveden kihlakunta Mäntyharju Luhtais:Erik Simonsson Pasoin, Pasoila: Grels Pasoin. Sivu 306 kesäkäräjät Lapvesi:Hans Eriksson Pasoinen sakot, sakot Jänikselä: Sifred Ivarssin Pasoila teiden kunnostus, sivu 314 sakot Wannois: Sifred Staffansson Pasola ja Simon Cnutsson. Sivu 354 Mäntyharju Wannois: 3 Staffan Hindersson ja Jöns Hindersson, Pasoila: 5 Grels Pasoisen vaimo, Lars Grelsson ja pso, Mats Eriksson ja pso, Jänikselä: Eskill Grelsson ja pso. Lappeenrannan kaupunki: 153 maksoi manttaaliveroa. ja sivu 314 Pasola: Simon Knutsson ja Henrik Thomasson, Luhtais:Mats Eriksson. Manttaalit sivu 353 Pasoila: 3 Simon Knutsson ja pso, 1 Henrik Thomasson, Sivu 354 Pasoila: 5 Grels Pasoisen pso, Lars Grelsson ja pso sekä Mats Clemetsson ja pso.. Mäntyharjun pappi oli Mathias Mollerus. Molleruksia tuli 1700-luvulla Kuopioon papeiksi ja virkamiehiksi.

Vuosi 1680 (no 8689) sivu 283 (Cavallerie) Mäntyharju Passoila: Simon Knutsson ja pso sekä veli Erik. (Vapaa ja sopimus verollinen) Passoila: 4 Påhl Clemetsson ja pso sekä Henrik Thomasson ja pso. (Dragon) Pasoila: 6 Grels (Clemetsson) Pasoin ja pso, Lars Grelsson ja pso sekä Mats Clemetsson ja pso. Skyttälä: 2 Henrik Thomasson ja pso, 2 Mats Clemetsson ja pso sekä 2 Erik Siiriä, sekä 2 Michel Thomasson ja pso. Korpilax: mm. 4 Erik Eriksson ja pso sekä Erik Hemmingsson ja pso. Christina Brahenlinna Woldenkylä: 2 Mats Sigfrdsson ja pso.

Vuosi 1681 (8690) sivu 505 Christina Marioniemi: Påhl Andersson Pasain Clas Baroffin rälssi , kreivi Nils Brahen ostettu rälssi sivu 517 Toivola: 3 vm Mats Larsson (?Eriksson) Pasoin krono, Lahnaniemi: 6 5/8 Sigfrid Pasoin ja Sigfrid Thomasson Sånger krono, 3,5 Thomas Eriksson Pasoin krono, Woldenkylä: (s. 515) 3 Sigfrid Larsson Pasoin krono. Jälkimmäinen kylä esiintyy Mäntyharjun Pasosten yhteydessä vielä 1700-luvulla. Lahnaniemellä asui myös Erik Sigfrdisson Tursas. Karjalan puoleinen Mantyharju (s.132): Jänikselä Korpilahden kanssa maksoi sotilasveroa. Korpilax: Bertill Hindersson eli Erik, Luhtais: Erik Simonsson Pasonen eli Mats Eriksson sotilaan verolla. Passoila: 1/2 Cnut Pasoinen eli Christer Cnutsson, 1/4 Grels Pasoinen eli Mats Clmetsson.

Vuosi 1685 (8694) s.ivu 316 Mäntyharju Nils Brahen ostettu rälssi (autuaan drotsi kreivi Pehr Brahen poika?) Toivola: 3 Mats Larsson Passoin krono, Lahnaniemi: 6 5/6 Sigfrid Thomasson Sånger eli Sigfrid Passoin skatte, 3,5 Thomas Eriksson Passoin crono. Sivu 517 Woldenkylä: 3 Sigfrid Larsson Passoin crono.

Vuosi 1687 (8694) sivu 514 Mäntyharju kreivi Nils Brahen ostettu rälssi Toivola: 3 vm Mats Eriksson Pasoin, krono, Lahnaniemi: 3,5 Thomas Eriksson Pasoin ja Sigfrid Thomasson Sånger krono sekä sivu 515 Woldenkylä: 3 Sigfrid Larsson Pasoin krono. Jälkimmäinen kylä esiintyy Mäntyharjun Pasosten yhteydessä vielä 1700-luvulla. Lahnaniemellä asui myös Erik Sigfrdisson Tursas.

Vuosi 1688 (no 8698) s. 309 manttaalit Mäntyharju Korpilahti: 7 Erik Bertellssonin vaimo, veli Christer ja vaimo, veljenpoika Sigfrid Matsson ja vaimo, R-- Tonnes Bertellsonin vaimo, poika Anders Eriksson, 4 Christer Eriksson ja vaimo, pojat Simon ja Eskell. Pasoila: 5 Simon Cnutsson ja vaimo, sotilas Erikin vaimo, renki Mats Clemetsson ja vaimo, 2 Anders Hendersson ja vaimo, 4 Lars Grelsson, poika! Clemet Clemetsson, Mats Bertillsson ja vaimo.

Vuosi 1690 (no 8703 s.815>) manttaali Mäntyharju Nils Brahen rälssi Toivola: 3 Mats Matsson Pasoin ja pso, veli Påhl. Särkimäki: 2 Mats Andersson Pasoin ja pso, Woldenkylä: 2 Mårten Sigfridsson (Pasoin) ja pso

Vuosi 1691 Viipurin maaseurakunta vihitty sotilas Siffred Knutsson Pasainen ja piika Karin Påvelsdotter (Hiski)

Vuosi 1692 Christina Marioniemi: 6 2/3 Påhl Andersson Pasoin (no 8706 s.512)

Vuosi 1692 (no 8706 s.504) maakirjat Mikkeli (hyvin epäselvä teksti) Asikkala: 4 Påhl ?Påitilain eli Mats Påssain, 7 Anders Passoin eli Cnut. Asilan "Pasaset" olivat kirjurinkin mukaan Pasosia eikä Paasosia! Sivu 574 Christina Marioniemi: 6 1/3 Påhl Andersson Pasoin

Vuosi 1692 (no 8706) sivu 128) maakirjat Karjalan Mäntyharju Korpilax: 6,5 Bertell Hendersson, Christer Hendersson ja Simon Christersson. Christer Henderssson Kårpi. Luhtais: Erik Simonsson Päsoin eli Mats Ifwarsson ottanut Mats Päsoiselta. Sivu 129 Pasoila: Cnut Päsoin eli Erik Eriksson, Grels Pasoin eli Mats Clemetsson ym. .
Sivu 581 maakirjat Savon Mäntyharju Lahnaniemi: 6 5/6 Sigfrid Sånger eli Sigfrid Pasoin, 3 1/2 Thomas Eriksson Paasoin. Kylässä verotettiin useita Tursas-suvun edustajia. Sivu 582 Mäntyharju Särkimäki: 3,5 Cnut Eriksson (ei sukunimeä), 1,5 Nils Michellsson (ei sukunimeä), Sivu 583 Toivola: 3 Mats Larsson Passoin, Woldenkylä: 3 Sigfrid Larsson Passoin. Osa "Pasasista" oli kirjattu Pasosiksi eikä Paasosiksi!. Vuosi 1693 (no 8709) s.1828 manttaalit Savon Mäntyharju Toivola: 5 Mats Matsson Passoin ja pso, veli Påhl ja veli Thomas sekä poika Mats Matsson. Woldenkylä: 3 Mårten Sigfridsson Passoin ja pso, renki Jacob Bertellsson. Huomaa, että sukunimet äännettiin "Pasoin" eikä Paasoin!

Vuosi 1693 (no 8709) manttaalit Karjalan Mäntyharju sivu 770 Korpilax ja Luhtais (ei sukunimiä), Pasoila: 5 Simon Cnutsson ja pso, veljenpoika Erik Clemetsson ja pso , renki Thomas, 3 Bertell Andersson ja pso, pitäjän räätäli Mårten, 3 Samuel Abrahamsson eli Thomas Clemetsson.

Vuosi 1694 (no 8712) Christina (s.1782) Marioniemi: ¤ Michell Passoin ja pso vel Anders ja pso. Sukunimi siis 2:lla s-kirjaimella. Mäntyharju (sivu 1387) Särkämä: 4 Mats Andersson ja pso, veli Christer, 3 Johan Mortensson ja pso sekä veli Sigfrid. Toivola: 5 Mats Passoin ja pso, veli Pohl, veli Thomas ja poika Mats. Wålda: 3 Morten Sigfridsson Passoin ja pso sekä renki Jacob. Sakot Hyrylä: Christer Koponen poissa käräjiltä Morten Pasosta vastaan. Saman asian takia myös joku lautamies sai sakot.

Vuosi 1695 (no 8713) sivu 127 Karjalan Mäntyharju Luhtais: 1/12 Erik Simonsson Päsinen eli Mats Jöransson, 1/24 Mats Päsoisen tilasta, sivu 128 Pasoila: 1/4 Cnut Pasain eli pappi Mathias Mollerus, 1/8 herra Thomas Henricii, 1/4 Grels Persson eli Mats Clemetsson. Paasolasta osia pappien verolla! Kyttälässä verotettiin mm. Mats Tallbergia, Erik Siiriäistä ja Philpus Halsia!

Vuosi 1695 (no 8713) sivu 664 Savon Mäntyharju Lahnaniemi: 6 1/3 Sigfrid Simonsson Sånger eli Sigfrid Pasoin (crono), 3,5 Thomas Eriksson Pasoin (crono). Kylässä asui useita Tursaita. Sivu 667 Toivola: 3 Mats Larsson Pasoin, Nils Brahen verolla, Woldenkylä: 3 Sigfrid Larsson Pasoin. Särkämään oli kirjattu Cnut Erikson ja Nils Nilssson Valkoinen!

Vuosi 1697 Christina Marioniemi: Anders Michelsson Passoin ja pso sekä veljenpoika Anders ja pso (no 8717 s.1919). Särkämäki: Mats Andersson Pasoin ja Mats Christersson Pasoin (no 8676 s.1925).

Vuosi 1697 Mäntyharju Särkämä: Mats Andersson Pasoin ja pso, vävy Mats Christersson. Mäntyharju Toivola: Mats Matsson Pasoin ja pso sekä poika Mats, Påhl Pasoin ja veli Thomas . Mäntyharju Wållden renki Mårten Sigfrdisson Pasoin (no 8717 s.1925 ja s. 1926). Näiden "Pasasten" sukunimet on myöhemmin usein jätetty pois!

Vuosi 1698 (no 8718) s. 748 Marioniemi: 6 2/3 Påhl Andersson Pasoin eli Mickell, s. 757 Lahnaniemi: 6 5/6 Sifred Pasoin, 3 1/2 Thomas Eriksson Pasoin, sivu 766 Toivola: 3 Mats Larsson Pasain autio, Woldenkylä: 3 Sifred Larsson Pasoin.

Vuosi 1698 (no 8720) Savon Mäntyharju sivu 391Lahnaniemi: Thomas Eriksson Pasoin, sivu 393 Särkämäki: Cnut Eriksson, Mats Pasoin, sivu 394 Toivola: Mats Pasainen, Woldenkylä: Sigfrid Pasoin

Vuosi 1698 (no 8726) Mäntyharju "Räst längd" (s.2875) Lahnaniemi; Thomas Eriksson Pasain, (s.2877-78) Mäntyharju Särkimäki: Cnut Eriksson, Mats Pasain, Toivola: Mats Pasoin. (s.2942-43) Lahnaniemi: Sigfred Songeri eli Pasoin kuollut, tila autio. Woldenkylä: Sigfrid Pasoin ,abs (poissa). (s. 2936) Christina:Marioniemi: Påhl Andersson Pasoin, abs (poissa).

Vuosi 1701 (no 8731 s.735) Savon Mäntyharju: Karankamäki: Sigfred Pasoinen (ottanut Sigfred Songaren tilan), (s.735) Lahnaniemi: Thomas Eriksson Pasoinen, s.738 Toivola: Mats Sigfridsson Pasoinen (ottanut Påhl Matsson Pasoisen tilan).

Vuosi 1702 (no 8731) sotilasmaakirjoja Karjalan Mäntyharju sivu 133 (tai 33) Korpilax: 1/2 Bertill Hendersson eli Erik Hendersson, 1/2 Christer Hendersson eli Eskell. Tiloja verotettiin Luhtaisten kylään Eskill Christerssonille. Luhtais: 1/12 Mats Thomasson, 1/24 Henrik Perssonin eli Eskell Christerssonin Pässoisten tilasta, 1/12 Erik Simonsson Pässoin eli Mats Eriksson ja 1/24 Pässoisten tilasta. Sivu 134 Paassola: 1/4 Cnut Passoin eli kirkkoherra Mats Mollerus, 1/8 Thomas Henrici (pappi), 1/4 Grels Persson (tämä on Pasoin).

Vuosi 1702 (no 8731) sotilasmaakirjoja Savon Mäntyharju sivu 735 Lahnaniemi: 63,5 Thomas Eriksson Pasoin, Karankamäki: 6 5/6 Sigfrid Simonsson Sånger eli Sigfred Pasoin. Sivu 737 Särkämäki: 3,5 Knut Eriksson , 1 1/4 Nils Michelsson (sukunimi ?Valkonen) verotettiin Lapveden kihlakuntaan (Valkola?). Sivu 738 Toivola: 3 Michell Sigfridsson Pasoin ottanut Påhl Matsson Pasoiselta, Woldenkylä: 3 Sigfrid Larsson (Pasoin)

Vuosi 1702 (no 8731) sotilasmaakirjoja Christina sivu 724 Koljola: 2 1/3: Anders Persson Koljonen eli Jöran Liukainen, nyt Erik (Eriksson) Päsoin. Vuonna 1699 (no 8724 s. 2284) Koljolassa verotetiin Erik Eriksson Passea.

Vuosi 1705 (no 8740) s.736 Savon Mäntyharju Lahnaniemi: 3 Thomas Carlsson(? Eriksson) Passoin,Cr, s.739 Toivola: 3 Clemet Sigfridsson Pasoin, nyt Pohl Matsson Pasoin

Vuosi 1705 (no 8740) s.132 Karjalan Mäntyharju Luhtais:Mats Thomasson af Eskill Christersson af Mats Pasoisen vaimo, Erik Simonsson Päsoin eli Mats Eriksson Päsoisten tilasta. Nämäkin yritetään muuttaa Pesosiksi! Sivu 133 Paassola: 1/4 Cnut Pasoin eli herra Mathias Mollerus, 1/8 Thomas Hindersson, 1/4 Grels Persson eli Mats Clemetsson.

Vuosi 1709 (no 8756) s.1477-> Christinan pitäjä:Heickilä 4 Mats Matsson Pasoin ja pso 2, veljenpoika Mats ja pso 2, Marjaniemi: 3 Per Passan ja pso 2, poika Påhl. s.1481 Särkämä: 1 Christer Pason. Cavalleri - autio: Pitkälax: Anders Passainen ottanut Staffan Halonen (no 8756 s.1962).

Vuosi 1712 (no 8766 s.1303) Mäntyharju Särkämä: 2 Christer Passoin ja pso, (s.1304) Toivola : Christer Passoisen leski, poika Anders

Vuosi 1712 (no 8766 s.1291) Christina Koljola: 3 Erik Passoin ja pso, veli Mårten, (s.1293) Marioniemi: 3 Petter Passain ja pso, poika Påhl. Apuveroja vuonna 1712 (s.1593) Christina: Heickilä: Mats Pasoin, Koljola: Erik Pasoin, Marioniemi: Pehr Pasoin.

Vuosi 1722 (no 8766 s.891) Mäntyharju Lahnaniemi 2: Thomas Pasoin eller Johan Lepistö, (s.894) Särkämäki 2: Niels Michellsson eller Christer Pasoin, (s.895) Toivola 16: Påhl eller Sigfrid Passonen.

Vuosi 1722 (no 8768 s.1485) Mäntyharju Särkämä: Christer Passoin ja pso sekä (s.1486) Mäntyharju Toivola: Sigfred Paassonen .

Vuosi 1723 (no ? s.368) Mäntyharju Särkämä no 2 : Christer Paassonen sekä (s.369) Mäntyharju Toivola no 16: Sigfred Passoin.


4. Harjumaan Pesaisista tai Piesaisista tai Paasosista tai Pasoisista tai Pasasista

Jälkimmäiset sukunimet esiintyvät kuitenkin ainakin aluksi harvoin ja voivat olla vain epäselviä - tai virhekirjauksia.

Tähän on kerätty tutkimisen pohjaksi melkoisesti lähellä nimeä Pasanen olevia sukunimiä. Harjumaa löytyy sekä Mikkelin luoteispuolelta että Kanganiemen itäpuolelta. Ainakin toinen näistä liitettiin 1590-luvulla Paukkulan neljännekseen!

Vuosi 1541 Vesulax ilmeisesti Paukkulan neljännes 2. kymmenys: 3 And, Ol ja Pol Peysin (no 6133 s.37) ja Vesulax Vuolinko 2. kymmenys: 3 Ol, Pl ja P Peyssine no 6133A s.49. Samassa kymmenyksessä: 7 Lau Pastinen. Vesulax Vuolingo 1. kymmenys: 9 P Auffwikain ja P Pessuin s.48.

Vuosi 1546 Vesulax Vuolinko 2. kymmenys: 3 Olli, Pol ja P Peyssin no 6145 s.31

Vuosi 1548 Vesulax Vuolinko 5. kymmenys: 3 Ol, Po ja P Pieysin, 7 Joan And Reppoin (no 6146 s.46).

Vuosi 1549 Vesulax sakkoja :1. kevätkäräjät P Påsaynen käynyt Wiipurissa ja jättänyt maksamatta jonkin veron (no 6152 s.4). 2. kevätkäräjät Vesulax Vuolinko Lars Pasaynen (Påsaynen) "svar lös" (s.11). 3. Vesulax kevätkäräjät P Lauri Påsaynen "svar lös" (ei tullut käräjille) (s.14). Kirjain "å" lienee kuitenkin epäselvästi kirjoitettu "ä" !

Vuosi 1549 Vesulax Vuolinko 6. kymmenys: 9 P, P P ja And Peysaynen sekä Lau Pol Auffvikåin (no 6152 s.64).

 

Vuonna 1561 aneki  358  : Vuolinko  Harjumaa  10 veronahkan tila Petar Petarin -, And Petarin - , Lauri Pawalinpoika Passain sekä Peer Laurinpoika. Lauri ei siis ollut  Pekanpoika. Sukunimi "Passain" ei välttämättä edes kuulu muille kuin Laurille! Vuosina 1562  ja 1563  edelliset oli kirjattu Pesosiksi !  Vuolingolta 5. kymmenys  löytyi myös vuonna  1562  ja sen jälkeen  Lauri Pastinen , joka  näkyy  pitkään verokirjoissa. Harjumaalla on edelleen kartan mukaan Pastila.

 

Vuonna 1562 Vuolingolla  6. kymmenys asuivat 10 vm  tilalla  Per  Psson, Anders Pson, Lau Povalsson ja Per Larsson Pesain  tai Pesoin (no 6338  s.5).  Tämä muoto on lähes aina.

 

Vuosi 1563  Vesulax  Sairalan kartano käräjät: tappelu  Per Larsson Pesain ja Per Persson Pesain löivät toisiaan (no 6354). Saman vuoden rekisteristä : 10  P  Pson,  Lau  Polsson ja  P  Larsson Pesainen (no  6354:36)     

 

Vuosi 1564 Vuolinko  6. kymmenys:  10  Pe ,  Pe  Laur  ja Lauri  Pesaynen  (teksti oli selkeä . no  6368).

 

Vuosi 1567 no 6407 papinverot Vuolinko 6. kymmenys: 9 Per Larsson Peisainen, Per Persson Peisainen ja Pool Clemetsson Korhoinen.

Vuonna  1569  Vuolingon   6.  kymmenys   P  Larsson  ja  P   P  Laur   Pesanen ( no 6428: 5).  

 

Vuonna 1572 Vuolingolta löytyi   9 Per Jönsson Reppoin ja  Per Larsson Pesain , joka saman vuoden papinveroissa oli kirjattu   9  P Jönsson Reppoin ja  P  Larsson Pasoin .  Siis anekien ohella Vuolingolta  sukunimi  Pasoin löytyi vasta nyt  (no 6459:1).  Anekit  ovat  uudelleen kirjoitetut 1600 - luvulla!

 

Vuoden 1573  veromanttaalien mukaan  Harjumaan kymmenyksessä asui  9  Per  Persson Peesain eli siellä lienee tapahtunut sukupolven vaihdos! (no 6448:64).

 

Vuonna 1574  Vuolinko Harjumaa asui   9  Peer Peers  Paasoin  (no  6473 :16). No 6476 s.18 Vesulax Randakylä: 7 Lasse Pastin. No 6476 s.18 Hariumaa: Per Per Paesoin.


Vuosi 1575 no 6483 s.43, Vuolinko Hariumaa: 10 Poval Jönsson Rieppo ja P P Pesiainen.

 

Vuonna 1577  Vuolinko Harjumaa:  7 Henrik Pöllänen ja  Per Peesanen (no 6502 s.26). Saman vuoden papinveroista löytyy  7  Hen Pöllänen  ja   P  Pesoinen.   Pesoisella  on  2  jousta  (no  6502 :50).

 

Vuonna 1579  papinverot Vuolinko Harjumaa  7 Henrik Pöllönen ja  Per Persson Piesainen  (no 6518 s.26).  Perin jousiluku oli 2.

 

Vuonna 1580 Vesulax  Vuolinko Harjumaa  7 Per Persson (tai Polsson) Piesainen  ja Pölöset (no 6526: 26). Per Piesainen  löytyy myös vuonna 1583  11  veromarkan tilan haltijana  (no  6550 s.20).

 

Vuosi 1584  Vuolinko Harjumaa papinverot  9  Joan Hyttinen, Oll Keckein  ja  Oluff  Peesainen   ja 10  Korhoset ja  Per Peesainen  (no 6558 s.5).

 

Vuonna 1590  veromanttaaleista Harjumaalta  löytyvät   9  Oluf  Persson , Per Andersson  ja Per Michelsson Piesainen  sekä Lauri Polsson Reppoin  ja  Jöns Jönsson Reppoin. Jönsin maa  kylmä  " kåld  iord" (no 6605 s.16). Vuonna 1589 Lauri Reppoin oli kirjattu Lauri Rieppoinen. Vuonna 1590 Halilan neljänneksessä Erik Larsson ja Mats Andersson Paasain maksaneet viljaverona ruista 2 span ohraa 2 span ( no 6605 s.39)


Vuosi 1593 veromanttaali: Vesulax Vanhamäki: 3 Oluff ja Per Peisein sekä Lauri Repoin (no 6623 s.55)

Vuosi 1594 (no 6633 s.40) Vesulax Vuolingon neljännes: Olof Peisainen, verokirjat (no 6634 s.2) Vanhamäki: 9 {Olof Pesainen, Per (sama sukunimi) ja Lauri Repoin}, sivu 8 Paukkulan neljännes: Olof Pesson, Nils Peesson ym..
Vuonna 1594 (no 6634 s.13) papinveroista Vuolingin Vanhamäki: {9 Oluff Påsainen ja Per (sama sukunimi) sekä Lauri Repoinen}. Påsain lienee kuitenkin huonosti kirjoitettu Päsain. Paukkulan Harjumaalta (s.15) löytyi Oluff Pastin.

Vuosi 1595 (no 6639 s. 2) verokirja: Vesulax Vanhamäki maksoivat veroa 9 {Oluff Päsine ja Per (sama sukunimi) sekä Lauri Reppoin}. Harjumaa (s.5) Lauri Pastin, Mats Pistoin ym.
(no 6639 s.56) papinverot Vesulax Vuolinko Vanhamäki: 9 { 1 Olof Päsoin, 1 Lauri Räppoin ja 1 Per Pässon}. Nimen edessä jousiluku. Paukkulan Harjumaalta löytyi edelleen: 8 {Per Piistoin, Lars Siitar, Lassi Hiiri ja Olof Päsin}. Siitari- suku oli eräs, joka oli saanut Harjumaan "Pasasten" tilan.

Vuonna 1596 (no 6645 (tai 6646) s.3) verokirjassa mainitaan Vesulax Vanhamäki 8 {Oluff Peiisein, Per (sama sukunimi) sekä Lasse Räppoin. Himottulassa (s.5) Per Jönssön Peisein. Papinveroista (no 6647 s.20) löytyvät Vuolingon kymmenyksestä 4 {Per Keckoin, Lauri Paseine, Per (sama sukunimi) ja Lauri Ingison}. Kaikkien jousiluku oli 1. Edelleen sama sivu Vanhamäki: 8 {Oloff Päsoinen tai Pusoinen, Per (sama sukunimi) ja Lassi Räpoin}. Hariumaa (?kauempana koillisessa) asui Oluff Päseine.

Vuonna 1603 autiovero Vesulax Vuolinko: 7 Per Pesainen ja Lars Martinen (no 6694 s.40). Himottula: 8 Per ja Oluf Pesanen (s.40).

Vuonna 1604 autiomanttaalit Vesulax Himottula: 7 Per Michelsson Peesain ja muu (no 6700 s.46) sekä 8 Per Andersson ja Oluf Persain (s.47). "r" -kirjain saattaa olla huonosti kirjoitettu "e". Papin verojen mukaan Vanhamäki: 7 Per Pesain, Lars Pitoin ja Jöns Liukkoin.

Vuosi 1605 Vesulax maakirjat (no 6707) selkeä teksti sivu 121 Vuolingo: Anders Pasainen rahavero 6 äyriä, viljavero 1 panni.

Vuonna 1606 Vesulax Vuolinko:Lasse Persson Piesainen ja Anders Andersson Piesainen(no 6714 s.38). Mälkölään oli kirjattu: Lars Pesainen (s.7)

Vuosi 1610-11 maakirjat (no 6750 s.63) Vesulax Vuolinko Vanhamäki: 1/2 Per Andersson Pirsainen, 2 Lars Persson Pirsainen ja Henrik Persson Pistoinen sekä (s.78) Harjumaa: 1 1/2 Lasse Peissin. Tässäkin "r" -kirjain saattaa olla huonosti kirjoitettu "e".

Vuosi 1612 (no 6753 s.60) Vesulax Vuolinko. 1 Anders Polsson Piesain ja 1 1/2 Lasse Persson Piesain

Vuosien 1613 – 1614 verotuksessa Vuolinko  Harjumaa  löytyvät   Lars Persson Paasain (tai Peesain) ja Peer Persson Paasain (tai Peesain).


Vuosi 1614 (no 6760 s.37) Vesulax Vuolinko: Per Andersson Piesainen ja Lars Persson Piesainen, Mats Korhoin ja joku Ikonen.

Vuosi 1620 no 6788B s,55 Haukivuori: Jöns Pasainen 1lehmä (hiukan epäselvä)

Vuonna 1625 asui Vesulahden Vuolingolla: 3/4 Per Persson Pasanen ja 2 Per Andersson Pasinen (Pastinen?) (no 6104 s. ?)

Vuonna 1626 Vesulahden Vuolingon neljänneksestä löytyivät: 2 Per Andersson, 3/4 Per Persson, 3/4 Lars Persson ja 1/3 Per Månsson Pesinen (no 6106 s.133).

Vuosi 1631 Pienet kymmenykset: Vesulahden Vuolinko Vanhamäki löytyivät: Per Andersson, Per Persson ja Lars Persson Pasaine (no 6123 s.67). Toisessa saman vuoden veroluettelosssa sukunimi oli Passinen.

Vuosi 1632 Vesulax Harjumaa: Påll Pasoinen maksoi viljaverona ohraa 20 kappaa (no 6128 (?6127) s.201) Vesulax Vuolinko: 4 1/3 Per A, Per Persson, Lars Persson ja Per Monsson Pesinen (no 6127 s. 102). Pienet kymmenykset Vesulax Vuolinko: Lasse Persson Pasoin ja Henrik Passinen (non 6127 s. 186 ja s.190)

Vuosi 1633 Vesulax Vuolinko: 4 2/3 Per Andi, Per Persson, Lars Persson ja Per Monsson Passinen (no 6130 s. 99->). Ensin mainitulla oli tila Vanhamäellä. Toinen luettelo Vesulahti Vuolinko: 1/12 Peer Andersson Pasinen, 1 1/12 Peer Persson Pasinen, 1 1/12 Lars Pasinen ja 1 1/12 Peer Månsson Pasinen (ei sivunumeroa 3!)

Vuonna 1635 Vesulax Magnus von Polenssin rälsissä Harjumaa asui 2 3/4 Hindrich ja Jöns Pasainen (no ?8547 s.06). Magnus von der Polenssin rälssi Vanhamäki (no 8549 s.314): Michell Larsson Pesainen, Helga Larsdotter, Walborg Jönsdotter. Michel löytyy myös (s.353) karjaluettelosta: lehmä, hieho, lammas sekä kylvöluettelosta (s.507). Michel Larsson on joissakin luetteloissa kirjattu Pastiseksi! Carl Nasakerssin rälssi Pitkälax Seppälä:ratsumies Pååll Paasoinen (no 8549 s.505).

Vuonna 1635 myllytullin mukaan Pellosniemen rälssissä Pitkälax Seppälä asui Anders Påhlsson Pasoinen (no 8549 s.331). Samoin sieltä löytyi ratsumies Pål Paasoinen (s.505). Ylivedellä asui (Karl Nasakerssin rälssi): Mons Pasainen, jonka tilalla oli 5 aikuista. Kylvö 1/2 span. Karjaluettelon mukaan Måns Pasaisella oli: tamma, 2 lehmää, vuohi, kili, 2 lammasta ja sika (no 8549 s.626). Wesulax Vuolinko (s.186) veromanttaalit: 4 Per Andersson Pesinen, Per Persson Pesinen ja Lars Pesinen sekä Peer Monsson Pesinen. Ratsumies vesulax (s.195): 10 Pol Pasainen. Vesulax Mälkölä (s.191): 2 Anders Pasanen ja 2 Peder Vanhanen. Toisen asiakirjan (no 8547 ?s.557) Per Andersson Piesainen ja Per Persson Piesainen olivat karanneet eli jättäneet tilansa!

Vuoden 1636 läänintilileissä Wesulax Vuolingo Rantakylä asuivat mm. 4 Per Andersson Pasiain, Per Persson ja Lars Persson Pasiain (no ? 8550 s.185). Myllytullista Harjumaalta löytyi huonemies Påhl Paasoinen, jolla oli 1 lehmä (no 8543 s. 349). Maakirjojen mukaan asui Vesulax Vuolingo: 4 Per Andersson Pasiain, Per Persson ja Lars Persson sekä Per Månsson Pasiain (no 8550 s.185). Siis täältä löytyi Yliveden ohella Mons "Pasanen".

Vuonna 1636 Wesulahden Vehkamäen kymmenys: 2 Anders Pasainen ja 10 Pååll Pasainen (no 8551 s.645). Vehkamäki: Pål Pasoinen löytyy myös vuonna 1637 (no 8553 s.371). Påål lienee ollut ratsumies. Vesulax Mälkölä: 2 Anders Pasanen ja ratsumies Påvall Pasanen (no ? 8550 s.191 ja s.194). Watilassa asui Palaisia!

Vuonna 1636 no 8551 s.380 Wesulax Vehkamäki: Påål Paasoinen, no 8551 s.395 Wesulax Harjumaa: Olof Peisisen maa, no 8551 s.404 varattomat, autiot ym, jotka eivät voi maksaa v.1636 kymmenyksiä: Wesulax Rantakylä ja Vanhamäki: 1 1/6 Per Persson Peisainen, 2 Per Andersson Peisainen., Magnus von Pålenssin rälssi (no 8551 s.515) 2 Per Andersson Peesainen, autio 7 vuotta, 1/2 Lars (Persson ?) Peesainen, autio 7 vuotta, no 8551 s.645 Vesulax Vanhamäki: 2 1/4 Anders Pasainen, no 8551 s. 647 Vesulax Harjumaa: 1/2 Knut Peisainen, Mikkeli no 8551 s.405 10 ratsutilallinen Påvall Pasanen: ratsumies Thomas Venäläinen, katselmus Saksaan lähtöä varten Wiipuri 4. heinäkuuta 1637.

Vuosi 1643 Wesulax (no 8569 ) Harjumaa: Olof Peersans autio, Pååll Pesainen (s.38) ja puolirälssi Harjumaa: Mickiel Pesainen ja Per Andersson Peesainen (s.44).

Vuosi 1644 no 8576 Magnus von der Polens rälssi Vanhamäki: Michel Persson Pesain lähtenyt Saksaan (s.91). Norola: 2 Per Jönsson Pasain ja pso, ratsumies Pååll Pasasen vaimo, veli ja tämän pso (no 8576 s.88 ja s.89). Sakot jossain Mikkelin tienoilla Mats Larsson Pasain, 1 daler (no 8576 s.68). Sakotuspaikka ei näy.

Vuonna 1645 no 8578 veromanttaalit (s.10) Norola: Per Pasain ottanut Pol Carppaisen 7 veromarkan tilan. Rahula: Påål Paasain, 13 veromarkan tila (s.11). Vesulax Harjumaa: Pol Peesain 1/4 veromarkan tila (s.14). Vesulax von Polenssin rälssi Harjumaa: Mickel Larsson Piesainen, 2 veromarkan tila, Per Andersson Pasain 2 veromarkan tila (s.19). Mensier Baranoffin rälssi Pellosniemi Marioniemi: Anders Påålson Paasainen, 2 veromarkan tila. Hänellä myös autiotila 5 vm.! Juvan kirkkopitäjään kuuluva (s.38) Pitkälax: Mons Pasain 5 veromarkan tila.

Vuonna 1648 Wesulax (no 8594 s.36) ilmeisesti Vuolingon Vanhamäki: husman Anders Paasoi ja pso. Vuolingon Vanhamäella asui jo vuonna 1591 Olli Persson Piessainen ja Per Andersson Piesainen.

Vuosi 1651 Vero ja manttaali Vesulax Harjujärvi majuri Jöns Rosenmitz rälssi: Anders Pasonen (no 9604 s.435)

Vuosi 1655 (no 8616) maakirjat Vesulax sivu 196 Harjumaa: Michel Larsson Peesoinen. Sivu 197 Harjumaa: Påhl Pasainen, sivu 197 majuri Jöns Rosenschmidtin rälssi Harjujärvi: Anders Pasoinen

Vuosi 1656 myllytulli Wesulax Jöns Rosensmidtsin rälssi (no 8622 s.998) Harjujärvi: 6 Anders Paasoinen ja pso, 2 veljeä ja 1 veljen pso sekä tytär.

Vuosi 1656 laamanninrahat Sulkava: Erickälä torppari Anders Pasoin. Selkeä teksti (no 8621 s.90). Manttaaliluettelon mukaan s. 133 asuinpaikka oli ?Leipämäki. Talouteen kuului 4 aikuista: Anders, !veli "br" Anders ja pso sekä Lasticka Pasain, jonka perässä maininta "inh" eli loinen. Sotilasmaakirja eversti Fabian Barndes rykmentti Puumala Liimattala: talonpoika Jöns Pasainen ja Mårten vero 4 1/2, 2 1/4, autio 2 (no 8621 s.113). Manttaaliluettelon mukaan s.133 taloudesta löytyivät aikuiset: Jöns Pasainen, poikapuoli Krister ja pso.

vuosi 1657 Vesulax (no 8626) sivu 953 Harjumaa: 2 Michel Larsson Peesain, 2 Per Andersson Peesainen, sivu 960 autuaan Jöns Rosenmidtin rälssi Harjujärvi: 7 Anders Passain, kuolleen rälssiherran pesänselvitys tehty 29. Feb Paasolassa. Sivu 965 Harjumaa: 3/4 Pååll Passoinen, kruunun autio Harjumaa: 1/2 Pål Pasonen.

vuosi 1658 Vesulax (no 8630) veromanttaalit sivu 1109 Rahula: 5 Pål Pasoin, poika ja vaimo, joku poissa, renki?, sivu 1111 Harjujärvi: 6 Anders Pasoin ja vaimo, 2 poikaa ja yhden vaimo Jöns Rosensmidtin rälssi.

vuosi 1659 (no 8631) sivu 350 Vesulax Rahula: 2,5 Pål Pasoin, sivu 359 Harjumaa: 2 Michel Larsson Pesoin, sivu 363 Harjumaa 1/4 Pål Pasoinen, Harjujärvi: 7 Anders Pasoinen. Anders asui Rosenmidtin rälssin maalla. Hän oli herran luottotalonpoika, joka oli kerran jopa valtuutettu kuittaaman rälssin tilitystietoja.

Vuonna 1660 Vesulax (no 8634) Norola: 1 3/4 Per Pasoinen (s.377), Rahula: 2 1/2 Påhl Passoinen (s.378), Harjumaa: 1/9 Påhl Pesoinen Jonas P Nork rälssi (s.392) ja Harjujärvi: 1 3/4 Anders Pasoinen Jöns Rosensmidtin rälssi (s.392). Vuolinko: 1/2 Michel Larsson Pesoin M. von Polensin rälssi (s. 388)

Vuoden 1664 läänintilien (no 8654) mukaan Vesulahden Harjujärven rälssiin olivat kirjattuina Hindrik Andersson Pasain ja veljet Knut sekä Petter.

Vuosi 1664 maakirjojen tarkastus (no 8646) Vesulax Harjumaa tarkastusnumero 355: Mats Påhlsson Håckanen, Lars Sitari, Per Andersson Leffvoinen, Lars Kåfwoinen ja Anders Hockanen. Maihin sisältyi: Kangaspeldo, Käränmäki Waisenjärvi ym. Maat perustuivat anekiin nro 358, joka vuonna 1561 kuului Harjumaan "Pasasille".

Vuosi 1664 Maakirjojen tarkastus (no 8646) Vesulax Vanhala: no 291 Lars Påhllsson Pasoinen, verotila 13 veromarkkaa. Larsin tila perustui anekiin nro 430, joka vuonna 1561 oli annettu Antti Pasaiselle ja Lauri Leskiselle. Molemmat tilat olivat varsin suuria.

Vuosi 1666 Vesulahden Harjujärven rälssistä löytyi 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso, veli Peter ja pso sekä veli Knut (no 8654 s.1141). Myös Juvan Matilassa asui Hindric Andersson Pasain, mutta tämä lienee eri Henric.

Vuosi 1667 rälssitila Wesulax Harjujärvi: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso veli Peter ja pso sekä veli Knut (no 8656 s.1032).

Vuosi 1666 Vesulax Harjujärvi rälssi: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso, veli Peter ja pso sekä veli Knut Pasain (no 8654 s.1141). Myös rälssitilalta Juvan Matilassa asui Hindric Andersson Pasain ja pso!

Vuonna 1666 löytyvät rälssitilalta Juva Matila: 2 Hindric Andersson Pasain ja pso, Juva Soiniemi: 4 Jöns Pasain ja pso sekä poika Lars ja tämän pso ja Juva Pitkälax: 3 Jöns Andersson Pasain ja pso sekä veli Staffan ja pso (no 8655 s.1287)

Vuonna 1667 ratsuväen rekisteri rälssi Harjujärvi: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso, veli Peter ja pso sekä veli Knut Andersson (no 8656 s.1032)

Vuosi 1668 sotilasmanttaaleja Harjujärven rälssi: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso veli Peter ja pso sekä veli Knut Andersson (no 8659 s.773). Lisäksi asui Christina Marionemi: Peter Andersson Pasain ja pso sekä tytär Brita (no 8659 s. 829)

Vuosi 1669 rälssitila Wesulax Harjujärvi: 5 Hindrich Andersson Pasain ja pso veli Peter ja pso sekä veli Knut Andersson (no 8663 s.765).

Vuosi 1681 Vesulax (no 8690 s.452) Wanhala : 13 Lars Pålsson Pasoin .

Vuosi 1685 Vesulax (no 8694 s.450) Wanhala : 13 Lars Pålsson Passoin, ratsumies , sivu 454 Assila: 7 Anders Andersson Passoin, sivu 458 Rahula: 7 Pär Passoisen aution ottanut Mats Matsson Hämäläinen. Sivu 502 Christina Marioniemi: 6 2/3 Påhl Andersson Passoin krono.

Vuosi 1688 manttaaliluetteloita Vesulax Vanhala: 2 Mats Passoin ja pso (no 8698 s.1048)

Vuosi 1691 Viipurin maaseurakunta vihitty sotilas Siffred Knutsson Pasainen ja piika Karin Påvelsdotter (Hiski)

Vuosi 1697 Wesulax Harjujärvi: Johan Johansson Päsorin ja pso sekä Rahula : Lars Pasoin sekä ratsumiehen vaimo (no 8717 s.1973.

Vuosi 1698 Käst (Räst) längd Vesulax Vanhala: Lars Pohlsson Pasoin (no 8720 s.350)

Vuonna 1701 palvelusväen apuvero Mikkeli Vanhala: Lars Pasoin, 2 renkiä ja 2 piikaa (LT 78 s. 2012). no 8731 Mikkeli s.672 Norola: Mikko Ripatti (autio) Lars Pasosen Vanhalan rusthollin alainen, s.676 Ripattila: Lars Larsson Ukkonen eli Nykänen: Lars Pasoisen Vehmaisten rusthollin alainen, s.681 Wanhala: Lars Mårtensson Pasoin, ratsumies ratsumestari Brusinin kommpaniassa, s.683 Wehmais: Morten Larsson Pylkköin, Lars Pasoisen Wehmaisten rusthollin alainen.

Vuosi 1705 no 8740 maakirjat s.658 Mikkeli Mikkeli: 4 Pohl Pafvilainen eli Mats Pasain (ollut kruunun autio), s.667 Kääriälä, s.670 Marioniemi, s.673 Norola: 7 Bend Persson Hajainen eli Hind Säppä ja Mats Pasoinen ,Cr, s.682 Vanhala: 13 Lars Pohlsson Pasoin, ratsumies kapteeni Brusinin alaisuudessa. Larsin alainen 6 veromarkan tila myös Wehmaisissa. Christina s.719 Heikkilä: 5 Morten Heickinen, nyt Mats Matsson Passoin, Cr. s.724 Koljola, s.727 Marioniemi: 6 2/3 Pohl Andersson Pasoin. Kääriälän kylää ei aina löytynyt.

Vuosi 1706 no 8748 s.3914 Mikkeli Asila: 5 Pohl Pohlsson Pasoin ja pso, veli Johan ja pso, veljenpoika Mats, s.3926 Vanhala: 5 Lars Pasoinen eli Anders Leskinen, renki Thomas ja ratsumiehen vaimo.

Vuosi 1707 no 8750 Mikkeli s.4173 Norola: 3 Lars Käriäinen ja pso, yhtiömies Mats Passoinen, s.4181 Vanhala: 4 Lars Pässoin, veli Anderssin leski, renki Anders Valkonen ja ratsumiehen vaimo. s.4187 Vesulax: 2 Jöran Pässoinen ja pso . Sotilasmanttaalien mukaan (s.4321) Vanhalassa asui Lars Pohlsson Pasoin, Anders Pasoin Asilassa (s.4331). Apuveroluettelon mukaan (s.447) Christina Koljola: Erik Pasoin, Marjoniemi: Per Pasoin, Mikkeli (s.4476)Asila: Johan Pasoin (s.4482) Vanhala: Lars Pasoin, (s.4483) Wesulax: lampuoti Jöran Pasoin ja (s.4531) Marjoniemi: Peter Pasoin.

Vuosi 1712 no 8766 Mikkeli s.1330 Vanhala: 2 Michel Passoin ja ratsumies ?Valckoisen vaimo ?

Vuosi 1722 no 8768 Mikkeli s.1511 Vanhala: Nils Passain ja pso, veljenpoika Michell ja pso, veli Jacob

Vuosi 1723 no 8766 Mikkeli s.322 Vanhala no 11: Lars eli Nils Pasoin . Sivu 323 Vehmais no 18: Erik Wathain eli Anders Pasoin.

Vuosi 1732 no 8729 (?) Mikkeli s.? Vanhala: Michel Pasoin ja pso sekä veli Nils ja pso

Vuosi 1748 no 8833 Mikkeli s.2517 Vanhala 11: Michel Pasoin

Vuosi 1749 no 8836 veromanttaaleja Mikkeli sivu 1904 Kärjälä: Lars Pasain ja pso, veli Michell kruununtila. Sivu 1920 Seppälä: Michell Pasoin kruununtila. Sivu 1926 Wanhala: Michell Pasoin ja pso, rakuunan vaimo Margareta ja veli Johan. Sivu 1942 Christina Koljola: Elias Pasain ja pso kruununtila. Sivu 1944 Marjoniemi: Anders Pasoin ja pso, renki Michell kruununtila. Sivu 1950 Sawila: Mats Pasoin ja pso inf. Sivu 1958 Mäntyharju Toivola: Johan Pasoisen pso, veli Sigfrid ja pso kruununtila. Manttaaliluettelo sivu 3026 Juva Kasintaival: Bert: Pasain ja pso, veli Hindrich ja pso. Sivu 3036 Juva Pulkkila: Mats Pasain, veli Mons ja pso, veli Johan ja pso kruununtila.

Huom.! Anttolan historian mukaan Kääriälän ja Seppälän alueella asuivat v.1897 Kalle Pasanen (s.121) lumireen kuljettajana, kirkonkorjaajana arkitehdin apuna M. Pasonen (s.129), talvisodassa kaatui Viljami Pasonen (s.209), kansakoulu Seppälässä toimi väliaikaisesti 1960-luvulla A. Pasosen talossa (s.319). Anttolan kirkolla sekatavarakauppaa piti Väinö Paasonen (s.229).

5. Tavinsalmen Pasasten sukuhaaraa 1541 - 1700

Vuonna 1541 Tavinsalmen sukuhaaran  ensimmäinen edustaja oli  P  Pasa. Lyhennys "P" tarkoittaa useimmiten sanaa Per" eli Pekka. Samalta vuodelta löytyy myös nimi Pol Pasain eli Paavo Pasanen.  5 veromarkan tila kuului vielä silloin Juvan pitäjän Joroisten neljänneksen  5.  kymmenykseen (no 6133 ja  6133a). Tästä kymmenyksestä löytyy muitakin tunnistettavia Tavinsalmen asukkaita, kuten Leppävirralla asuva Oll Leskin. Vuonna  1548  se kirjattiin Tavinsalmen pitäjän Savilahden neljänneksen 4. kymmenykseen.


Vuosi 1548 (nr 6147 s.49 )Taffwsalm Skatte Mantals 4. kymmenys: 8 Pol Pasan, 8 Pol Ol Laitin, Lau Itkoin ym.

Vuonna 1551 Tavisalmen Savilahden neljänneksen 2. kymmenyksessa omistivat 4 Lauri Ikonen, 5 P Pasain, 3 Pekka Utriainen ja Olli Nissinen. Nämä olivat luettelossa peräkkäin. Ainakin Pasasta lukuunottamatta muut olivat Pielaveden alueen maanomistajia, joten P Pasanenkin saattoi asua siellä. Tosin voi olla kyseessä Tavisalmen pitäjän jaosta eri kymmenyksiin.(no 6160 s.39)

 

Vuonna 1552  Lauri Pasanen ilmestyi Tavinsalmen kirjoihin Paavon yhtiömieheksi. Molemmat olivat Pekan (Perin) poikia (no 6171 s.62).  Lauri Pasanen löytyy yhtäjaksoisesti Leppävirran tienoilla vuoteen 1579 asti  5 veromarkan tilalla (Kalamamäki).

Tulee väkisin vahva vaikutelma, että Pasaset asuivat Maaningan - Lapinlahden alueella. Savilahden IV toisen kymmenyksen asukkaita olivat "5 Pol Ulmanen, Clem Nissinen, 5 Pol ja Lau Pasainen, Pekka Udriainen, P ja Hen Lappalainen, 4 Lau Ickoinen ja Joan Juttinen". Näistä Ulmanen asui Iisalmen eteläpuolella Nerkoolla, Nissisen asuinpaikan Soininen on määrittänyt Lapinlahden Karvasalmelle, Lauri Ikoinen asui Lapinlahdella, Heikki Lappalainen Iisalmen Haapajärven - Kiuruveden tienoilla ja Pekka Utriainen Pielaveden - Iisalmen Salahmin alueella! Vuonna 1554 he selvästi asuvat Leppävirran Pasalanmäen tienoilla. Vuonna 1561 Lauri Ikonen on kirjattu sekä Nerkoolle että myös Leppävirran Osmajärvelle!


Vuonna 1553 no 6180 s. 83 Jorois asuivat 7 And Passain, 8 Cau, P ja Lau Passain , 11 P ja Pl Kolima sekä 9 Lau ja Esk Kolima. Tavinsalmella Savilahden neljännes 2. kymmenys (no 6184 s.47): Pl ja Lau Passain. Sakot kesä 1553 Juva (s.16): Caupi Pasanen 3 daler, löi Hend Kallista; verihaava.

Vuosi 1561 Tavinsalmen syyskäräjät:Poval Pasan määrättiin erääksi Kärsä Laitisen ja Olli Leskisen maakiistan selvitysmieheksi. Kiista koski Koirosjärven rannan, Heinälammin päivänpuolen ja Petelammin päivänpuolen tai päivärannan maita, jotka Olli Leskinen halusi omistaa (Pirinen: Savon tuomiokirjat s.34).

Vuonna 1564  papinveroissa sekä Lauri että Pol Pasanen on kirjattu Perin pojiksi  (no 6374: 24)

 

Vuosi 1566 no 6388 (?) papinverot Tavinsalmi Saamais (s.235) 1. kymmenys: 5 Lars Pasainen . Jousiluku 1.

Vuosi 1567 no 6410 papinverot Tavinsalmi (s.53) Simon Mustosen kymmenys!, Saamais (s.235) 1. kymmenys: 5 Lars Pasainen . Jousiluku 1. Saamaisissa 1 kymmenys: 5 Lauri Pasainen

Vuoden 1568  (ja 1570) Saamaisten verotuksessa löytyy vain Lars Pasanen   (no 6424: 22  ja  63)

 

Vuonna 1571  Saamais  5 Lauri  ja torppari Pol Pasasen.  Pol sai käräjillä sakot 40 d.  (no 6444: 50 ja 64)

 

Vuonna  1571   Leppävirran tilan päämies oli  Lauri Pasanen ja  Pol Pasanen mainitaan torppariksi. Saman vuoden ns.  hopeaverossa mainitaan jostain syystä vain Pol Pasanen.  Miksi varakkaampi Lauri ei näy? (no 6455:16)

 

Vuonna  1573  Leppävirran Kalamamäellä asuivat torpparit  Lasse ja  Pol Pasainen (no 6463 : 54). Jousiluku kummallakin oli 1. Lassen kohdalla saattaa olla kirjausvirhe torppariksi, koska ei näy, kenen torppari hän olisi.  Juvan Pasasten ?  Lasse Pasanen sai myös sakot, koska ei ollut maksanut vuotuisia verojaan monen muun ohella. Kumpikin maksoivat vielä pienet papinverot. (no 6470 : 53).

 

Vuosi 1674 no 6478 (?ei näy) s.34 Tavisalmi Saamais 1 nåtzlag: 2 Pol Pasainne, autio, 5 Lasse Pasainen ja Hannus Immonen. Papinveroissa Kuopion Jännevirran kymmenyksessä (s.78) maksoivat veroa yhdessä P Halonen, Lars Takkinen ja P Arminen. Saamaisten (s.80) Kalamamäki: Lass Pasainen ja Hannus Immonen, Pol Pasainen autio.

Vuonna 1575 suoritettiin autiotilojen tutkimuksia. Niiden mukaan Pol  Pasasen kahden veromarkan tilan hallinnan  (till att besitta) oli saanut Jöran Nilsson Leppä(nen).  Polin verot olivat maksamatta vuosilta 74, 75 ja 76 (no 6485: 34). Pol Pasasen autiotila näkyy kuitenkin ainakin vuosina 1575 – 1576.


Vuonna 1575  Kalamamäelle  Lauri Pasasen yhtiömieheksi  5  veromarkan tilalle oli tullut  Hans Immonen (no 6485:63). 

 

Vuosi 1576 no 6485 Tavisalmi autioverot (s.34) Saamais: 2 Povell Pasainen ei ollut maksanut mitään vuosilta 74. 75 ja 76. Jännevirran kymmenys (s.59) Lau Hämäläinen tullut P Halosen tilalle! Saamaisten (s.63) 1.kymmenys: 2 Pol Pasainen autio, 5 Lars Pasainen ja Hannus Immonen.

Vuonna 1576 papinverot Saamais  Kalamamäki   2  Povall Pasainen autio,  5  Lauri (ei sukunimeä) ja  Hans Immonen.  Laurin jousiluku oli 1. (no 6496 s.30)


Vuonna 1577  Saamainen  Kalamamäki  5  Lauri Pasainen  ja Hans  Immonen (no 6504 s. 24)

 

Vuonna 1579   Saamainen  Kalamamäki  5  Lauri Pasainen  (no 6522 s.27).  Papinveroissa Laurin jousiluku  oli  2.

 

Vuosi 1580   Saamainen  Konnuslax  5   P   Larsson Pasainen  (no 6531 s.75)

 

Vuonna  1581  Konnuslahti  Per  Larsson Pasanen  maksoi  s veroa 5 veromarkan tilasta

 

Vuonna  1581   Tavinsalmen   Maaninkaveden kymmenyksessä asui Poval Passanen  7 veromarkan tilalla yhdessä Hans  Classon Jääskeläisen ja Lasse Huttusen kanssa. Tila oli autio  (no 6537 s.42). Vuonna 1561 Clas Jääskeläinen asui Lapinlahden Nerkoolla ja Huttuset Iisalmen Hernejärvellä. Siis Povall  asui ilmeisesti Onkiveden alueella ehkä Leppälahdella. Tämä Pol saattaa olla Joroisten Syväsillasta lähtenyt?

 

Vuonna  1583  Per Larsson Pasanen maksoi Tavinsalmen Saamaisissa viljaveroa  5 pannia eli noin 4,5 hehtolitraa.   Samana vuonna maksoi viljaveroa myös Lars Pasanen (no 6553 : 11). Per katoaa , mutta ilmestyy vuonna 1589 !  Oliko Pohl kirjattu Periksi ?

 

1584  Leppävirran Pasalan  5 veromarkan tilan isäntiä olivat sekä Lars  ja  Poval Pasanen. (? no  6560 :32 jokin veroluettelo)

 

Vuonna 1585  Tavinsalmella mainitaan ryssien hävittämien ja  autioiden joukossa  Lars Pasasen   5 veromarkan tila. (? no 6579:18). Jäännösveroluettelossa mainitaan myös Per Larsson Passainen!

 

Vuonna 1586  Tavinsalmella Pasalanmäellä mainitaan  Lauri  Pasasen  5  veromarkan tila autioksi. Samana vuonna Joroisten Järvikansan kylässä olivat autioina  Lars Pasasen  4 veromarkan tila ja Lauri Immosen tila sekä  Pol Pasasen 6 veromarkan tila !

 

Vuonna 1588  Saamaisten neljänneksestä löytyy  Pohl Pasasen  5  veromarkan tila autiona.

 

Vuonna 1589  Per  ja  Pohl  Pasasen tilasta  maksettiin veroa 3 veromarkan edestä ja 3 veromarkkaa  oli autiona. Osa tilasta oli ollut autiona  12 vuotta "för  rytt  och knechtte  gårder  skuld"  eli ratsu -  ja nihtitalot verottivat Pasasia niin ankarasti, että vain puolesta tilasta pystyttiin maksamaan kruunun veroja. Tällaisia tiloja oli useita. Suurin osa Tavinsalmen pitäjästä oli tähän aikaan autio eli (veronmaksukyvytön). Tavinsalmen kirkkoherra valittaa asukkaiden köyhyyttä "ryssien päivittäisten hyökkäysten ja murhien sekä talojen polttamisen takia".  Ryssien suorittamia tappoja oli lukuisia; eräästä Leppävirran Saamaisten talosta peräti 5  henkilöä!



Vuosina  1591- 1592  ja 1594 - 1598  Saamaisten Kalamamäellä tai Konnuslahdella maksoivat veroa  Per (Larsson) ? ja  Per  (Persson ?)  Pasanen  2 veromarkkaa yhteensä.

 

 Vuoden 1592 sakoissa  mainitaan Per Pasanen ja  Lars Pasanen, jotka eivät ilmeisesti tullut vastaamaan syytteisiin  ”till svarlös (eivät tulleet käräjille?) ” 14 muun miehen kanssa. (no 6621:106)

 

Vuonna  1593  Per  ja  Lars Pasanen tappelivat ja joutuivat käräjille. Lienevät olleet nuoria miehiä. (no 6628:240,Tarkista vielä!)


  Vuosi 1594 autiomanttaalit Saamaisten neljännes Konnuslahti: 4 Mons Sikanen ja Per Paasiain (no 6636 s.22).

Vuosi 1595 autiomanttaali Konnuslahti I: 3 Per Paasainen ja Påwall (sama sukunimi) (no 6641 s.19) ja sivu 20 Konnuslahti II: 5 Lasse Hyvöinen ja Mats Pasola. Teksti oli selkeä. Per ja Påwall Pasainen löytyvät myös s.59 papinveroista. Kummankin jousiluku oli 1.

Rantasalmella oli 4 tilaa venäläisen pajarin Timophei Maskynskin verolla. Lampuoteja olivat Anders Pesonen, Powal ja Per Kervinen sekä Erik Mielonen. Tietoa ei löytynyt Savon historiasta?? Syksyllä 1595 oli käynnissä Savon ja Venäjän välinen rajankäynti. Elintarvikkeita ja aina muutama tynnyrin olutta oli kuitannut mm. Klaus Felming ja Jöran Hindersson lokakuun lopulla, Hans von Oldenburg ja Ambrosius Henrikson sekä 23 nihtiä hevosineen 10., 13. ja 15. syyskuuta. Ratsumiehiä ja nihtejä oli edelleen linnaleirissä nylkemässä talonpoikia. Kalastus mm. Muuruvuveden, Riistaveden ja Lapinlahden kalastamoissa oli toiminut jo koko vuoden 1594. Kuitenkin Jöran Hokansson oli vielä toukokuun lopussa ollut talonpoikien kanssa pitämässä vahtia Ryssän rajalla Pohjois-Savossa. Samana vuonna nähtävästi rajankäyntiasioissa Kainuusta tulossa ollut Han von Oldenburg ja 10 hevosmiestä oli yöpynyt Kuopion Puutosalmella nimismies Mats Hyvärisen luona 18. joulukuuta 1594 ja seuraavana päivänä Rantasalmella Sigfrid Viikson luona. Kaksi päivää myöhemmin joukko oli yöpynyt Varkauden tienoilla Olof Hipsonen luona. Kuopion kirkkoherran poika Johan larsson (Kauhanen) oli saanut 1593 itseltään Klaus Felmingiltä 29. tammikuuta 1593 oikeuden toimia Pohjois-Savossa talonpoikaisjoukkojen päämiehenä oikeudella tarpeen vaatiessa jopa hyökätä rajan yli. Hyvärinen, Viikso, Hipsonen ja Kauhanen tukivat nuijasodan aikaan Klaus Flemingiä. Kuopion pitäjässä nuijasodan aikainen kahakointi näytti olleen melko vähäistä, koska pitäjän itäosissa ei sotilaita näyttänyt olleen linnaleirissä. Suetu oli lähes autioitunut.

Vuoden 1594 autioluettelon mukaan Konnuslahden kymmenykseen oli merkitty 3 Mons Sikanen ja Per Paasiainen (no 6636 s.22). Papinverojen mukaan Saamaisten kymmenykseen olivat kirjatut 1 P ja 1 Pl Pasain sekä 1 And Rastainen. (s. 46).

Vuonna 1595 Pasaset löytvät vain autiomanttaaleista. Konnuslax 3 Per ja Påval Paasain (no 6641 s.19) Samat miehet löytyvät myös papinveroista (s.59)

Vuonna 1596 Pasaset löytvät autiomanttaaleista Konnuslax 2 Per Pasain ja 4 Hans Immonen (no 6649 s.20) sekä papinveroista Kalamamäki 4 Poval ja Per Pasainen sekä Hans Immonen (no 6649 s. 42).

Vuonna 1596 Rantasalmen Harjurannalta löytyvät 5 veromarkan tilan osakkaat Joan Pasainen ja Joan Kuckonen (no 6649 s.24). Teksti oli selkeä. (Tarkista, onko Pesonen kirjattu Pasaseksi? Rantasalmella ei asunut Pasasia?!). Vuonna 1597 osakkaat olivat Joan Pasainen ja Per Kuckonen. Vuonna 1593 Syväsillassa Pasasten osakkaana löytyi Joan Kuckonen!

Vuonna 1599 Tavinsalmen Saamaisten neljänneksessä verolautakunnan jäsen sekä manttaali- että papinverotuksessa oli Lasse Pasainen (no 6669 s.7 ja s.43).

Vuonna 1600 Kalamamäki (no 6680 s.11): 5 Per Pasain, Pol Pasain, Lasse Pasain ja Påhl Larsson Pasain. Tilasta ei ole yhtään kirjattu autioksi, vaikka suurimmalla osalla lähellä olevista tiloista osa tilaa oli autiona. Samoin Tavisalmen pohjoiset kymmenykset olivat pitkään olleet ainakin osittain autioina. Syynä oli usein ryssien hävitys. Leppävirran tienoilla autioitumisen syynä mainitaan myös linnaleiri. Kuopion pohjoispuolella vain muutaman talon autioituminen johtui linnaleiristä. Ne sijaitsivat Tavisalmen kartanon lähellä Maaningalla ja Vieremällä (Kettuset). Yleensä sinne sotilaat eivät "uskaltaneet" majoittua! Asukkaat hoitivat itse puolustusta. Kalamamäellä veroa maksoi 8 Per Pasainen. Konnuslahdessa oli autioverolla 8 Poval Pasainen, Hans Immonen ja Mons Sikainen (no 6680 s.8 ja s.25). Sekä Perin että Polin kylvömääriksi oli kirjattu 1 panni eli noin 90 litraa. Kummaltakin löytyi myös karjaa (s.166). Per ja Pol Pasanen löytyivät myös v. 1602. Lasse näkyy veroluetteloissa seuraavan kerran vasta vuonna 1607 ?! Mihin katoaa ??
Pielaveden kymmenys: Powal Pasainen (no ? 6680 papinverot s.60) yhtiömiehinä Philpus ja Per Saickonen, Olof Ringinen ja Suuripäitä. Powal asui nähtävästi Lampaanjärven mailla, joita oli myös Onkiveden rannalla Lapinlahden kirkonkylän lounaispuolella. Apuveroluettelon mukaan (s.158) Powalin kylvö oli 1 span (90 litraa) ja hänellä oli lehmä ja lammas.

Vuonna 1600 "värvättiin" Pohjois-Savostakin uusia sotilaita alkavaan Baltian (Narvan ym.) sotaan. Esimerkiksi vuonna 1600 katselmustilaisuus pidettiin Kuopion Puutosalmella Matti Hyvärisen kestikievarissa 9. lokakuuta 1600. Asioita hoiti savolaisten vanha päällikkö Ambrosius Henriksson. Hän otti jo 8.1.1600 viljaa 340 sotilaalle 120 tynnyriä. Miehet vietiin Narvaan. Linnaleri Tavinsalmella jatkui edelleen. Siellä majaili linnaleisrissä mm. Hans Blanckesin ratsumiehiä. Jotkut näistä myöhästyivät eräästä kutsuntapaikasta. He vetosivat pitkään matkaan, josta Kuopion kirkkoherra Paavali oli antanut heille todistyksen 18.7.1600. Miehet saivat viljaa 195 tynnyriä eli noin 350 hehtolitraa. Nähtävästi ainakin Lasse Pasanen ja ehkä toinen Paavoistakin joutui sotaväkeen, koska tilalla oli virkavallan mielestä varmaankin joutavia miehiä.

Huom! Vuotjärveltä 1638 tilan hankki Anders Larsson Pasanen, joka lienee syntynyt 1600-luvun alussa. Isä Lars voisi olla em. Leppävirran Lasse (Polsson) tai Lasse Larsson, Oulunsuun Lasse, Vesulahden Rahulan Lasse Paasoin tai Pellosniemen Halilan Lasse Matsson Pasoin. Kuopion alueelle jostain Etelä-Savosta muutti mm. Saikkosia Leppävirralle ja Iisalmen Lampaanjärvelle, Väisäsiä Lapinlahdelle ja Heikkisiä Pellosniemen Yövedeltä Kuopion tienoille. Jo aikaisemmin sinne saapui monia sukuja (mm. Leskiset) Juvan Koikkalasta. Juvan Lasse Persson Pasanen voisi myös tulla olla mahdollinen Antin isä, jos Lassella oli ensimmäinen vaimo jo 1600-luvun alussa?!

Vuonna 1603 papinverot Kalamamäki: 10 Per Pasain ja Påval Asikainen (no 6696 s.24). Per Pasanen ja Lauri Asikainen asuivat Joroisissa 1630 - luvun lopulla! Siten Leppävirran ja Joroisten Pasasten välillä lienee ollut melko kiinteät yhteydet. Osmajärven kylä kuului Joroisten kappeliin! Papinveroa maksoivat Leppävirralla: 4 Staffan Petilainen, Powal Pasanen ja Lars Sikanen. Petilainen muutti Nilsiän Kaaraslahteen!

Vuosi 1603 Kuopion pappi Thomas Johannii valittaa papinverojen lopussa (s.80): Rahvas kurjaa ja köyhää. On ollut "stoor fråst åhr" eli suuri hallavuosi. Vuonna 1601 valitettiin käräjillä, että pedot olivat tehneet karjalle suuria vahinkoja!

Vuonna 1604 Leppävirralta löytyy Påval Pasayn (no 6702 s.152). Myös Pålin verotavarat on kirjattu.

Vuoden 1606 Leppävirran kymmenys: Pål Pasainen ja vaimo, Lasse Pasainen ja vaimo (KA no 6717 s.36 ->)

Vuoden 1607 maakirjan mukaan Leppävirran kymmenys: Påll och Lasse Pasain (no 6724 s. 129). Myös verotavarat on lueteltu.

Vuonna 1608 Maakirjat (KA nro 6729) Vesulax Vanhamäki: Henrik Persson Paasain (s.129), Rahula: Lasse Paasoin (s.171), Jorois Hietaisten (Jäppilä) kymmenys: Powell Ihanusson Paassain (s. 227), Joroisten kymmenys: 4 Jacob Jacobsson Paassain ja 4 Per Perssson Passain (s.239). Samaan aikaan Tavisalmen Pielaveden kymmenyksessä verotettiin Påll (Ihanusson) Passaista! ja Leppävirran kymmenyksessä Påll ja Lasse Pasasta.

Vuosi 1609-10 (no 6747 s.20) maakirjat Leppävirran kymmenys: 5 Påll och Lasse Pasain.

Vuosi 1610 Tavisalmi (no 6751) maakirjat (s.27) Pielavesi: 1/2 Påwal Pasain, autio 2,5, Michel Saikkonen. Olof Hujanen, Per Suuripää ym. Leppävirran kymmenys: 1 3/4 Lasse Passan, 1 1/2 Påwal Passan ja 1 3/4 Per Passan (?s.33). Kaikilla talollisilla oli myös vaimo (s.66). Monissa asikirjoissa esiintynyt "Lars Kanttipää oli nähtävästi Lars Hämäläinen".

Vuonna 1610-11 nro 6752: Pielaveden kymmenys: 1/2 Powell Pasain ja myös Olof Hujain (s.27). Huonekunta tutkimuksessa tilalla asui vain Pol Pasasen vaimo (s.66). 1650- luvulla selviää, että Olof Hujanen oli avioitunut Pol Pasasen lesken kanssa! Se selittäisi, miksi Pol Pasasta ei pitkään aikaan näkynyt Pielaveden alueella. Tila lienee kuitenkin sijainnut Lampanjärvellä kuten naapurien Saikkostenkin! Leppävirran kymmenyksestä löytyvät 1 3/4 Lasse Pasainen, 1 1/2 Povel Pasainen ja 1 3/4 Per Pasainen ( s. 30). Huonekunta tarkastuksessa kaikilla heillä oli vaimo. Sota Venäjää vastaa. Kalamamäelläkin ryssät löivät kuoliaaksi ainakin Pol Karffwisen.

Vuonna 1612-1613 (KA no 6758 s.21) Tavisalmi: 1/2 Lasse Pasain, 1 1/4 Pååll Pasain.

Vuosi 1613-14 (no 6762 s.38) maakirjat Tavisalmi Savilahden neljännes (Iisalmi-Pielavesi) { 1/2 Påwall Pasain ja 1/2 Nils Launinen} 3 . Launisia tai Launiaisia ei esiintynyt Leppävirralla, vaan etelämpänä mm. Mikkelin lähellä. Samaan aikaan Saamaisten neljännes (s.40) omistivat tilat 1 Påwall Pasainen, 1/2 Lasse Pasainen ja erikseen 1/4 Per Pasainen

Vuosi 1615-16 (no 6772 s.25) maakirjat Tavisalmi Saamaisten neljännes: 1/4 Påll Pasain, 1/4 Per Pasain ja erillään 1/4 Lars Pasain. Per Pasanen löytyi "slätt öde"-luettelosta (s.32). Olof Lukkarinen myös asui vielä täällä, eikä Syvärin itärannalla Keyrityssä. Tavisalmen ainoaksi ratsutilalliseksi mainitaan Lars Tanninen. Nihtitiloja olivat: Erik Smålander, Nils Person Läppäin ja Krister Nickinen. Lasse Pirinen asui Rantasalmella kuten myös Nilsiän Sänkimäessä maita omistaneet Jöns, Olof, Suni ja Henrik Pitkänen (Warkaus).

Vuosi 1616-17 (no 6775 s.23) maakirjat Tavisalmi Saamaisten neljännes: 1/2 Lars Pasanen ja Påll Pasanen. Slätt Öde : Peer Paasainen 1/3 (s.25) ja autioviljoja maksoi Lampaanjärven tienoilla Poll Patzan 2 pannia (s.66). Slät Öde oli myös Hans Pykäläinen, joka saattoi omistaa Vuotjärven Anders Pasasen sittemmin saaman tilan?! (s.25)

Vuonna 1617 -18 no 6778: maakirjat verolautakunnan jäsen on Lasse Pasain Kalamamäki. Kalamamäki: s.3 1/2 Lars Passan, 1 Påll Passan, Mats Persson Karjalainen (Osmajarvi). Vuonna 1618 Lars Pasanen sai sakot, koska ilmeisesti ei vienyt jollekin käräjähaastetta. Maaninkavaveden kymmenys s.9: Påll Passain ja Per Saickoin yhdessä 3 sekä Michel ja Olof Saickonen yhdessä 2 3/4

Vuosi 1618 - 1619 maakirjat (no 6780) Leppävirta (s.2) : 2 Pååll Pasain 1/2 ja Kalamamäki (s.3): 1 Lars Påhlsson Passain 4 ja Lars Larsson Passain 2 sekä myös em. Karjalainen.Per Pasosen maasta 1 1/2 oli pitkäaikaisena autiona "slätt öde" (s. 21). Avioparit Saamaisten neljännes: 1 Lars (Polsson) Pasanen, 2 Lars Larsson Pasanen ja 2 Pol Pasanen (no 6780 s.114).

Vuosi 1618 - 1619 maakirjat (no 6780) Leppävirta (s.2) : 2 Pååll Pasain 1/2 ja Kalamamäki (s.3): 1 Lars ?Påhlsson Passain 4 ja Lars Larsson Passain 2. Per Pasosen maasta 1 1/2 oli pitkäaikaisena autiona "slätt öde" (s. 21). Avioparit Saamaisten neljännes: 1 Lars Pasanen, 2 Lars Larsson Pasanen ja 2 Pol Pasanen (no 6780 s.114).

Vuosi 1620 no 6788A Ruotsin valtion apuvero s.39 Sigfrid Wiikson (Immosen) nimismies kymmenys s.41: Powell Pasoinen: 1 hevonen, 2 lehmää, 3 lammsta, kylvö 1 tynnyri, Lars Pasoinen: 1 lehmä, 2 lammasta, kylvö 1/2 tynnyriä, erillään Lasse Larsson Pasoin: 1 lammas, kylvä 1/2 tynnyriä

Vuosi 1620 maakirjat (no ?6788 s.343). Kuopion pitäjä karja ja kylvö Lasse Persson Passinen 1 lehmä, 3 lammasta, 2 vuonaa ja 1 sika. Vero 8 1/4 äyriä. Påål Pasoinen 3 lehmää, 4 hiehoa, 3 lammasta, 3 vuonaa, 2 sikaa. Kylvö 1 tynnyri ja vero 27 3/4 äyriä. Lars Passinen 1 hevonen, 2 lehmää, 1 hieho, 1 lammas, 2 vuonaa, 1 sika. Kylvö 1/2 tynnyriä ja vero 27 3/4 äyriä.

Vuonna 1622 Leppävirran Konnuslahdessa tai Kotalahdessa asuivat 2,5 Påll , 1 Lauri Pålsson, 1/4 Lars Larsson ja 1/4 Per Passainen (n ? s.37)

Vuosi 1623 Taviasalmi Saamainen Sigfrid Viikson (nimismies) kymmenys: 2,5 Pol Passoinen, 1 Lars Polsson Passoinen, 1/4 Lasse Larsson Passoinen ja 1/4 Per Passoinen (Ka no 6795 s.37). Vuotjärvellä Anders Pasasen tulevalla tilalla asui: 1/4 Henrik Pykäläin

Vuonna 1624 Leppävirran karjaluettelon mukaan Påll Passaisella oli 1 tamma, 1 sika, 3 lehmää, 7 lammasta ym., Lauri Pållsson Passaisella oli 1 tamma, 1 sika, 4 lehmää, 2 lammasta ym., Per Passaisella oli 2 lehmää, 2 lammasta ym. ja Lauri Larsson Passaisella 2 lehmää, 2 lammasta ym. (n ? s.103)

Vuonna 1624 Kuopionpitäjä sotilaiden (rummunlyöjän) verolle annettu (no 6802 s.50) 1 veromarkka Madz Pasain 15 tammikuuta 1625 . Tätä Mattia ei ole näkynyt muissa asiakirjoissa. Hän saattoi olla Lars Pasasen poika. Katso vuosi 1641!

Vuonna 1624 veroluettelossa Saamaisten neljänneksestä löytyvät: 1/2 Påll Pasain, 1 1/4 Olof Pasain , 1 1/4 Lorens Pållsson Pasain (lienee Laars), 1/2 Lasse Larsson Pasain ja 3/4 Peer Pasain. Vuoden 1629 autioveron mukaan Paul Larsson Pasanen maksaa autioveroina ohraa 2 kappaa, heinää 1/3 parmasta ja olkea 1 kupo (no 6117 s.110)

Vuonna 1625 myllytullin tietoja (no 6805 s 72 ja s.73) : Leppävirta: 2 Poll Passainen, 2 Lasse Ehrsson Pura ym. ja Kotalahti: 2 Lasse Påhlsson (Pasain), 2 Olof Påhlsson (Pasain), 2 Per Pasain ja 2 Lasse Larsson Pasain.

Vuonna 1626 tienoilla kootun Habermannin maakirjan mukaan Osmajärveltä omistivat maata: 1 Pål (Pålsson) Pasainen, 1 1/4 Olof (Pålsson) Pasainen, 1 1/4 Anders (Pehrsson) Pasainen ja 1 1/4 Lars Eriksson Pasainen. Erik Pasasta ei ole näkynyt missään, joten kyseessä lienee Lars Larsson Pasanen tai Lars Ehrsson Pura. Tilan koko täsmää Lars Larsson Pasaseen vuonna 1627. Toisesta asiakirjasta selviää, että Anderssin isä on Pehr ja hänellä oli autiotila myös Kotalahden lounaispuolella Laitilassa, joka kuului Kuopion pitäjään.

Vuosi 1626 ?. Rulla ES 935: Maakirjat Leppävirran alue: 1 Anders Peerss. Pasain 1 1/4 . Osmajärvelle ei oltu kirjattu Pasasia ! Kuopion pitäjän Laitila: 1/12 , 5/12 Anders Persson Pasainen . Laitilassa joku Pååll Persson ( 1 , 3/4) hylännyt tilansa !

Vuonna 1627 Kuopion pitäjässä suoritetun tutkimuksen mukaan Lars Larsson Passainen on hylännyt 1 1/4 veromarkan tilansa (no 6108 s.124). Mies ilmeisesti muutti jonnekin. Autiotarkastuksessa Pasalanmäen tilojen haltijat olivat: 3/4 Pol Polsson Pasainen, 3/4 Olof Pasainen, 1/2 Lasse Larsson (Pasainen) ja näistä erillään 1 Anders Persson Pasainen (s.195)

Vuoso 1630 Kuopion pitäjässä maksoi autioverona Pååll Larsson Pasanen ohraa 3 kappaa, olkea 1 kupo ja heinää 1/3 parmasta (no 6117 s.110)

Vuonna 1631 veroluettelosta Leppävirran kymmenys löytyvät 1/4 Lars Pasanen, 1/4 Pål Larsson Pasanen, 1 1/4 Olof Pasanen ja 1 1/4 Påhl Påhlsson Pasanen (no 6123 s.100->). Seuraavana vuonna Lars Pasanen ei näy. Tilalle on tullut Pål Pasanen ja kaikki Pasaset oli kirjattu Puutosmäen kymmenykseen. Nyt Pasasilla on enää 5 veromarkan maasta noin 3 veromarkkaa!

Vuosi 1633 Leppävirran maakirjat: 1 1/4 Påll Pållsson Pasainen, autio 1633, 1/4 Lars Pasainen, autio 1632, 1/2 Påll Oluffsson Pasain, 1 1/4 Oluff Pasain (s.134)

Vuonna 1633 apuveroluettelosta Joroisten kappeliin kuuluvat Osmajärven kylästä huonekunnat Olof Pohlsson Pasanen ja pso, Ivar Larsson Pasanen ja pso sekä veli, Anders Pasanen yksin ja Påhl Påhlsson Pasanen sekä pso.Osmajärvellä asui myös Oluff Naukarinen ja Mats Haring (no 6130 s.184). Olof Pasoinen löytyy myös ei maksukykyisten luettelosta (no 6129 s.498->). Karja ja kylvöluettelon mukaan Olof Pasasella oli 1 lehmä, 1 hieho, 2 lammasta ja 1 vuona. Kylvö oli 90 litraa. Vastaavat luvut: Påhl Pasainen: 1 tamma, 2 lehmää, 1 hieho, 1 vuohi, 2 kiliä, 3 lammasta, 1 vuona ja kylvö 90 litraa. Ivar Larsson Pasasen kylvö oli myös 1 span eli 90 litraa.

Vuonna 1635 myllytullin mukaan Joroisten kappeliin kuuluvat Osmajärven kylästä Olof Pohlsson Pasainen ja pso, Ivar Larsson Pasanen, Påhl Påhlsson Pasainen sekä pso sekä sisar Helena Påhlsdotter Pasainen (no 6543 s.373). Samalle vuodelle on Joroisiin kirjattu Joroisten kappeliin Kuopion pitäjästä kuuluvat: Oloff Påhllson Pasainen ja pso, Påhll Påhllsson Pasainen ja pso sekä tytär. Lisäksi löytyi sisar Helena Påhlsdotter Pasa (no 8549 s.373).

Vuosi 1639 Leppävirta maakirjat: 1/4 Laars Pasainen Joros , 2 1/4 Olof Pasainen autio 1634 (Es 2616 s.153), Kotalax: Ansu Pasatar , lehmä ja lammas (s.371)

Vuonna 1641 Pasalanmäeltä löytyy 1 1/4 Påhl Pasainen. Lars Pasasen maa 1/2 veromarkkaa on ollut autiona 18 vuotta eli noin vuodesta 1623 ( no 8566 s.259 ). Oluff Pasaisella 1 1/4 veromarkan maa ollut autiona vuodesta 1634. Luettelo autiot, karanneet, rutiköyhät ym. Osmajärvi: Mats Larsson rutiköyhä (no 8566 s.355 ). Avioparit (huonekunnat) Osmajärvi: 2 Pååll Pasainen ja tytär, 2 loinen Olof Pasainen ja pso, 1 loinen Helga Pasatar (no 8576 s.102). Påhl Pasasen vaimo mainitaan sairaaloiseksi.

Vuosi 1642 apuvero 2 daler köyhiltä, irtolaisilta ym. Leppävirta: Mårten Pösäjnen ei omista mitään, Kaisa Pösitar, ei omista mitään, kerjäläinen (no 8576 s. 281).

Vuosi 1644 no 8576 myllytulli Leppävirta (s.102) Osmajärvi: 2 Påål Pasainen ja tytär, 2 loinen Olof Pasainen ja pso, tamma, loinen Helga Pasatar . Pål Pasasen vaimo sairaaloinen (s.104). Kuopio sakot 1 daler : Anders Pasain, Sigfrid Pitkäin ja Påvall Ahoin, kaikki nykyisestä Nilsiästä (no 8575 s.69). Kuopio Jännevirta: Pål Andersson Niskasen tila majuri Haran vänrikin verolla (no 8575 s.77).

Vuonna 1645 no 8578 (s.84) veromanttaalit Leppävirta Osmajärvi: Påål Peesainen, 1 1/4 veromarkan tila, Olof Peesainen, 1 1/4 veromarkan tila. Siis Olof Pasanen alkoi maksaa veroja ?!

Vuosi 1646 käräjät 23.11. Leppävirta maanjako: Pohl Takkinen sekä Pohl ja Anders Pasanen. Jo "4 miesikää sitten Pasasten hallinassa oli ollut Pirttimäki". Takkisten maita löytyi Sorsakosken suunnalta.

Vuonna 1646 no 8587 s.70 myllytulli Leppävirta Osmajärvi: 2 Pohl Pasanen ja pso, 2 Olof Pasanen ja pso ja myös Per Tolpanen ja sisar. Tämä Per Tolpanen kuoli Osmajärvellä. Toinen Per Andersson Tolpanen asui Juankosken Vehkalahdella. Olof Pasanen mainitaan pari vuotta aikaisemmin köyhäksi!

Vuosi 1648 Leppävirta: 3 Pål Pasanen ja pso sekä tytär, 3 Olof Pasanen ja pso sekä poika (no ? s.?)

Vuosi 1655 (no 8616) maakirjat Leppävirta sivu sivu 213 -> Osmajärvi: Pohl Pasainen 1 1/4, Olof Päsain 1 1/4

Vuonna 1656 Leppävirran Saijelahdelta löytyvät 1 Pål Pasanen ja 2 Olof Pasanen (no 8622 s.1297)

Vuosi 1661 Leppävirta Osmajärvi: 1 1/4 Povall Passainen ja 1 1/4 Olof Passainen (no 8637 s.326)

Vuonna 1664 Leppävirralta löytyivät Påhl Olofsson Pasainen ja Mats Påhlsson Pasainen ( no ?)

Vuosi 1666 Leppävirta Osamajärvi rälssi : 3 Poll Ollosson Pasain sekä pso sisar Kirsti ja 2 Mats Pollsson Pasain sekä pso (no 8654 s.1160)

Vuonna 1667 Leppävirran rälssissä Osmajärvellä asuivat 3 Pehr (? Pohl) Ollsson Pasain ja pso, sisar Kirstin sekä 2 Mats Påhlsson Pasain ja pso (no 8656 s.1050)

Vuosi 1668 (no 8656) sivu 774 Leppävirta Osmajärvi: 2 Påhl Ollsson Pasain ja vaimo, 2 Mats Påhllsson Pasain ja vaimo

Vuonna 1669 (no 8657) sivu 349 Leppävirta maakirjat rälssissä Osmajärvellä asuivat 3 Påvall Ollsson Passainen ja 2 Mats Påhllsson Passain.. Iisalmen Haapajärvelle oli kirjattu s. 339 2 Erik Ollsson Pasoin (po. Pesoin) ja Lambanjärvelle s. 343 1 Påhl Johansson Pessoin (po. Passain). Kuitenkin Iisalmen historian mukaan Haapajärveltä löytyy Paasoniemi tai Paasonniemi!

Vuosi 1673 (no 8671) sivu 758 Leppävirta Osmajärvi: 2 Påhl Ollsson Passain ja vaimo, 2 Mats Påhlsson Passain ja vaimo.

Vuosi 1675 Leppävirta Osmajärvi: 3 Påhl Ollsson Pasainen ja 2 Olof Påhlsson Pasainen (no 8676 s.677).

Vuosi 1675 (no 8678) sivu 640 manttaalit Leppävirta Osmajärvi: 2 Påhl Olsson Pasain ja vaimo, 4 Mats Påhlsson Pasain ja vaimo, veli Påhl Påhlsson ja puoliso

Vuosi 1676 (no 8678) sivu 880 rälssi Leppävirta Osmajärvi: 2 Påhl Ollsson Pasainen ja pso ja 4 Mats Påhlsson Pasainen ja pso sekä veli Påhl Påhlsson ja pso

Vuosi 1677 (no 8683) ei sivunumeroa rälssi Leppävirta Osmajärvi: 2 Påhl Ollsson Pasoin ja pso, 2 Mats Påhlsson (sama sukunimi). Kotalax: 2 huonemies (hm) Påll Pasain ja pso. Kotalahdessa asui Laitisia, joten jälkimmäinen voi olla Laitinen, joka muutti sittemmin Osmajärvelle.

Vuosi 1678 (no 8684) sivu 879 rälssi Leppävirta Osmajärvi: 2 Påhl Hemmingsson Laitinen ja pso, 2 Påhl Ollsson Pasain ja pso, 2 Påhl Ollsson Laitinen ja pso, Peter Haring, Mats Hyvönen ym. Kotalax: 2 Mats Laitin ja pso. Valkeamäki: Harroisia ja Hyttisiä.

Vuosi 1679 (no 8687) sivu 947 rälssi Leppävirta Osmajärvi: 2 Påhl Ollsson Pasain ja pso, 2 Påhl Laitin ja pso sekä yhtiömies vävy Simon. Kotalax: ei Pohl tai Mats Pasasta tai Laitista.

Vuosi 1679 Raahen tulli 17. joulukuuta Kuopion pitäjästä Isak Pasainen tullasi lihaa 1 leiviskän, haukea leiviskän ja talia leiviskän. Samoihin aikoihin tullissa vieraili mm. Kärkkäisiä ja eräs Hyvärinen. Viimeksi mainittuja asui pitäjän länsiosissa tai eteläosissa. Kyseessä saattaa olla Isak Pesonen Iisalmen puolelta?

Vuosi 1680 kyyti ym . rahojen maksajia (no 8689) sivu 761-> Wåtijerfvi: Anders Olofsson Pasain!, Jöns Matsson Leskin, Henrik Henriksson Hartikainen. Hipanlax: Pehr Pehrsson Julkuin ja Anders Pohlsson! Sivu 766 Iisalmi Lampaanjärvi: Påhl Johansson Passoin Osmajärvi ei Pasasia.

Vuosi 1681 Leppävirta rälssi Osmajärvi: 3 Påhl Olsson Paasain verotila sekä 2 Mats Påhllson Paasian eli Påhl Laitin verotila (no 8690 s.606)

Vuosi 1685 no 8694 s.575 Leppävirta Wachtmeisterin rälssi Osmajärvi: 3 Påhl Ollsson Passain verotila sekä 2 Mats Påhllson Passain eli Påhl Laitin verotila

Vuosi 1687 no 8694 s. 561 Leppävirta Wahtmeisterien rälssi Osmajärvi: 3 Påhl Ollsson Pässinen verotila sekä 2 Mats eli Påhl Laitin verotila .

Vuosi 1688 myllytulli (no 8698) sivu 1188 Leppävirta Osmajärvi: 4 Påhl Pasain ja pso, poika Pohl ja pso, 4 Påhl Laitin ja pso, poika Olof ja pso. Sivu 1203 Iisalmi Lambanjärvi: 4 Thomas Rissasen vaimo, poika Lars ja vaimo. Mats Kockonen. ym.

Osmajärven tilaa yhdessä hallinneet sekä Pohl Laitinen että Pohl Pasanen olivat nyt kuolleet (nähtävästi 19. Jan 1675 jälkeen) . Näiden tila joutui Sigfrid Mustosen ja Erik Savolaisen haltuun (kesäkäräjät 1688 s. 227)

Vuosi 1690 (no 8703 s. 973) Leppävirta Osmajärvi: 4 Påhl Påhlsson Pässoin ja pso sekä poikapuoli Påhl Ringinen ja pso , 3 Påhl Laitinen ja poika Olof, 6 Per Jämpsä, 6 Mats Tolonen.

Vuosi 1692 (no 8706 s. 628) Leppävirta Osmajärvi: 3 Påhl Påhlsson Päsin, verotila, 2 Mats eli Pohl Laitin, verotila. Sivu 663 Iisalmi Lampaanjäri: 1 Påhl Johansson Päsoin uudistilallinen eli Lars Thomasson

Vuosi 1693 (no 8709 s.2082) manttaali Leppävirta Osmajärvi: 4 Påhl Påhlsson Pässinen ja pso, veli Mats ja pso. 3 Påhl Laitinen. Sivu 2091 Iisalmi Lampaanjärvi: 4 Lars Thomasson Pessinen ja pso, sisar Margareta, ? vaimon sisar Karin.

Vuosi 1695 Leppävirran talvikäräjät : Osmajärvellä Nils Laitinen oli ottanut kruunun verorästien takia Pohl Pasasen 1 veromarkan tilan, josta oli maksanut 50 taalaria kuparissa. Mies ei kuitenkaan ollut tehnyt kauppakirjaa. Tähän aikaan monet tilat vaihtoivat omistajaa kruunnun verorästeistä!

Nälkävuosien jälkeen

Vuosi 1697 (no 8717) sivu 2118 manttaaliluettelo Leppävirta Osmajärvi autiotila: Nils Laitinen ja pso, !veli Mats Pesoin (Pasain) sekä yhtiömies Jöran Polsson, autiotila Anders Laitinen ja pso, !veli Johan ja pso Kaikki edellä mainitut kerjäävät ruokansa (no 8717 s.2118). Ilmeisesti sateiset ilmat olivat tehneet kaskenpolton täälläkin mahdottomaksi vuonna 1696. Halla ei nouse Pasalanmäelle. Kalavedetkin olivat kaukana ja melko huonoja. Vuonna 1711 Siilinjärven Kehvolla Mats Väänäsen renkinä oli Mats Passoin.

Vuosi 1698 Leppävirran käräjät 17.- 19. Mai 1698 (s.110): Pohl Ollsson Pasaisen (aikaisemmin) asuman1 veromarkan verotila on autioitumisen vuoksi annettu Henrik Reinkaisen hallintaan 16. tätä kuuta vouti Bengt Mahlbergin tuomiolla. Tilan talo ja aidat rappiolla, ei kelvollisia niittyjä, ei omaa kalavettä. Jonkinlaista metsää löytyy vielä. Reinikaisen asukasoikeuden takuumiehinä Olof Laitinen ja lautamies Adam Jalkanen.

Vuosi 1698 Rästiveroluettelo (Räst lengd) Leppävirta Osmajärvi: Johan Matsson Passoin maksu 2:- (no 8720 s.501)

Vuosi 1699 autioluettelo Leppävirta Osmajärvi: Påhl Pasainen eli Mats Lappalainen, ottanut Henrik Reinikainen (no 8724 s.2679)

Vuosi 1701 no 8731 Leppävirta s.787 Osmajärvi: 2 1/3 Påhl Påhlsson Tackuin , Anders Påhlsson, nyt Johan Pasoin. Rantasalmi s.746 Hiismäki: Peer Parkoin eli Kyander ym.

Vuosi 1701 Leppävirta Osmajärvi: Johan Passoin ja pso sekä vävy Mats ja pso, renki Staffan ja pso . Vuonna 1711 mainitaan vävy Mats, joka 1712 ja 1722 on Mats Kinnunen (LT 78 s.3037)

Vuosi 1702 (no 8731) sivu 781 Leppävirta Osmajärvi: 2 1/3 Påhl Påhlsson Tackuin, Anders Påhlsson, nyt Johan Pasoin.

Vuosi 1703 no 8734 Leppävirta s.806 Osmajärvi: 2 1/3 Påhl Påhlsson Tackain, Anders Påhlsson, nyt Johan Pasoin, cr s.806 Osmajärvi: 3 Påhl Påhlsson Pasiana, Nils Larsson, nyt Hind. Reinikain, cr. Kirjoitustavan mukaan myös Nils Larsson on Pasiana!

Vuosi 1705 no 8739 s.6064 Räst längd Leppävirta Osmajärvi: Johan Påhlsson Pasain maksanut joitain rästejä vuonna 1702
no 8740 Leppävirta s.789 Osmajärvi: 2 1/3 Pohl Pohlsson Tackuinen, Anders Pohlsson, nyt Johan Passain, 3 Pohl Pohlsson Tackinen eli Passainen, Nils Larsson, nyt Hindrich Reinikainen

Vuosi 1706 no 8750 Leppävirta s.4395 Osmajärvi: 4 Johan Passain ja pso, vävy Mats ja pso, 2 Hindrich Reinikainen ja pso. Rantasalmi s.4413 Rantasalo: 4 kapteeni Anders Teefin leski, 5 torppari Per Bakarinen ja pso, poika Mats ja pso, veli Hindrich.

Vuosi 1707 no 8748 Leppävirta s.3030 Osmajärvi: 4 Johan Passain ja pso, vävy Mats ja pso.

Vuosi 1709 no 8756 Leppävirta s.1720 Osmajärvi: 1 Nimismies Niels Larsson (allekirjoitus Lars Nilsson !). Nimismies oli perheetön, koska veronmaksajia oli vain 1 !?. 4 Johan Pässoin ja pso, vävy Mats ja pso. Osmajärvellä myös Henrik Reinikainen, Christer Laitinen, sisarenpoika Mats. s.1741 Rantasalmen Rantasalossa: rovasti rovasti Ursinin tytär Christina. s. 1705 Kuopio Kehvo: Mats Vänäsen renki Mats Passoin. uonna 1710 ei sukunimiä! Sivu 1703 Kuopio Kehvo: renki Mats Paso (eli Passan). Vuosi 1709 nro 8756 :Kuopio Jännevirta: renki Michell Passo (eli Passan) s. 1703. Jälkimmäinen saattoi olla Juvan Kaihumäeltä Tuusniemelle Olof Koistisen sotilaaksi värväytynyt mies.
Huom.! Rantasalmen Rantasalossa asui kapteeni (Anders) Thetzin leski, Juvan Kuosmalassa luutnantti Thetzin leski! Syväisiin oli kirjattu Mats Passo ja Asikkalaan Olof Pasoin, jotka lienevät kuitenkin Pesosia!
Wuotjärvi s. 1715 manttaalit: 2 Anders (Henriksson) Passon ja pso, 8 Anders (Pehrsson) Passon ja pso, veli Påhl ja pso, veli Hindrich ja pso, veli Ivar ja veli Zacharias, 3 Anders Larsson (Passon), veli Mats ja sisar Kirstin. Vuotjärven Per Leskinen oli leski, mutta veli Anderssilla oli vaimo!

Vuosi 1710 no 8759 Juva s.1325 Kuosmala: renki Christer Paso (Pasanen) ja pso (luuntnantti Thefsin lesken tila). Christer asui Kuosmalassa myös vuonna 1709.

Vuosi 1710 no 8759 Leppävirta s.1038 Osmajärvi: Johan Passo ja pso, vävy Mats ja pso.

Vuosi 1712 no 8766 Leppävirta s.1838 Osmajärvi: 4 Mats (?Johan) Passoin ja pso, vävy Mats ja pso. s.1812 Kuopio Kehvo: Mats Väänäsen renki Mats Passoin.

Vuosi 1722 no 8766 s.992 Leppävirta Osmajärvi: 2 2/3 Johan Päsoin, nyt Mats Kinnuin.

Vuosi 1722 no 8768 Rantasalmi Rantasalo Kyanderin tila: Rantasalo 6 torpari Olof Bakarinen, veljenpoika Mats, setä Hindrikin pso Ivar Bakarinen, frende (ystävä) Mats. Liperin Käsämästä ei löytynyt Pasasia.

Vuosi 1723 no 8769 s.593 maakirjat Liperi Käsämä: Henrik Hyttinen ja Mats Pasanen, uudisasuttu torpan paikka.

7Vuosi 1725 Leppävirta Osmajärvi: Johan Pasain ja Hindrich Reinikainen (no 8775 s. 426)

Vuosi 1728 no 8787 s.2258 Rantasalmi Rantasalo 6 kirkkoherra Johan Kyanderin rakuunatila: torppari Per Bakarin ja pso, setä Henrikin pso, veli Mats Bakarinen, poikapuoli Joahim Pässoin. Tilalla asui myös Per Persson Bakarinen. Kuopio Punnonmäki 3: renki Christer Passoin s.2234. Tämä Christer saattaa olla Juvan Kuosmalan sukua. Edellä todettiin, että Kuosmalassa asui vuonna 1710 renki Christer Paso.

Vuosi 1731 Leppävirta Osmajärvi: naimaton itsellinen Mats Pasanen kihlannut Gertrud Tiilikattaren. Matin puhemiehenä toimi Mats Peckonen Osamajärvi. Kirkkoherra Kyander tutki Matsin kristinopin taitoja.(Talvikäräjät Leppävirta s.111)

rippikirjat 1723-1738 Leppävirta kirkonköyhä Brita Pasatar kuollut toukokuussa 1725! Tarkista, onko Kasatar! Samoin kirkonköyhät Bertill Kockoin ja vaimo Carian Pasatar!

rippikirjat 1738-1752 Leppävirta (s.108) Osmajärvi: torppari Johan Pasainen (50 v), vaimo Anna Karvotat (52 v), tytär Margareta Pasainen (18 v), (?)veli Påhl Pasanen kuollut Joroisissa, (?)veli Anders Pasanen muuttanut Joroisiin. Ikätiedot vuodelta 1749. Pohl ja Anders saattavat olla Pohl Pasasen lapsia! Sydänmaa (s. 174) T. Mats Jeka ?... ja puoliso Cla? ... Pasatar (24 v). Tuppuranmäki torp. Jören Pasainen (kuollut).

rippikirjat 1753-1761? Leppävirta (s. 124) Osmajärvi: torp. Johan Pasanen s. 1699, vaimo Anna Karvotar s. 1697, tytär Margaretta s. 1731), poika Pehr s. 1740, loinen Mats Pasanen s.1707 ja vaimo Anna Lutitar s.1712. Vuonna 1737 Johanille syntyi tytär Christina. Kuten Pasaskirja kertoo, Margaretta avioitui Mats Johansson Oxmannin (s.1736) kanssa (sivu 227 pastoraatin torppari) ja Pehr Lisa Siattaren (s.1741) kanssa ja perhe asui Osmajärvi n:o 6:ssa. Saamaisissa oli kirjoilla loinen Brita Päsoin (luultavasti Pasoin, sivu175)!

Vuosi 1749 Kuopion talvikäräräjät mainitaan renki Jöran Pasanen, joka vuonna 1747 oli nähtävästi kirjattu Rissalanrannan Johan Hämäläisen ja Lauri Hartikaisen Koivumäki sotamieheksi. (no 00.50 s.217)

Vuosi 1775 Leppävirta Osmajärvi asui mäkitupalainen Per Pasanen ja pso.



6. Pohjoiseen muuttaneista Pasasista

6.1. Pohjanmaan "Pasasista" ja "Pasoista"

Tyrnävän Pasasista. Sukukirja aloittaa Tyrnävän Pasaset (s.427) vasta 1770-luvulta. Siinä todetaan, että sukunimi liittyy talonnimeen "Pasanen". Hiskistä löytyy tietoja, jotka puuttuvat sukukirjasta. Vuonna 1729 vihittiin Clemet Paso. Raahen tullin mukaan 1672 Klemet Pasainen oli talonpoika Pyhäjärvellä. Vuonna 1685 haudattiin Pasois h:u. Vuonna 1724 haudattiin Clemet Paso. Vuonna 1741 haudattiin Erik Pasanen. Vuonna 1746 haudattiin kirkkoväärti Pason vaimo Carin ja vuonna 1746 haudatttiin Clemet Paso. Etunimi Clemet viittaa Mäntyharjun "Pasasiin". Tämä arvelu oli kuitenkin löytyvien tietojen perusteella ilmeisesti virheellinen. Raahen porvari vuonna 1749 vihitty Christian Pasanen löytyy sukukirjasta sivulta 425. Oulun alue näyttää olleen 1600-luvun alkuvuosikymmeninä melkoinen "Pasasten" suvun keskittymä. Nähtävästi muuton aiheuttivat linnaleiri ja sitä seurannut nuijasota. Iisalmen, Kajaanin ja Oulujokilaakson alueita oli vihollinen 1500-luvun lopulla autioittanut, joten sieltä löytyi tilaa uudisasukaille. Kuitenkin osa "Pasasista" saattoi tulla Oulujoen tienoille ja aikaisemmin 1500-luvulla! Seuraavassa on koottu eräitä tietoja:
1500-luvun lopulla Pohjois-Pohjanmaalla vähän verotettavia. Sota hävittänyt.

Vuosi 1560: (no 4626 s.39) Oulunsuu löytyi vain "Mikot": Michel Poutia ja Michel "Karialain". Oulujärven erämaahan oli muuttanut luultavasta Varkauden seudulta Joan ja Anders Luttinen, Poval ja Lars Pitkänen sekä Olof Pitkonen. Siellä asui myös Mats ja Hans Leskinen, Henrik ja Nils Ikäheimonen, Olli Partanen, Olof Juutinen ja Mats Hackarainen.

Vuosi 1565: (no 4671 s.82) Oulunsuu: Michell Ollsson 11 pannin maa, Michell Persson 4 pannin maa ja Michell Persson 5 pannin maa.

Vuosi 1565: (no 4677 s.72) Oulunsuu: Michell Ollsson 7,5 pannin maa, Michell Persson 4 pannin maa: voiverot 5 naulaa ja 6 naulaa sekä Michell Persson 16 pannin maa.

Vuosi 1565: (no 4678 s.32) Papinverot Oulunsuu: Michell Olsson, Michel Poutia, Michell Persson ohraa 1 nelikko ja Michell Kaupisson.

Vuosi 1566: (no 4686 s.80 - s.81) Oulunsuu: Michel Ollsson 11,5 pannin maa, Michell Persson 4 pannin maa: voiverot 5 naulaa ja 6 naulaa, Michell Pasy 4 pannin maa: voiverot 3 naulaa ja 4 naulaa sekä Michell Kaupisson 46 pannin maa.
Papinveroissa (no 4687 s.6 - s.7) Oulunsuu: Michell Olsson, Michell Poutia, Michell Kaupisson ja Michell Persson!

Vuosi 1567: (no 4694 s.78) Oulunsuu: Michel Pasoy 4 pannin maa: voiverot 5 naulaa ja 9 naulaa, Mats Michellsson 16 pannin maa, Michell Olsson 11,5 pannin maa: voiverot 6 naulaa ja 4 naulaa, Michell Olsson 4 pannin maa: voiverot 4 naulaa ja 5 naulaa, Michell Jopsson 46 pannin maa.

Vuosi 1567: (no 4695 s.39 ). Papinverot Oulunsuu: Michel Passon ohraa 1/2 span. Limingan pitäjästä löytyi myös Henrik Perkele (no 4695 s.35).

Vuosi 1568: (no 4702 s.81) Oulunsuu: Michel Pason 4 pannin maa: voiverot 5 naulaa ja 4 naulaa, Michell Olsson 4 pannin maa: voiverot 5 naulaa ja 5 naulaa.

Vuosi 1568: (no 4703) Oulunsuu: Michel Pasaine Huurre- Vahtola: Oulujokilaakson historia s.101. Hyvin selkeä teksti verotilien kopiossa! Sieltä löytyivät mm. Michell Kaupsson, Michel Poutia, Michel Olsson, Mats Michelsson ja Olof Taskinen.

Vuosi 1569: (no 4711 s.84-s.85). Oulunsuu: Michell Olsson 11,5 pannin maa, Michell Olsson 4 pannin maa ja voiverot 4 naulaa ja 5 naulaa sekä Michell Jobsson 46 pannin maa. (s.85) Michell Pasoy 5,5 pannin maa: voiverot 4 naulaa ja 5 naulaa.

Vuosi 1570: (no 4717) s. 75 -s.77 Oulunsuu: Michel Pasoy 5,5 pannin maa, voiverot 5 naulaa ja 4 naulaa, Michell Olssoon 11,5 pannin maa, Michell Olsson 4 pannin maa, Michell Jopsson 46 pannin maa sekä Mats Michelsson 18 pannin maa. Lautamies oli Michell Cauppinen!

Vuosi 1572: (no 4736) s. 84 Oulunsuu: Michel Pasoine 5,5 pannin maa, 5 lehmää. Oulusuusta löytyivät myös Michell Olsson 11,5 pannin maa, Michell Persson 4 pannin maa ja 3 lehmää ja Caupi Hasu.

Vuosi 1573: (no 4742) s. 73 Oulunsuusta löytyi mm. Mats Michelsson 18 pannin maa 10 lehmää, Michel Jopsson 14 pannin maa 6 lehmää, Michel Persson 4 pannin maa 3 lehmää, Michel Olsson 11,5 pannin maa 0 lehmää, Povall Michellsson 5,5 pannin maa 8 lehmää ja Mats Michelsson 18 pannin maa 10 lehmää. Michel Pasoista ei enää löytynyt! Nyt Povall Michelssonilla "saman kokoinen" tila sekä vielä vuonna 1577, mutta lehmiä oli silloin vain 5 (no 4748 s.71)!

Vuosi 1573: (no 4739 s.88) Oulujärven Erämaa (Paltamo tai Kajaani) käräjät: Sakot 40 mrk Anders Pasonen läheisissä suhteissa leski Elinin kanssa. Anders saattoi olla väärin kirjattu Anders Pussinen, mutta kovin kaukana nämä sukunimet ovat ääntämisen perusteella toisistaan!

Vuosi 1574: (no 4739) s. 70 Oulunsuu: mm. Povall Michellsson, Mats Michellsson 18 pannin maa, Michell Jopsson 24 pannin maa, Michel Persson 4 pannin maa ja 3 lehmää sekä Michel Olsson 11,5 pannin maa ja Michel Poutia.


Vuosi 1576: (no 4747) sivu 96 Oulujärvi Melalax: Jöns Passainen, Mats Leskinen ym. Jöns kymmenysverona veroina ruista, joten hän viljeli maata. Jöns Passsaista oli alettu verottaa 1576, joten hän ilmeisesti asui siellä jo 3 vuotta aikaisemmin. Huonemiehistä löytyi Hen Pasainen (no 4746 s.124), jonka vero oli 1,5 äyriä.

Vuosi 1577: (no 4748) s.83 Melalax : Jöns Pasainen, jonka jousiluku oli 1. Oulujärven Erämaan huonemiehiin oli kirjattu Povall Pasainen. jonka vero oli 10 äyriä ja asuinpaikka Kienon (ehkä Kiannon tai Kiehimän) suu (no 6748 s.167)

Vuosi 1577: (no 4749)
sivu 95 Oulujärvi Melalax: Jöns Passainen. Varsinaiselle verolle vuonna 1577. Samalla kertaa myös P Loickanen, Eskill Leskinen, ja Henrik Haverinen. Pasasen jousiluku oli 1. Ilmeisesti Juvalta oli muuttanut Paijärvelle Anders Kupsa, jonka talo poltettu 1579.
Huom! Uudistilallisilla oli 3 vuoden verovapaus, joten Jöns saattoi olla Melalahdessa ainakin jo vuonna 1573. Vuosi 1568 Oulujärven käräjät: sakot Jöns Persson Melalax (no 4704 s.59)! Kustaa Vaasan aikaan pakkosiirrettiin noin 1551-52 Savosta asukkaita Oulujärven ympäristöön, joten Jöns saattoi olla Joroisista.

Vuosi 1578: (no 4752)
sivu 95 Oulujärvi Melalax: Jöns Passainen, Mats Leskinen ym. Ryssät polttaneet talot vuonna 1578. Jöns kuitenkin maksoi ruiskymmenyksiä, joten hän lienee jäänyt henkiin! Lyhyeksi jäi Jönssin asuminen Melalahdessa.

Vuosi 1579: (no 4756)
sivu 81 Oulujärvi Melalax: Jöns Pasanen, Mats Leskinen ym.

Vuosi 1580: (no 4758)
sivu 77 Oulujärvi Melalax: Jöns Pasainen, Mats Leskinen, Jesper Itkoinen ym. Ryssien hävittämiä taloja paljon. Itkosia Leppävirralla!

Vuosi 1581: (no 4761)
sivu 77 Oulujärvi Melalax: Jöns Pasainen, Mats Leskinen, Lars Parviainen ym. Talot ryssien polttamat.

Vuosi 1583: (no 4767)
sivu 83 Oulujärvi Melalax: Jöns Pasanen, Mats Leskinen, Eskell Leskinen ym. Talot ryssien polttamat. Sitten Jöns katoaa. Oulujärven tienoilla sekä pohjoispuolella hyvin vähän verotettavia taloja.


Vuosi 1593: (no 4800)
sivu 64 Oulunsuu: Olof Rautia, talo ryssien hävittämä 7 muun talon ohella.

Vuosi 1594: (no 4806)
sivu 84 Törnävä: Påval Persson, Eric Persson.

Vuosi 1595 Oulunsuu: Lasse Pasanen. Lähde: Vahtola/ Oulujokilaakson historia sivu 191.
Tarkistus: (no 4801A) sivu 84 kymmenysverot Oulunsuu: Cadrin Pasoin maksoi vain ohraa 1/2 span.
Oulunsuuhun oli jo useiden vuosien ajan kirjattu Cadrin-leski, joka kuitenkin näkyi vielä samalla sivulla kuin Pasonen!

Tiedon hakua muilta vuosilta: Oulunsuussa, Oulunsalossa ja myös Iijoen sekä Kiimingin tienoilla suurin osa taloista oli "ryssien" polttamia vuosina 1591 ja 1592. Oulunsuusta mainittakoon Eric Perssonin, Thomas Larssonin ja Mats Ollsonin tilat. Olof Rautian tila ei ollut tässä luettelossa. Myös Siikajoen alueella mm. Piippolassa ja Pulkkilassa oli paljon "ryssien" polttamia taloja

Rovaniemen historian/Ahvenainen mukaan Vienanmeren Solovetskin luostarin voivodi Grigori Volkonski hyökkäsi ehkä 600 - 3000 ratsumiehen voimin Pohjanmaalle. Tuhotyöt aloitettiin Oulun tienoilla 24. tammikuuta 1592. Oulun 1500 miehen suuruinen varuskunta ei tehnyt mitään. Palkkansa he kuitenkin osasivat linnaleirien aikaan nylkeä tai ryöstää talonpojilta kohtuuttomassa määrin. Hävitysretket ulottuivat siis myös kauas Oulusta, esimerkiksi Kiiminkiin.

Vuosi 1591 Oulunsuu: mm. Lars Olsson, Eric Persson ja Mats Ollsson. Tyrnävällä veroa maksoi Eric Persson ja Laitasaaressa Lars Persson.
Vuosi 1592 Oulunsuu: mm. Mats Michelsson, Eric Pehrsson, Lars Nilsson, Lars Ollsson ja Lars Hendersson. Laitasaaressa edelleen Lasse Pehrsson.
Vuosi 1593 Oulunsuu: mm. Lasse Nilsson (talo hävitetty), Lasse Hindersson, Lars Olsson, Lassi Andersson, 1/3 Eric Pehrsson, 2/3 Eric Pehrsson, Simon Caupsson, Olof Caupsson. Olof Rautio autio (ryssät) ja Michel Rautio autio, Mats Kurki sekä Lasse Pehrsson (lienee kuitenkin verotettu Laitasaareen?). Osa tiedoista manttaaliveroista!
Vuosi 1594 Oulunsuu: mm. 1/2 Eric Persson, Lars Hindersson, Lars Nilsson, Kaup Michelsson, Mats Andersson, Mats Kurki. Mats Michelsson. Tyrnävä: Påvall Persson ja Anders Pehrsson. Kymmenyksistä Tyrnävältä löytyi Eric Pehrsson, Oulunsuusta mm. Mats Andersson ja Mats Eskillsson.
Vuosi 1595 kymmenysvero Oulunsuu: mm. Lars Olsson, Lars Hendersson, Lars Nilsson, Lasse Andersson, Mats Michelsson, Mats Eskillsson ja Mats Kurki.
Vuotuinen vero Oulunsuu: Lars Olsson, Lars Nilsson, Lars Hendersson, Mats Andersson, Olof Rautia, 1/2 Eric Persson ja 1/2 Thomas Persson. Kaksi viimeksi mainittua autioina (veronmaksukyvyttömiä).
Vuosi 1599 Oulunsuu: mm. 1/3 Lars Hindersson, 1/3 Lars Andersson, 1/4 Eric Persson, 2/3 Eric Persson (toinen), 1/3 Eric Michelsson, Mats Andersson. Kymmenyksistä löytyy vielä Mats Michelsson, Lasse Nilsson, Lasse Hindersson ja Lars Andersson. Laitasaari: Mats Tomberinen, Henric Halonen, Henric Hackarainen ja Peder Kolemainen. Tomperisia, Kolehmaisia ja Halosia asui Joroisissa.

Vuosi 1598: (no 4811) Oulunsuu
sivu 10 : Simon Caupsson, Eric Persson, Lasse Hindersson, Lasse Nilsson, Mats Nilsson ym.
Huom! Eric Pehrsson lienee ollut sama, joka 1640-luvulla mainitaan kapteeniksi "capten".
Vuosi 1598: (no 4812) kymmenysvero
sivu 18 Törnävä: Poval Erichsson vero ruis 1 kappa, ohra 1/2 span.
sivu 22 Oulunsuu: Lass Pasainen ei maksanut viljaveroa. Oulunsuu kuului Liminkaan.
sivu 28 Mangila: Påvall Ersson maksoi ruista 1/2 span ja ohraa 1/2 span.
Huom! Per Luttinen asui jo Lamunkylässä. Nilsiään Luttiset tulivat myöhemmin!

Vuosi 1599: (no 4816A) ruis ja ohravero Länsi-Pohja
sivu 4 Kuckola: Per Baswe huonemies. Tässä myös Karunka, Kakama ym. Karungin ja Kukkolan välillä Torniojoen rantaan valtatieltä johtaa nykyisin Pasulantie!
Kuckolassa oli Perin lisäksi vain muutama sukunimellä varustettu henkilö, joista mainittakoon
Jöns Kouri ja Olof Packanen. Ruåtsin puolella ei tietenkään käytetty sukunimiä. Mycket klokt?!
sivu 62 Oulunsuu: Lars Michellsson, Lars Andersson, Lars Hendersson, mutta ei Lars Pasaista Lars oli Michelsson!
sivu 73 Törnävä: 1/2 Påval Eriksson.
sivu 73 Iin kylä: 1/2 Michell Matsson.
sivu 125 Oulunsuu: Lasse Matsson, huonemies.
Vuosi 1599 (no 4815)
sivu 15 Oulunsuu: Lasse Nilsson, Lasse Andersson, Mats Michelsson, Mats Andersson, Mats Påvalsson ym.
sivu 25 Mangila: Poval Ersson.

Vuosi 1600: (no 4819) veomanttaalit
sivu 64 Salo Mangila: Poval Ersson.
sivu 72 Oulunsuu: Mats (Michelsson) Paasoinen ohraa 1/2 span.
sivu 73 Oulunsuu: Lasse (Michelsson) Pasainen uudistilallinen 1/2 span.
sivu 71 Oulunsuu: myös Philpus Ericsson, Mats Nilsson, Mats Anderson, Lass Nilsson,
Lass Andersson, Lass Hendersson ym.

Huom.!
Mats ja Lasse Pasainen olivat todennäköisesti edellä mainitut Mats Michellsson ja Lars Michellsson (Pasanen) eli vuonna 1568 löytyvän Michel Pasasen poikia. Isä Michel oli joko Perin tai Oloffin poika Joroisista! Kiimingin Michell saattoi olla näiden veli!

Vuosi 1601: (no 4822) papinverot
sivu 77 Oulunsuu: Mats Paasoine, 1/2 span.
sivu 77 Oulunsuu: Lasse Pasainen, 1 span. Eräs mahdollinen Wuotjärven Pasasten esi-isä!
Pohjanmaan suunnalta muutti väkeä mm. Pohjois-Karjalaan! Siellä esimerkiksi sukunimet Sipola,
Manginen, Piippoinen, Keräinen ja Tuira viittaavat selvästi Oulun lähettyville.
sivu 76 Oulunsuu: Carin Hasula! Ryssät olivat hävittäneet täysin Sotkajärven!
sivu 83 Kiiminki: Michell Michellsson (myöhemmin Paasoi), 1/4 span.Kiimingissä myös Påll Hyttinen!
Michell lienee asunut Ylikiimingistä koilliseen Kortesuon eteläpuolella, jossa kartan mukaan on
Paasoperän kylä. Piippolassa Per Jönsson Leskinen! Leskisiä siirtyi myös Pyhäjärvelle ja Kiiminkiin.

Huom.! Missään en ole nähnyt tietoa, kenen poikia olivat Lassi Pasanen ja Mats Paasoinen! Vuonna 1595 Cadrin aikáan Oulunsuuhun oli merkitty Lasse Nilsson, Lasse Hendersson ja Lars Andersson. Kylässä veroa maksoivat myös Philpus Christersson, Eric Persson, Mats Michelsson, Mats Andersson, Mats Eskilsson ja Mats Kurkinen. Philpus Christersson oli merkitty kylään ainakin jo vuonna 1590.

Vuosi 1602: (no 4833) papinveroja
sivu 38 Oulunsuu: Maatz Paasoinen ruis 1/2 span, ohra 0 span.
Matilla on ehkä ollut "venyttelevä" puhetyyli.
sivu 38 Oulunsuu: Lasse Pasainen , ei papin kymmenyksiä!
sivu 45 Mangila: Påvall Ersson.

Vuosi 1604: (no 4844) papinverot
sivu 17 Oulunsuu: Matz Paasaine vero 1/2 span ja toinen!
sivu 17 Oulunsuu: Matz Paasaine vero 1 1/2 span. Olisiko tämä Lasse?!

Vuosi 1606: (no 4850). Oulussa monilla sukunimet!
sivu 79 Oulunsuu: Erich Pasoinen maksoi autioveroa. Tarkistus: Oli Päsonen.

Vuosi 1608: (no 4860)
sivu 30 Liminga Oulunsuu: Las Pasainen vuonna 1607 ottanut haltuunsa herra Henrichin torpan!
Lassen tila lienee sijainnut Oulujoen pohjoisrannalla noin 10 km Oulusta itään nykyisessä Paasossa.
Vuosi 1608: (no 4861 A)
sivu 68 Oulunsuu: 1/4 Las Pasanen niitty 1 kuorma. Uudisasukas 1607 (autio)
sivu 84 Kiiminki: Michel Michelsson Pasoi , uudisasukas 4 vuotta.

Huom! Oulujokilaakson historian/ Vahtola mukaan seudun pappina toimi vuodesta 1575
alkaen Herra Henric Lithovius, joka vielä vuonna 1600 nuijasodan jälkeen osallistui Linköpingin
valtiopäiville. Lassen tila siis kuului aikaisemmin Lithoviukselle. Lithoviuksia toimi myöhemminkin pappeina Limingassa. Heillä oli tila mm. Tyrnävällä. Myös muutaman kymmenysluettelon perässä näkyy allekirjoittaja Limingan kirkkoherra Henrici!

Vuosi 1609: (no 4863) papinverot
sivu 84 Oulunsuu: Mats Pasoine, ruis 1/2 span, ohra 1 span.
sivu 84 Oulunsuu: Lasse Pasaine sama vero. Kylässä myös Poval Taskinen!
sivu 91 Kiiminki: Michell Paasoi vero vuodelta 1607 1/2 span.

Vuosi 1612: (no 4878). Oulussa monilla sukunimet!
sivu 39 Oulunsuu: 1/4 Lars Pasainen verolla.
sivu 50 Kiiminki: 1/4 Mickel Mickelsson, uudistila. Seudulla ryssien hävittämiä tiloja!

Vuosi 1615: (no 4903)
sivu 118 Oulunsuu: Lasse Pasainen. Vero ruista 1/2 span, ohraa 1 span.
sivu 128 Kiiminki: Michell Paasoi. Veroina ruista 1/2 span, ohraa 0 span.

Vuosi 1618: (no 4921). Oulunpitäjässä lähes kaikilla sukunimet!
sivu 24 Mangila: Påwall Ericsson. Törnävällä vain muutama sukunimi!
sivu 35 Oulunsuu: 1/4 Lars Paasoinen. Veroina rahaa. Ii:ssä muutama sukunimi!

Vuosi 1619: (no 4929)
sivu 11 Oulunsuu: Lars Passainen. kymmenyksinä rahaa 1 äyri, 1 heinäkuorma.
sivu 29 Törnävä: 2/3 Påvall Eriksson, autio.

Vuosi 1619-1620: (no 4935)
sivu 13 Oulunsuu: 1/4 Lars Pasoinen . Veroina rahaa ja 1 kuorma heinää.
sivu 24 Törnävä: 2/3 Påwall Eriksson.
sivu 81 Oulunsuu: Lars Pasainen : kymmenysveroina ruis 6 kappaa, ohra 6 kappaa.
sivu 81 Oulunsuu: Mats Pasoi: kymmenysveroina ruis 1 kappa, ohra 2 kappaa. Kylässä myös Lars Kurki.

Vuosi 1620: (no 4937)
sivu 78 Törnävä: 1/3 Påwall Ersson.
sivu 83 Kiantajärvi: 1/6 Powall Pasainen. Teksti selkeä. Oli jo vuonna 1577 (edellä). Myöhemmin nimi on usein epäselvä: Påvall Pesiä, Pasuinen ym. Ehkä Povelin sukua asui noin 10 km Ristijärveltä pohjoiseen, josta nytkin löytyy valtatie 5:stä itään haarautuva Paasoniemen tie! Paasoniemi sijaitsee rautatien lähellä kapean metsäisen mäkien reunustaman Pienen Pyhännän rannalla. Tähän järveen tulee vesireitti idästä Ison Pyhännän kautta. Kiantajärvi sijaitsee Suomussalmen pohjoispuolella.
sivu 88 Oulunsuu: 1/4 Lasse Pasåinen. 1/2 Hindrich Påsanen!

Vuosi 1623: (no 4947) papinveroja
sivu 63 Oulunsuu: Lasse Pasaine ruis 2 span, ohra 1 span.
sivu 68 Oulujärven pitäjä Mainua: Mats Pasainen ohra 1 span.
sivu 75 Yläkiiminki: Michel Pasoi ruis 1 cap, ohra 3 cap.
sivu 75 Alakiiminki: Påwall Paaso ruis 1 cap, ohra 1 span 3 cap.

Huom.! Kiimingin Paason sukua siirtyi ilmeisesti jossain vaiheessa pohjoisemmaksi Ranuan koillispuolelle Simojärven alueelle. Kartan mukaan järven keskiosaan laskee idästä Paasonjärvestä pieni Paasonjoki. Kimminkijoelta sinne pääsee jokireittejä pitkin, kun ylittää pari lyhyttä kannasta!

Vuosi 1624: (no 4950 a)
sivu 111 Oulunsuu: 1/2 Lars Passainen.
sivu 111 Oulunsuu: 1/3 Mats Pasoi.
Vuosi 1624: (no 4952 A)
sivu 123 Mangila: Thomas Pålsson.
sivu 154 Törnävä: Thomas Hendersson.
sivu 172 Oulunsuu: Lasse Pasasen autio viljelee Bertill Bertillsson. (Ehkä Mats Pasasen!).
sivu 172 Oulunsuu: Lars Pasainen maan laadut verotukseen: multamaa, punahietamaa, kivinen maa, heinämaa.
sivu 191 Yläkiiminki: Michell Michelsson.

Vuosi 1626: (no 4958) papinkymmenykset
sivu 50 Utajärvi: Per Pasainen (selkeä) ohra 5 kappaa. Ei myllytullissa!
sivu 51 Oulunsuu: Lars Pasanen, ruis 1 span, ohra 1/2 span.
sivu 54 Mainua: Mats Pasainen ruis 6 cap, ohra 4 cap.
Vuosi 1626-27 (no 4959 a) myllytulli:
sivu 37 Oulunsuu: Larss Passainen monenlaista viljaveroa.
sivu 40 Mainua: Mats Pasainen, kohtalainen viljavero.
sivu 47 Yläkiiminki: Michel Pasai, viljavero kohtalainen.
Karja ja kylvö: vuosi 1626 (no 4959 a)
sivu 29 Mangila: Thomas Pålsson.
sivu 35 Törnävä: Thomas Eriksson. Myös Thomas Hendersson.
sivu 42 Mainua: Mats Pasainen: 2 lehmää, 3 lammasta, 2 vuonaa, kylvö 2 span. Ei hevosta!
sivu 52 Oulunsuu: Lars Pasainen: tamma, 5 lehmää, 3 hiehoa, 7 lammasta, sika ym. kylvö 2 tynnyriä.
sivu 52 Oulunsuu: Matz Pasoi: 2 lehmää, 1 hieho, lammas ja vuona, kylvö 8 kappaa.
sivu 57 Alakiiminki: Påål Pasoi: varsa, 6 lehmää, 1 mulli, 5 lammasta, 3 vuonaa, kylvö 1,5 tynnyriä.
sivu 58 Yläkiiminki: Michel Pasoi: tamma, 7 lehmää, 1 hieho, 2 mullia, 9 lammasta, 5 vuonaa, kylvö 2 tynnyriä.

Vuosi 1629: (no 4964 A) veroluettelo
Veroluetelossa: ruista, maltaita, ohraa, ruis ja ohra ja sekoitettua ohraa.
sivu 9 Yläkiiminki: Michell Paasoi. Vero 5,7,3,5,5.
sivu 12 Oulunsuu: Lars Pasaine. Vero: 1,1,?,3,8.
Sivu 12 Oulunsuu: Erik Persson. Kapteenin tila, verovapaus.
Sivu 15 Mainua: Matz Pasaine. Vero 2,1,1,1,1. Mainua sijaitsee Oulujärven eteläpuolella.
Sivu 19 Vuokijärvi: Poval Pasoi köyhä huonemies.
Sivu 22 Törnävä: Thomas Ersson. Vero 2,1,2,1,3.
Sivu 30 Mangila: Thomas Pållsson. Vero 1,1,3,3,6.
Karja ja kylvö: (no 4964 B)
Sivu 64 Alakiiminki: Pål Pasoi , tamma, 4 lehmää, 3 lammasta ym. , kylvö 1,5 tynnyriä.
Sivu 66 Yläkiiminki: Michel Pasoi, hevonen, 3 lehmää, 5 lammasta ym. , kylvö 2 tynnyriä.
Sivu 66 Michell Hendersson , hevonen, 2 lehmää, lammas, kylvö 1 tynnyri (myös Michel Bertelson!).
Sivu 92 Mangila: Thomas Pålsson, tamma, 4 lehmää ym. kylvö 1,5 tynnyriä. Perheessä 2 aikuista.
Sivu 96 Törnävä: Thomas Paaså, tamma, 3 lehmää, 2 lammsta ym-, kylvö 32 kappaa?
Sivu 106 Vuokijärvi: Povall Pasoi, lehmä, ei kylvöä. Kuului Kajaaninpitäjään.
Sivu 108 Mainua ja Lehtovaara: Mats Pasainen, varsa, lehmä, lammas, kylvö 1/4 tynnyriä.

Vuosi 1652 Kajaanin läänin talvikäräjät: Henrik Tolonen Koutaniemi (Kutoniemi) aikoi ottaa autiotilan Majanojalta (lienee Mainualla). Tilan peltojen sanottiin olevan kelvottomia (odugelig). Majanojan asukkaat eivä kuitenkaan katsoneet hyvällä Tolosen tunkeutumista heidän yksityisille tiluksilleen. Tolosen tulisi muuttaa yleiseen metsään. Saman vuoden kesäkäräjillä (s.1) käsiteltiin taas Tolosen tilajuttua. Hän lienee pystyttänyt talon. Tilalla oli aikaisemmin asunut Mats Pasainen . Kauppa sai lainhuudot, mutta tilankäyttö - ja haltintaoikeuden Tolonen antoi Henrik Antikaiselle. Samoilla kesäkäräjillä (s.2) Henrik Tuliajnen Vuokista sai nimiinsä autiotilan. Sen entinen omistaja oli ollut Povell (Persson) Paso, joka oli 15 vuotta sitten (1636) jättänyt sen autioksi. Vuokijärvi sijaitsee Suomussalmen itäpuolella. Ristijärvellä oli jo oma kappalainen Johan Mathias Antilius. Sotkamon kirkkoherran viran sai juuri Ericus Andrea Cajanus.

Huom! Oulujokilaakson historian/ Vahtola mukaan Tyrnävän asukkaat olivat lähtöisin Oulujokilaaksosta tai Siikajoelta. Sisällysluettelon mukaan sivulta 185 (Tyrnävä) piti löytyä Mikko Pasanen, mutta sitä ei löytynyt! Kirjan mukaan 1700-luvun alussa Tyrnävän Paasola jakaantui Paasoksi ja Pasaseksi.

Vuosi 1631: (no 4966) vuotuinen vero rahana, viljana ja rahasumma lopussa.
Sivu 14 Etelä Ii: 1/4 Mats Andersson 1:28:7 daler.
Sivu 16 Kiiminki: 1/2 Povall Philipsson 3:24:14 daler. Myös Paasoi Pelekoin!
Sivu 16 Yläkiiminki: 1/4 Michell Pasoi 1:28:7 daler.

Vuosi 1632: (no 4969) vuotuinen vero rahana, viljana ja rahasumma lopussa. Selkeä!
Sivu 36 Mangila: 1/4 Thomas Pålsson 2:0:10 daler.
Sivu 41 Törnävä: 1/3 Thomas Pasoi 3:7:11 daler. Rutiköyhien luettelossa. Vain osalla sukunimet!
Sivu 48 Utajärvi: 1/4 Per Pasainen 4 daler, autio. Kylässä puolet köyhiä tai autioita. Oliko katovuosi!
Sivu 51 Oulunsuu: 1/2 Lars Pasanen 4:0:9 daler. Verona myös tervaa.
Sivu 51 Oulunsuu: verovapaa Erik Pedersson. 8:0:9 daler kuitenkin.
Sivu 65 Karialankylä: 1/3 Mats Passoi 2:16:10 daler.
Sivu 67 Yläkiiminki: 1/4 Michell Paasoi 1:28:7 daler.
Sivu 68 AlaKiiminki: 1/4 Mats Påssöoi 1:28:7 daler, rutiköyhä.
Sivu 68 Alakiiminki: 1/3 Poval Philipsson 2:16:10 daler.

Vuosi 1634: (no 4971) vuotuinen vero rahana, viljana ja rahasumma lopussa. Siisti!
Sivu 36 Mangila. -
Sivu 41 Törnävä: 1/3 Thomas Pasoi 3:7:11 daler, rutiköyhien luettelossa.
Sivu 47 Utajärvi: 1/4 Per Pasanen 4 daler, autio. Lähes kaikki köyhiä!
Sivu 50 Oulunsuu: 1/2 Lars Pasanen 4:0:9 daler.
Sivu 50 Oulunsuu: 1/3(?!) Eric Pedersson. Verovapaus 8:0:16 daler.
Sivu 71 Ii Karialankylä: 1/3 Mats Pasoi 1:28:7 daler, verohelpotus. Puolet kylässä köyhiä.
Sivu 73 YläKiiminki: 1/4 Michel Pasoi 1:28:7, verohelpotus. Lähes puolet kylässä köyhiä.
Sivu 74 Alakiiminki: 1/4 Mats Pasoi, rutiköyhä. Kylässä myös 1/3 Pol Philpsson.
Huom.! Hiskistä löytyy Iin - ja Kiimingin pitäjästä paljon Pasoja/Paasoja. Vanha sukunimi oli siis Pasoi.

Vuosi 1635: (no 9098) Lähinnä vain savolaisilla näytti olevan sukunimia; ei kuitenkaan aina!
sivu 52 Salonpitäjä Mangila: 1/4 Thomas Pållsson.
sivu 60 Liminka Törnävä: 1/3 Thomas Pasoi ; rutiköyhä, joka kuitenkin maksoi vero 5 äyrinosaa.
sivu 75 Oulu Oulunsuu: 1/2 Lars Pasainen maksoi veroina rahaa, viljaa, voita, kalaa ym.
sivu 84 Ii Kållaja: 2/3 Matz Pasoi rutiköyhä; maksoi kuitenkin veroja 5:0:0 daler
sivu 87 Ii Ylikiiminki: 1/4 Mickiell Pasai. Vero 1:28:0 daler.
sivu 98 Kajaaninpitäjä: Mainua : Mats Pasoinen (selkeä). Vero 1:29:12 daler.
sivu 98 Hyrynsalmi: 1/8 Påll Pasiu (Paso) tila autio. Maksoi kuitenkin veroa 1:0:6 daler. Ollut vuosikausia alueella! Asuinpaikka lienee ollut muutama kilometri Ristijärven kirkonkylän pohjoipuolella, jossa nykyisen viitostien varella näkyy ilmeisesti häneen liittyvä tie (Paasiolantie tms)
Sotkamo Jormasjärvi : 1/4 Per Pasoinen (myöhemmin Pesonen), maksoi autioveroa 1:20:12 daler.
sivu 101 Sotkamo Witsamoi: 1/4 Anders Pasoinen. Veroa 1:20:12 daler, voita, kalaa ym. (myöhemmin Pesonen).
sivu 101 Sotkamo Witzamoi: Mons Pasoin (myöhemmin Pesonen).

Vuosi 1651 Kajaaninläänin kesäkäräjillä (s.2) Henrik Tuliajnen Vuokista sai nimiinsä autiotilan. Sen entinen omistaja oli ollut Povell (Persson) Paso, joka oli 15 vuotta sitten (1636) jättänyt sen autioksi. Asiaa kästeltiin vielä myöhemmin, jolloin Povellin isäksi oli mainittu Per. Vuokijärvi sijaitsee Suomussalmen itäpuolella. Ristijärvellä oli jo oma kappalainen ohan Mathias Antilius. Sotkamon kirkkoherran viran sai juuri Ericus Andrea Cajanus.

Vuosi 1636: (no 9101). Lähinnä vain savolaisilla näytti olevan sukunimia; ei aina.
sivu 215 Mangila: Thomas Pålsson. Tamma, 4 lehmää, härkä ja hieho.
sivu 219 Törnävä: Thomas Paaso . Lehmä
sivu 228 Oulunsuu: Lars Pasainen. Hevonen, 2 lehmää, hieho, lammas ja vuona.
sivu 228 Oulunsuu: Caup Ericsson ja captain Eric Persson. Verovapaus kuninkaan kirjeen perusteella.
sivu 233 Ylikiiminki: Michel Pasoi. Hevonen, 5 lehmää, 2 hiehoa, 4 lammasta, 4 vuonaa.
sivu 233 Alakiiminki: Påwall Passo. Hevonen, varsa, 6 lehmää, 2 hiehoa, 4 lammasta, 3 vuonaa
sivu 233 Karialankylä: Madz Pasoi. Hevonen, lehmä, hieho.
sivu 263 Mangila: Thomas Pålsson. kylvö 2 tynnyriä. Pippola: Jöns Leskelä: 2 tynnyriä.
sivu 266 Törnävä: Thomas Paaso. Kylvö 2:2 tynnyriä.

Vuosi 1637-1639: (no 9104) löytyy vähän tietoa Pohjois-Pohjanmaalta.

Vuosi 1641: (no 9109?) manttaaleja
sivu 14 Etelä Ii: Michell Pasoy, vaimo ja joku muu
sivu 14 Eteläkiiminki: Mickell Payssoy (tai Paykoy) yksin.
sivu 15 Eteläkiiminki: Mattz Passåy yksin.
sivu 18 Etelä-Ii: Mickell Pasoy, varsa, 2 lehmää ja lammasta, kylvö 1/2 tyn.
sivu 16 Yläkiiminki: Mickell Pasoy, 4 lehmää, 2 nuorta, 3 lammasta, 2 vuonaa ym.
sivu 44 Oulunsuu: Caup Pasåi, ei karjaa, kylvö 1 tynnyri. Tila capten Erik Peterssonin, kanssa, jolla 2 renkiä ja 2 piikaa.
sivu 64 Mangila: Thomas Pollson ja vaimo, tamma, 4 lehmää, 2 hiehoa, 3 lammasta ym.
sivu 243 Etelä-Ii: Michell Paasoi yksin, 1/3 veromarkan tilalla ehkä myös Jacob Thomasson ja tytär?
sivu 249 Ylikiiminki: 1/4 Michell Michellssson. Oulunsalossa: Philpus Matsson!
sivu 249 Oulunsuu: rouva Kharin captenskan Karhula sekä Caup Paassåi ja vaimo Rauteala . Verovapaus.
Kylässä verolla myös Henrik Henriksson Kurkinen!
sivu 263 Törnävä: Erich Paasoi Pasoila ja vaimo sekä tytär.
vuosi 1641 sivu 358 Ala-Tårnio Karunge: vaimo Brita (Pedersdotter Peesia vuonna 1656)
Karungissa verotettiin vuonna 1656 myös Kristopher Pederssonia ja Peder Pederssonia vuonna 1656.
Kristopher esiintyi kylässä myös vuonna 1641.

Vuosi 1642: (no 9113)
sivu 336 Etelä-Ii: Michell Paasoi, vaimo ja joku muu
sivu 349 Oulunsuu: Caup Paasåi ja vaimo, kylässä asui myös Philpus Matsson!
sivu 356 Mangila: Thomas Pållsson ja vaimo.

Vuosi 1643-1644: (no 9115)
sivu 295 Etelä-Ii: Michell Paasso ja vaimo
sivu 304 Oulunsuu: Caup Paasoi ja vaimo sekä rouva Carin captenskan , jolla 2 renkiä ja piika.
sivu 311 Mangila:Thomas Polsson ja vaimo
.
Vuosi 1644: (no 9117 selkeä teksti!
sivu 258 Etelä Ii: Michell Paasåy ja vaimo
sivu 270 Oulunsuu: Caup Paasoi ja vaimo, rouva Karin captenskan, jolla 2 renkiä ja piika. Tila 1 veromarkkaa.
Yhteistila oli Oulunsuun suurimpia. Kylässä myös Philpus Matssonin vaimo.
sivu 276 Törnävä: Erik Paaso yksin. Kylässä myös Philpus Matsson.
sivu 278 Mangila:Thomas Pålsson.

Vuosi 1645: (no 9120)
sivu 392 Mangila: Thomas Pållsson.
sivu 298 Törnävä: Erich Paaso ja vaimo.
sivu 313 Oulunsuu: 1/4 Caup Passoisen vaimo. Kylässä myös Caup Andersson.
sivu 419 Etelä Ii: Michell Paassoi ja vaimo. Perässä Gertrud Ollsdotter sekä poika ja puoliso.
Näiden jälkeen oli kirjattu Paasoi obo! eli Pasoit asuivat.

Vuosi 1647: (no 9125)
sivu 275 Etelä Ii: 3/4 Michel Matsson Paasoi.
sivu 276 Ylikiiminki 1/4 Michel Michelsson Paasoi.
sivu 283 Oulunsuu: 1/4 Per Larsson Passala.
sivu 286 Törnävä: 3/4 Erik Eriksson Rautiala. Rautiala myös Oulunsuussa!
myllytulli:
sivu 314 Pohjois Ii: Mats Hindersson yksin.
sivu 315 Etelä-Ii: Michell Paaso yksin.
sivu 316 Yläkiiminki: 1/4 Michel Pöyköin (Pöyskö) poika!
sivu 319 Ii Kollaja: Erik Pöykö (Pöyskö).
sivu 334 Oulunsuu: Philpus Matsson ja vaimo.
sivu 335 Oulunsuu: Caup Passåi ja vaimo.
sivu 335 Oulunsuu: Mats Eriksson ja vaimo.
sivu 342 Törnävä: Erik Eriksson.
sivu 342 Törnävä: Erik Paassai ja vaimo.
sivu 350 Mangila: 1/3 Thomas Pålsson ja vaimo.


Vuosi 1649: (no 9129)
sivu 435 Etelä-Kalajoki: Gertrud Clemetsdotter Passila. Myöhemmin Passiloita enemmän!
sivu 448 Pyhäjoki Upperi: Anders Simonsson ja Mårten Matsson Påsola; oikea sukunimi Pissilä.
sivu 525 Mangila: Thomas Påhlsson (sukunimet puuttuivat lähes kaikkialla!).
sivu 529 Liminka Törnävä: Eric Pasoi maksoi veroina ruista ja ohraa.
sivu 533 Oulunsuu: Philpus Paassåi maksoi veroina ruista ja ohraa.
sivu 541 -> Kiiminki, josta sukunimet puuttuivat lähes kaikilta.

Vuosi 1650 (no 9131)
sivu 761 Oulunsuu: 1/2 Philpus Paassoi ja poika sekä tämän vaimo.
sivu 766 Liminka Törnävä: Erik Pasåla ja vaimo.
sivu 772 Mangila: Thomas Paasso ja vaimo. Sukunimiä oli alueella kirjattu varsin vähän!

Vuosi 1651 (no 9132)
sivu 143 Etelä Ii: 3/4 Michel Matsson, rahavero 5:20:21 daler. Suurin osa kyläläisistä rutiköyhiä!
sivu 145 Ylikiiminki: 1/4 Michell Michellsson, rahavero 1:28:7 daler-
sivu 145 Alakiiminki: 1/4 Mats Pålsson , rahavero 1:28:7 daler. Lähes koko kylä "autio"; ei Mats.
sivu 158 Oulunsuu: 1/2 Philpus Matsson rahavero 4:0:7 daler.
sivu 158 Oulunsuu: 1/4 Per Larsson, rahavero 2:0:5 daler.
sivu 158 Oulunsuu: 1/4 Cauph Pasoi
, rahavero 6:0:14 daler.
sivu 159 Oulunsuu: 1/2 Mats Jacobsson, rahavero 4:0:10 daler.
Charin - leski löytyy Oulunsalosta.
sivu 166 Törnävä: 1/3 Erich Thomasson, rahavero 3:7:11 daler.
sivu 184 Mangila: Thomas Pålsson, vapaatalonpoika, rahavero 2:21:20 daler.
henkikirjaluettelot:
sivu 257 Pohjois Ii: Mats Matsson yksin.
sivu 258 Etelä Ii: Michel Matsson yksin.
sivu 258 Ylikiiminki: Michel Michllsson ja poika.
sivu 258 Alakiiminki: Mats Pålsson yksin.
sivu 263 Oulunsuu: Philpus Paassoi yksin.
sivu 263 Oulunsuu: Cauph Rautia vain poika.
Kylästä löytyi myös Thomas Eriksson.
sivu 274 Törnävä: 1/3 Erik Thomasson Pasåi ja vaimo.
sivu 279 Mangila: Thomas Pålsson ja muu.
Vuosi 1651 (no 9133)
sivu 386 Etelä-Kalajoki: Cnut Hindersson Passila tai Passåla.
sivu 474 Oulunsuu: Philpus Paessåi.
sivu 476 Liminka Törnävä: Erich Paasså.
sivu 482 Mangila: Thomas Påssola. Salonpitäjässä.

Vuosi 1652 (9134 A) veroluettelo
sivu 89 Etelä Ii: 3/4 Michel Matsson Pasoi.
sivu 90 Yläkiiminki: 1/4 Michel Matsson Pöycs (ilmeisesti Pöyskö).
sivu 91 Yläkiiminki: 1/4 Michel Michelsson Pasoi, autio.
sivu 91 Alakiiminki: Mats Påållsson Jaara, autio.
sivu 100 Oulunsuu: Philpus Matsson Paasoi.
sivu 100 Oulunsuu: 1/4 Per Larsson Pasala autio.
sivu 100 Oulunsuu: 1/2 Cauph Paasoi .
Oulunsuussa verotettiin myös Thomas Ericssonia.
sivu 117 Törnävä: 1/3 Erich Thomasson Pasåila.
sivu 134 Mangila: 1/3 Thomas Pålsson, sopimusverollinen.
Vuosi 1652 (no 9134) henkilörekisteri
sivu 207 Pohjois Ii: Mats Matsson ja vaimo.
sivu 208 Etelä Ii: Michel Michelsson ja vaimo sekä 4 huonemiestä.
sivu 208 Yläkiiminki: Michel Michelsson, vaimo ja poika.
sivu 209 Alakiiminki: Mats Påållsson ja vaimo.
sivu 217 Oulunsuu: Philpus Paassåi, poika ja pojan vaimo.
sivu 217 Oulunsuu: 1/2 Kaup Rautea, poika ja tytär (epäselvä "sukunimen" ensimmäinen kirjain!).
sivu 218 Oulunsuu: Mats Paasåi ja vaimo, huonemies.
sivu 223 Törnävä: Erich Thomasson Pasåila, vaimo ja tytär.
Vuosi 1652 (no 9135) sukunimiä asukkailla melko vähän.
mutta Törnävä: Erik Paasoila.

vuosi 1652 (ei numeroa)
sivu 318 Karunge (Tornio): vaimo Brita Pasu. Kylässä asui
myös Kristopher Persson, jolla oli vaimo ja tytär.

Vuosi 1653 (no 9136)
sivu 90 Etelä Ii: Michel Matsson Pasoi 3/4 autiona.
sivu 90 Etelä Ii: Michell Michelsson Kåppelå 3/4 autiona.
sivu 92 Yläkiiminki: 1/4 Michel Michelsson Pasoi verovapaus.
sivu 93 Alakiiminki: 1/4 Mats Pålsson Jaara.
sivu104 Oulunsuu: Mats Philpusson Paasoi 1/2 autiona.
sivu104 Oulunsuu: Peder Larsson Pasala 1/4 autiona.
sivu104 Oulunsuu: Caup Paasoi Rautiala 1/4 autiona.
sivu 119 Törnävä: 1/3 Eric Thomasson Pasoila.
sivu 139 Mangila: 1/3 Thomas Pålsson Pasoi.
sivu 269 Etelä Ii: 3/4 Michell Matsson, rahaveroa 5:20:21 daler, verohelpotus.
sivu 274 Ii Pirttitörmä: 1/2 Mats Matsson.
sivu 276 Yläkiiminki: 1/4 Michel Michellssoon , rahavero 1:28:7 daler.
sivu 299 Oulunsuu: Philpus Matsson, rahavero 4:0:10 daler.
sivu 301 Oulunsuu: 1/2 Jacob Paassoi, rahavero 2:0:5 daler.
Huom.! Uusi "Pasanen" Jacob.
sivu 301 Oulunsuu: 1/2 Karin Hansdotter, rahavero 6:0:14 daler.
Karin oli "kaptenskan" kapteenin leski, joka asui "?Laijane" ja jolla oli elinaikainen asumisoikeus.
Paikka voisi olla myös "Kajane", koska iso L ja K muistuttavat joskus toisiaan!
sivu 301 Oulunsuu: 1/4 Per Larsson, rahavero 2:0:5 daler, tila "autio".

Vuosi 1653 (no 9137) eri filmirulla!
sivu 298 Pohjois Ii: Madz Madsson Paasoi.
sivu 299 Etelä Ii: Michel Madsson Paasoi.
sivu 300 Alakiiminki: Mats Påållsson Paasoi.
sivu 310 Oulu Oulunsuu: Philpus Paasoi.
sivu 316 Liminka Törnävä: Erik Pasåila.
sivu 321 Salonpitäjä Mangila: Thomas Påhllsson Pasoi.
Pyhäjärvellä asuivat Per ja Henrik Jönsson Leskelä. Iinpitäjä Karjakylä: Mats Eskillsson Leskelä.

Vuosi 1654 (no 9138)
sivu 50 Etelä Ii: Michel Matsson Paesoi.
sivu 51 Ylikiiminki: Michell Michelsson Pasoi (tarkistettu).
Sivu 56 Oulunsuu: Mats Philpusson Paasoi ja Peder Larsson Paasala.
sivu 66 Törnävä: Erich Thomasson Passoila.
sivu 74 Mangila: Thomas Påwalsson Pasoi.
sivu 235 Oulunsuu: Philpus Paasoi, jonka tilalla 2 talonpoikaa vaimoineen.
ja lisäksi 3 muuta muuta henkilöä (seudun henkikirjat).
sivu 251 Törnävä: Erik Pasoila.

Vuosi 1655 (ei numeroa)
sivu 466 Pohjois Ii: Mats Matsson ja vaimo.
sivu 468 Etelä Ii: 1/4 Michel Mattson ja vaimo.
sivu 468 Ylikiiminki: 1/4 Michel Michelsson, vaimo ja pojan vaimo.
Kylässä asui myös Philpus Matsson.
sivu 469 Alakiiminki: Mats Polsson, poika ja pojan vaimo.
sivu 477 Oulunsuu: Mats Pasa ja vaimo sekä pari loista.
sivu 477 Oulunsuu: Simon Pasui ja vaimo.
sivu 477 Oulunsuu: Caup Rautian 2 poikaa ja yksi pojan vaimo.
Vuosi 1655 (no 9139)
sivu 68 Salonpitäjä Mangila: 1/3 Thomass Pållsson Passoy.
Iisalmelta ei löytynyt verolla ketään Pasasta!
Brahenlinnan lääni tiedot tässä rullassa:
sivu 90 Mäntyharju Lahnamaa: Clemet Matsson Pasainen 3 /1/2.
sivu 91 Mäntyharju Toivola: Mats Larsson Passoinen 3.

Vuosi 1656 (ei numeroa)
sivu 760 Karunge: Brita Pedersdotter Peesia ja paria loista.

Vuosi 1657 (ei numeroa)
sivut 612-614:
Pohjois Ii: 1/2 Mats Matsson,, vaimo ja poika.
Etelä Ii: 3/4 Michel Matsson ja vaimo.
Ylikiiminki 1/4 Michel Michelsson, vaimo ja poika.
Alakiiminki: 1/4 Mats Pålsson ja vaimo.
sivu 622 Oulunsuu: Mats Paasåi ja vaimo ja joku muu.
sivu 622 Oulunsuu: Simon Paasåi ja vaimo.
sivu 622 Oulunsuu: Caup Rautia, vaimo, ja pojan vaimo.
sivu 637 Törnävä: Eric Thomasson Pasoila, vaimo ja tytär.
sivu 647 Mangila: Thomas Pålsson, poika ja tämän vaimo.

Vuosi 1658 (ei numeroa)
Ii ja Kiiminki ennallaan.
sivu 532 Oulunsuu: Mats Paasoi ja vaimo sekä muu.
sivu 532 Oulunsuu: Simon Paasoi ja vaimo.
sivu 532 Oulunsuu: Caup Rautia ja vaimo sekä muu.
sivu ??? Törnävä: Erik Thomasson, vaimo ja tytär.
sivu 547 Mangila: Mats Thomasson ja tytär.

Vuosi 1659 (ei numeroa)
Ii ja Kiiminki ennallaan.
sivu 491 Oulunsuu: Mats Paasoin vaimo.
sivu 491 Oulunsuu: Simon Paasoi ja vaimo.
sivu 491 Oulunsuu: Caup Rautia ja vaimo

Vuosi 1660 (ei numeroa)
sivu 470 -> Ii ja Kiiminki:
Pohjois Ii: 1/2 Mats Matsson ja vaimo.
Etelä Ii: 1/4 Michell Matsson ja vaimo.
ylikiiminki: 1/4 Michel Michelsson ja vaimo.
Alakiiminki: 1/4 Mats Pålsson ja vaimo.
sivu 487 Oulunsuu: Mats Paasoin vaimo.
sivu 503 Törnävä: Erik Thomasson, vaimo ja tytär.
sivu 532 Oulunsuu: Simon Paasoi ja vaimo.
sivu 532 Oulunsuu: Caup Rautia ja vaimo.
Veroluettelo:
sivu 541 Oulunsuu: 1/2 Mats Paasoi.
sivu 541 Oulunsuu: 1/2 Per Pasala..
sivu 672 (?678) Karunge: Brita Pesu ja 2 tytärtä.

Vuosi 1662 (no: ei näkynyt!)
Sukunimet puuttuivat lähes aina Pohjanmaan alueella. Kaajanista ja Sotkamosta löytyivät.
sivu 322 Etelä-Ii: Michel Matsson.
sivu 324 Ylikiiminki: Michell Michellsson.
sivu 366 Mangila: Thomas Påhlsson.
Vuosi 1662 (no 9142) toinen rulla.
sivu 322 ->
Etelä Ii: 3/4 Michel Matsson. Suuri osa taloista lahjoitettu Åke Axelssonille!
Yläkiiminki: 1/4 Michel Michelsson.
Alakiiminki: 1/4 Mats Påhlsson .
sivu 333 Oulunsuu: 1/2 Mats Philipsson.
sivu 333 Oulunsuu: 1/4 Per Larsson.
sivu 333 Oulunsuu: 1/4 Caup Paasåi.
sivu ?333 Oulunsuu: 3/4 Thomas Eriksson.
sivu 352 Törnävä: Erik Thomasson.
sivu 365 Mangila: 1/3 Thomas Pålsson.
sivu 394 Kokkola: ei vielä Pål Pasaista.

Vuosi 1663 (no 9144) papinveroja ruista ja ohraa kappoina.
sivu 122 Pohjois Ii: 1/2 Mats Paasoi ruista lyhteinä ja viljana sekä ohraa.
sivu 123 Etelä Ii: 3/4 Michel Paasåi ruista lyhteinä ja viljana sekä ohraa.
sivu 124 Ylikiiminki: /4 Michel Pöycköi (Pöyskö) ruista ja ohraa.
sivu 124 Alakiiminki: 1/4 Mats Passå ruis ja ohra.
Kollajalla Claas Poyckio!
sivu <-120 Oulunsuu: 3/4 Thomas Eriksson 6 ja 6 kappaa.
sivu <-120 Oulunsuu: 1/2 Simon Paasåi 4 ja 4 kappaa.
sivu <-120 Oulunsuu: Kaup Rautia 2 ja 4 2/3 kappaa
sivu 120 torppareita Oulunsuu:
Erik Philipsson 2/3 ja 2/3 kappaa.
Mats Paasåi 0 ja 1 1/3 kappaa.
sivu 106 Mangila:Thomas Eriksson 0 ja 8 kappaa
sivu 108 Törnävä: Erik Thomasson ruista ja ohraa
sivu 87 Kokkola: Pål Pasainen 0 ja 2 kappaa
. Pål oli Hiskin mukaan Laurinpoika "Larsson".

Vuosi 1663 (no 9144) manttaalit
sivu 310 Pohjois Ii: Mats Matsson, vaimo ja poika.
sivu 311 Etelä Ii: Michel Matsson, vaimo ja tytär.
sivu 311 Ylikiiminki: Michel Michelsson, vaimo ja poika.
sivu 312 Alakiiminki: Mats Pålsson, vaimo ja poika.
sivu 318 Oulunsuu: Thomas Paasåi ja vaimo sekä joku muu.
sivu 318 Oulunsuu: Mats Paasåi yksin. Mats oli torppari!
sivu 318 Oulunsuu: Simon Paasåi ja vaimo.
sivu 318 Oulunsuu: Kaup Rautia ja vaimo.
sivu 321 Mangila: -
sivu 325 Törnävä: Erik Thomasson ja tytär.
sivu 351 Kokkola: Pål Pasainen ja vaimo. Ei näkynyt vielä vuonna 1662! .

Vuosi 1664 (no 9146). Vähän sukunimiä. Siksi epävarmoja nimiä!
sivu 374 Kokkola: Påhl Pasainen, vaimo ja loinen.
sivu 394 Törnävä: 1/3 Erik Thomasson ja sotilaan vaimo.
sivu 403 Oulunsuu: 1/2 Thomas Paasoi ja vaimo.
sivu 403 Oulunsuu: - Mats Paasoi ja vaimo. Mats torppari!
sivu 403 Oulunsuu: 1/2 Simon Paasoi ja vaimo.
Oulunsuussa asui myös Simon Tuira.
sivu 408 Etelä-Ii: Michell Matsson ja vaimo, Michell Michellssonin poika ja tämän vaimo.
sivu 408 Ylikiiminki: Michell Michellsson, poika ja tämän vaimo.
sivu 554 Ala-Tornion pitäjä: Karunge: Britha Pasu (tai Pasa) sekä 2 poikaa?, joilla vaimot. Tyttäret?!
Tällä seudulla monissa taloissa hoiti vaimo isännyyttä. Esim. hu Brita, hu Carin jne.
Yli-Tornion pitäjästä löytyi myös Pajala, jossa asui mm. Lars Pajala. Tässä oli yllättäen alueen tietoja!
Sukukirjan mukaan Tornion Kukkolan tienoilla on asunut 1580-luvun lopulla Pekka Pasu. Karungin ja
Kukkolan välillä Torniojoen rantaan valtatieltä johtaa Pasulantie.
Huomattakoon, että ainakin jo vuonna 1681 Liperistä asuivat Henrik, Tuomas ja Mats Pasanen!

Vuosi 1665 (no: ei ole)
sivu 478 Kokkola: Påll Pasainen ja vaimo.
sivu 519 Törnävä: Erik Thomasson ja tytär.
sivu 526 Oulunsuu: Thomas Pasoi ja vaimo sekä piika.
sivu 526 Oulunsuu: Mats Pasoi ja joku muu.
sivu 526 Oulunsuu: Simon Pasoi ja vaimo sekä piika.
sivu 526 Oulunsuu: Caup Rautia, vaimo ja poika .
sivu 613 Karunge: talonpoika, Brita Pesu ja 2 tytärtä sekä loinen.

Vuosi 1666 (no 9149)
sivu 84 Mangila: 1/3 Thomas Polsson Pasa.
sivu 133 Iisalmen Lambanjärvellä: Påhl Johansson Pasoinen sai veronhuojennuksia

Vuosi 1667 (no 9151). Vain muutamalta löytyi sukunimi koko Pohjanmaalta!
sivu 36 Etelä-Ii: Michell Matsson (2 kpl).
sivu 43 Ylikiiminki: Michell Michellsson.
sivu 71 Oulunsuu: Caup Paasoi; veroina rahaa, voita, kalaa ja tervaa.
Sivu 83 Törnävä: 2/3 Erik Thomasson.
sivu 83 Mangila: 1/3 Thomas Påhllsson.
Pohjanmaan pohjoiseen voutikuntaan kuuluivat myös Piteå, Luulaja, Calix, Tornio ym.

vuosi 1667 (no: ei ollut)
sivu 393: Ruotsin Svappavaaralla kuparikaivos ja - ruukki. Myös 2 muuta "kupariruukkia", joissa kupariseppiä".
Sieltä siis tuotiin kuparikattiloita ainakin Pohjois-Suomeen! Kuparikattilat olivat yleisesti käytössä
Nilsiä - Juankoski alueella Isonvihan jälkeen ainakin vielä 1720-luvulla.

Manttaalit:
sivu 410 Pojois Ii: 1/2 Mats Matsson Paasoi, 2 poikaa ja toisen pojan vaimo sekä renki.
sivu 411 Etelä Ii: 1/4 Michel Matsson Paasoi, poika ja tämän vaimo sekä renki.
sivu 411 Yläkiiminki: 1/4 Michel Michellsson Pöykän poika ja tämän vaimo.
sivu 412 Alakiiminki: Mats Pålsson Jaara, vaimo ja poika.
sivu 422 Oulunsuu: Thomas Paasoi ja vaimo.
sivu 422 Oulunsuu: Mats Paasoi yksin.
sivu 422 Oulunsuu: Simon Paasoi ja vaimo.
sivu 422 Oulunsuu: Erik Rautio ja vaimo.
sivu 394 Karunge: 1/8 Brita Pesu ja 5 muuta henkilöä Britan tilalla.
Karungessa myös: 1/8 Peder Pedersson. Myös vuonna 1669 Karunge: Brita Pesu.
sivu 430 Törnävä: Erik Thomasson yksin.
sivu 433 Törnävä sotilaiden vaimoja:
Walborg Thomasdotter Erik Paasoin luona.
Anna Pasainen asuu kylän mailla.
sivu 471 Kokkola: Påål Pasainen ja vaimo.

Vuosi 1671 (no: ei ollut) manttaaleja:
sivu 71 Pohjois Ii: Mats Matsson, poika ja tytär.
sivu 72 Etelä Ii: Jöran Michelsson , vaimo ja poika.
sivu 73 Ylikiiminki: Michel Michelsson, poika ja tämän vaimo.
sivu 73 Ylikiiminki: Eric Michelsson ja vaimo.
sivu 73 Alakiiminki: Mats Pålssonin vaimo ja poika.
sivu 78 Oulunsuu: Simon Paasoi ja vaimo.
sivu 78 Oulunsuu: Mats Thomasson ja vaimo.
sivu 86 Törnävä: Erik Thomasson ja loinen (Walborg!).
sivu 86 Törnävä: Anna Pasaisen tytär.
sivu 86 Törnävä: Marja Paasoi.
sivu 89 Törnävä nihtien vaimoja:
Walborg Thomasdotter, Anna Pasainen ja Margeta Simonsdotter.
sivu 115 Kokkola: Henrik Pasainen ja vaimo.
sivu 116 Kokkola: Påål Pasainen ja vaimo.
Kokkolassa myös Olof Kananen.

Raahen tulli 1672 Tammikuu: Pyhäjärvi: Klemet Pasainen tullasi ohraa 2 tynnyri 5:00 daler (sfm) ja voita 5 naulaa 0:03 daler

Vuosi 1673 (no 9159) maaverot
sivu 187 Pohjois-Kalajoki: 1/2 Knut Hindersson Passila. Seudulta löytyivät myös sukunimet Myllylä, Nivala ja Pitkälä.
Vuosi 1673 (no 9160)
Sivu 611 Iisalmi Lambanjärvi: Påhl Johansson Pasainen veronhuojennus. Ei näkynyt manttaaleissa.
Sivu 627 Mangila: Thomas Påhlsson Pasoi. Tiedot savuluvusta.

Vuosi 1674 (no 9161) veromanttaalit:
Sivu 524 Mangila: 1/3 Thomas Påhlsson Posei.
Sivu 548 (543) verohelpotuksia Mangila: Thomas Påhlsson Pasoi.
Vuosi 1674 (no 9162)
Sivu 25 Etelä Ii: 3/4 Michel Matsson eli Eric Michelson Paasoi 1/4 veronhuojennus.
Sivu 29 Pohjois Ii: 1/2 Thomas Nilsson eli Mats Matsson Paassoi 1/4 veronhuojennus.
Kato oli suuri myös Kuopiossa, Iisalmessa ja Rautavaaralla. Ei mäkitiloilla, kuten Nilsiän Sänkimäessä!
Sivu 37 Yläkiiminki: 1/4 Michel Michelsson eli Henrik Michelson.
Sivu 53 Oulunsuu: 1/2 Mats Philpusson eli nyt asuu Simon Paassoi. Ei verohelpotuksia!
Sivu 59 Oulunsuu: 1/4 Caup eli Eric Paasoi. Ei verohelpotuksia!
Vuosi 1674 (no 9163)
Sivu 500 Mangila: Thomas Pålsson Pasoi.
Sivu 532 Iisalmi Lambanjärvi: 1/2 Påhl Pasainen, 1/3 verohelpotus, kerjää.

Tullitietoja: Vuosi 1675
A. Kajaani:
Täällä tullasi lähiseudun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon asukkaiden ohella myös rajantakaisia karjalaisia.
Näistä mainitaan Simsson Niirainen, Jacob Onttioff, Håma Ilioff, Lefwoska Pälläkainen, Ippate Harakainen,Michifor Petroff ja Lassari Dantzoinen. He tullitavaroita olivat mm. hursti "hurst", palttina, sarka, "half kläde" (verka?), "tubm", "dwelak", "sabbelrumpor", "sabbelswantz", sudenhanka käsineet, rekiviltit, ohjakset ym. hevostarvikkeet, messinkikattilat ja kynttiläpihdit, sokeri, viikunat, anis, rusinat, inkivääri, pippuri, silkki ja paperi sekä helmetkin. Hurstin ja palttinan kyynärämäärät olivat suuria. Ensin mainittua käyttivät mm. lappalaiset kotakankaina 1), joten se lienee ollut karkealaatuista pellavasta tai hampusta tehtyä. "Ryssien" tullaukset tapahtuivat tammikuun lopussa tai helmikuun alussa. Lähiseudun asukkaat toivat kapahaukea, voita, talia, höyheniä, lehmännahkoja ja katovuosista huolimatta myös jonkin verran ruista sekä ohraa. Kuopion pitäjästä Kajaanissa kävi mm. Påhl Ruuskanen Nilsiän Kaaraslahdesta ja Anders Ahonen luultavasti Nilsiästä.
B. Raahe:
Tänne karjalaiset toivat myös sokeria, mausteita, kuivattuja hedelmiä, paperia, kankaita mm. "rask" ja "kierssi", sudennahka käsineitä, suden - ja karhunnahkan, näädän nahkoja sekä ahmannahkoja "jerfskin" ja myös messinkiä ja tinaa. Lähiseudun asukkaiden tärkein kauppatavara oli terva. Viitasaarelaisia, iisalmelaisia ja muutama kuopiolainen kävi Raahessa helmikuussa ja maaliskuun alkupuolella sekä muutama myös joulukuussa. He tullasivat ohraa, ruista, haukea, voita, lihaa, talia ja nahkoja. Myös kuopiolainen vouti Johan Ivarsson (Kauhanen) tullasi tynnyrin voita. Eräällä Kuopion pitäjän isännällä oli tuomisina myös peräti vehnäjauhoja! Tervankuljetus Kuopion ja Iisalmen puolelta Raaheen oli vähäistä. Pari pitäjien länsiosan talonpoikaa tullasi sitä muutaman tynnyrin verran. Tupakka ei nähtävästi ollut vielä levinnyt Venäjän puolelle. Raahen pormestari Henric Corte toi sitä 1000 skålppia " 1000 skålp Tobaak", josta hän maksoi 61:36 daleria tullia. Näin tätä amerikasta tuotua pahetta alettiin juurruttaa myös Pohjanmaalle, Keski-Suomeen ja Savoon. Tosin kreivi Pehr Brahen kerrottiin paheksuneen ensimmäisellä Suomen kenraalikuvernnöörikaudellaan 1637-1640 hämäläisten, savolaisten ja karjaisten talonpoikien tupakointia 2). Nähtävästi toisen Suomen kenraalikuvernöörikautensa 1648-1650 seurauksena perustettiin mm. Raahen ja Kaajaanin kaupungit.

1) Lähde: Suomen historian pikkujättiläisen s. 237.
2) Lähde: Suomen historian pikkujättiläisen s. 206.


Vuosi 1675 (no 9162) maakirjat
Sivu 53 Oulunsuuu : 1/2 Mats Philpusson nyt asuu Simon Paasoi
Sivu 59 Oulunsuu: 1/4 Caupp eli Erich Paasoi
Sivu 86 Törnävä: 1/3 Erich Thomasson Paassaila
sivu 132 Mangila: 1/3 Thomas Påhlsson Pasoi. Tila upseerien verolla.
Raahen tulli: 19. elokuuta Thomas Pasoi Mangila tullasi 5 leiviskää voita.
Vuosi 1675: (no 9166)
Sivu 123 Pohjois Ii: 1/2 Anders Matsson Paasso, veli Hindrich, sisar Anna.
Sivu 124 Etelä Ii: 3/4 Erik Michelsson Paaso, vaimo Lisa Ersdotter, poika Michel, sisar Anna.
Sivu 126 Alakiiminki: 1/4 Påval Matsson Paso, vaimo Margetta Påhlsdotter.
Sivu 134 Oulunsuu: 1/2 Simon Paasoi, vaimo Margetta Larsdotter, poika Johan, loinen Bengt Rahkoin.
Sivu 134 Oulunsuu: 1/4 Gertrud Ersdotter yksin.
Sivu 147 Törnävä: 1/3 Erich Ersson Paasoi, vaimo Dåra Jönsdotter.

Vuosi 1675 (no 9166) tarkastusluettelo ?vuodelta 1674:
sivu 33 Pohjois Ii: Mats Pasoi, ei läsnä, vero noin 17:10 daler. Sanotaan olevan hyvin köyhän.
sivu 33 Etelä Ii: Eric Pasoi, myöntää velan, vero noin 27:19 daler.
sivu 34 Alakiiminki: Påwell Paso, ei läsnä, vero noin 0:9 daler. Maksanut kruununvoudille.
sivu ?40 Oulunsuu: 1/4 Eric Passoi. Vero 8 äyriä.
Oulunsuu myös 1/4 Eric Ericsson ja 1/2 Anders Ericsson.
sivu 44 Törnävä: 1/3 Eric Thomasson Pasoi.
Törnävä myös 3/4 Olof Rautiala.

Vuosi 1677 (no 9174)
kymmenysveroja:
sivu 40 Törnävä: 1/3 Eric Paasoi. Kylässsä myös Nisius Manginen.
sivu 41 Törnävä: - Anders Pasainen. Anders maksoi ruista 7 kappaa ja ohraa 2 kappaa.
Siten Anders nähtävästi oli torppari, koska hänellä ei ollut tilaa!
autioluettelo:
sivu 70 Etelä Ii: 3/4 Michel Paaso, poika nihti.
selvitysluettelo:
sivu 92 Pohjois Ii: 1/2 Thomas Nilsson eli Mats Matsson Paaso. 1/8 (?tilasta) vuonna 1677 annetaan
2 sotilaalle. Jotain kylvöä pellolla, 3 lehmää (merkitty kruunulle 1 hevosesta velan takia). Huojennus 1/8.
sivu 92 Etelä Ii: 1/4 Michel Matsson Paaso autio, Simon Andersson tahtoo ottaa aution.
sivu 94 Alakiiminki: Påwel Matsson Passo tehty talvella sotilaaksi. Talvella vaimo päästään heikko.
Omistaa 3 lehmää. Kärsinyt kadosta.
sivu 110 Oulunsuu:
1/2 Michel Thomassonin leski, 1/4 Eskel Larsson vanha autio, 1/4 Per Larsson (Pasanen) vanha autio.
Oulunsuu myös 1/4 Eric Matsson autio yli 30 vuotta.
sivu 104
Törnävä: 3/4 Olof Andersson Rautiala. Haluunotettu tila.
manttaalit:
sivu ?149 Pohjois Ii: Anders Matsson Paaso, vaimo Dårde Grelsdotter, veli Hindric Matsson.
Kylässä asui myös syytinkiläinen Anna Matsdotter.
sivu 150 Etelä Ii: 3/4 Lisa Ericsdotter Paasåla.
sivu 151 Ylikiiminki: 1/4 Dårde Matsdotter Pöyskö, veljenpoika Michel Matsson.
sivu 151 Alakiiminki: 1/4 Margetta Pålsdotter Paso.
sivu ?157 Oulunsuu: 1/2 Simon Paaså, vaimo Walborg Larsdotter, poika Johan.
sivu 157 Oulunsuu: 1/2 Eric Jacobsson Paaså, vaimo Karin Eskelsdotter.
sivu 160 Törnävä: 1/3 Elias Ericsson Paaso, vaimo Dårde Jöransdotter.
sivu 167 Törnävä: Karin Andersdotter Pasainen, nähtävästi loinen.
Törnävällä omisti maata myös Joseph Lithovius, papin sukua.
sivu 740 Mangila: 1/3 Thomas Pålsson Pasoi.

Vuosi 1678 (no 9175)
kymmenykset:
sivu 6 Pohjois Ii: 1/2 Mats Matsson Paasoi.
sivu 7 Etelä Ii: -
sivu 8 Alakiiminki: 1/4 Påwell Matsson Paso. Myös 1/2 Jacob Jaara.
sivu 14 Oulunsuu: 1/2 Simon Paaså.
sivu 14 Oulunsuu: 1/4 Eric Paaså.
sivu 27 Törnävä: 1/3 Eric Paasoi.
selvitysluettelo:
sivu 49 Etelä Ii: Michel Matsson Paaso.
sivu 54 Oulunsuu: 1/4 Per Larsson (Paasoi), vanha autio, kukaan ei viljele.

myllytulli:
sivu 69 Pohjois Ii: 1/2 Henric Matsson Paaso, vaimo Anna Matsdotter, sokea.
sivu 71 Yläkiiminki: 1/4 Påval Mattson Pöyska.
sivu 71 Alakiiminki: 1/4 Margetta Påwelsdotter Paaso, veljenpoika Michell Eriksson.
Kylässä myös Thomas ja Simon Jaara.
sívu 77 Oulunsuu: 1/2 Simon Paaså, vaimo Walborg Larssdotter, poika Johan, veli Thomas.
sivu 77 Oulunsuu: 1/2 Erich Paaså, vaimo Karin Eskilssdotter.
sivu 76 Pohjois Ii: Mats Matson Paaso.
sivu 86 Törnävä: 1/3 Elias Ersson Paasoi ja vaimo Dåre Jöransdotter.
sivu 86 Törnävä: Karin Andersdotter Pasainen loinen.
savuluku:
sivu 113 Pohjois Ii: Mats Paasola.
sivu 114 Alakiiminki: Påwel Paso.
sivu 311 Mangila: 1/3 Thomas Pållsson Passoi. Verosumma 5:25:5 3/5 daler.

Vuosi 1679 (no 9176)
sivu 490 Mangila: Thomas Pålsson Passoi.

Vuosi 1679 (no 9176)
Kajaanin tulli:
3. helmikuuta Lars (Andersson) Pasainen (Wuotjärvi Laaja) tullasi 1 tynnyrin ruista 2,5 äyriä ja 4 leiviskää
(34 kg) kapahaukea 4 äyriä. Samoihin aikoihin tullissa kävivät myös Anders Ahoinen Nilsiästä tai Rautavaaralta, Anders Korhonen, Anders Pitkänen ja Mats M. Haapalainen kaikki ilmeisesti Pielisjärveltä. Liikkuikohan Lassi Pasanen pielisjärveläisten mukana? Nähtävästi Lassin seurueeseen kuuluivat myös Niels Yletyinen naapurikylästä Pieksältä, Jöran ja Eskel Kuroinen Pielisjärveltä sekä Peer Hildunen ilmeisesti Maaningalta. Per toi tulliin 3 tynnyriä höyheniä "fieder".

Karjalaiset "ryssät"
mm. Piminä Gauroinen Paanajärveltä tullasi Kajaanissa samana päivänä leiviskää tynnyriä venäläistä suolaa 6,2 äyriä. Suurin määrä venäläistä nähtävästi Vienanmerestä keitettyä suolaa oli Iwan Pimiräisella eli 100 leiviskää. Kaikkiaan "ryssien" suolaa 3. helmikuuta tullissa kirjattiin ainakin leiviskää tynnyriä! Kaikkiaan vuoden aikana Kajaanissa tullattiin noin 950 leiviskää eli noin 8 tonnia suolaa; suurin osa tammikuun lopussa tai helmikuun alussa. Kesällä rajan takaa tuotiin paljon kankaita.

"Ryssät" tullasivat myös paperia, rusinoita, viikunoita, sokeria, anista ja inkivääriä. Tupakkaa heillä ei vielä ollut. Eräällä heistä oli 4,5 riisiä paperia "4,5 riiss Pape", toisella karjalaisella oli 4,5 riisiä "Paper". Heiltä löytyi myös näädännahkoja ja karhunnahka. Rajan takaa tuotiin myös suuria määriä palttinaa "lerfft", sarkaa, hurstia, "kirsy"-kangasta, "half kläde" (verkaa?), hamppua, pellavaa ja sarkaa. Ignata Gritzaisella palttinaa oli 1000 kynärää eli noin 600 metriä. Kuitenkin liperiläisellä Simana Jolkonpojalla oli tullattavana peräti 2000 kyynärää hurstia. Hurstia hankittiin ehä Arkangelista englantilaisilta kauppiailta tai tehtiin jossain syrjäisillä seuduilla erityisesti Vienassa tai Pohjois-Karjalassa. Muutamat "ryssät" olivat kotoisin "Ryssän Kemistä"tai "Paanajärveltä". Myös myöhemmin kuuluisan Toroskaisten "Doroskainen" kauppiassuvun edustaja Maxima käväisi Kajaanissa. Suomen puolella asuvat toivat karhunnahkan, muutaman punaketun nahkan ja oravannahkoja. Moni heistä tullasi myös tynnyrin höyheniä. Joku jäniksennahka tullattiin Raahessa.

Raahen tulli:
13. helmikuuta Per (Jönsson) Leskinen Wuotjärvi Juice Leskisen esi-isä
tullasi haukia 10 leiviskää (85 kg) 10 äyriä, ruista 1,5 tynnyriä 4,2 äyriä ja talia 1/3 leiviskää 0,5 äyriä. Perin matkaseurana oli naapureita Per Heickinen Pelonniemeltä, Eskel Tolpanen Juankosken Vehkalahdelta, Per Knuutinen ja Johan Matsson Tiihonen Pieksältä sekä riistaveläiset Jacob Hätinen, Anders Sihvoinen ja Henric Hietainen. Jälkimmäinen tullasi myös tynnyrin voita 20 äyrin arvosta. Leskelän tilalla isännöivät lautamies Jöns Leskisen pojat Per ja Mats. Jöns toimi kuitenkin vielä lautamiehenä. Myöhempi tilan isäntä Anders oli vasta 5 vuotias. Per Leskisen vaimona oli Margetta Antintytär Pasanen ja Per Heikkisen Per Leskisen sisar Karin.

10. joulukuuta Henrik (Andersson) Pasainen Wuotjärvi (Niemelä) tullasi ohraa 1,5 tynnyriä 4,2 äyriä ja (kapa)haukea 7 leiviskää (noin 60 kg) 7 äyriä ja Petter (Andersson) Pasainen Wuotjärvi (Jokela) tullasi ruista 1,5 tynnyriä 4,2 äyriä ja (kapa)haukea 10 leiviskää (noin 85 kg) 10 äyriä. Tavaraa Petterillä oli siis noin 43 kuparitaalarin eli lähes 4 lypsylehmän edestä. Petterin jålkeläisiä oli suurin osa Wuotjärvellä myöhemmin asuneista Pasasista. Kotimiehenä Pasasilla oli nuorin veli Anders, joka oli vähällä joutua edellisenä vuonna nihdiksi, mutta Pasaset palkkasivat hänen tilalleen Christer Weihkaisen (luultavasti Pieksän Wauhkosen sukulainen). Veli Lars näyttää olleen jotenkin "eri seurainen". Vuosien 1674 - 1675 katovuosista oli nyt selvitty. Viljaa riitti myyntiin.

Pasasten matkaseurana oli Jöns Leskinen, joka lienee ollut kalamäärästä päätelleen vanha lautamies Wuotjärveltä (tai Jöns Matsson Kuopion Haminalahdesta); Eskel Kuroinen Nilsiän Sänkimäestä, Per Julkunen luultavasti Kuopiosta. Matkaseuraan oli Piippolasta liittyneet Jöns, Titus ja Henrik Leskinen. Kuopiolaiset nähtävästi yöpyivät Piippolan Leskelässä. Veroluettelon mukaan Leskelässä asuivat Olof Persson, Jöns Jönsson sekä Tiitus -, Per- ja Per Påhlsson Leskinen, joista viimeksi mainittu oli torppari. Piipolan Leskiset toivat mankilalaisten ja muiden lähiasukkaiden tapaan Raheen tervaa. Jönssillä oli tervaa 5 tynnyriä, Henrikillä ja Tituksella hiukan vähemmän. Raahen lähikylissä asuvat veivät vuoden kuluessa Raaheen satoja tynnyreitä tervaa. Samana päivänä 10.12. Raahessa oli tullannut mm. viitasaarelainen Henrik Jöransson ruista, ohraa, suolalohta 7 leiviskää 7 daler, kuivaa kalaa 8 leiviskää sekä voita. Myös Rautalammilta tutiin Raaheen tavaraa. Kuopiosta tervaa ei viety Raaheen. Sitä ja myös voita kuljetettiin kesällä Lappeenrantaan tai Viipuriin; ehkä jopa Nevanlinnaan asti. Lappeenrantaan tavarat kuljettiin suurilla rahtiveneillä, joissa saattoi olla purje. Vuoden 1698 oikeuden pöytäkirjan mukaan purje löytyi vuotjärveläiseltä isännältä Petter (Andersson) Pasaselta. Raaheen ajoi Kuopiosta ja Iisalmesta lukuisia myyntiseurueita, joissa yhdessä saattoi olla lähes 10 hevosmiestä. Oulun tullitilastoja ei löydy.

Huom! Myynnissä suolatynnyrin hinta nousi usein jopa 30 daleriin (ilmeisesti kuparirahassa?)! Suolatynnyri oli noin 4 kappaa (Savon historia II:1 s. 323). Vanha kappa oli tilavuudeltaan 4,5 litraa, uudempi noin 5,5 litraa! Vanhan mitan mukaan laskien suolatynnyri painoi 39 kg. Voitynnyri 16 leiviskää painoi noin 135 kg ja kalatynnyri 4 leiviskää 34 kg. Tervatynnyri oli 12 leiviskää noin 102 kg. Rukiin ja ohran arvo tynnyriltä oli noin 2,25 (hopea)daler (smd) ja kapahauen leiviskähinta noin 3/4 (hopea)daler. Tällöin Per Pasasen tavaroiden arvo Raahen matkalla 10 leiviskää haukea noin 7,5 (hopea)daler ja 1,5 tynnyriä ruista noin 3,375 (hopea)daler eli yhteensä 10,875 (hopea)daler. 1 hopeadaler(smd) oli 3 kuparidaler(kpm).


Vuosi 1681 (no 9182) kymmenykset (hyvin epäselviä sivuja)
Kymmenykset:
sivu 276 Alakiiminki: Mats Passo, Jacp Jaari ym.
sivu 283 Oulunsuu: 1/2 Simon Pasoi veroina ruista.
sivu 283 Oulunsuu: 1/2 Erich Kartti eli Pasoi
sivu 292 Törnävä: 1/3 Erich Paasoi .
Sivu 378 Pohjois-Ii: 1/2 Henrik Matsson Paaso ja vaimo Anna.
Ylikiiminki: ei löytynyt Michell Paasoita tai hänen poikaansa, mutta Beata Larsdotter Leskelä.
Sivu 387 Oulunpitäjä: Simon Pasoisen vaimo Walborg, joku vanha (?) pojan Johan veli ?Esais tms. sekä pojan vaimo Charin. Tilalla 4 henkeä verolla.
Sivu 397 Törnävä: 1/3 Erik Paasoi ja vaimo Dård Pehrsdotter, syytinkimies Clemet Clemetsson ja tämän vaimo Elin Jöransdotter.

Vuosi 1688: (no 9196) veroluettelo hyvin epäselvä! Nimiä varmuuden vuoksi.
Sivu 267 Pohjois Ii: 1/2 Henrik Matsson Paaso, vaimo Brita.
Sivu 267 Etelä Ii: 3/4 Gabriel Thomasson, vaimo Carin ja vävy Gustaf.
Sivu 267 Etelä Ii: mm. 1/2 Margetta Michelsdotter.
Sivu 268 Yläkiiminki: 1/3 Michel Michelsson ja vaimo Anna.
Sivu 269 Alakiiminki: 1/4 Mats Påhlsson, vaimo Dårde.
Sivu 270 Oulunsuu: 1/2 Mats Ersson Pasoi, vaimo Margetta, sisar Karin.
Sivu 280 Oulunsuu: 1/2 Johan Pasoi ja vaimo Margetta, veli Thomas ja veli Simon.
Sivu 298 Törnävä:Elias Ersson, syytinkimies Clemet ja vaimo Juliana.
Sivu 312 Mangila: 3/8 Anders Thomasson, vaimo Dård, veli Påhl.

Vuosi 1689: (no ?9198 ) veroluettelo hyvin epäselvä! Puuttui sukunimet! Nimiä varmuuden vuoksi.
Sivu 294 Iijoki: 1/2 Henrik Matsson ja vaimo Brita.
Sivu 294 Pohjois Ii: Margetta Michelsdotter ja tytär Råsae.
Sivu 294 Pohjois Ii: Michell Michelsson, vaimo Marja, sisar Karin.
Sivu 294 Etelä Ii: 1/3 Anders Matsson, vaimo Elin, sisar Beata.
Sivu 294 Karialankylä: Johan Matsson ja vaimo Brita.
Sivu 297 Alakiiminki: 1/4 Mats Påhlsson, vaimo Dårde.
Dårde oli silloin muodissa oleva naisen nimi!
Sivu 305 Oulunsuu: 1/2 Johan Simonsson Pasoi, vaimo Margetta, veli Thomas.
Sivu 305 Oulunsuu: 1/4 Erik Paso, poika Mats, tytär Karin, veli Simon.
Sivu ??? Törnävä: 1/6 Anders Pasoinen ja vaimo Dord.

Vuosi 1691: (no 9204) henkikirjat:
Sivu 1201 Kokkola: Henrik Pasainen, poika Henrik, tytär Margetta.
Sivu 1201 Kokkola: Peehr Pasoinen, vaimo Kirstin.
Kymmenysverot:
Sivu 1221 Kokkola: Henrik Pasanen vero 2: 2/3.
Sivu 1121 Kokkola: Powal Pasanen vero 2: 4.

Vuosi 1692: (no 9205)
sivu 18 Pohjois Ii: 1/2 Henric Matzson Pasoi.
sivu 19 Etelä Ii: 3/4 Gabriel Thomasson Paso. Tila tarkastettu 1682.
sivu 24 Alakiiminki: 1/4 Påwell Matzson Paso.
sivu 42 Oulunsuu: 1/2 Johan Pasoi.
sivu 42 Oulunsuu: 1/4 Eric Rautio eli Paso.
sivu 56 Törnävä: 1/2 Elias Ersson Pesåi.
sivu 56 Törnävä: 1/4 Anders Rauttila ja 1/4 Mats Rautia. Tila liene jaettu.
sivu 81 Mangila: 1/3 Påhl Thomasson Paseila.

Vuosi 1695: (no 9208)
Sivu 19 Etelä Ii: 3/4 Michel Paaso.
Sivu 25 Alakiiminki: 1/4 Påhl Paso.
Sivu 42 Oulunsuu: 1/2 Johan Pasoi
Sivu 42 Oulunsuu: 1/4 Erik Paaso. Muutti Ouluun!

Vuosi 1696: (no 9212) kymmenykset
Sivu 1002 Oulunkaupunki: Erik Passo vero 0:1:4 daler.
Sivu 1151 Kokkola: Henrik Pasanen vero 0:0:1 daler.
Sivu 1151 Kokkola: Påhl Pasanen vero 0:2/3:1 daler. Jo vuonna 1663 Kokkolassa!
manttaalit:
Sivu 1143 Kokkola: Johan Simonsson, vaimo Lisa, renki Pasainen.
kymmenykset: (no 9212) eri filmirulla!
Sivu 1151 Kokkola: Henrik Pasanen vero 0:0:1 daler.
Sivu 1151 Kokkola: Påhl Pasanen vero 0:2/3:1 daler.
Kaupungissa myös neuvosmies Anders Kalm sekä Lars Tossavaisen leski.

Vuosi 1697: (no 9213)
sivu 20 Pohjois Ii: 1/2 Henric Matzson Paaso.
sivu 21 Etelä Ii: 3/4 Gustaf Andersson Paaso.
sivu 26 Alakiiminki: 1/4 Påhl Matzson Paaso.
sivu 45 Oulunsuu: 1/2 Johan Pasoi.
Oulunsuu myös 1/4 Eric Rautio.
sivu 59 Törnävä: Elias Ersson Pasoi.
sivu 59 Törnävä: 1/8 Anders Pasainen.
Törnävä: Anders Rautila, Rautila
sivu 85 Mangila: 1/3 Thomas Påhlson Pasola.

Vuosi 1698: (no 9219)
Ei muutoksia edelliseen.
Törnävän Pasanen oli taas kirjattu: Pesonen!

Vuosi 1699: (no 9216) maakirjat:
sivu 20 Etelä Ii: 3/4 Göstaf Pasai.
sivu 25 Alakiiminki: 1/4 Påhl Paså.
sivu 43 Oulunsuu: 1/2 Johan eli Thomas Pasåi.
sivu 55 Törnävä: 1/2 Elias Pasåi.
sivu 80 Mangila: 1/3 Påhl Pasåla.

Vuosi 1700: (no 9216) maakirjat:
sivu 22 Pohjois Ii: 1/2 Jöran Pasoi.
sivu 23 Etelä Ii: 3/4 Göstaf Pasoi.
sivu 28 Alakiiminki: 1/4 Påhl Pasoi.
sivu 26 Oulunsuu: 1/2 Johan Pasoi.
Oulunsuu myös Mats Caupila, ja Lars Siira, Cauppila, postitalonpoika.
sivu 58 Törnävä: 1/2 Elias Pasoi.
sivu 60 Törnävä: 1/8 Anders Pasoinen, vero 1:16:19 daler.

Vuosi 1701: (no 9216) maakirjat:
sivu 21 Etelä Ii: 2/3 Johan Kauppila.
sivu 20 Etelä Ii: 3/4 Gustaf Pasoi.
sivu 25 Alakiiminki: 1/4 Johan Pasoi.
sivu 43 Oulunsuu: 1/2 Johan Pasoi.
Oulunsuu myös 1/4 Eric Rautio ja Mats Kaupila
sivu 55 Törnävä: 1/4 Elias Paso.
sivu 55 Törnävä: 1/4 Mats Paso. Talo siis jaettu.
sivu 67 Törnävä: 1/8 Anders Passanen, vero 1:16:19 daler.
sivu 80 Mangila: 1/4 Påhl Pasola tila jaossa (på tildelning).


Vuosi 1706: (no 9241)
Sivu 102 Etelä Ii: 3/4 Göstaf Pason leski
Sivu 102 Alakiiminki: 1/4 Mats Paso krono.
Sivu ??? Oulunsuu: 1/2 Thomas Passå (sivunumero ei näkynyt)
Sivu 296 Mangila: Johan Påhlsson Pasåla.

Vuosi 1712: (no 9260)
sivu 168 Etelä Ii: 3/4 Pasåla Mats.
sivu 262 Oulunsuu: 1/2 Pasoi Thomas.
Vuosi 1712: (no 9262)
kymmenysvero:
sivu 349 Pohjois Ii: 1/2 Jöran Pasoi.
sivu 349 Etelä Ii: 3/4 Johan Pasoi.
sivu 350 Alakiiminki: 1/4 Philiph Passo.
sivu 357 Oulunsuu: Thomas Pasoi.
Kylässä myös 1/2 Johan Cauppila, 1/4 Thomas Rauttio.
sivu 364 Törnävä: 1/4 Eric Passoi ja 1/4 Jacob Passoi.
Kuten aikaisemmin kerrottiin, Tyrnävän Paasola jakaantui siis Paasoksi ja Pasaseksi.
sivu 365 Törnävä: 1/8 Anders Pessainen (po. Passainen.
sivu 375 Mangila: Mats Paasola.
myllytulli:
sivu 394 Pohjois Ii: 1/2 Matz Pasa yksin .
sivu 398 Etelä Ii: 13/4 Johan Pasola yksin.
sivu 402 Alakiiminki: 1/4 Philiph Pasola ja vaimo.
sivu 420 Oulunsuu: 1/2 Thomas Paso ja vaimo sekä renki Abraham.
Oulunsuu myös: Johan Cauppila ja piika Carin.
savuluku:
sivu 472 Alakiiminki: 1/4 Philiph Passo.
sivu 478 Muhos: 1/2 Esaias Pasoi.
sivu 479 Oulunsuu: 1/2 Thomas Pasoi.
Oulunsuu myös 1/4 Thomas Rauttio, 1 Johan Cauppila.
sivu 485 Engeslefva: 1/4 Matz Pasanen(Liminkaa).
sivu 485 Törnävä: 1/4 Eric Paasoi ja 1/4 Jacob Paasoi.
sivu 486 Törnävä: 1/8 Anders Pasanen.
Törnävällä myös pastori Gustaf Lithovius.
sivu 493 Mangila: Mats Pasola.
autiotarkastuksia:
sivu 563 Pohjois Ii: 3/4 Pasoi. 1/4 huojennus 22 Feb 1697 tarkastuksen mukaan.
sivu 567 Etelä Ii: 3/4 Pasola. 1/2 helpotus vuoden 1682 tarkastuksen mukaan.
sivu ??? Engeslefva: Pesoinen. 1/4 helpotus 1. maalisk. 1694 tarkastuksen mukaan.

Vuosi 1723: (no 9720) kymmenykset:
sivu 49 Etelä Ii: 3/4 Pasoi Johan. Maksoi myös kymmenyksiä.
sivu 51 Alakiiminki: 1/4 Paso Clemet. Kyymmenyksissä sekoitettu johonkin.
sivu 64 Oulunsuu: 1/2 Pasala Simon ja loinen Matz.
sivu 71 Ängeslefva: Päsonen Matz, tila naapuri Erik Tihisen alaisuudessa.
sivu 71 Törnävä: 1/4 Pasola Erik.
sivu 71 Törnävä: 1/4 Pasola Clemet.
sivu 72 Törnävä: 1/8 Pasanen Anders, autio.
sivu 83 Mangila: 1/4 Pasola Johan ja vaimo.
sivu 268 Kokkola: Henrik Pasanen ja vaimo Margetta, asuu 17. qvarter.
kymmenykset:
sivu 573 Muhos: 1/12 Johan Paså.
sivu 573 Oulunsuu: 1/2 Simon Paså.
sivu 580 Engeslefva: Pesonen Henrik. Pesosia ei asunut Engeslefvassa!
sivu 583 Törnävä: 1/4 Erik Pasåi.
sivu 583 Törnävä: 1/4 Clemet Pasåi.
sivu 588 Törnävä: 1/8 Jöran Pasonen.
sivu 590 Mangila: 1/3 Johan Pasola.
savuluku:
sivu 608 Pohjois Ii: 1/2 Passå Mats, 1/4 autio 1699, köyhä.
sivu 610 : Alakiiminki: 1/4 Clemet Passå, uudelleen kirjattu, verovapaus.
sivu 618 : Muhos: 1/12 Joha Pasoi, otettu autioana.
sivu 620 : Oulunsuu: 1/2 Simon Pasoi, normaalit verot
sivu 625 : Engeslefva: 1/4 Johan Päsonen edelleen naapurin alainen.
sivu 626 Törnävä: 1/4 Erik Pasoi.
sivu 626 Törnävä: 1/4 Clemet Pasoi.
sivu 626 Törnävä: 1/8 Anders Pasonen, normaalit verot.
sivu 637 Mangila: 1/3 Johan Pasåla.
verohuojennukset:
sivu 649 Oulunsuu: 1/2 Simon Pasoi normaalit verot.
Oulunsuun eteläpuolella luetteloista puuttui iso osa tiloista!

Vuonna 1750 kuoli Raahessa Christer Michellsson Pasanen 36-vuotiaana. Hän lienee ollut alun perin Iinpitäjän "Pasasia". Vuonna 1784 Raahessa asui porvari ja ehkä myös raatimies Mats Passanen, jota Kuopion ja Iisalmen varakruununvouti Johan Arrenius puhuttelee kirjeissään erittäin kunnioittavasti. "Herra Mats Passanen, .., Rakas Ystäväni, ..., Uskollinen ystävä ja Nöyrin palvelija". Mats hoiti nähtävästi voudin velka-asioita Raadissa. Nähtävästi maksamaton velka pani voudinkin nöyräksi (Iisalmen syyskäräjät vuonna 1788 §49).



6A Iisalmelle, Pielavedelle ja Viitaarelle muuttaneista

Vuosi 1561. Kuten edellä todettiin, anekin numero 1756 omistivat Mats Sormonen ja Per sekä Mats Leskinen. Näiden maihin kuului myös Pasosenmaa, jonka nimi muuttui myöhemmin Marttisenmaaksi (katso maakirjojen tarkastus v. 1664). Tämä maa kuului aikaisemmin todennäköisesti Joroisissa asuville Pasasille. Se sijaitsee noin 20 kilometriä Vieremältä lähes suoraan pohjoiseen. Osakkaiden maita sijaitsi myös Rahajärvellä.

Vuonna 1581 Maaninkaveden kymmenyksestä löytyi 7 veromarkan tilalta Powal Pasainen yhtiömiehinään Hans Classon Jääskeläinen ja Lasse Huttunen (no 6537 s.42 jossain Lapinlahden Onkiveden tienoilla ?. Silloin Syväsillan Påwal Pasaisen tila oli autio. Poval katoaa samalla Joroisista. Myöskään Leppävirralla ei asunut Pol Pasasta, vaan Lars Pasanen! Ehkä tämä Pol Pasanen siirtyi Onkiveden tienoille jo 1570 - luvun alussa, jolloin hänen Leppävirralla oleva tilansa oli siitä lähtien autiona. Yhtiömiehet Jääskeläinen ja Huttunen ovat varmasti Maaningan ja Iisalmen alueen asukkaita.

Olli Pasanen katoaminen Hietaisista (Jäppilästä): Vuonna 1590 Hietaisissa maksoivat 6 veromarkan tilasta vero Olli Pasanen, Matti Pöroinen ja Joan Kuckonen. Vuonna 1594 Hietaisissa maksoivat vero 6 veromarkan tilasta: Lauri Tossavainen, pekka Karhunen ja Joan Kuckonen. Matti Pöroinen oli siirtynyt eri "veroyhtymään". Vuonna 1613 Sakkolan Ylläjärvellä asui Olof Paso eli Pasainen

Vuonna 1600 Pielaveden kymmenyksessä asui 6 Powell Pasain, joka lienee Lampaanjärvelle muuttanut Pål Ihannuksenpoika. Tosin Pål Ihansson Pasainen löytyy vielä vuonna 1607 Joroisista (no 6722 s.35), mutta tämän Pål Pasasen yhtiömiehinä verotuksessa löytyi Saickosia ja Suuripäitä. Saickosilla oli maita Lampaanjärven alueella. Polin kylvö oli 1 panni. Häneltä löytyi myös karjaa.

Vuonna 1602 Papinverot Pielaveden kymmenys: 8 Påval Peesonen, Pål, Per, Oluf, Per ja Jöns Rytkönen (no 6694 s. 66). Tämä on ilmeisesti Wisa Pasasen poika Rytkyllä, jonka nimi tullee Rytkösistä.

Vuonna 1606 Pielaveden kymmenys: Pål Pesoinen (on Pasasen, koska Pesosia ei tähän aikaan ollut Pielavedellä). (KA no 6716 s.35)

Vuonna 1611 Pielavedeltä löytyy Påvall Pasanen . Vuonna 1622 Påll Pasanen oli kirjattu Maaninkaveden kymmenyksestä Rytkösten jälkeen 1/4 veromarkan tilan asukkaana. Vuonna 1624 on erikseen mainittu Lampaanjärven Påll Pasanen ja Rytkyn Påll Pasanen. Kummallakin oli 1/2 veromarkan tila.

Vuosi 1613-14 (no 3762 s.38) maakirjat Tavisalmi Savilahden neljännes (Iisalmi-Pielavesi) { 1/2 Påwall Pasain ja 1/2 Nils Launinen} 3 . Launisia tai Launiaisia ei esiintynyt Leppävirran alueella?!, vaan etelämpänä. Samaan aikaan Saamaisten neljännes (s.40) omistivat tilat 1 Påwall Pasainen, 1/2 Lasse Pasainen ja erikseen 1/4 Per Pasainen

Vuonna 1624 tietoihin olen kirjannut Iisalmen alueelle Påål Passaisen ja Påål Passurin (Pasaisen) (no 6802b s.82). Edellisen naapuri oli Lars Saickonen. Hänellä oli lehmä, 2 lammasta ja kylvö 1/2 pannia. Jälkimmäisellä Påålilla oli sama karjamäärä mutta ei kylvöä. Samana vuonna ilmeisesti Vuotjärvellä asui nihti Henrik Pykäläinen, jolta löytyi 1 lehmä, 1 lammas ja kylvöä 1 panni (s.90). Henrikin tilan otti vuonna 1638 Anders Pasanen autiona1

Vuoden 1627 tietoihin olen kirjannut Iisalmen Leppälahdelle 3/4 veromarkan tilan asukkaan Påål Passasen (no 6110 s.101). Leppälahti sijaitsee nykyisen Lapinlahden kirkonkylän lounaispuolella lähellä Väisälänmäkeä. Kuitenkin samassa luettelossa on myös Lampaanjärven Saickoset ja myös Jäskeläisiä. Siten tämä Påål Pasainen voi olla Ihannuksen poika. Leppälahdelta Lampaanjärvelle lienee matkaa reilu 10 km.

Vuosi 1629 Iisalmi Maaninkavesi 3/4 Pål Pasainen,..., 3/4 Pål Pasainen , 3/4 Pål Wiisansson Pasainen (no 6116 s.109). Siis Påll Pasaisia samalla sivulla kolme ja kaikilla tilan verotusarvo 3/4 veromarkkaa.

Vuoden 1633 myllytullin mukaan Lampaanjärvellä asui 1 Påll Ihanusson Pasainen ja Pielavedellä 3 Påll Wiisansson Pasainen (no 6130 Iisalmi). Vuonna 1635 mainitaan Lampaanjärveltä Ihannus Pasasen vaimo. Vielä vuonna 1664 Lampaanjärvellä asui Påål Johansson Pasainen. Vuodelta 1633 karjaluettelosta Iisalmen pitäjästä löytyvät Lambanjärfwi: 1 Pååll Ihanusson Pasainen, jolla oli 1 hevonen, 1 tamma ja 2 lammasta. Pelawesi: 3 Pååll Wiisasson Pasainen, jolla oli mm. 1 lehmä.

Pasasia löytyy Rytkyltä uudelleen noin 1760 - luvulla Kärkkäisten yhteydessä.Vuonna 1784 käsiteltiin Iisalmen käräjillä Johan Gabriellsson Kärkkäisen (pso Catharina Kärkkäinen) Rytky 15.7.1768 tehtyä testamenttia ja sen myöhempää lisäystä. Hänellä oli poika Olof pso Anna Tikkanen, tytär Ingeborg pso Mats Saastamoinen ja tytär Katarina, joka oli oli aviossa talonpoika Petter Pasasen kanssa sekä tyttäret Anna ja Maria. Petter oli saanut perintöinä omaisuutta Pihlajamäellä sijainneesta tilasta. Onko Petter Pasasen suku tullut Rautalammilta vai onko hän edelleen Viisa Pasasen sukua? Jos on, niin pitäisi ilmeisesti tutkia Rytkyn Pasasia tai Pesosia ?! Lisäksi käräjien mukaan kuolleen Johan Rädyn pso oli Anna Kärkkäinen.Hänen alaikäisten lastensa holhooja oli Johan (Pettersson) Pasanen. Vuoden 1782 Iisalmen käräjillä mainitaan leski Catharina Kärkäisen lapsia Johan, Petter, Anders ja Karin Pasanen. Olof Kärkkäisen poikia olivat Johan ja Henrik. Johan Kärkkäinen asui Koivujärvellä. Käräjäkirjoissa Pasasten yhteydessä mainitaan myös päiväys 24. jan 1767 Asikkala. 2). Katso myöhemmin! Asikkalassa asui Pasolaisten sukua!

Vuodelta 1635 olen kirjannut: Iisalmi Sonkajärvi Nils Hendersson Pasainen ja pso (no 8549 s.491. Tarkistin tiedon. Nilsin kanssa samassa verotusyhtymässä olivat Anders Rönckön pojat Anders, Lars ja Wisa. Haapajärvellä (s.487) viljelivät maitaan Pehr Pehrsson Partanen, jonka jälkeen luettelosta löytyi Påhl Jönsson ja pso sekä Jöns Jönsson ja pso Kummallakaan ei ollut sukunimeä ! Nämä voivat olla Påhll Jönsson ja Jöns Jönsson Pasonen ?! Lampaanjärveltä tarkistuksen jälkeen löytyi vain Ihannus Pasasen leski (s.488); ei siis Thomasta. Myöhemmän käräjätiedon mukaan tämä leski avioitui Olof Hujasen kanssa. Iisalmi karja: sivu 609: Pol Pasainen, 1 lehmä, sivu 609 Pål Pasainen ,0. Huom.! Eräs Nils Hindersson Pasoin asui vuonna 1605 Mäntyharjun itäpuolella Korpilahdella ja joku Niilo Heikinpoika Korpilahdella vielä vuonna 1628! Joroisiin 1613 kahteen asiakirjaan kirjattua Henrik Larsson Passaista ei myöhemmin näkynyt; löytyi vain Henrik Panoin eli Paunonen. Myös Väisästen sukua siirtyi 1600 - luvun alkupuolella Mikkelin läheltä Lapinlahdelle!

Vuosi 1644 irtolaisia Iisalmi: Kirstin Hendersdotter Pasattar vero vähäinen (no 8576 s.282). Teksti oli selkeä.

Vuonna 1656? Iisalmen Paloisille on kirjattu (no 8622 ) : Bertill Pasainen ja pso (s.1307?) ja Nerkoolle Elli Pasatar (s.1307?). Etunimi "Bertill" esiintyi Mäntyharjun "Pasasilla"! Haapajärvelle on merkitty: Olof Pesoinen (s.1308). Haapajärvelle ilmestyi näihin aikoihin myös Pesosia! (no 8630 sivu 1568) Iisalmi Palois: Bertill Pasainen ja pso. Paloisten maita löytyi Syvärinjärven pohjoispuolelta ja myös Vieremän eteläpuolelta.

Vuonna 1657 Iisalmen Paloisille on kirjattu (no 8622 s.1560) : Bertill Pasainen ja pso ja Nerkoolle Elli Pasatar. Paloisilla asui muös Heiskasia ja Hynnisiä, jote se saattaa sijaita Nilsiän Syvärin pohjoispäässä?! Edellisenä vuonna ilmeisesti Kerimäen tienoilla vihollinen oli polttanut kymmeniä taloja. Myös lukuisia ihmisiä oli lyöty kuoliaaksi (no 8622 s. 1737).

Vuosi 1658 (no 8630 s.1057) Iisalmen Lambanjärvi: Pål Ihannusson Passainen (autio). Haapajärvi: Olof Pesoinen. Oikeuden pöytäkirjasta (vuosi 1653?) löytyvän tiedon mukaan Påhlin äiti oli leskeksi jäätyään avioitunut Olof Hujasen kanssa, jolta Påhl karhusi perintöjään.

Vuonna 1659 Iisalmen Sulkavalle on kirjattu (no 8633 s.834) : Bertill Pasainen ja pso. Hän lienee ollut tilaton, mutta tamman hän ainakin omisti.

Vuosi 1664 maakirjojen tarkistus Iisalmi Lampaanjärvi maakirjan no 504: Påål Michelson Saickonen ja Påål Johansson Pasainen, Olof Hujanen ja Jääskeläinen. Påål Pasaisella oli kruunun uudistila. Hänen asuinpaikakseen oli kirjattu Jyngänniemi, joka sijaitsee nykyisen Väisälänmäen (entisen Onkimäen) eteläpuolella. Lisäksi Haapajärvi maakirjan no 528: Per Larsson Partanen ja Eric Olufsson Pasoinen. Pasosella oli kruununtila. Asuinpaikaksi mainitaan Haapajärven suomaa, joka oli tullut maiden vaihdossa.

Henrik Rautaparta Sonkakoskelta ja Påhl Eskelinen Haapajärvellä omistivat yhdessä maita, joihin kuului myös Pasoisenkosken niitty. Tämä Pasoisenkoski mainitaan myös anekissa 1759, joka kuului Mats Lappalaiselle, Bertell Kosoiselle ja Grels Lamoiselle. Siten Haapajärvellä tai Sonkajärven tienoilla sittenkin asui joskus Pasosia. Pasoisenkoski löytyi noin 4 km Sonkajärven kirkolta pohjoiseen. Kuitenkin vuonna 1660 Haapajärven asukkaana mainitaan Oluf Pessoinen (no 8634 s.359), joten sukunimen kirjoitusasu vaihteli. Saman vuoden sotilasmaakirjoissa Haapajärvellä omisti kruununtilan Eric Olofsson Pessoinen (no 8644 s.98). Kumpi nimi oli oikein? Joka tapauksessa Eric lienee Haapajärven Pesosten kantaisä. Vielä vuoden 1674 Iisalmen talvikäräjillä sakot saivat Erik Pasoinen ja Erik Pesoinen! Pekka Wäisästä verotettiin jo vuonna 1613-14 Savilahden neljänneksessä 1 veromarkan tilasta.

Vuosi 1561 aneki nro 1765: Omistajat: Anders Ollsson Kärkäinen, Pål Suuripää ja Nils Laitinen. Maita sijaitsi Lampaanjärven ohella Iisalmen länsipuolella Haapajärvellä: mm. Laitisen Tulisaari. Siellä Nils Laitinen lienee kalastellessaan tehnyt nuotion rantakiville ja paistanut ahvenia.

Vuosi 1673 (no 9160) sivu 611 verohelpotuksia Iisalmi Lambanjervi: Thomas Påhlsson Pasainen. Påhl siis viljeli tilaa ja sai veroista huojennuksen "huonon sään eli owäder" takia. Påhlia ei näkynyt myllytullissa eikä myöskään vuonna 1674.

Vuonna 1681 (n 8690) sivu 541 Iisalmi Lampaanjärvi 1 Påhl Johansson Pasain kruununtila uudisasukas ja Lars Thomasson (ei sukunimeä) . Samat tiedot myös vuosina 1685 ja 1687! Vuonna 1687 sivu 649 Jynkänniemi: 1 Henrik Rämein eli Bertell Hendersson . Rämäin on Remes tai Rämein Vesulahdelta!

Vuosi 1674 (no 9161) Iisalmen talvikäräjät: Sakot saivat Erik Pasoinen 0:8:0 ja Erik Pesoinen samansuuruiset sakot!

Vuosi 1688 manttaaliluettelo Pielavesi Johan Päsäin (no? s.1214). Iisalmi Haapajärvi 3 Eric Pässoinen ja pso sekä poika Olof, 4 Issach Pesoinen ja pso, poika Hans ja pso, Elias Pesoinen ja pso (no ? s.1209). Huomaa sukunimien erilainen kirjoitustapa. Pasaset kirjoitettiin tähän aikaan usein Päsoseksi. Nämä kuitenkin lienevät Pesosia.

Vuosi 1690 (no 8703 s.963) manttaali Iisalmi Lampaanjärvi: 3 Lars Thomasson (Pessinen) ja pso, tytär (?sisar) Maria. Sivu 973 Leppävirta Osmajärvi: 4 Påhl Påhlsson Pässoin ja vaimo, styfson (poikapuoli) Påhl Ringinen

Vuosi 1693 (no 8709 s.2082) manttaali Leppävirta Osmajärvi: 4 Påhl Påhlsson Pässinen ja pso, veli Mats ja pso. 3 Påhl Laitinen. Sivu 2094 Iisalmi Lampaanjärvi: 4 Lars Thomasson Pessinen ja pso, sisar Margareta, ?vaimon sisar Karin.

Vuosi 1694 (no 8712) sivu 1968 manttaali Iisalmi Lambanjärvi: Lars Ersson (po ? Thomasson) ja vaimo, sisar Margetta

Vuosi 1697 (no 8717) sivu 2142 Iisalmi Lampanjärvi: 1 Lars Thomasson. Kirjurin mukaan sukunimi on sama kuin edellisen eli "Nissorin", mutta tämä lienee virhe. Samanlaisia virheitä oli muitakin!

Vuosi 1702 (no 8731) sivu ?814 Iisalmi Jyngänniemi: 1,5 Henrik Bertillsson, nyt Jeremias Hyvönen, Lambanjärvi: 1 Lars Thomasson, nyt Hans Kärkkäinen. Hyvösia asui Iisalmen länsiosissa.

Vuosi 1704 Iisalmen talvikäräjät (00.018 s.97): Haapajärvi: Mats Christersson Passain vaati veljeltään Olofilta kuolleen isänsä perintöjä, joita oikeus myös hänelle tuomitsi. Sukunimi oli kirjoitettu kahdella s-kirjaimella "Passain", kun taas samalta sivulta löytyvä lautamies Haapajärveltä oli kirjoitettu yhdellä s-kirjaimella "Hans Pesoin". Risto voisi olla Pasas-kirjan taulusta 976 viitasaarelainen Risto Ollinpoika Pasanen, jonka sukutaulua ei ole jatkettu sen pidemmälle. Tietenkin hän voisi olla väärin kirjoitettu Pesonen, mutta Pesoset olivat aina kirjoitettu näihin aikoihin muodossa "Päsoin" tai Pesoin.!

Vuosi 1706 (00.20 s.115->) Kuopion kesäkäräjät. Tallus (Karttula) Brita Pasonen tuomittiin sakkoihin, koska oli ollut luvattomissa suhteissa renki Mats Ikosen kanssa. Brita lienee nyt palvellut Mats Karhusen talossa, mutta 2 vuotta aikaisemmin hän oli ollut Iisalmen Taipaleen kylässä Juhan Rytkösen talossa em. rengin kanssa. Oikeuden pöytäkirjassa sukunimi oli Pasonen tai Pesonen mutta rekisterissä selvästä Pasonen.

Vuosi 1722 (Iisalmen kesäkäräjät s.270): Sotilaskorpraali Petter Ruotsalaisen vaimo Maria Pasotar miehensä sotavankeuden aikaan aviotunut sotilas Mats Luutikäisen (ehkä Lyytikäinen) kanssa ja saanut lapsen .


Viitasaaren Pasasista:

Pasas-kirjan mukaan Keski - Suomeen Viitasaaren Kolimajärven rannalle muuttanut Joan Pasanen oli siis sukukirjan mukaan kirjattu 1590 – luvulla usein Pesoseksi. Jos hänen arvioitu syntymävuotensa on 1560, niin vuonna  1577 Joroisten alueelta löytyi ilmeisesti sittenkin vain yksi Ihannus (Joan) Pasanen, jolla oli renki (katso edellä!).  Harjumaan  Pasasista käytettiin pitkän aikaa sukunimenä muotoa  Peesainen tai  Peesoinen.


Vuonna 1624 löytyy Rautalammin pitäjän Kolimasta 1/3 Jöns Pasainen. Vuonna 1625 Jöns Pasaisen luultavasti kylvömääriä olivat: ruis 1, ohra 1/2 ja kaura (?) 1/3.

Vuonna 1625 luettelosta autioviljat ja heinät (no 6806): Kuopion pitäjän (Iisalmen) puoleinen Kolima: Bertell ja Michel Koleman sekä Henric Räisein (s. 24) ja Rautalammin puoleinen Kolima: Olof Purain, Jöns Pasoinen, Påhl Pehkoin ( saattaa olla Parkkoin), Anders Waris, Madz, Påhl ja Påhl Påhlsson Cockeinen (s.43). Joroisissa asui vuonna 1590 Per Larsson Purain.

Vuoden 1626 voudintilien apuveroina Colimassa Jöns Pasainen oli maksanut 2 kappaa herneitä. Siihen aikaan Kolimassa asuivat autiotarkastuksen mukaan myös Bertill ja Morten Kolemainen. Juontuuko Koliman kylän ja Kolimanjärven nimi sukunimestä Kolehmainen? Ainakin jo vuonna 1561 Kolehmaisia asui Pielaveden alueella, siis melko lähellä Kolimajärveä. Vielä vuonna 1594 löytyy autioluettelo s.44 Jorois Syväsilta: 3 Ihannus Pasain autio, 7 Per Paasain ja Per ?Toifwain autio, 6 Anders Kolima ym. autio, 4 Pol Kolimain autio ja Järvikansa 7 Per Pasoin autio, 6 Anders Pasoin autio, 3 Jören Kolima autio

Vuosi 1680 kyyti ym . rahojen maksajia (no 8689) sivu 761-> Wåtijerfvi: Anders Olofsson Pasain!, Jöns Matsson Leskin, Henrik Henriksson Hartikainen. Hipanlax: Pehr Pehrsson Julkuin ja Anders Pohlsson! Sivu 766 Iisalmi Lampaanjärvi: Påhl Johansson Passoin Osmajärvi ei Pasasia.

"Kolemakosken" nimi löytyy Täyssinän rauhan rajaluettelosta vuodelta 1323. Se ei liittyne mitenkään nimeen Kolimajärvi, joka lienee myöhäisempää perua. Kolimakosken tietenkin voi sijoittaa Koivujärvestä Kolujärven kautta Pielaveteen laskevaan Koivujokeen. Tällä melko välillä on korkeuseroa noin 30 metriä. Siitä löytynee koskia, joissa veneen pohja on kunnolla kolissut karjalaisten voimasanojen säestämänä, mikäli nämä ovat laskeneet veneellä tavarakuormassa koskia alas. Muutama hikipisara lienee valunut, kun venettä ja tavaroita on vedetty tai kannettu jokea ylös. Eräät tutkijat sijoittavat Kolimakosken karjalaisten Käkisalmesta Pohjanlahdelle vievälle erä - ja kauppareitille.

Vuonna 1632 luettelosta verohelpotuksia talvijyvät (no 310a s.16): Rautalampi Kolima: Olof Purain, Jöns Pasoinen, Madz Kåkoin jokainen maksaa siemenveroa 1 jyvän "korn". Povall Parkoin ja Anders Waris kumpikin suorittaa siemenveroa 1/3 jyvää "korn" .


Rytkyn Pihlajamäen Parkkisista, Pasasista ja Rädyistä

Pasasten sukukirjan osan 1 sivulla 345 on tarina Parkittaresta, joka liittyy Rytkyn Pihlajamäen Pasasiin. Iisalmen syyskäräjillä vuonna 1806 luvussa 409 saadaan asiaan lisävalaistusta. Petter Pasanen oli ostanut 9. maaliskuuta 1761 sisarusten (Rätyjen) äidiltä Margaretha Gabrielsdotter Kärkkäiseltä 1/3 Pihlajamäen verotilasta nro 1 Rytky. Kaupalle oli saatu lainhuuto 22. syyskuuta 1764. Tilan Rytky nro 1 osista kiisteli myös veljekset Fredrik ja Henrik Räty isäänsä Pohlia ja äitiään Anna Stina Tickasta sekä veljeään Pohl Pohlsson Rätyä vastaan. Kiistaa oli käsitelty jo vuonna 1776 syyskäräjillä. Silloin riidan osapuolina olivat talonpoika Anders Malinen ja tämän vaimo Carin Larsdotter Räty, naimaton Helena Larsdotter Räty, jonka holhooja oli tämän sisaren Walborgin mies Jacob Eriksson Kananen.

Vastaajana oli talonpoika Petter Pasanen. Riita koski tilanosaa, jonka Pasanen oli ostanut heidän sisarusten äidiltä (af desse syskons moder) Margetha Gabrielsdotter Kärkäiseltä niinkuin lasten isänperintönä kiinteänä omaisuutena olevana. Siis Margaretha lienee ollut ainakin Carin, Helena ja Walborg Rädyn äiti?! Vuoden 1777 talvikäräjillä (§107) oli käsitelty Helena ja Carin Rädyn puheita Petter Pasasta vastaan.

Vuoden 1777 talvikäräjillä haastajina oli siis Jacob Kananen Rätyjen tytärten kanssa Pihlajamäen verotilasta Rytky nro 1, josta Petter Pasasella oli ostokirje Margaretta Gabrieldotter Kärkäiseltä päivämäärällä 9. maaliskuuta 1761. Lainhuudot verotilan 1/3 kaupalle hän oli saanut 22. syyskuuta 1764. Kanasen mielestä sama tilanosa olisi hänen vaimonsa ja tämän sisarten kiinteää omaisuutta, joka olisi myyty laittomasti. Käräjien tuomioksi tuli, että Pasanen saisi vain puolet ostamastaan eli 1/6 tilasta. Lisäksi käräjillä Pohl Räty ja tämän alaikäisten sisarten holhooja Pohl Laukkanen, Rädyn sisarten ohella, sekä Rädyn yhtiömies Anders Nivalainen saisivat hallintaansa tilan kolmasosasta puolet eli 1/6 jonka Pasanen oli halunnut heiltä voittaa! Kuitenkin näiden tulkintojen jälkeen Pasanen saisi hallintaansa 1/3 tilasta! Kananen ei myöhemmin voinut kiistää, että hänen anoppinsa Margetta Gabrieldotter oli myynyt Pasaselle 1/3 kiistanalaisesta tilasta. Kananen väitti, että tämä tilanosa oli Margarethan isän Gabriel Kärkkäisen perintömaata, joten olisi ollut laitonta myydä se Pasaselle. Tilan osa kuitenkin tulkittiin Margetha Kärkkäisen "äidinmaaksi" ja siten hänellä oli oikeus myydä tilanosa.

Käräjillä käsiteltiin myös sukulaisuussuhteita. Rädyn sisarusten isän Lars Rädyn vaimo oli Anna Parkitar, jonka isä oli taas Johan Parkkinen. Anna oli saanut tilaan edun isänsä jälkeen. Hän oli tehnyt ennen kuolemaansa testamentin 29. tammikuuta 1747, jonka mukaan hänen tilaosansa jäisi hänen poikapuolilleen Lars ja Johan Rädylle sekä tämän sisarille. Tätä testamenttia ei oltu kuitenkaan laillisesti valvottu. Näin ollen Rätyjen hyväksi tehty testamentti olisi kyseenalainen. Anna Johansdotter Parkitar oli kuollut (Lars Rädyn kanssa)? lapsettomana. Parkittaren sisaruksia oli kuitenkin kaksi: 1. Anna, joka oli tilanosan myyneen Margetha Gabrielsdotter Kärkkäisen äiti ja 2. Maria Parkitar, jonka tyttärentytär oli Påhl Rädyn vaimo Anna (Kappalatar?!). Tästä syystä Maria Parkittaren jälkeläisillä olisi yhtä suuri osa eli 1/3 tilasta kuin !Carin Parkittaren (tässä pitänee olla Anna, muuten sisaruksia olisi kolme!). Näin ollen Påhl Rädyn ja tämän sisarten tulisi saada pitää asumansa tilanosa. Näiden tilanosalla asui myös Anders Nivalainen.

Huom.! Johan Parkkinen oli ostanut Påhl Rytkösen äidiltä Påhlin kuolleen isän 3/4 sk verotilan Rytkyn kylästä maksaen ostoksen rahalla. Påhl oli myyntiaikaan ollut vielä alaikäinen. Hän vaati vuoden 1686 Iisalmen tavikäräjillä (s.8) tilaa itselleen. Käräjät myönsivät Påhl Rytkösen vaatimukset oikeutetuiksi. Hän saisi tilan, mutta joutuisi korvaamaan Parkkiselle myös tämän maksamat tilan verot. Iisalmen vuoden 1690 henkikirjoista Rytkyltö löytyy Johan Parckainen ja vaimo(s.965). Tilalla asui myös sotilas Gustaf.

Sukulaisuussuhteet olivat siis varsin sekavat, joten näistä sai helposti hyvän tarinan. Siihen liittyvä toimittaja Paikkalan huomautus on siis osin virheellinen. Parkkisia asui Pihlajamäen tilalla vielä Pasasten aikaan ainakin vielä vuonna 1747. Petter Pasasella (k.1780) oli pojat Petter, Johan ja Anders sekä sisar Karin, jotka olivat tilanosakkaita vuonna 1782. Tytär Anna asui Rytkyllä torppari Petter Kainulaisen vaimona.

Rätyjen torppari Anders Nivalainen oli luovuttanut asukasoikeutensa 1/4 tilasta talonpoika Pohl Knutsson Kärkkäiselle rahaa ja vaatteita vastaan. Sopimus oli tehty 19. huhtikuuta 1767 Kalliojärvellä. Tähän tilanosaan Petter Pasanen sai samat oikeudet Pohl Kärkkäiseltä, kuin tämä itse oli saanut. Sopimus tästä oli tehty Asikkalassa (Lahden luoteispuolella!) 24. tammikuuta 1767. Tästä torpanosan viljelystä kiisteltiin myöhemmin mm. Iisalmen talvikäräjillä 1782 (§134). Pasanen luopui vaateistaan ja Räty sai hallita sitä ainakin tulevaan isojakoon asti (§140).

Noin vuonna 1788 Peter Pasanen muutti uudistilalle, joka lienee perustettu yhteisen tilan maalle. Vanhalle paikalle jäivät veljet Johan ja Anders, joiden kanssa tuli kiista vanhan asuinpaikan peltojen viljelystä (kevät 1790 §166 Iisalmi). Anders Pasasen vaimon Anna Laukkasen sisar oli Märta. Tämä ja hänen miehensä Erik Tenhunen olivat myyneet pienen osan (1/48) yhteisestä tilasta Pohl Kärkkäiselle (kevät 1790 §222)

Huomautus: Vuoden 1784 talvikäräjillä s.205 mainitaan Johan Gabrielsson Kärkkäisen testamentti vuodelta 1768: hänellä oli poika ?Johan, tytär pso Mats Saastamoisen ja tytär Katharina pso Petter Pasanen.



Vuosi 1803 Iisalmen käräjät: (syksy §475). Talonpoika Pekka Pekanpoika Pasanen ostanut 11. syyskuuta 1803 solmitulla kaupalla 44 rdalerilla osan Rytkyltä Pihlajamäen verotilasta numero 1. Myyjä oli Katarina Pekantytär Pasanen, jonka veljenpoika ostaja Pekka oli. Kauppa oli tehty Pyhäjärven pitäjässä. br> Iisalmen vuoden 1806 syyskäräjien luvussa 610 mainitaan Pielaveden Lavonniemellä asuva talonpoika (bonden) Johan Nousiainen, jota edusti vaimo Margetta Pasatar. Kumpulaiset olivat Nousiaselle velkaa, jota nyt karhuttiin. Syyskäräjien luvussa 478 esiintyy Rautalammin Koivujärven kylästä torppari Zachris Pasanen, jota vastaan käräjöi rytkyläinen Henrik Arpe. Kevätkäräjillä 1807 § 337 mainitaan Salomenkylässä asuva todistaja torppari Anders Pasanen 7. Feb 1804. Luvussa 409 esiintyy Oinasjärven Lars Huttusen renki Olof Pasanen, joka oli kohdellut oria kovakouraisesti.



 


6B Wuotjärven Pasasista

Wuotjärven Pasasten esi-isä Anders Larsson Pasanen ilmestyi nykyisen Nilsiän ja Juankosken rajamaille vuonna 1638. Hän oli saanut maaherra Gyllenstiernalta maakirjan Vuotjärvelle 27. heinäkuuta vuonna 1638. Vuosi 1638 mainitaan Pohjois-Karjalassa katovuodeksi. Autiotilan haltuunottaja nautti tavallisesti 3 vuotta verovapautta, joten aluksi Anderssista löytyy varsin niukasti tietoja. Hän tuli siis kruununtilalliseksi, eikä torppariksi. Maakirjassa vuodelta 1638 ovat peräkkäin nimet 1/2 Hendrich Hardikainen, 1 Anders Pasanen, 1 Anders Kerkonen (tai Keckonen) (no 8554 s.256). Edessä oleva luku on tilan verotusarvo veromarkkoina. Antti otti siis haltuunsa 1 veromarkan arvoisen kruununtilan, jossa asui veronmaksukyvytyön "huonemies" Henrik Pykäläinen. Pykäläinen nähtävästi tuli tilalle vuoden 1620 tienoilla, koska hän näkyy verotiedoissa vuonna 1622-1623. Tässä veroluettelossa olivat peräkkäin: 1 Madz Rissanen, 1/4 Henrik Pykäläin ja 3/4 Lars Rimpi (eli Rissanen). Rissasten maita sijaitsia Vuotjärven etelä - ja luoteispuolella Hipanlahdella.

Huom! Wuotjärvi löytyy myös Karjalasta Muolaanpitäjästä. Vuonna 1625 siellä asui mm. Seppästen (Smeds) sukua: Lars Matsson Smed, vaimo Agneta, Staffan Seppänen, vaimo Malin, appi Hans vaimo Walborg, veli Mats (ratsumies), tytär Anna ym. 1630-luvun puolivälissä mm. Nimen alku "Vuo" tarkoittanee saamenkielessä "alaosaa". Sen mukaan Vuotjärvi olisi (Syvärinjärven) alajärvi. Tosin myös virtaa kuvataan sanalla "Vuo". Se oli silloin Vuotjärvessä voimakas, koska Syvärin pinta sen yläpuolella oli noin 3 metriä korkeammalla kuin nykyisin ja Vuotjärven pinta vastaavasti nykyistä alempana. 1770 - luvun alussa sen pinta kohosi Juankosken uuden padon seurauksena. Mäntyharjun Skyttälästä ja Korpilahdelta karkasi väkeä Savoon (KA no 8551 s.247). Näissä kylissä asui myös "Paasosia".

Antilla oli mukanaan vaimo ja tytär, joka oli syntynyt ilmeisesti vuoden 1630 tienoilla. Siten Anderssin syntymäaika ajoittunee aikavälille 1600 - 1610 ja kuolinaika on noin 1676. Leppävirralla asui vuoden 1600 aikoihin eräs Lars Pasanen, joka toimi vuoden 1600 tienoilla lautamiehenäkin. Lasse Pasanen löytyy Leppävirran tienoilta jatkuvasti vuodesta 1607 alkaen. Kuitenkin on huomattava, että vuonna 1639 Leppävirralla asui eräs Lars Pasanen, jonka verotietojen perään on merkitty "Joros". Eräs Lars Larsson Pasanen jätti tilansa vuonna 1627. Koska Leppävirran Pasaset kuuluivat pitkään Joroisten seurakuntaan, niin on varsin selvää, että Anders Pasanenkin , mikäli oli kotoisin Leppävirralta, oli usein liikkunut Joroisissa. Koska Joroisten Pasasilla oli yhteyksiä myös Juvalle, niin on mahdollista, että Anders Larsson Pasanen olikin kotoisin Juvalta tai jopa Mäntyharjun alueelta! Nilsiässä asui vielä vuonna 1638 Olof Brufiusson Matilainen. Tätä sukua asui myös Juvalla. Kuopion tai Leppävirran seuduilla Matilaisia ei tätä ennen näkynyt. Uusimman tutkimuksen perusteella myös Oulunsuu on varteenotettava Antin lähtöpaikka! Siellä asui jo vuonna 1567 Krister Pasanen ja 1500-luvun lopussa Lars Pasanen.

Antin tilan entinen asukas Heikki (Hannunpoika) Pykäläinen oli 1630-luvulla veronmaksukyvytön huonemies. Hän oli todennäköisesti kotoisin Maaningalta tai Lapinlahdelta. Kun Antti nautti 1638-1641 verovaupautta, ei hänellä ollut tarvetta ottaa yhtiömiestä. Tämä lienee tullut ajankohtaiseksi vasta vuonna 1641. Kun Pykäläinen entisen vaimon kuoltua avioitui uudelleen Lappveteläisen lesken kanssa, jolla oli poika, yhtiökumppaneille tuli ero. Lapveteläisiä asui Onkiveden länsirannalla Lapinlahden kirkonkylän lounaispuolella. Pykäläinen otti Syvärinkylästä haltuunsa maatilan, joka vuoden 1655 vaiheilla oli peräti 1 veromarkan kokoinen. Tästäkään tilasta hän ei maksanut veroa. Tämän kokoinen vapaa alue löytyi siihen aikaan ilmeisesti vain Syvärin itärannalta Palonurmesta, jonne vuoden 1660 tienoilla muutti Olli Kainulainen. Ehkä Pykäläiselle jäi myös osia Antin tilan pohjoispuolelta "Tiirijärven maasta," jonka nilsiäläiset saivat käräjien päätöksellä haltuunsa vasta vuoden 1660 aikoihin.

Wuotjärvelle muuttanut Antti Pasanen ei luonteeltaan muistuta ollenkaan Leppävirran Pasasia, jotka näyttävät enemmän olleen jonkinlaisia "maan hiljaisija". Antti asioi tottuneesti maaherran luona ilmeisesti Savonlinnassa. Monta kertaa hän rohkeasti puolusti oikeuksiaan tai ajoi etujaan käräjillä. Samalla tavalla toimi myös Antin jälkeen poika Heikki. Niilo Heikinpoika, Matti ja Antti "Pasanen" löytyivät Mäntyharjun tienoilta 1600-luvulla alkupuolella. Siten ei ole mahdotonta, että Antti Laurinpoika Pasasen olisi lähtöisin Etelä-Savosta! Samoihin aikoihin vuonna 1635 Sonkajärvellä asui Niilo Heikinpoika Pasanen, joka saattoi olla lähtöisin Mäntyharjulta läheltä Korpilahdelta. Niilo Heikinpoika Pasain asui Korpilahdella mm. vuonna 1605. 1650-luvun lopulla Iisalmen Paloisilla ja sittemmin Sulkavalla asui vaimoineen Bertill Pasainen. Etunimi Bertill esiintyy Mäntyharjun alueen "Pasasilla" mm. vuonna 1635.Tämä vahvistaa sitä käsitystä, että Mäntyharjun "Pasasia" todella siirtyi Pohjois-Savoon.

Anders Larsson Pasasen alkuperää selvitettäessä on vielä otettava Oulun ohella lukuun Mikkelin Mälkölän "Pasaset". Nimittäin vuonna 1631 Vesulax Mälkölä asui Lars Andersson Passonen, jonka tila kuului Juvan kirkon alaisuuteen (no 6127 s.104). Lars oli asunut siihen mennessä Mälkölässä jo pietempäänkin. Juvan Pasaset tietenkin tunsivat myös Joroisten Pasaset.

Vuoden 1641 veroluettelossa (no 8566 s.406) Kuopion kymmenys löytyvät peräkkäin 1/2 Hendrich Hardikainen, 1 Anders Pasanen, 1 Anders Kuckonen ja Mats Hildunen. Hiltusen 3/4 veromarkan maa kirjattiin myöhemmin Juankosken Vehkalahteen (tai Akonvedelle) ja se oli ollut osaksi autio vuodesta 1632. Hartikainen asui Lastukoskella. Kuckonen (tai Keckonen?) tai Hildunen saattoi maksaa veroa Selkälänniemen alueesta ennen Leskisiä. Jöns Leskinen, Wuotjärven Leskisten kantaisä, ei asunut vielä vuonna 1641 Wuotjärvellä, joten häntä ei näy tässä veroluettelossa. Vuoden 1633 myllytyllin mukaan Akonvedellä Selkälänniemen lähellä asuivat Påhl Keckonen (jo v. 1631) ja Staffan Kärkkäinen. Myös Olof "Öcki" Ahonen, jonka vaimo oli Maicko Rissanen, asui vuoteen 1640 asti Wuotjärven alueella. Seudun kymmenysjaon raja oli erikoinen. Maaningan Haataalan kymmenykseen kuului mm. Kaaraslahti, Sänkimäki, Haluna, osa Pieksää, Haluna, Nilsiä ja Syvärinjärven itäranta. Sänkimäen Pitkäset oli kirjattu Iisalmen aluksi pitäjäläisten yhteyteyteen.. Kuopionniemen kymmenykseen taas kuului Murtolahti, Ryönä, Riistavesi, Akonvesi (Juankoski), osa Pieksää ja Wuotjärvi mukaan lukien Lastukosken itäranta. Lähes samanlainen kymmenysten jako oli myös vuonna 1638.

Vuosi 1673 (no 9160) sivu 641 myllytulli Wotijerfwi: Anders Passain 4, Jösn Leskin 2, Henrik Hardikain (Lastukoski) 1, Per Julkuin (Hipanlahti!) 1, Anders Hardikain (Siikajärvi) 1 ja Lars Oinoin 1. Akonvedeltä (Juankoskelta) löytyivät: Per Tolppanen, 3, Olof Hämäläin 1, Anders Hämäläín 1, Staffan Hämäläin 1, Olof Kettunen 1 ja Nils Wardiainen 1 (huonemies?). Anderssin taloudessa oli verolla 4 aikuista, mutta vuonna 1674 vain 3!

Vuosi 1674 (no 9161) sivu 573 myllytulli Wotijerfwi: Anders Passain 3, Jöns Leskinen 2, Henrik Hardikain 2, Per Julkuin 1, Olof Häkin asui Michel Hardikaisen luona (Siikajärvi), Anders Hardikain (Siikajärvi) 1, Nils Oinoin (Siikajärvi) 1. Akonvesi: Per Tolppanen 3, Olof Hämäläin 1, Anders Hämäläin 1, Staffan Hämäläin 1, Per Matsson Wardiainen 1, Olof Kettunen 1, Mats Kaukoin 1, Henrik Huttunen 1 ja Anders Huttunen 1. Huttuset nähtävästi tulivat Iisalmelta.

Vuosi 1679 (no 9175) sivu 409 henkikirjat Wuotjärvi: Henric A: Pasain yksin, veli Pehr ja vaimo, veli Lars yksin, Per Jönsson Leskin ja vaimo, veli Mats yksin, Henrik Hartikainen ja vaimo, Anders Sigfridsson (Hartikainen). Hipanlahti: Per Julkusen leski yhdessä Mats Rissasen kanssa. Akonvesi: Mats Thomasson Rissain yksin, Eskel Tolpain yksin, veli Per ja vaimo, Anders Hämäläinen yksin, Staffan Hämäläinen yksin, Johan Rautiainen yksin. Nilsiä: Anders Ahonen, veli Påhl, veli Jöran ja vaimo, Johan O. Pirinen, Lars L. Linduin, Per Taskinen, Anders A. Luttinen ja vaimo ja veli Johan.

Vuosi 1679 (no 9175) ((sama Pohjanmaan "Pasasten" yhteydessä)
Kajaanin tulli vuonna 1679:
3. helmikuuta Lars (Andersson) Pasainen (Wuotjärvi Laaja) tullasi 1 tynnyrin ruista 2,5 daler ja 4 leiviskää
(34 kg) kapahaukea 4 daler. Samoihin aikoihin tullissa kävivät myös Anders Ahoinen Nilsiästä tai Rautavaaralta, Anders Korhonen, Anders Pitkänen ja Mats M. Haapalainen kaikki ilmeisesti Pielisjärveltä. Liikkuikohan Lassi Pasanen pielisjärveläisten mukana? Nähtävästi Lassin seurueeseen kuuluivat myös Niels Yletyinen naapurikylästä Pieksältä, Jöran ja Eskel Kuroinen sekä Peer Hildunen ilmeisesti Maaningalta. Per toi tulliin 3 tynnyriä höyheniä "fieder".
Kajaanissa karjalaiset "ryssät"
mm. Piminä Gauroinen Paanijärveltä tullasi samana päivänä 10 tynnyriä venäläistä suolaa 6,2 daler. Suurin määrä venäläistä nähtävästi Vienanmerestä keitettyä suolaa oli Iwan Pimiräisella eli 100 tynnyriä, josta hän kuitenkaan ei maksanut tullia. Kaikkiaan "ryssien" suolaa 3. helmikuuta tullissa kirjattiin ainakin 350 tynnyriä! "Ryssät" tullasivat myös paperia. Eräällä heistä oli 4,5 riisiä paperia "4,5 riiss Paper", toisella myös muutama riisi "Paper".

Raahen tulli vuonna 1679:
13. helmikuuta Per (Jönsson) Leskinen Wuotjärvi Juice Leskisen esi-isä
tullasi haukia 10 leiviskää (85 kg) 10 daler, ruista 1,5 tynnyriä 4,2 daler ja talia 1/3 leiviskää 0,5 daler. Perin matkaseurana oli naapureita Per Heickinen Pelonniemeltä, Eskel Tolpanen Juankosken Vehkalahdelta, Per Knuutinen ja Johan Matsson Tiihonen Pieksältä sekä riistaveläiset Jacob Hätinen, Anders Sihvoinen ja Henric Hietainen. Jälkimmäinen tullasi myös tynnyrin voita 20 dalerin arvosta. Leskelän tilalla isännöivät lautamies Jöns Leskisen pojat Per ja Mats. Jöns toimi kuitenkin vielä lautamiehenä. Myöhempi tilan isäntä Anders oli vasta 5 vuotias. Per Leskisen vaimona oli Margetta Antintytär Pasanen ja Per Heikkisen Per Leskisen sisar Karin.

10. joulukuuta Henrik (Andersson) Pasainen Wuotjärvi (Niemelä) tullasi ohraa 1,5 tynnyriä 4,2 daler ja (kapa)haukea 7 leiviskää (noin 60 kg) 7 daler ja Petter (Andersson) Pasainen Wuotjärvi (Jokela) tullasi ruista 1,5 tynnyriä 4,2 daler ja (kapa)haukea 10 leiviskää (noin 85 kg) 10 daler. Tavaraa Petterillä oli tulin perusteella noin 43 kuparitaalarin eli lähes 4 lypylehmän arvosta. Perin jålkeläisiä oli suurin osa Wuotjärvellä myöhemmin asuneista Pasasista. Kotimiehenä Pasasilla oli nuorin veli Anders, joka oli vähällä joutua edellisenä vuonna nihdiksi, mutta Pasaset palkkasivat hänen tilalleen Christer Weihkaisen (luultavasti Wauhkonen Pieksältä). Veli Lars näyttää olleen jotenkin "eri seurainen". Vuosien 1674 - 1675 katovuosista oli nyt selvitty. Viljaa riitti myyntiin. Vuoden 1698 oikeuden pöytäkirjan mukaan Petter (Andersson) Pasasella oli veneen purje, joten hän nähtävästi omisti myös ison rahtiveen.

Pasasten matkaseurana oli todennäköisesti itse vanha vuotjärveläinen lautamies Jöns (Matsson) Leskinen (tai sukulainen Kuopion Haminalahdesta), Eskel Kuroinen Maaningalta, Per Julkunen luultavasti Siilinjärveltä. Matkaseuraan oli Piippolasta liittyneet Jöns, Titus ja Henrik Leskinen. Kuopiolaiset nähtävästi yöpyivät Piippolan Leskelässä. Veroluettelon mukaan Leskelässä asuivat Olof Persson, Jöns Jönsson sekä Tiitus -, Per- ja Per Påhlsson Leskinen, joista viimeksi mainittu oli torppari. Henrik saattoi olla kotoisin Pyhäjärveltä. Piipolan Leskiset toivat mankilalaisten ja muiden lähiasukkaiden tapaan Raheen tervaa. Jönssillä oli tervaa 5 tynnyriä, Henrikillä ja Tituksella hiukan vähemmän. Raahen lähikylissä asuvat veivät vuoden kuluessa Raaheen satoja tynnyreitä tervaa. Samana päivänä 10.12. Raahessa oli tullannut mm. viitasaarelainen Henrik Jöransson ruista, ohraa, suolalohta 7 leiviskää 7 daler, kuivaa kalaa 8 leiviskää sekä voita. Kuopiosta tervaa ei viety Raaheen. Ehkä sitä ja ainakin voita kuljetettiin kesällä Lappeenrantaan tai Viipuriin; ehkä jopa Nevanlinnaan asti. Raaheen ajoi Kuopiosta ja Iisalmesta lukuisia myyntiseurueita, joissa yhdessä saattoi olla lähes 10 hevosmiestä.

Huom! Myynnissä suolatynnyrin hinta nousi usein jopa 30 daleriin! Nicolas Petreliuksen mukaan 1 leiviskä suolaa maksoi noin 1 kuparitaalarin. Suolatynnyri oli noin 4 kappaa (Savon historia II:1 s. 323). Vanha kappa oli tilavuudeltaan 4,5 litraa! Voitynnyri 16 leiviskää painoi noin 135 kg ja kalatynnyri 4 leiviskää 32 kg. Tervatynnyri oli 12 leiviskää noin 102 kg. Rukiin ja ohran tynnyrihinta oli noin 2,25 (hopea)daler, voin leiviskähinta noin 1,625 (hopea)daler ja tervan noin 2,5 - 3,5 taalaria. Kapahauen leiviskähinta oli 0,75 (hopea)daler. Per Pasasen tavaroiden arvo Raahen matkalla ilman tullia: 10 leiviskää kalaa 7,5 (hopea)taalaria, 1,5 tynnyristä rukiita noin 3,75 (hopea) taalaria eli yhteensä 11.25 (hopea)taalaria. Kuparirahassa summa olisi 3-kertainen.

Vuosi 1687 (no 8694 s.565->) Kuopio Wuotjärvi: 1 Anders Larsson Pässoin, 1 Jöns Matsson Läskin, 1 Henrik Heriksson Hardikain. Antti Pasanen oli kirjattu Antti Pesoseksi! 1680-luvulla läänintilien maakirjat olivat lähinnä "sotilasmaakirjoja", joissa oli vanhentuneita tietoja tilojen haltijoista! Hipanlahti: Per Julkusen leski eli Mats Rissanen. Nilsiä: 3/4 Olof Påhlsson Ahonen eli nyt Anders Påhlsson, 3/4 Lars Andersson Lindunen eli Johan Nirinen! po. Pirinen, 3/4 Per Perssson Taskinen, 3/4 Anders Andersson Lindunen eli Olof Olofsson (Wäätäinen), joka oli erään oikeuden pöytäkirjan mukaan kotoisin Kuopion Ryönältä, 3/4 Anders Andersson Huttunen! po. Luttinen.Sivu 596 Iisalmi Lampaanjärvi: 1 Påhl Johansson Passain uudistilallinen eli Lars Thomasson, crono.

Vuoden 1687 Kuopion talvikäräjät (s.16). Vuotjärveläinen Henrik Pasanen halusi veljiensä Larsin, Pehrin ja Andersin lähtevän 2/3 sk kruununtilalta, johon nämä ovat asettuneet asumaan. Hänen mukaansa tila oli liian pieni kaikkien veljesten asuttavaksi. Tällöin muut veljekset esittivät lainlukija Nicolas Petreliuksen päiväyksellä 11.-14. Juni 1677 Anders Larsson (Pasasen) toivomuksen. Nyt jo kuollut Anders oli esittänut, että kaikki veljekset asuvat yhdessä tilalla. Käräjien päätökseksi tuli Andersin toivomus. Nyt ongelmaksi tuli ruotusotamiehen kustannus, josta Henrik oli maksanut puolet. Koska Pasala oli kruununtila, tuli maaherran selvittää ruotusotamiehen palkkamaksut. Anders Larsson Pasanen on siis kuollut vasta 14. Juni 1677 jälkeen!

Huom.! Kiista Kumpusaaren (ja Riitasalon) omistuksesta jatkui nilsiäläisten kanssa. Nämä olivat helmikuussa 1687 käyneet Tukholmassa Kuninkaan Hovioikeudessa ajamassa asiaansa. Nähtävästi Henri Pasasen olisi pitänyt olla mukana, koska tämä toi 10 Juni 1687 päivätyn ja naapuriensa Petter (Jönsson) Leskisen, Henrik Hartikaisen ja Anders Ahosen vahvistaman kirjelmän. Sen mukaan mies oli koko kevään 1687 ollut sairas, minkä myös käräjärahvas vahvisti. Henrik oli siis heti veljiensä häätöyrityksen jälkeen sairastunut (Kuopion talvikäräjät 1688).

Pasasten naapuri pitkäaikainen lautamies Jöns Matsson Leskinen oli kuollut vuoden 1685 syyskääräjien ja vuoden 1686 talvikäräjien välisenä aikana. Hänen tilalleen vm. vuoden talvikäräjille lautamiehkeksi tuli Johan Lapveteläinen.

Vuosi 1688 manttaaliluettelo Wotijervi: 8 Hindrich Andersson Pässoin ja pso 2, T veli Peter ja pso 2, Lars Passoin ja pso 2, T veli Anders 1 ja poika Hindrich 1 (no 8698 s.1198). Poika Hindrich lienee Hindrichin tai Peterin poika ja jo ainakin 15 - vuotias! Veljet Peter ja Anders olivat ilmeisesti torppareita. Asuinpaikat Pasalan tilalla lienevät olleet seuraavat: Henrik Niemelässä, Peter Jokelassa, Lars Laajassa ja Anders Laajassa tai Lastulahdessa. Jälkimmäisessä paikassa oli torppa jo 1640 - luvulla. Vuonna 1678 Kuopion pitäjässä Anders Andersson Pasainen "Wuorijärvi" oli palkannut sotilaaksi ilmeisesti itsensä sijaan Toivalasta Christer Johansson Weihkaisen. Sotilaan sukunimessä on luultavasti kirjoitusvirhe (oli ehkä Wainikainen tai Wauhkonen) (no ?9723)

Vuosi 1690 (no 8703 s.970 ->) manttaalit Kuopio Wuotjärvi: 5 Henrik Andersson Pasain ja pso, poika Henrik ja pso, tytär Beata. 1 Per Pasaisen vaimo, 2 Lars Pasanen ja pso, 2 Anders Pasanen ja pso , 3 Pär Leskin, veli Matsin leski, veli Anders Jönsson, 2 Henrik Hartikainen ja poika Olof, 2 torppari Erik Pärnanen ja pso (?! Säyneisistä)

Vuosi 1693 (no 8709 s.2091 manttaalit Kuopio Wuotjärvi: 2 Henrik Andersson Pessoin ja pso, 1 Per Pessoisen vaimo, 2 Lars Pessoin ja pso, 2 Anders Pessoin ja pso , 3 Pär Läskin, veli Anders ja pso , 2 Henrik Hartikainen ja poika Olof.

Vuosi 1701 Kuopio Toivala verokirjuri Reihold Reckmannin rengit: Ei etunimeä Pasanen ja Per Pitkänen. Reckman toimi 1680-luvun puolivälissä useita vuosia Leppävirralla amptmannin virassa!

Vuosi 1701 Kuopio Knuutila rulla LT 78 s. 3044 -> henkikirjat: 3 Lars Passon ja pso, veli Per ja veli Carlssin leski. Voi olla virhekirjaus?! Knuutila on Karttulan - Punnonmäen alueella!

Vuosi 1703 (no 8736) Kuopiossa pappi Matthias Molleruksen renki: Erich Pesoin; seuraavana vuonna rengin nimi oli Erich Pasoin. Molleruksia oli pappeina mm. Mäntyharjulla ja Sulkavalla

Vuosi 1706 no 8748 s.4389 Wuotjärvi:
3 Hind (Andersson) Pasoin 1,
poika Anders ja pso 2,
8 Anders (Pehrsson) Pasoin ja pso 2, Pehr Andersson Pasasen perikunta,
veli Påhl ja pso 2,
veli Henrik ja pso 2,
veli Ifwar 1,
veli Zachris 1,
3 Lars Andersson Pasoisen pso 1 ,
poika Anders 1,
tytär 1,
4 Per (Jönsson) Leskin ja pso 2, Juho Leskisen perikunta,
Anders Leskin ja pso,
2 Påhl (Hindersson) Hartikainen ja pso 2 ,

Vuosi 1709 (no 8756) s. 1703 Kuopio Kehvo: renki Mats Paso (Passon). Kuopio Jännevirta: renki Michell Passo s. 1703. Mikko voi olla Juvan Kaihumäeltä lähtöisin Koistisen sotilaaksi kirjautunut tai väärin kirjattu Mikko Hartikainen.
Wuotjärvi no 8756 s. 1715 manttaalit: 2 Anders (Henriksson) Passon ja pso, 8 Anders (Pehrsson) Passon ja pso, veli Påhl ja pso, veli Hindrich ja pso, veli Ivar ja veli Zacharias, 3 Anders Larsson (Passon), veli Mats ja sisar Kirstin. Vuotjärven Per Leskinen oli leski, mutta veli Anderssilla oli vaimo!

Vuosi 1710 (no 8759) s. 1024 kapteeni Mechelinin renki Kuopio Julkula: Eric Passo, s 1028 Väänäsen renki Kehvo: Mats Paso. Vuotjärven Pasasten sukunimi oli "Paso"!

Vuosi 1711 Wuorisalo sotilas Olof Koposen leski Carin Pasatar (Kuopion syyskäräjät 1711 s.142). Jöns Hildunen Ukonlahti oli vienyt leskeltä lehmän ja lampaan. Hänet tuomittiin palauttamaan ainakin lammas Pasattarelle. Vuorisaloja (saaria) löytyi sekä Tuusniemeltä että Kuopion itäpuolelta.

Vuosi 1712 Kuopio Kehvo Lars Wäänäsen renki: Mats Pasain Ei Wuotjärveltä

Vuosi 1722 no 8766 s.1000-> Kuopio Wuotjärvi no 1: Per Passain, nyt Anders Pehrsson, Anders Larsson ja Påhl Hindersson (?Pehrsson), 1 nihti, no 2: Per Läskin, nyt Anders, no 3: Påhl Hindersson, nyt Olof Hardikainen. Olof on Jännevirran Hartikaisia.

Vuosi 1722 no 8768 s.1760 Kuopio Wuotjärvi 1: 2 Anders (Pehrsson) Passoin, veli Ivar, 5 Anders Larsson ja pso, veli Mats ja pso, sisar Kirstin, 2 Påhl Persson Passoin ja pso.

Vuosi 1728 no 8787 Kuopio Wuotjärvi 1: 1 Anders Larsson Passanen, 5 Pehr Pehrsson (po. Påhlsson) Passanen, veli Påhl ja yhtiömies Lars Waronen ja pso. Eräs päiväys luettelon lopussa oli 22.11.1727. Anders Pehrsson Pasanen lienee kuollut. Tilalle yhtiömies Waronen.

Pasasten sukukirjasta vastaava tutkija Paikkala olettaa, että Anders olisi syntynyt vuonna 1586 (tai myöhemmin). Anderssin ukiksi hän esittää vuoden 1550 vaiheilla Leppävirran Saamaisissa asunutta Heikki Pasasta, joka kuitenkin on Heikki Paalanen (Hen Palan). Tarkistin asian kahdelta vuodelta. Lisäksi Heikin toinen poika Erkki olisi asunut Pellosniemen Halilassa eli Toivolan kylässä, mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Paikkala yrittää saada Heikkiä Anderssin ukiksi luultavasti siksi, että Andersin vanhin (elossa oleva) poika Henrik Pasanen otti hänen jälkeensä Wuotjärven Pasalan tilan isännyyden. Ehkä Paikkalan pitäisi vielä paikkailla tutkimuksiaan. Yhtään täysin varmaa Henrik Pasaista ei löytynyt ennen vuotta 1638 muualta kuin Etelä-Savosta?! Joroisiin vuonna 1613 kahteen eri paikkaan selkeästi kirjattua Henrik Larsson Passaista ei myöhemmin näkynyt. Vuosina 1614 - 1615 löytyi sieltä vain Henrik Panoin (Paunonen).

Suvun päähaarojen asuinpaikat: Anders Larsson Pasanen Niemelä. Vanhin poika Henrikin suku noin vuoteen 1711 Niemelä. Poika Larssin suku noin vuotteen 1735 Laaja. Poikaa Perin ja tämän vanhimman pojan Antin suku Jokela noin vuoteen 1790 asti. Poika Andersin asuinpaikka ei ole varma. Vuonna 1711 Perin poika Påhl sai haltuunsa Niemelän ja noin 1735 hänen poikansa Påhl Laajan. Jokela siirtyi Antti Pasasen suvulta isonjaon perusteella noin vuonna 1790 Niemelään muuttaneelle veli Påhlin suvulle. Antin suku siirtyi Wuotjärven Jokelasta lopulta Wuotjärven Lastulahteen. Jo aikaisemmin 1760-luvulla Antin sukua muutti Syvärilään.



6C Karjalan Pasasista

Seuraavista henkilöistä jotkut eivät mahdollisesti ole "Pasasia". Koska sukunimien kirjoitustapa vaihteli, niin lienee perusteltua esittää seuraava luettelo. Ehkä joku toinen löytää lisää näihin henkilöihin liittyvää tietoa. Paikannimien tulkinnassa oli ongelmia.

Sakkolan historian mukaan siellä ei asunut vuoden 1500 tienoilla Paasoja .

Vuosi 1561-62 Hantula (Kivennapa): Vuoden 1561 käräjäkirjoista löytyy sakotettu Kaup Pasain (no 5215-16 s.92), joka on mainittu Pasasten sukukirjassa sivulla 224. Kuitenkin Hanttulan manttaaleista löytyvät vuonna 1561 Kaupi Papsainen (s.52) ja Henrik ja Mats Papsainen (s.51); ei Pasasia. Myös vuonna 1563 Hantulassa ovat kirjoilla Henrik ja Kaupi Papsainen (no 5250 s.55), joten muiden mukana sakotettu lienee ollut juuri Kaupi Papsainen. "Kaupi" nimeä Hantulan tienoilta löytyi niinä vuosina kohtalaisesti. Henrik Papsinen ja Kauppi Papsinen löytyvät Hanttulasta vielä vuonna 1569 (no 5335 s.15).

Vuosina 1561-1562 Taipaleen pitäjässä oli manttaalien (Jöns Hanssonin notzlag) ja papinverojen mukaan Clemet Passo ja And (ei sukunimeä). Antin jousiluku papinveroissa vuonna 1562 oli 2 ja Clemetin 1. Jälkimmäinen etunimi alueella oli vielä harvinaisuus. Myöhemmin 1600-luvun puolella se oli Mäntyharjun itäosissa hyvin yleinen etunimi. Passojen naapureina asuivat mm. P. Kinno, Nils ja Per Py, Mons Hansson, Madz Outin ja Staffan Monsson (no 5215-16 s.51 ja s.88).

Vuonna 1569 Jöns Hanssonin notzlag: Per Kinnoin, Nils Pyy, Staffan Monssson, Clemet Passon 1, Anders (sama sukunimi) 1, Bengt ja Per Kyttä, Nils ja Per Siriä, Henrich Lydiken, Bengt Håtinen ym. (no 5329 s. 26 Taipale). Clemet ja Anders Passoin löytyvät myös sakotetuista (s.41 ja s.43) . Taipaleessa vaikuttu myös Per Råpå (siis Ropo). Uudenkirkon pitässä olivat Hans Leskisen ja Lahen Lassen notzlagit. Jälkimmäisessä verotettiin Morthen ja Thomas Posoista!

1570-1595 sotavuodet!

Vuosi 1599 Jääski: Verotuslautakuntien päämiesten luettelo (nr 5772 s.79) Kelckans yhtymän päämies: Nils Pasoin, jonka puumerkki muistutti "Daavidin" tähteä. Teksti oli selkeä. Ruokolahdella asui Mettilässä Lars Persson Kilappa ja Korpijärvellä Peder Kilappa. Siten Kilappojen suku näyttää olevan varsin vanha. Muista nälkävuosien kapina Karjalassa!

Vuosi 1613-1614 Manttaalit Sakkola Ylläjärvi 1/2 Olof Paso (KA no 5973 s.4). Nimi oli vuonna 1615 muodossa Olof Pasainen (s.34). Etunimen "Olli" perusteella Olof Pasainen liittyy lähinnä Joroisten Pasasiin. Mäntyharjulla tai Mikkelin tienoilla "Olli Pasasta" ole löytynyt ennen tätä vuotta. Tosin Wesulahden Vuolingolla ja Vanhamäellä oli "Olof Pesaisia ja Olof Päsoisia sekä Olof Påsaisia". Röykkylässä ei näkynyt vielä "Pasasia". Tiedetään, että Savosta muutti 1600 - luvun alussa Käkisalmen lääniin yli 200 perhettä. Heitä saattoi muuttaa jo 1500-luvun puolella, jolloin heitä palveli Käkisalmen alueella monissa sotilaallisissa tehtävissä. Vuoden jälkeeen 1608 savolaisia ilmeisesti oli Jacob de La Gardien joukoissa, kun tämä teki Novgorodin ja Moskovan sotaretkensä. Sakkolan "Ryssän kylässä" autio Morten Passi . Huomaa, että vuonna 1620 Leppävirran Pasaset olivat "Passisia"! Uukuniemen Latvasyrian kylässä asui Wasili Pusoinen, Pyhäjärvellä Mats Höperö ja Raudussa Heikki Pylly, Kiteellä Medrijärvella asui Riigoi Kilappa.

Vuosi 1616 Manttaalit Sakkola Röykkylä 1/2 Olof Paso (KA no ?5973 s.52). Olli Paso maksoi "Suuri Pietarin" autiosta viljaverona ohraa 1/2 tynnyriä (s.43). Olli Paso Ylläjärveltä maksoi autioveroina sadosta ruista 3 pannia ja ohraa 2 pannia (s.55). Lisäksi löytyi ainakin 2 kertaa Ifwaskan saari: Christer Passi (s.47). Ryökkylässä veroa maksoivat mm. 1/2 Olli Paso ja 1/2 Michel Pöhö (s.63). Olli Paso löytyi Röykkylästä myös vuonna 1617 (s.59). Siten Röykkälän "Pasaset" ovat todennnäköisimmin Olli Pason (Pasaisen) jälkeläisiä. Seudulla asui monia, joiden sukunimi muistuttaa "Pasasia" kuten Sakkolan lautamiehet Morten Pärssinen Yllöjärveltä ja Lauri Paiainen Kymäjärveltä sekä Morten Puusti Lapinlahdelta. Kiteen Såralahdelta löytyi Samule Pösöri. Joukkion Ängilässä ei asunut 1610-luvulla Pasasia.

Vuosi 1618 (KA no 6045A) Tiurala Kariulanmäki: Matti Savolainen ja Rigo Leski, Kurkijoki Rungonsuo , Kostamojärvi: Mons Ollsson Musta ja Anti Muukonen, Joukion pogosta Yllängilän kylä: Povall Pessinen eli Kekälinen, Sortavalan pogosta (s.29) autio tila Samuila Paassonen tai Paastonen, Rautalahti: Powall Puskin, (s.32) Läskelä: Oneska Läskinen, Pitkälä: Matti Laurinpoika, Woron Onelinpoika ja Simoff Carpanpoika, (s.37) Uukuniemi Ristlahti: Kilap Jäskelainen. Salmissa oli Orus oseron eli Orusjärven luostarin maita.

Vuonna 1624 ja aikaisemmin Mäntyharjun "Pasaset" oli kirjattuna Karjalaan Taipaleeseen
(Ka no 6600 s.22 ) Luchtaistenkylä 1/12 Clemet Pasain. Pasolankylä: 1/4 ratsumies Anders Pasoin, 1/6 Clemet Bertillsson, 1/12 Henrik Henriksson (ei sukunimeä) ja 1/8 Påål Bengtsson (ei sukunimeä)

Vuodelta 1631 peräisin olevat tiedot (no 6125a): Kitee Sooralax "Iluiska" Pasorin (s.88). Iluiska Posorin löytyi sieltä jo vuonna 1618. Ilomantsi Sångain kylä "Sautto" Pasorin (s.133). Sakkola Röykkylä: 3 Thomas (Henriksson) Paso ja Sigfrid Andersson yhdessä (s.13). Tiuralassa eleli Mats Påssoinen (s.21).

Vuosi 1631 Käkisalmen lääni ja Inkeri (no 6125A) sivu 65 Jougio Ängilä: Jussi Påållsson (ei sukunimeä), Mats Rissa, Anders Mårtensson, joku Savolainen ym. Jussille ei siis oltu merkitty sukunimeä. Mistähän professori Salomies on löytänyt hänelle sukunimen "Pasanen"? Täällä sitä ei näkynyt ainakaan suomenkielisisä tekteissä! Joukkion pogostaan oli muuttanut myös Nulpoisia ja Skyttejä sekä Matikaisia.

Vuodelta 1635 Liperistä löytyy mies nimeltä Pöntö Pöntäsyin (Pöntätyin). Äiti lienee ylpeänä esitellyt poikaansa vierailleen: "Sieltä se meidän Pöntö nyt tulee". Länsi - Karjalasta löytyi vuonna 1641 Eric Pönttö.

Vuoden 1635 katselmusrullista löytyy Taipaleen pitäjästä 1/4 Anders Pasain (no 6125 s. 60).

Vuosi 1637 (no 9645) sivu 42 Lottkanniemi (Uukuniemeä?): Kusemka Pasani. Teksti oli selkeä. (no 9646?) sivu 137 Käkisalmi Salistenranta: 1 1/2 Sigfred Passajn ja Haapaniemi: 1 Khrister Passi. Teksti oli selkeä. Salistenrannalla veroa maksoivat myös 1 Mats Pahuiå ja Anders Pahuiå sekä Hindrich Pahuiå. Samalta sivulta löytyi myös Yllöjärvi, jossa lähinnä nimeä "Pasanen" oli Mats Päifniä, joka oli lähtenyt Nötheborgiin.

Vuosi 1637 Jougio Angäla: Jussi ja Matti Bassinen (Passinen). Etunimet kirjoitettiin siis siten kuin nykyisin. Molemmat omistivat hevosen. Jussi oli hiukan varakkaampi. Oliko tämä Jussi professori Saloheimon löytämä? Hänen mukaansa Jussi oli lähtöisin Kuopion pitäjäjästä (ilmeisesti Leppävirralta. Pasas-kirja osa 1 s.25 ). Jussi näyttää olevan Paavonpoika. Matti Pasasta Saloheimo ei mainitse. Kitee Rasivaara: Päcko Pasaynen (tai Pesaynen). Sakkola Röykkylä: 1 Thomas Poaså ja Palkehela (Rautu): Thomas Paian. Läänintilit (no 9645) filmirulla ES 2669 B.

Vuosi 1638 Tähän on koottu Karjalan veroluetteloista (no 9646), joiden sukunimi muistuttaa nimeä "Pasanen". Joissakin paikannimissä voi olla virheitä. Käkisalmi Salistenranta: Sigfred Passain, Mats Pahuiå sekä Lars Matsson, joka oli muuttanut Nöthen lääniin, Hindrich Pahuiå (s.137). Käkisalmi Haapaniemi: 1 Khrister Passi (s.137). Sakkola Röykylä: Thomas (Henriksson) Passå (s.143), Tomas Henriksson (Paso) toimi pitkään lautamiehenä. Rautu Palkehela: Thomas Passajn (s.150), jonka tila autio v.1640 (tarkistettu). Lähellä nimeä "Pasanen" vuonna 1638 ovat (s.78) Pielisjärven Lipinlahti: Peter Pääsoinen ja Haapajärvi:Petter Pessoinen.

Vuosi 1640 no 9649 s.44 Jougio Ängilä: Lauri Jussinpoika ja Eskel Matinpoika. Bobular: Bengt Matinpoika ja Grels Matinpoika.
Sakkolan kesäkäräjäjillä jaettiin Röykkylän niittyjä ja ulkopalstoja. Lautamies Tomas (Henriksson) Pason (Paasoinen) yhtiömiehenä oli Michell Pappinen. Sukunimi oli toisessa kohtaa muodossa Pasu. Nämä saivat osan jakomaista. Toisen palsta jaettiin kahtia. Toisen osan sai Erik Hansson ja toisen Tomas Olofsson Pasu Tämä Tomas lienee jo vuonna 1614 mainitun Olof Pason (tai Pasaisen) poika. Myös Erikin sukunimi saattaa olla Paso, koska myöhemmin Sakkolasta löytyy lautamies Erik Paso. Yleensä varsin varakas talonpoika valittiin lautamieheksi. Sukunimen "nen"-pääte jätettiin tällä seudulla usein pois. Esimerkiksi Sakkolassa vaihteli sukunimi "Kurkinen" ja "Kurki"! Pason suvussa lautamiesura jatkui pitkään.

Vuosi 1642 Sakkola lautamies Thomas Henrichsson (Paso) oli kirjattu Leppilahdelle

Vuosi 1666 talvikäräjät Rautu (s.935) Leinikkala Anders Ollsson Pahanen. Mainitaan kahdesti. Voisi olla Pasanen, koska joskus s ja h on sekoitettu!

Vuosi 1668 talvikäräjät Sakkola (sivu 621) Mårten Paasoinen oli todistajana Henrik Suokkaan puukotusjutussa Tapaninpäivänä

Vuosi 1669 talvikäräjät Sakkola (sivu 549) Taipale Påel Paso (tai Pasu) todistajana tappelussa ja kuolemassa. Kaskiriita Ylläjärvi - Taipale Philip Henrikssonilla ja tämän kaverilla Pasolla.

Vuosi 1656 sotilasrullat (mm. KA no 9693 s.1799) Käkisalmen linnan tykistö. 30. Jan 1656 Mats Matsson Passainen lisättiin kenraalikuvernööri Gustaf Hornin käskystä varuskunnan muonitusvahvuuteen tykkimiehenä "constabler", jona hän toimi vuoden 1656 loppuun puolustamassa linnoitusta venäläisiä hyökkääjiä vastaan. Nimi kirjoitettiin sen jälkeen lähes aina 2:lla s-kirjaimella, joten se äännettiin "Pasanen". Tykkimiehiä varuskunnassa oli 6 - 8. koko "Ruptuurisodan"ajan. Mats Matsson (Passainen) löytyy Käkisalmen tykkimiehenä vielä vuonna 1671 (KA no 9718 s.952).

Vuosi 1671 talvikäräjät Sakkola lautamies Thomas Larsson Paasoin
Vuosi 1672 talvikäräjät Sakkola uusi lautamies Erich Ollsson Paasoi
Vuosi 1672 talvikäräjät Suistamo Erich Hyrkaksen vävy Erich Paasoin, jota Jöran Pitkänen puukotti olkapäähän.
Hyrkäs asui Loimolassa. Paasoisella oli 1 poika ja 3 tytärtä.

Vuosi 1683 Salmin ja Suistamon talvikäräjät:(s.89). Loimala Erik Mattson Paasoin ja myös isä Mats

Vuosi 1641 (s.3) Salistenranta: Sigfrid Paijain ja Haapaniemi: Christer Passi, (s.7) Sakkola Röykkylä: Thomas Paaså, (s.11) Rautu Palkehela: Thomas Paijain, (s.100) Jougio Ängilä: Jöns Påhlsson, Eskell Matsson, Bertill Matsson ja Bengt Matsson. Sukunimiä ei mainittu jostain syystä Ängilässä!

Vuosi 1642 rullan os 167 alussa (ei ollut numeroa) sivu 6 Sakkula Röyckylä: 1 Thomass Paaso vero 14 yksikköä. Tila varsin suuri. Röykkylässä asuivat myös Michel ja Mårten Pappinen sekä Mats Pöhö. Sakkolan Metsäpirtissä asui tietenkin Tuomas Susi. Rautu Palkehela : Thomas Paijainen. Liperi Luikonsari! verolla oli Lars Påssnåin ja Erik Tukiainen sekä Kartinsalmi Mats Leskinen ja Staffan Kurki. Sivu 86 Joukio Angilä: Jöns Pållsson, Nils Jönsson, Hindrich Matsson, Lars Eriksson ym. Kellään ei ollut sukunimeä. Kitee Rasivaara: Anders Pesoinen, Såralax: Safaka Påsarin. Sakkolan Ylläjärvi oli liitetty Pyhäjärven pogostaan. Siellä Haapaniemellä (s.2) asui edelleen Krister Passi. Kostermassa eli "Kostamassa" verolla oli Risto (Krister) Risupää. Salistenrannalla asuivat Sigfrid ja Hindrich Paijainen

Vuosi 1642 Kaavi Luikonlahti rulla LT 167 Lars Pässnäin maksoi ruplaveroa ja viljaveroakin noin 15 kappaa. Tämä voi olla Pasanen mutta tuskin Pesonen. Vuonna 1638 (s.78) Pielisjärven Wipinlax (olisiko Lipinlahti) maksoi veroja Petter Pääsainen

Vuosi 1646 (no 9666) sivu 209 Joukio Ängilä: Johan Pasuinen pieni vero, Lars Eriksson ym. Sivu 237 Kitee Soralax: Såfaska Pasoroff, Rasivaara: Anders Pessainen. Sivu 256 Liperi (Kaavi) Retunen: Henrik Andersson, Lehmonniemi: Mats Leskinen suuri tila. Sivu 255-> Pielisjärvi Ylikylä: Lars Pesoinen. Sivu 349 Sackula Röyckylä: 1 Thomas Paasoin, Michel Pappinen, Mårten Papuinen ja Mats Pöhö ym.

Vuosi 1648 (no 9676) sivu 44 Joukio Ängilä: Johan Passison vero pienehkö.

Vuosi 1649 (?1647) (no 9676) sivu 213 Sakkula Röyckylä: Thomas Paaso. Sivu 371 Joukio Ängilä: Johan Passi, Erik Hämäläinen. Johanin vero melko suuri. Sivu 435 Sakkula Röyckylä: 1/2 Thomas Paaso. Nimi Jussi Passinen siis lyheni Johan Passi:ksi!

Vuonna 1649 Uudenkirkon Särkilahdessa asuivat 3 Lars Kristersson Pasais Salmis ja Knut Larsson Pasainen ja pso (no ?8596 s.845).

Vuosi 1651 (no 9681) sivu 471 Käkisalmi Salistenranta: Sigfrid ja Henrik Pajainen. Sivu 481 Sackula Röyckylä: Thomas Passo . Ängilässä ei näkynyt Johan Passia tms.

Vuosi 1656 no 9693 s.2473 Nötheborgin (Pähkinänlinnan) lääni Duderhostin pogosta Stora Lochullan kylä: Heike Passain ja tytär Brita. Duderhost oli vuonna 1652 vapaaherrakunta, jossa sijaitsi saman niminen hovi.

Vuosi 1660 Savo Kerimäki: 1/2 Henrik Pasa. Voi olla myös Påsa! (no 8634 s.467). Käkisalmi: porvari Tuomas Pessi (Käkisalmen historia). Lautamies Sakkola: Thomas Larsson (Paasoinen)

Vuosi 1664 Nötheborgin lääni Korvoselän (Korpiselän) pogosta Korvoselkinkylä: Mats Pasoinen ja yhtiömies Bertill (no 9706 s.1840). Teksti oli selkeä. Sivulta 1846 löytyi Persemäen kylä, jossa asui mm. Jöran Puhiloff. Sivulla 1918 oli Haisevankylä.

Vuosi 1668 Sakkola talvikäräjät(s.618) lautamies Thomas Larsson (Paasoinen) myöhemmin myös Raudun käräjillä Kiviniemen tilan syynisssä. Paasoisilla näytti olleen laajoja omistuksia eri useassa paikassa mm. Kiviniemen tienoilla! Sivu 621: Mårten Paasoinen oli todistajana Henrik Suokkaan puukotusjutussa Tapaninpäivänä. Puukottaja Thomas Haitton renki. Suokas sänkyyn 3 viikoksi. Olkapäävamma. Seuraavana vuonna Pyhäjärvellä ratsumestari Clas Johan Taube patisti rahvasta hankimaan karhu - ja susiverkkoja. Niiden pituus piti olla 6 syltä (n. 11 m) ja korkeus 5 kyynärää (1,5 m). Jahtivouti oli Mats Pitkäinen.

Vuosi 1671 Kaprionlääni Wuimiin kylä Ante Passion, veli Erich ja veli Olle (no 9718 s.328). Nötheborgin lääni Kårpiselän kylä : Mats Passonen ja pso. (no 9718 s.397). Korpiselän pogosta löytyi Karjalan kannakselta nykyisen Pietarin pohjoispuolelta. Myös Lissillan pogostassta (s.450) löytyi maaherra Törneskiöldin verolta Gåran kylä: Petter Possoin, joka ilmeisesti oli "Pasanen". Kirjuri oli yhdistänyt hänet erääseen Johan-nimiseen mieheen. Inkeristä sijaitsevista "herrrojen" läänityksistä oli karannut paljon väkeä 1660-luvun lopulla. Myös Petter kuului karanneisiin.

Vuonna 1672 Salmista löytyy Eric Matsson Pasain ja vuonna 1675 Käkisalmessa oli nihti Mats Matsson Pasainen . Siis vuoden 1656 sotilasrullien mukaan Käkisalmen linnan tykistö: 30. Jan 1656 Mats Matsson Passainen lisättiin kenraalikuvernööri Gustaf Hornin käskystä varuskunnan muonitusvahvuuteen tykkimiehenä "constabler", jona hän toimi vuoden 1656 loppuun puolustamassa linnoitusta venäläisiä hyökkääjiä vastaan. Nimi kirjoitettiin sen jälkeen lähes aina 2:lla s-kirjaimella, joten se äännettiin "Pasanen". Tykkimiehiä varuskunnassa oli 6 - 8. koko "Ruptuurisodan"ajan. Mats Matsson (Passainen) löytyy Käkisalmen tykkimiehenä vielä vuonna 1671 (KA no 9718 s.952).

< Vuosi 1672 (no 9720 s.1119) Nötheborgin lääni Muikallan kylä (tai Mäikalla) Mårthen Kuneicka ja vävy Pasonen. Sukunimen toinen kirjain voisi olla myös "u", mutta siltä puuttuu "hattu", kuten se muualla oli. Sivu 1127 Nötheborgin (Pähkinänlinnan) lääni Korbeselskyn kylä: Mats Pasoin (ja ? pso) autuaan vouti Nils Larssonin verolla. Sivu 1138 Nötheborgin kauppala laitos "hakell werk" Peter Pasosen leski. Hakell verk oli nähtävästi jokin Nötheborgin kauppalan "teollisuuslaitos". Sivu 1111 Kirpullan kylässä asui Lasse Pistävä. Nötheborginä "hakell verk" :ssa verotettiin reilua parikymmentä miestä. Vuonna 1677 kirjuri oli käytti nimeä "Nötheborg hakele". Erikoinen on useissa asiakirjoissa näkyvä luultavasti Suomenlahden perukassa rannalla sijaitseva "Römin Caupungi", jossa vuonna 1681 asui 20 veronmaksajaa. (KA 9735 s.160)

Vuosi 1673 ( no 9723 s.1043) manttaalit Inkeri Herman Flemingin alustalainen Åseron kylä: Eric Pasain 1 ja veli Johan 1. Tämä Åsero sijaitsi ilmeisesti Jaamanläänissä. Toinen Ossera löytyi Nötheborgin läänistä Järvisaaren pogostasta.

Nilsiän Murtolahden Pentikäisten sukua:
Jo vuonna 1626 Jeroselskin (Järvisaaren) pogostassa asui "Bots man Lauri Bengtikäin" (talvikäräjät 1626).

Vuonna 1639 Jeroselskin (Järvisaaren) pogostan Åsseren kylässä asui Madte Pendikein. Matti maksoi veroa rahana, rukiina ja ohrana. Pellavaa ja hamppua hän ei nähtävästi vielä kasvattanut. Vuonna 1638 häntä ei vielä verotettu Åseressa. Vuonna 1652 Åseressa maksoivat veroa mm. Brussi Pentikäinen vaimonsa Agnetan kanssa. Brusi ja Agneta. Edellisenä vuonna heillä oli myös renkinä Olle vaimonsa kanssa. Myös bobull Matti majaili tilalla. Talossa majaili myös veljen vaimo Magdalena. Vuonna 1671 Åsseressa veroa maksoi Simon Pendikein. Vuonna 1675 Simon yhtiömies oli veli Bertill. Jälkimmäisenä vuonna Jeroselskin (Järvisaaren) Pogostan Turkinassa asui Erik Pendikein. Vuonna 1677 Simon maksoi veroina rahaa, ruista, kauraa, vehnää ja hernettä. Vuonna 1678 Suomenlahden perukan rannalla Pervosaaressa asui Peter Pentiläinen ja Tukelassa Mats Pentikäinen. Oliko Brusi Simon ja Bertillin isä vai oliko se puuttuva niminen veli. On myös mahdollista, että Brusi on sama kuin Bertill ja Simon on nimetön veli?! Vielä vuoden1690 tienoilla Åseressa asui Simon Pendikein. Pentikäiset muuttivat 1700-luvun alussa Nilsiän Murtolahteen. Noin vuonna 1655 syntyi Järvisaaren Pentikäisille Sigfrid - niminen poika, joka kuoli Nilsiä Murtolahdessa (katso Hiski!).

Vuosi 1674 ( no 9724 s.1271) Korboselskin pogosta Korboselskin kylä: Mats Pastoin ja renki Mårten. Sukunimi oli hiukan epäselvä, mutta näytti Pastoiselta! Samana vuonna (s. 1302) Järvisaaren pogostan Oserenkylässä asui Simon Pendikäinen (jo v.1671). Vuonna 1675 Simon yhtiömies oli veli Bertill. Vuonna 1678 Suomenlahden perukan rannalla Pervosaaressa asui Peter Pentiläinen ja Tukelassa Mats Pentikäinen. Lopis pogostasta Gårkon kylästä löytyi Jöran Pendikein. Vuonna 1678 eräs Simon Pendikein asui Spaskin pogostassa (nykyisen Pietarin tienoilla) Corresofzinassa, mutta vuonna 1689 Simon ja Bertill kuitenkin asuivat edelleen Åserossa.

Vuosi 1675 (no 9726 manttaaliluettelo sivu 1547) Kaprio Saloskan kylä: Thomas Passoin ja pso, veli Mats. Teksti pientä. Voi siten olla myös Pessoin. Sivu 1539 Jaaman lääni Säglitsin kylä: Grels Passain ja pso Peter Toivakaisen yhtiömies. Sivu 1637 Wakanowan kylä: Mats Passoin ja vaimo sekä renki. Sivu 1549Wåpsiskylä: Olof Pessin.

1670-luku Liperi Käsämä: Matz Pasoin maksoi veroa. Minulla on selkeä kopio, mutta vuosi ja lähdetiedot puuttuvat!

Vuosi 1676 ( no 9729 s. ei näkynyt) Lopis pogosta Brawskiöldin /(entinen vuokramaa) Hovimaa: Krister Pason.

Vuosi 1677 ( no 9731 s.1357) Jeroselskin (Järvisaaren) pogosta Åseran (Järven)kylä: Simon Pentikein. Simon veroina rahaa, ruista, kauraa, vehnää ja hernettä. Täältä siis Pentikäiset muuttivat Nilsiän Murtolahteen 1700-luvun alussa.

Vuosi 1678 ( ei tietoa) Käkisalmi nihti Mats Matsson Pasainen. Voi olla entinen tykkimies tai tämän poika!

Erikoisia nimiä: Tukela: Mats Kiintapää, Lepäsari Matti Tatti, Heposari: Simon Näsäpää, Persemäki: Örian Puhilas, Kaurasari: Bengt Riihipappi, Stora Lokovalla: Christer Kirpu. Jaaman läänistäkin löytyi muutamia erikoisia nimiä. Siskowitzissä asui Martti Löyhkä, Boborassa Yrjö Siettakirves ja Esko Paskakirves sekä Häritsissä Tuomas Räikkönen. Tarassinassa majaili Heikki Ampiainen. Vuonna 1678 Eskell Siettakirves asui Karhusaaressa Jeroselskin (Järvisaaren) pogostassa. Inkerin pogostassa sijaitsi vuonna 1681 kylä "Keriwittula" ja Kaprion Selzasta asui Lauri Paskaparta "Paskabarda". Sacsomassa laiskotteli "Povall Laiska", Kieltisin pogosta: Pustaperse - kylä, Järvisaaren pogosta: Sikasilmä-kylä, Duderhoffin pogosta: Lihansilmän kylä, jossa asui Thomas Liha, viimeksi mainitussa pogostassa asui myös Lasse Pistäjä. Vuoden 1675 tienoilla Jaaman läänistä Siskowitzissä asui Martti Löyhkä ja Boborassa Jöran Siettakirves ja Eskell Paskakirves. Jos Paskakirveen heittäisi kaivoon, nousisi sieltä jonkin ajan kuluttua Löyhkä!

Vuosi 1680 (no 9738 s.182) Nötheborgin lääni Sakula: Anti Paiain, pojat Lars ja Grels. Voi olla väärin kirjoitettu Pasanenkin, joten mainitsen varmuuden vuoksi?! Alueelta löytyi runsaasti Pajaisia !

Vuosi 1681 Karjala (no 9739) Cronoborg Räihenvaara: Lars Jacobsson Posacko sivu 396. Vuonna 1681 Kurkijoen Rungonsuonkylässä asuivat Peter ja Eskell Kilapa. Kilapoita löytyy Karjalasta, joten sukututkija Paikkalan väite Pasas-kirjan sivul 27 alaviite voidaan hylätä. Jo vuonna 1624 Jääski Utula(?) asui Henrik Kilapa. Karjalan vuosien 1596 - 1597 nälkäkapinan eräänä johtohenkilönä pidetyn Lars Kilapan kotipaikka oli edellä mainittu Rungonsuonkylä. Duderhosti pogostasta löytyi edelleen "Römin Caupungi", jossa oli noin 20 asukasta; suurin osa tilattomia (bobul).
Sivu 600 Liperi Käsämä: Heikki Passanen. Etunimi oli epäselvä, mutta suurennuksen mukaan se oli Heikki. Sivu 605 Liperi Kinahmonsaari: Thomas Pasoin. Tilalla oli 2 miestä, 1 hevonen, 1 lehmä, 2 lammasta ja sika. Thomaksella oli myös viljelystä, koska veroina mainitaan ruista, ohraa ja kauraa. Kaavi Retunen: Mats Pasain veroa maksava 1 mies. Suurennuksesta näkyi, että sukunimen toinen kirjain oli "a". Matilla oli ainakin 1 lehmä, mutta vero vaatimaton. Sortavalan raatimies: Jöran Pusa. Sivu 645 Suistamo Laitilla: 1 Johan Parsiainen. Sivu 647 Käresörjän kylä: 1 Eric Passanen ja 1 Oskall (Eskell) Passanen. Kyseessä oli kuitenkin hyvin tyylitellyllä etukirjaimella aloitettu etunimi "Matte".. Erikillä oli verovapaus vuoteen 1684 tai vuodesta - 68 alkaen! Hän asui pormestarin mailla. Pormestari Henrik saattoi olla Käkisalmesta tai Sortavalasta ja etunimi alkoi P-kirjaimella "Piiper tai Printz tms." Erik on mainittu Pasas-kirjassa s.214. Edellinen kylä sivu 647 Mathen Pässoinen. Sivu 654 oli tarkastusluettelo, josta löytyi Suistamo Kiäresöria: 1 Eric Pässonen, 1 Mats Pässonen. Sivulta 252 löytyi vielä toinen tarkistusluettelo. Sen mukaan jälkimmäiset nimet olivat Erik Passonen ja Matte Passonen eli kyseeessä oli selvästi sukunimi "Pasonen". Matilla oli yksi hevonen ja kaskiviljeltyä ruista. Hän oli normaalilla verolla. Tähän aikaan sukunimi "Pässonen" olikin usein "Passanen"!

Huom.! Erikin poika Erik joutui sotilaaksi ja palveli vuonna 1690 Sakari Aminoffin rykmentissä. Sotilas Erik Pasosen vaimo (leski) Anna Pettersson Käkisalmesta haastoi vuoden 1708 Jaakkiman, Jougion ja Uuguniemen talvikäräjillä (s.44) Henrik Pasosen Ceswalax oikeuteen vanhoista (30v sitten) isänsä ja sotilas Erikin isän Henrikin isälle antamista veloista. Niitä oli 1 tynnyri ruista, saman verran ohraa ja kauraa sekä vielä myyty lehmä. Heikin isän (ilmeisesti Matin) perinnöistä vastasi nyt poika Heikki, joka tuomittiin käräjillä maksamaan leskelle velat sekä oikeudenkäynti kulut. Tohmajärven Kutsunvaaran Krister Pasonen saattaa olla täältä löytyvän Matin poika! Thomas ja Mats "Paasoi" löytyivät myös Oulunsuusta esimerksi vuonna 1664! Pohjanmaalla savolaiset sukunimet lyhennettiin lähes säännöllisesti (vrt. Sonkajärven Pasoisenkoski --> Paasonkoski).

Vuosi 1682 (no 9741) Liperi Käsämä: Heike Pasain sekä Ulasi Hartikainen (s.724). Liperi Kinamonsaari: Thomas Pasain sekä Ante Hyttinen, jolla oli torpan kaltainen asumus( s.726) . Liperi Kaavi Retunen: Mats Pasain (s.728). Siis Kaavilla asui Pasasia jo 1680 - luvun alussa. Ainakin Käsämän Pasaset lienevät Mats Pasasen sukulaisia. Suistamo Kärisöria: Marti (ehkä Matti) Pässöin ja Erich Passoin s.735. Marti (Matti) on todennäköisesti myös Passoin. Järvisaaren Oserassa verotettiin vain Bertill Pendikäistä. Vuonna 1683 Liperin Käsämässä verotettiin edelleen Heiki Passasta ja Kinahmossa Thomas Passasta.
Huom!Liperin , Kiteen ja Tohmajärven tienoilta jouduttiin usein viemään tavaroita tai viljaa Käkisalmeen ja joskus myös Viipuriin. Etelämpää Laatokan rannalta myös sen pohjoisrannalta käytiin kauppareissuilla Nevajoen alueella Nyenin kauppapaikalla tai Kronoborgin tienoilla. Nyen oli kaupunki, jossa oli ammattiporvareita. Myös Käkisalmen linnoituksen väki tarvitsi elintarvikkeita. Tosin maakauppa oli ainakin 1700-luvun alussa sielläkin kielletty, mutta esimerksi kapteeni Salomon Enberg näytti kiertäneen kieltoa.

Eräät Heikki Pasoin ja Thomas Pasoin löytyvät mm. vuonna 1621 Mäntyharjulta Taipaleen pitäjästä. Vuonna 1660 Christina Lahnaniemellä asuivat Thomas Matsson Pasoinen ja Mats Larsson Pasoin, joista edellinen ainakin katoaa!

Vuosi 1682 Käkisalmi : Porvari Johan Pasainen oli käynyt hakemassa kauppatavaraa Nyenin (Nevalinnan) kaupungista (sijaitsi Pietarin kohdalla). Sen jälkeen hän oli lähtenyt reellä pitkälle (ja ilmeisesti luvattomalle) kauppareissulle Hämeeseen (Käkisalmen historia s.108). Johan saattoi olla tykkimies Matin poika. Sortavalan porvareina oli mm. Lars Peesonen, Pesujen sukua sekä Walliuksia. Vuonna 1707 löytyy siltavouti Johan Pasanen Tiuralan, Kurkijoen, Räisälän ja Weijalan talvikäräjiltä s.11

Vuosi 1683 Salmin ja Suistamon talvikäräjät:(s.89). Loimala Erik Mattson Paasoin käräjöi Erik Hakkaraisen kanssa tervasta ja kylvöistä. Paasoisella oli ainakin ohraa. Myös isä Mats mainitaan. Tämä sama Erik Paasoin mainittiin aikaisemmin Salmissa asuvaksi. Siis sukunimi Passoin oli nyt venytetty Paasoiseksi!

Vuosi 1685 Liperin käräjien pöytäkirjat: Liperi Käsämä: Lars Pasanen sai sakot. Hän oli lyönyt kuoliaaksi naapuri Sigfrid Karttusen pukin. Pukki lienee tullut Lassin kaalimaan vartijaksi. Lassin korento vaan heilahti muutaman valitun sanan "Pukki Per ..." seuraamana !

Vuosi 1688 (no 9758 s. 815): Liperi Käsämä: Heik Pasain 1, Liperi Kinahmonsaari: Thomas Pasain 1, (s.809) Suistamo Kerisöria: Bobull Eric Paasoin

Vuosi 1689 (no 9762 s.1150) Liperi savuluettelo Käsämä Johan Passain. Vuonna 1688 Käsämässä isäntä oli vielä Heik Passain. Kinamonsaari Thomas Passain. Thomas oli isäntä myös edellisenä vuonna. Mats Pasasta ei näkynyt Kaavin Retusilla tai Korteisilla, mutta ilmestyy sinne (poika ?) uudelleen 1690 - luvulla! Matin jälkeläisiä tai käsämäläistä Pasasten sukua saattavat olla monet Kaavilla asuneet ja 1600 - luvun puolivälin jälkeeen syntyneet Pasaset. Suistamo Kerisyriä (s.1166) Erich Pasoin (bobull edellisenä vuonna). Edellä olevasta selviää, että Liperissä oli erillinen Pasas-suvun haara ainakin 1680 - luvun alusta lähtien. He eivät olleet lähtöisin Heinävedeltä, jonne Pasasia tuli aikaisintaan vasta 1720 - luvulla. Nilsiän Murtolahden Pentikäisten suku (s.272): Ossero: Arfwed Hanssonin yhtiömies Bärtill Pändin ja tämän vävy Jöran Sorvare olivat muuttaneet läheiseen Harinankylään, jossa Bärtill oli talonpoika (s.274). Ossarassa asui myös Ante Tiiain. Jaamassa sakot oli saanut "Paha Jöran ja tämän vaimo" . Kaprionlääniin oli merkitty "Laukaansuun kylä". Siellä ei vielä ollut fosforitehdasta.

Vuosi 1689 (no 9762) Jaaman lääni Havikankylä Grels Passanen ja vaimo Gregori Aminoffin verolla, yhtiömies Heiki Heickinen, yhtiömies Jöran Wirolainen (s.49), Jaaman lähellä Rossmithin kylä: Petter Pasoin ja pso (s.54), irtolainen Jonas Passinen (s.61). Suistamo Kerisöriä Erich Passoin (s.1184). Nilsiän Murtolahden Pentikästen suku Ossarankylässä (s.631): 1 Mats Bertillsson, 1 Simon Pännikäin, 1 Samuel Matsson (kuollut) ja 1 Bertil Pännikäin. Järvisaaren pogostan kirkkoherra oli Brynolph Gävenius.

Vuosi 1690 s.1083 Tohmäjärvi Kutsuwara; Simon Paesoinen (Pesoin), s.1093 Liperi Käsämä: Johan Pasain, s.1094 Liperi Kinamonsaari: Thomas Pasain. s. 1105 Kitee Pimalax: Peter Passoin. Suistamo Kerisörja s.1119: Erich Passoin. Liperi Käsämä s.1192: Johan Passain, Liperi Kinamonsaari s.1192: Thomas Pasiainen. Narva: kapteeni Bergenssin alainen sotilas Påhl Påhlsson Passai (no 9767 s.2900) ja Sakari Aminoffi rykmentti sotilas Erik Eriksson Pasoin (s.2908)

Vuosi 1691 no 9770 s.27 Jaaman lääni: Havikan kylä: Grelss Passone ja pso . Jaama s.30 Rossmitjan kylä: Peter Paasoin ja pso, s.40 päiväpalkalla sahalla työtätekeviä kulkumiehiä: Jonas Passinen, Johan Passinen ja pso. s. 50 ja 51 oli pojilla nimi "Paska". s. 319 Wopsiskylä Ante Peesin. s. 330 Wuirin kylä : Erich Passen pso Clara, tytär Anni, poika Simon 11 v. Ante Passe, sisar Mari, sisar Elli. Nötheborgin lääni majuri Pahlensin verolla Wåhlan kylä: Lars Pass ja pso, veli Erik ja pso. Sivu 831: Ängilä ei Pasasia. Johan Hindersson (ei sukunimeä). Sivu 987 Liperi: Käsämä: Johan Pasain Sivu 988: Kinamonsaari: Thomas Pasain. Sivu 990 Retunen: Matti Toivanen, Kortteinen : Heikki Toivanen. Nähtävästi Liperissä asui 2 Pasasten sukuhaara; toinen Käsämän tienoilla ja toinen Kinahmonsaaressa.

Vuosi 1692 Jaaman lääni Rossmitzan kylä: Petter Passoin ja pso (no 9774 s.28.), Hawitskon kylä luutnantti Aminoff vuokramaa: Grels Passane ja pso , yhtiömies Heiki Heikinen ja pso (no 9774 s.30). Tunderfältsin sahureita päiväpalkalla (irtolaisia): Jacob, Jöran ja Cusma Grelsson Passinen no 9774 s.41). Luutnantti Waseli Clementioffin vuokraama Ossakinan kylä: Clemet Passain ja pso (no 9774 s.314). Luutnantti Armfeldtsin vuokraama Täskovan kylä: Mats Passain ja pso (no 9774 s.332). Matin naapuri oli Heik Pendikäin.

Vuosi 1694 (no 9782) Jaamanlääni (s.35) Rosemitzankylä: Petter Paasoin ja vaimo sekä yhtiömies Petter Kuckuin, (s.42) everstiluutnantti Aminoffin verolla Havikankylä: Grels Pasane ja vaimo, yhtiömiehet Heike Heikinen ja Jörka Wirollain, (s.244) Wasili Clementtioffin verolla Ossaginankylä: Clemet Pasain ja vävy Jacob , (s.245) Bielekankylä: Mats Kuchmallain ja yhtiömies Christer Basane, (s.247) Taskovan kylä luutnantti Armfeldtin verolla: Mats Pasain ja pso . Samassa kylässä verotettiin myös Henrik ja Eskel Wäisästä sekä Heike Pändikäistä (karannut). Wäisäsiä asui mm. Mikkelinpitäjässä.

Vuosi 1694 (no 9782) Nötheborginlääni. Nykyisen Pieterin keskustasaaret Jänissaari, Hirvisaari, Kivisaari, Korpisaari ja Koivusaari olivat luutnantti Skantzenstiernan verolla. Järvisaarenpogostan (s.585) Ossarankylässä asuivat Simon Pentikäinen (Pännikäin) ja vaimu sekä Bertill Pentikäinen ja vaimo. Muita kylässä verotettavia olivat Sakari Bertillsson ja Mats Kuparinen. (Nilsiän Murtolahden Pentikäisten sukua). (s.534) Majuri Pahlensin verolla Wåhlankylä: Lars Passi ja veli Eric. Passi saattaa olla väärin kirjoitettu Pässi! (Sackula Röyckylä: lautamies Eric Pahsså, Thomas Pasani ja Sigfred Pahsså sekä (s.770) (?)Haitamankylä: Morten Passain yksin . Kylän nimen ensimmäinen kirjain jäi "saumaan". Pyhäjärvi Haapaniemi: Bertill Passi ja Johan Passi sivu 751. Passi saattaa olla väärin kirjoitettu Pässi, joita löytyi Karjalasta, Rungonsuo: Lars Persson Kilapa sivu 807 ja sivu 939. Myös Eskel Kilapa löytyi Rungonsuolta. Suistamo Kerisäriä: Eric Pasoin bobul maksoi 2 käräjäkappaa veroina sivu 1097, Tohmajärvi Kutsunvaara: Simon Pesoinen sivu 1045, Liperi Käsämä: Johan Pasain, Liperi Kihnahmonsaari: Thomas Pasain ja Anders Pasain. Anders Pasanen mainitaan raihnaiseksi "bräcklig", Kaavi Korteis: Mats Pasain sivut 1032 - 1040.

Vuosi 1694 Hirvisaari eli Pietarin alkuperäinen keskusta: Abraham Petersson Carius ja pso sekä äiti Caisa, krouvari Simon Puckåin ja pso, Laurentti Wasselioff ja pso sekä vävy Sidor ja pso, Lefwo Wasselioff ja pso sekä poika Wassell ja pso, Wechwela Wasselioff ja pso, Lauri Ondreoff, veli Ifwan ja pso, veli Mårten ja pso sekä poika Bengdt ja pso, Grells Rögkain ja pso, Mats Tatin ja pso, veli Abraham ja pso sekä renki Jöran sotilaana, yhtiömies Oläster ja pso, yhtiömies Omelika Ifwanoff ja pso, Michaell Ignatieff ja pso, veli Jacob ja pso, veli Ifwan sekä veli Ifwanin poika, Mats Christersson ja pso, veli Hodarin pso Brita, veli Hendrich ja pso sekä veli Marte ja pso , yhtiömies Heike Wellain ja pso, Dawidh Kaipian sekä veli Michell ja pso, Samuell Ramallain ja pso, yhtiömies Ifwan Tickain ja pso, Clemet Rassa ja pso, yhtiömies Ofriem Wasselioff ja pso sekä poika Hodar, Simon Säppä ja pso (numero 9782 sivu 550).

Vuosi 1694 Retusaari eli nykyinen Kronstadt: Henrik, Johan ja Jöran Riddare, Morten Matsson, Henrik ja Arfved Eilain sekä Erik Pukas (numero 9782 sivu 520).

Vuosi 1695 numero 8786 manttaaliluettelot Caprionlääni Wopsiskylä: Anti Passin ja pso (s.237), Wasili Clementioffin läänitys "Ossakinankylä": Clemet Passainen ja pso sekä langot Jacob ja Lauri perheineen (s.274). Kapteeniluutnantti Aminoffin läänitys "Taskowankylä": Mats Pasain ja pso (s. 277). Sivu 634 Wåhlankylä: Lars Pass. Nötheborgin läänistä löytyi "Lihansilmänkylä" ja mies nimeltä "Antti Piianpoika". Salonkylässä asuivat mm. Petter ja Påvall Rappu (Rapu). Naisten nimiä: Aude, Raria, Palaga, Eriska, Naska, Mari, Palagea, Irinia, Elli, Krune, Stepanida, Oxania, Oprosenia, Paraska, Annikka, Paaska, Nattasia, Matrona, Daria ja Oseenia. Miesten nimiä olivat mm. Paula ja Kalina (Galina)!

Vuonna 1695 (no 8786) Käkisalmen läänistä löytyvät savu- ja laamaninrahojen sekä käräjäkappojen maksajat: Sackula Röykylä: Eric Pasoi ja veli Sigfrid sekä boblar (tilaton) Morten Passain (s.877). Erik Paasoi toimi pitkään aina 1700 - luvulle saakka Sakkolan tienoon lautamiehenä. Räisälä Järvenpää asui Eskel Pässy (s.913), Uukuniemi: Olli Pässinen (s.926). Rungonsuo: Lars Kilapa ja pso (s.932). Käsämä: Johan Pasainen Liperi (s.1059). Lauri Pasanen ei näy! Liperi Kinahmonsaari: Thomas Pasanen (s. 1061). Poikia Antti, Tuomas ja Heikki ei näy. Kaavi Korteis: Mats Pasanen (s.1062). Suistamo Kerisyria: Eric Pasoin (s.1109). Seuraavana vuonna Erik ja suurin osa Kerisyrjän talonpojista karkasivat jonnekin! Salmi ja Suistamo kuuluivat samaan käräjäkuntaan, joten ne sijaitsivat naapureina. Siten Kerisyrjän Pasaset lienevät lähtöisin Salmista. Sakot Liperi Olli Påhllson Hyttinen ja Maria Andersdotter Pessinen Taipale (s.1138). Narvan tykistö: Cordt Passau, constabler (s.2236). Kinahmon Pasaset voivat olla lähtöisin myös Raudun pitäjästä, jossa asui Thomas Passain vuonna 1638. Thomaksen tila oli autiona vuonna 1640. Kirkonkirjojen mukaan Palkealasta löytyi vielä 1700 - luvulla Pasasia.

Vuosi 1696 numero 8790. Luettelo on tehty helmikuun lopulla vuoden 1697 puolella. Siinä näkyy kartanoiden ryöstöissä mukana olleiden nimiä (mm. Pielisjärvi Vaikko: Suni Pitkänen, Kaavinkylä: Peter Vartiainen). Liperi Käsämä: Johan Passoinen; ei mukana ryöstöissä. Siten Liperiin jäi aikuisia miespuolisia Pasasia vain Johan Passoinen ja ehkä myös Lars Pasasen haudannut Mats Pasanen. Naispuolisia Pasasia oli useitakin emäntinä myöhemmän Kaavin pitäjän alueella. Tämän luettelon mukaan Pielisjärven Ihalaisenvaaralla ei asunut vuonna 1696 veroja maksavia Pasasia. Pasas-kirjaan (s.205) on otettu tieto "Johan Pasanen Ihalaisenvaara" sukututkimusseuran sivuilta. Tämä Johan ei siten liene sama kuin Käsämän Johan Pasanen. 1700-luvun Liperin Pasaset ovat todennäköisimmin em. Pasasten perikuntaa.

Vuosi 1696 (numero 8790) s.946 Sakkola Röykylä Erik Pahså lautamies, Sigfrid Pahså köyhä, ei omista mitään, Sakkola Lobrola: Mårthen Pässain. , Sivu 304 Kaprio Taskova: Mats Pasoin ja vaimo sekä joku yhtiömies. Sivu 33 Ivangorod ja Jaama Roscmittankylä: Petter Paasoin ja vaimo sekä tytär Anna olivat myös vuonna 1691. Nötheborgin varuskunnan väessä ei näkynyt yhtään "Pasasta". Käkisalmen lääninmaaherrana toimi paroni, Kronodahlenin vapaaherra sekä Raikulin, Kymenkartanon ja Cornalin perijä Otto von Fersen. Tähän aikaan Jaaman Muronitzin kylässä krouvia piti Johan Ahoin, Kaprion Ahoskylässä verotettiin Mickell Heickistä, Burskovassa Mickell Läskistä, Erik Ruuskasta ja Jöran Ruskaa. Zornovassa asui Ante Läskin, kenraalimajuri von Pahlensin kartanon amtmannina toimi Henrich Tameliin (Tammelin !), Zornovan kirkkoherra oli Simon Agander (Agandereita myöhemmin Kuopiossa) ja Nötheborgin ilmeisesti varuskunnan pappina toimi "commister Samuel Kiliander", joka nähtävästi oli kotoisin Kaavilta. Ossarassa verotettiin edelleen Simon Pännikäistä" eli Pentikäistä ja nähtävästi tämän vaimoa (s. 745). Räisälästä löytyi sukuja "Posa, Pusa, Pessi, Pässi, Pässinen, Passi, Pauso ja Pauko". Oliko Nilsiässä 1800-luvun alussa lautamiehenä toimineen Karl Tammelinin suku lähtöisin Inkeristä? Erikoisia nimiä: Pillulan kylä "Pillulla" ja Kakka Perän kylä "Kacka Pärä".

Vuosi 1702 Sivakkavaara gg: 21 s. 59 Liperin talvikärät: Apulaispappi Clemet Fabritius Kaavi ilmoitti käräjillä, kuinka Christer Pasanen Sivakkavaara oli haudannut veljensä ruumiin. Asiaa oli käsitelty Turun Hovioikeudessa, joka tuomitsi miehen 40 hopeataalarin sakkoon. Pasasen sukunimi oli kuitenkin muuttunut Partaseksi!. Sivakkavaaran tienoilta löytyy myös kirkonkirjojen mukaan Pasasia (ei Partasia). Näiden Pasasten tyttäriä lienevät monet Sivakkavaaran ja Retusen lähellä emäntinä asuneet Pasaset (lisätty 4. marraskuuta 2014).

Vuosi 1707 gg: 26 s. 11 Tiuralan, Räisälän, Kurkijoen ja Weijalan talvikärät: Siltavouti Johan Pasanen vaati Markus Wäkiparralta Ristkax 8:8 taalarin (kupari) maksua rukiista, jonka hän oli myynyt edellisenä kesänä. Wäkiparta oli sairauden takia poissa. Nimi Johan Pasanen mainitaan tekstissä 2 kertaa, joten kyse ei liene virhekirjauksesta.

Vuosi 1708 gg 26 Jaakkimanvaaran, Jougion ja Uuguniemen talvikäräjät s. 44. Sotilas Erik Pasosen vaimo (leski) Anna Pettersson Käkisalmesta haastoi Henrik Pasosen Ceswälax (Jaakimanvaara) oikeuteen vanhoista (30v sitten) isänsä ja sotilas Erikin isän Henrikin isälle antamista veloista. Niitä oli 1 tynnyri ruista, saman verran ohraa ja kauraa sekä vielä myyty lehmä. Heikin isän (ilmeisesti Matin) perinnöistä vastasi nyt poika Heikki, joka tuomittiin käräjillä maksamaan leskelle velat sekä oikeudenkäynti kulut. Jaakimanvaaralla Pasasia vuosi 1724 ->. Tohmajärven Kutsunvaaran Krister Pasonen saatta olla isä Erikin veljen Matin poika!?!

Vuosi 1708 gg 26 Hiitola, Kurkijoki, Räisälä talvikäräjät s. 44: Petter Herkäin ei voinut kiistää, että oli ostanut Anders Pasaselta lehmän 9:12 taalarilla kuparissa. Nimi "Pasanen" mainitaan asiakirjassa 2 kertaa.

Vuosi 1709 gg 27 Joukio - Uuguniemi- Jaakimanvaara syksy 1706 s. 143: Petter Pasanen tuomittiin 84 taalaria (kupai) sakkoon ja 24 taakarin (hopea) korvauksiin hevoskaupasta. Asia kuitenkin siirrettiin seuraaville käräjille. Nimi "Pasanen" tässä muodossa mainitaan asiakirjassa kaksi kertaa. Jaakkiman "Pasoset" muuttuvat 1770-luvulla Paasosiksi!

Vuosi 1722 no 8768 Rantasalmi Rantasalo Kyanderin tila: Rantasalo 6 torpari Olof Bakarinen, veljenpoika Mats, setä Hindrikin pso Ivar Bakarinen, frende (ystävä) Mats. Liperin Käsämästä ei löytynyt Pasasia.

Vuosi 1723 no 8769 s.593 maakirjat Liperi Käsämä: Henrik Hyttinen ja Mats Pasanen, uudisasuttu torpan paikka. Nähtävästi Mats asui Liperissä jo aikaisemmin. Hyttinen ja Pasanen lienevät asuttaneet autiotilan, jolloin he saivat usean vuoden verovapauden.

Vuosi 1722 Liperin lastenkirjat ja "kummit": Loismies Mats Pasasen poika Mats syntynyt 4. l0.1722. Kaste 18.10. (kuoli!). Kummeina olivat mm. Jöran Sigfridsson Karttunen ja Elias Karttusen vaimo Walborg Ruuska sekä Anders Happoin. 29.8. 1722 hätäkastettiin Sotkumassa Olof Hyvärisen poika Olof. Kummeina olivat Tobias Karttunen, Lars Mardikainen ja Petter Pasasen leski Ingeborg Reijonen. Martikaisia asui mm. Lapinlahden Martikkallassa ja Karttusia asui ainakin myöhemmin Karttulassa. 24.10.1722 Sotkumassa kastettiin bobull Thomas Turusen tytär Elisabethiksi. Kummeina toimivat Tobias Karttunen, Lars Mardikainen ja Petter Pasasen leski Ingeborg Reijonen. Tobias Karttunen toimi myös kinahmonsaarelaisen Per Andersson Hyttisen tyttären kumminas. Heinäveden Papinniemen Mats Bakarinen kastatti Liperissä 12.7.1723 poikansa Micheliksi. Myös tohmajärveläisiä kastettiin Liperissä. Johan Tirronen Kiessalosta kastatti 6.10.1723 poikansa Matiksi. Kummeina (todistajina) toimivat mm. Mats Pasoin ja leski Maria Karjunen. Käsämässä asuivat mm. Mats Karttunen ja vaimo Maria Bakarinen sekä Olof Pirinen, Heinävedelle ilmestyi ilmeisesti Per Bakarisen poikapuoli Jachim Päsoin (Pasanen). Äidiksi sopisi Petter Pasasen leski Ingeborg Reijonen, joka ei enää myöhemmin 1720-luvulla esiinny Liperin kirkonkirjoissa. Kortemäellä Pakaristen vaimoina esiintyi Reijosia! Isonvihan aikaan starostana toimi Liperissä vuonna 1713 Vasili Leskinen.

Huom! Liperissä kävivät kirkollisissa asioissa Rantasalmen Papinniemen ja Kortemäen väki sekä Kerimäkeen kuuluvan Huistinvaaran väki. Huistinvaaralla asui 1730 mm. Michel Karvinen ja Brita Pakarinen ja Käsämässä vihittiin vuonna 1723 Mats Karttunen ja Margareta Persdotter Pakarinen Kortemäeltä ja Liperissä Michel Persson Pakarinen Papinniemeltä ja piika Maria Partanen sekä Per Persson Rummukainen ja piika Helena Silvendoinen. Käsämän Mats Pasanen näyttää viettäneen melko "hiljaista" elämää. Hän on kummina vain kerran(?) 25.3 1727 Käsämässä yhdessä Birita Karttusen ja piika Margaret Pakarisen kanssa Jöran Karttusen ja Maria Halosen tyttärelle Marialle. Mats Pasasen ja Brita Rummukaisen tyttären Ingeborgin kummeina 1729 olivat Käsämästä lautamies PetterWänskä, Olof Härkänen (tai Härkäsen vaimo) Maria Korhonen. Frants-sukua asui Sortavalassa ja Liperin Lehmonahossa (Säyneisissä murhatun Anders Pasasen tyttären Reginan (s. n.1759) puoliso oli Anders Frantz).

Vuosi 1724 no 8707 s.530 manttaalit Jaakimanvaara Kokoniemi: Hindrich Pasonen (71 v.), pso Sophia Matzdotter (61 v.), poika Hindrich (21 v.) ja pso Helena (19 v.), veli Sigfrid (63 v.) ja pso Walborg Andersdotter (52 v.) sekä tytär Anna (8 v.). Lähiseudulta löytyi myös Kesvalax. Pyhäjärvi Tiitua (no 9810 s.8): Lars Pässo (44 v.), pso Carin Petterdotter 852 v), pka Thomas (16 v) ja pka Johan (10 v)

Vuosi 1727 no 9818 s.560 Jaakimanvaara Kuchtas kylä: 1 Henrik Henrichsson Pasoin. Suojärven pogosta Sarensen- eli Sarpaskylä: Christer Pasanen . Siis Pasanen; ei Pasonen! (s. 374). Uukuniemellä Suovanlax asui Erich Andersson Päsoin (s.539), Jougio Ängilä Christer Pasi (s.574). Jaakimanvaaralla oli maaomistus Keisarillisella prinsessalla Elisabeth Tafel:lla (no 9810 s.544).

Vuosi 1736 25. heinäkuuta vihittiin käsämäläinen Mats Johansson Pasain ja Elin Eskelsdotter Härkäinen Papapelonsaari. Mats oli Juhon poika. Matsin entinen vaimo Brita Rummukainen oli kuollut 8.10.1730 32-vuotiaana.
Vuosi 1738 kastettiin Liperissä Staffan Kinnusen ja Helena Pasasen tytär Helena. Kummina mm. Brita Pasasen (vaimon sisar).


Vuosien 1720-1728 Kaavin (Liperin kappelin) lastenkirjat ja "kummit":
Vuosi 1721 Sivakkaavaarassa kastettiin 1.9. Ivar Laakkosen ja Catharina Tuomaisen poika Mathia. Tod: Henrik Räsänen, Anders Huovinen ja vaimo Maria Pasanen. Varislahdella kastettiin 24.11 Staffan Soinisen ja Brita Pasasen tytär Cecilia (s.29.9). Tod: Mats Mustonen, Petter Fougdilainen ja vaimo Anna Tackuin.
Vuosi 1722 Varislahdessa kastettiin 25.4 Anders Soinisen ja Anna Tirkkosen poika Erik. Tod: lukkari Adam Henriksson, Staffan Soininen ja vaimo Brita Pasanen. Lukkarin vaimo oli papintytär Juliana Kiliander. Kappalainen Anders Kilianderin vaimo oli Sara Pardanen. Sivakkavaaralla 29.4 kastettiin Anders Huovisen ja Sophia Palaisen tytär Catharina.
Vuosi 1723 Korteisilla kastettiin 1.6 Henrik Räsäsen ja Helena Maria Pasasen poika Christer (s.24.4). Tod: Petter Kuroinen, Anders Laitinen ja vaimo Catharina Pasainen. 25.10 kastettiin Kellolahdessa Eric Hackaraisen ja Catharina Pasaisen poika Erik (s.6.9). Tod: Mats Hackarainen ja vaimo Helena Rissanen. 15. 12. kastettiin Varislahdella Staffan Soinisen ja Brita Pasaisen poika Anders (s.20.10). Tod: Påhl Tickainen (?Tirkkonen), Mats Koponen ja vaimo Brita Kettunen.
Vuosi 1725 kastettiin Sivakkavaaralla Anders Hirvosen ja Sophia Palaisen (ehkä Pasanen!) tytär Margareta. Tod: Mats Kauppinen, vaimo Maria Pasainen ja Anna Pietikäinen. Kirkonkylässä kastettiin spögubbe Henrik Tammelaisen ja Sophia Pasaisen poika Martinus (s.24.6.1725). Tod: pappi Clemet Fabritius, Nils Toivanen ja vaimo Helena Rissanen. 7.9. kastettin Kellolahdessa Eric Hackaraisen ja Catharina Pasaisen tytär Juliana. Tod: Thomas Hackarainen, Walborg Tolppanen ja piika Christina Pasainen. Korteisilla kastettiin 31.12 Henrik Kettusen ja Walborg Lyytikäisen tytär Catharina. Tod: Anders Huovinen, vaimo Maria Pasainen ja Anna Huovinen.
Vuosi 1726 Wiitaniemellä kastettiin 8.2. Mats (Larsson) Pasasen Wuotjärveltä ja Gertrud Toivasen poika Mats (s.25.1). Tod: Petter Pirinen, Petter Wartainen ja vaimo Magdalena Kettunen. Wiitaniemi 1.3 kastettiin Erik Hackaraisen ja Gertrud Toivasen poika Pehr. Tod: lukkari Anders Henriksson, Mats Pasanen ja vaimo Catharina Rissanen. Sivakkavaara 3.7 kastettiin Henrik Räsäsen ja Maria Pasasen poika Nicoclaus (s.24.5). Tod: Henrik Mäkeläinen, Thomas Parviainen ja kappalaisen vaimo Sara Pardanen. Korteis 16.7 kastettiin Iwar Lakosen ja Catharina Brusitaren tytär Anna. Tod: Henrik Räsänen ja Maria Pasanen. Säyneis 16.10 kastettiin Sigfrid Kettusen ja Walborg Toivasen tytär Cecilia. Tod: Mats Pasanen ja Gertrud Toivanen. Huom! Christer Parviainen asui Kaavinkylässä.
Vuosi 1727 Kaavin Wehkalahdella kastettiin 28.3 Jacob Tolpasen ja Anna Taskisen poika Paulus. Tod: Henrik Pulenius Kiteeltä, Petter Hackarainen ja piika Christina Pasanen.
Vuosi 1728 Cavi kastettiin 19.5 spögubbe (unilukkari) Henrik Tammelaisen ja Sophia Pasasen tytär Anna (s.6.5). Tod: Påhl Wartiainen, Helena Rissanen ja Cecilia Hackarainen. Hirvisaaressa kastettiin Pehr Pirisen ja Maria Kettusen poika Olof. Tod: Johan Leskinen (Kuopion Wuotjärvi). Useimmat Kaavin Pasaset lienevät lähtöisin Liperistä.

1720-luvulla Kaavin Siikajärvellä asuivat Henrik Klemettinen ja Christina Koponen, Petter Grekinen ja Brita Kolehmainen, Henrik Karppinen ja Catharina Hildunen, Henrik Kuroinen ja Anna Parviainen, Henrik Hyvönen ja Margareta Kekäläinen, Lars Wartiainen ja Maria Könöinen, Thomas Olckonen ja Margareta Wäisänen, Henrik Tåloinen ja Anna Hildunen, Henrik Hyvönen ja Vendela Grekinen Wiitaniemellä asuivat Carl Pardanen ja Apollonia Clemettinen, Jöran Parviainen ja Catharina Kainulainen, Anders Partanen ja Christina Koponen, Petter Hackarainen ja Cicilia Luckarinen, Henrik Pettersson Hackarainen ja Gertrud Toivanen, Petter Eriksson Hackarainen ja Catharina Rissanen, Hirvisaaressa Zachari Heickinen, Henrik Hardikainen ja Margareta Simonen, Petter Lukkarinen ja Anna Hackarainen, Jöran Hackarainen ja Judith Simonen, Påhl Hackarainen ja Christina Heickinen, Jyrinlahti: Jöran Partanen ja Catharina Kinnunen, Säyneis: Sigfrid Kettunen ja Anna Toivanen, Anders Riikonen ja Margareta Hardikainen, Mats Hildunen ja Catharina Rissanen, Olof Toivanen ja Anna Niskanen, Sigfrid Kettunen ja Walborg Toivanen, Olof Torvinen ja Anna Mickonen. Erikoisia henkilöitä Kaavin kisrkonkylä leski Margareta Danneberg, Siikajärvi: vaimo Catharina Frangia (ehkä Kilianderien tilalla), Retunen todistaja Henrik Lomalainen, jonka suku asui aikaisemmin Syvärin pohjoispuolella (Luomaistenjärvi!). Kaavilla "kummina" toimi Elisabeth Wallia.

Vuosi 1724 no 9807 s.539 Jaakimavaara Rokoniemi: Hindrich Pasonen ja vaimo Sophia Matsdotter. Sukunimen toinen kirjain oli suurennuksen mukaan todella "a". Kirjurin "e"-kirjain oli alhaalta terävä. Henrik oli tila, koska hän maksoi veroina mm. ruista. Pyhäjärvi Titua: Lars Paaso, vaimo Catharina Pettersdotter ja poika Johan. Tähän pogostaan sisältyi myös alueen "Pasasten" ensimmäinen asuinpaikka Ylläjärvi. Sakkolan Röykkylässä ei ollut verolla Paasoja. Kurkijoella vaikutti "Juho Kojo". Hiitolan Piimälä: Mårten Leskinen sekä pojat Mats, Petter ja Christer sekä tyttäret Maria ja Sara.

Vuosi 1727 no 9818 s.474 Suojärvi Sarasten eli Sarpaskylä: Christer Pasanen. Sivu 560 Kitee Kuchaskylä: Henrik Henriksson Pasoin. Sivu 574 Joukkio Ängilä: Christer Pasi. Sivu 697 Pyhäjärvi Titua: Sigfred Sigfredsson Paså. Sivu 728 Sakkola Röykkylä: Sigfred Paso loinen. Kirjurin mukaan Sigfrid kuuluu Pyhäjärvelle, mutta siirretään tänne.

Vuosi 1727 Liperin kirkonkirjat: Ristinkylässä kastettiin Pekka Rummukaisen ja Helena Silvennoisen poika Staffan. Kummeiksi oli merkitty Kortemäeltä mm. Petter Bakarinen sekä Anna Kolehmainen. Käsämässä Jöran Karvosen ja Maria Halosen 12.3.1727 syntyneen tyttären Marian kummeina olivat Mats Pasanen, Biritta Karttunen ja piika Margareta Pekarinen (ilmeisesti Pakarinen). Pasasia ei esiintynyt Kinahmonsaaren Hyttisten lasten kummeina.

Vuosi 1728 no 8787 s.2258 Rantasalmi Rantasalo 6 kirkkoherra Johan Kyanderin rakuunatila: torppari Per Bakarin ja pso, setä Henrikin pso, veli Mats Bakarinen, poikapuoli Joachim Pässoin. Tilalla asui myös Per Persson Bakarinen. Asukkailla oli hevonen, 4 lehmää ja 3 lammasta. Kuopio Punnonmäki 3: renki Christer Passoin s.2234

Vuosi 1728 no 8764 Liperi Käsämä: Mats Pasoin s.677, Liperi (Kaavi) Wiitaniemi: Christer Parviainen, ottanut Hendrich Pasanen autio s. 687, Liperi (Kaavi) Säyneinen: Abraham Ahonen, ottanut Mats Pasanen. Luettelo kuvaa vuoden 1727 tilannetta.

Vuosi 1732 no 8729 s.1743 Rantasalmi Rantasalo 5 kirkkoherra Johan Kyanderin tila: torppari Per Bakarin ja pso, ! veljenpoika Per Persson ja pso, poikapuoli tai vävy (styf son) Johan Päsoin. Kyanderin tilalla asuivat myös Ivar ja Michel Bakarinen.

Vuosi 1734 no 8804 Liperi Käsämä 12: Mats Passain s. 710, Liperi Säyneinen 7: Mats Passain s. 725, Liperi Wiitaniemi 5: Henrik Passain s.734. no 8806 Rantasalmi Rantasalo 5: edelleen Bakaristen poikapuoli (vävy) Johan Päsoin s.2097.

Vuosi 1739 no 8820 Liperi Käsämä 12: Mats Passain , Liperi Säyneinen 7: Mats Passain. Mats otti haltuunsa vuonna 1726 Abraham Ahosen autiotilan. Abraham ei hoitanut enää tilaansa Isonvihan aikaan, vaan sitä käytti Matti Hiltunen. Liperi Wiitaniemi 5: Henrik Passain. Eräs Hindrich Pasanen otti vuonna 1726 haltuunsa Christer Parviaisen autiotilan. Parviainen kerjäsi ruokansa talvella 1697. Pielisjärvi Puumala 3: Lars Pasain. Lars asettui ilmeisesti asumaan Tuomas Ahosen tilalle. Vuonna 1743 kaikki Puumalan tilat, Larsin tila mukaan lukien, olivat autioita. Puumalassa asui myös Lars Rissanen. Larssin tytär oli nähtävästi Juankosken patruuna Ekholmin murhasta epäillyn Juho Olkkosen äiti. Juhon perhe kuoli 1790-alussa Puumalassa muutaman viikon sisällä yhtä sisarta lukuunottamatta nälkään ja sen aiheuttamiin sairauksiin. Heidät haudattiin samana päivänä. Nimi Puumala juontuu kylän ensimmäisistä asukkaista Puumalaisista. Vuonna 1739 Tohmajärven Kutsunvaaralla ei vielä näkynyt Pasasia.

Vuosi 1748 no 8833 Jorois Kaitais 15: Ivar Pasain s.2735. Rantasalmi Rantasalo no 5 autuaan (kuolleen) rovasti Kyanderin tilalla: asui torppari Hindrich Bakarinen vaimoineen sekä Mats Pasain (Heinäveden Pasaset) s.2723. Eräs Kyander toimi Leppävirran kirkkoherrana vuonna 1730.

Vuosi 1751 no 8841 Jorois Kaitais 15: Ivar Pasain s.350. Rantasalmi Rantasalo no 5: torppari Mats Pasain 1 hevonen ja 1 lehmä s.326. Juva Kasintaival 1: Bertill Pasain ja veli Hindrich ja tämän vaimo s.504.

vuodet 1755-1764 Liperi rippikirjat: Risti: Mats Laukkanen ja vaimo Maria Pasanen. Staffan Rummukainen ja vaimo Sophia Pesoin. Käsämän Johan Pasanen oli kuollut noin 1764. Torpparit ja Leskelänvaara (s.130) kaariviivalla yhdistetty: Madlena Remes (s.1690), leski Brita Pasain (s.1716), Mats Remes (s.1738) ja vaimo Anna Passinen (s.1743), ym. Remeksiä asui mm. Kiuruveden tienoilla!

vuodet 1772 - 1798 Liperi rippikirjat: Wiiniranta torppari Mats Mardikainen (s.1730) ja vaimo Brita Pasanen (s. 1744).. Rippikirjoihin ilmeisesti vasta 1780-luvulla ilmestyivät: renki Henrik Pasanen (s.4.2.1752), Petter Pasanen (ei syntymäaikaa) ja renki Anders Pasanen. Viiniranta Adam Pasanen vaimo Anna?Carin Mustonen s. 4.2.1752.

Vuosi 1776 Tohmajärven käräjät maaliskuu § 84: Krister Pasanen Kutsunvaara oli kuollut helmikuussa 1774. Hänen vävynsä "måg" (lienee ollut vain syytinkimies) Johan Leiviskä oli vuoden 1774 maaliskuun käräjillä esittänyt "apen" testamentin. Sen mukaan Pasanen oli testamentannut hänelle sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden. Jälkimmäinen omaisuus oli kruununtila. Johan Leiviskä oli Krister Pasasen lapsettoman vaimon veljenpoika. Kristerin muut perilliset näkyivät testamentissa. Ne olivat: hänen leskensä, Carin Sairanen, naimaton tytär Susanna Pasanen, nainut tytär Agneta Pasanen ja tämän mies Påhl Harinen, kuten myös Kristerin veljenpoika "Kristers BrorsSon", Mats Matsson Pasanen. Nämä oliva riitauttaneet testamentin, mutta eivät olleet lautamiesten tietämän mukaan koskaan tuoneet asiaa käräjille.

Krister Pasanen oli jo aikaisemmin 2. joulukuuta 1766 tehnyt vastaavan testamentin Agneta Pasasen ja tämän miehen Påhl Harisen hyväksi: Agnetan setä "farbror" oli Krister Pasanen. Lisäksi tässä edellisessä testamentissa mainittiin Harisen kaksi "swägerskor" ; siis Susanna ja joku muu. Harinen oli aviossa Kristerin jo kuolleen veljentyttären kanssa. Hänen vaimonsa mainitaan lapsettomaksi. Harisesta piti tulla yhtiömies. Krister muutti testamenttia 19 tammikuuta 1774 Leiviskän hyväksi! Erikoista on, että Pasasten sukukirjassa Kutsunvaaraan sijoitettua Kristerin veljeä Henrikkiä ei mainita ollenkaan kahdessa perintöasikirjassa! Oliko tämä Henrik vain papinkirjojen virhekirjaus?!

Vuosi 1802 poimintoja (no 9043) s.1645 (jäännösverot): Viuruniemi 3 : Anders Pasainen, s. 1668 (kotipolttovero). Marianvaara 26: Johan Tiilikainen ja Anders Pasainen, s.1674 Mattisenlaht no 13: (?) Staffan Pasainen, s.1682 ->: Viitaniemi no 5: Henrik Pasainen, Viuruniemi no 3 Anders Pasainen, Viiniranta no 2 Johan Pasainen, Viiniranta no 9 Adam Pasainen.
Maakirjoista s. 1702->: Marianvaara no 10: Pehr Räsänen ja Henrik Pasainen, no 26 Johan Tiilikainen ja Anders Pasainen, s.1767-> Viitaniemi no 5: Henrik Pasanen, Viuruniemi no 3: Anders Pasanen, Viiniranta no 4: Johan Asikainen ja Johan Pasainen, Viiniranta no 10 Adam Pasainen.



6D "Pasasia" sotilaina Karjalassa ja muualla

Vuoden 1628 katselmusrullista löytyy St Michel: 6 Påvall Pasoinen (no 6114 s.116). Taipaleen pitäjä: 1/4 sotilas Anders Paasoinen (no 6114 s.92)

Vuosi 1630 Muolaa ratsumies Johan Pasuri (no 6120 s. 72). Apuveroina hän maksoi papuja 1 kapan ja kauraa 1 pannin (90 l). Hän ei kuitenkaan liene "Pasanen".

Vuosi 1631 sotilasrullat Taipaleen pitäjä: 1/4 Anders Pasain (no 6125 s.60).

Vuonna 1632 löytyy 6 Simon Pasainen, sotilas. Simon oli värvätty 7. helmikuuta 1632 Mikkelin kirkolla. Katsastusta suoritti majuri Fabian Wrangell. Samassa sotilasrullassa oli sotilas Abraham Matsson Leskinen (no 6128 s.208). Hän kotoisin ilmeisesti Leppävirta - Rantasalmi - Sääminki alueelta. Sotilasrulla Jääski: 1/4 Anders Pasain (no 6127 s. 86). Viipurissa oli vuonna 1633 katsastettu ratsumiehet Henrik Matsson ja Knut Henriksson Pessinen (no 6127 s.126)

Vuonna 1635 Wiipurin linnassa tapahtui ratsuväen katselmus 17. heinäkuuta. Luettelossa mainitaan 6 Pol Pasonen (no ? s.324)
Seuraavana vuonna Wiipurinlinnassa taas katsastettiin ratsumiehiä. Luettelossa mainitaan 10 Anders Pasoinen. Tämä Anders on kotoisin luultavasti Mäntyharjun Paasolasta, jossa jo vuonna 1627 asui ratsumies Anders Pasainen.

Vuonna 1640 Narva Christopher Bölliasin komppania: Eskell Larsson Pasoin

Vuonna 1650 Käkisalmen lääni ja Inkerimaa löytyi sotilaita kapteeni Krister Böliassin komppania (savolaisia) : Eskel Larsson Pasain, Jacob Månsson Pasain , i skantzen ja Eric Ericsson Pasoinen (no 9680 s.1221 - s.1230). Jacob lienee ollut Pitkänlahden Mons Pasasen poika. Sotilaspoikia olivat: 8 vuotta Simon Eskilsson Pasain 1. kl ja 9 vuotta Måns Jacobsson Pasain 3. lk i skantzen (s. 1223). "Mun isäin oli sotamies ja nuori kauniskin. Kun viisitoistavuotisna, hän astui rivihin. ...". Lainaus laulusta "Sotilaspoika".

Vuosi 1656 sotilasrullat (mm. KA no 9693 s.1799) Käkisalmen linnan tykistö. 30. Jan 1656 Mats Matsson Passainen lisättiin kenraalikuvernööri Gustaf Hornin käskystä varuskunnan muonitusvahvuuteen tykkimiehenä "constabler", jona hän toimi vuoden 1656 loppuun puolustamassa linnoitusta venäläisiä hyökkääjiä vastaan. Nimi kirjoitettiin sen jälkeen lähes aina 2:lla s-kirjaimella, joten se äännettiin "Pasanen". Tykkimiehiä varuskunnassa oli 6 - 8 koko "Ruptuurisodan"ajan. Bölliasin savolainen komppania oli komennettu Nevan suulle Nyeniin. Tähän aikaan oli Inkerinmaalla ja Karjalassa paljon kahakoita hyökkäävien venäläisten kanssa. Vielä alkuvuodesta 1656 myös sotilaspojat Mons Jacobsson Pasain (14. v) ja Simon Eskilsson Pasain (12 v.) asuivat Nyenin (Nevanlinnan) varuskunnassa. Nyenistä luovuttiin vihollisen hyökätessä ilmeisesti toukokuussa. Kesäkuun alusta lähtien tämä entinen Bölliasin komppania toimi Nötheborgisssa Nevan alkujuoksulla kapteeni Johan Mortensson Skiggin johtamana. Jakob Månsson Pasain kuoli 28. kesäkuuta 1656 Nötheborgissa. 9 sotilaspoikaa oli siirretty kesäkuun alkuun mennessä miehistövahvuuteen, näiden joukossa Mons Jacobsson Pasain. Poikaa ei näy tämän jälkeen vuonna 1656.

Vuosi 1666 Nötheborgin varuskunta sotilaat: Simon Eskillsson Passoinen, Mons Jacobsson Passoinen ja Eskill Larsson Passoinen (no 9710 s.1930). Samassa osastossa oli useita Mikkelin tienoilta lähtöisin olevia sotilaita.

Vuosi 1672 (no 9720 s.1898) Pähkinänlinna (Nötheborg) kenraalimajuri Mårten Stutdz in rykmentti: Simon Eskilsson Pasoin ja Mons Jacobsson Pasoin. Muina miehistön jäseninä oli mm. Liukkosia, Pirskasia, Väisäsiä, Antikaisia, Sallisia, Liikasia ja Toivosia.

Vuonna 1674 paikka (?) Pähkinänlinna: Simon Eskilsson Passoin ja Mons Jacobsson Passoin. Molemmissa nimissä 2 s-kirjainta (no ? s.2237).

Vuosi 1675 Käkisalmessa oli nihti Mats Matsson Pasainen, kuten jo edellä todettiin. Inkerinmaan Nötheborgin linnoitus Eric Pistholekorssin rykmentti: Simon Eskilsson Pasoin ja 1. luokan sotilaspoika Thomas Simonsson Pasoin (no 9732 s.449).

Vuonna 1676 Nötheborgin varuskunta : Simon Eskelsson Pasoin (myös muodot Passoin ja Paasoin) ja Mons Jacobsson Paasain (myös Pasoin) s.1951

Vuosi 1677 Nötheborgin varuskunta Eric Pistholekorssin alainen kapteeni Johan Stedthin komppania: Simon Eskilsson Pasain ja Måns Jacobsson Pasain sekä 1. luokan sotilaspoika Thomas Simonsson Pasain ja 3. luokan sotilaspoika Herman Hermansson Pasain (no 9723 s.499 ja s.500). Narvan varuskunnassa kapteenin Henrik Paikelssin komppaniassa palvelivat Nils Pasoinen ja Måns Pasainen (no ?9723 s.387).

Vuosi 1677 Värvättyjä sotilaita no 9732 s.422 Måns Jönsson Passoisen sotilas Per Christersson Paijainen Puumalan Hurisalon kylä, Kuopion pitäjä s.424: Wuorijärvi !: Anders Andersson Pasiaisen sotilas Christer Johansson Weihkainen Toivalasta, Pelloniemi: Per Persson Heikkisen sotilas Säyneisistä Grels Jöransson Hillduinen, Urimolax: Anders Johansson Kuosmasen sotilas Per Persson Nirminen (ehkä Kuosmanen !) Nilsiänlahden kylästä. Hildunen ja Paijainen palvelivat v.1680 Nyenin varuskunnassa Nevajoen suulla Mauritz Wellingin rykmentissä. Anders Andersson Lindunen Nilsiä ja Michell Michelsson Pasain (myös muoto Pesoin !) palvelivat eversti Tauben rykmentissä Narvassa v.1680.

Vuonna 1678 kapteeni Paikulssin komppaniassa palveli Måns Passoin (no 9735 s.1379), eversti Anders Munckin rykmentissä Michel Michelsson Pasainen Kuopion Vehmersalmelaisen Olof Koistisen sotilaana. Samassa rykmentissä palveli nilsiäläinen Anders Anders Lintunen toisen nilsiäläisen Johan Andersson Luttisen sotilaana. Juvan Ylivedellä asuva Måns Jönsson Passoinen oli värvännyt sotilaakseen Puumalan Hurissalossa asuneen Per Christersson Paijaisen. Tämä kuului Mauritz Wellingin rykmenttiin.

Sotilaspoikia vuonna 1678: 1. luokka Thomas Simonsson Pasoin, jonka isä oli Simon Eskelsson Pasoin. Lisäksi löytyi Måns Jacobsson Pasain (no 9735 s.1465 ja s.1476). 3. luokka: Herman Hermansson Passoin (kerran sukunimi oli Pastin) Eric Pistholekorssin komppania .

Vuosi 1680 Nötheborgin varuskunta Erik Pistholekorssin alaiset Simon Eskillson Pasoin (sairas), Måns Jacobsson Pasoin ja Herman Hermansson Pasain (no 9738 s.1385).

Vuosi 1682 Marius Wellingin rykmentti: Mats Påhlsson Passainen s.1990. Mats lienee ollut kotoisin Leppävirralta.

Vuosi 1690 kapteeni Bergens: Påhl Påhlsson Passainen no 9767 s.2900

Vuosi 1695 no 9787 Narva eversti Zacharias Aminoffin alaisia: Mats Eriksson Pasoin s.2764, Påhl Påhlsson Pasain s.2766, Mats Matsson Pasanen s.2766. Komennusmiehiä.

Vuonna 1696 Narvasta eversti Zacharias Aminoffin alainen sotilas Johan (Pålsson) Pasanen. Tieto: Johan Polsson löytyy erillään (no 9791 s.2789). Lisäksi kapteeni Schulenbuchin sotilaista heinäkuulta 1696 löytyy Madz Pasanen (s.2856). Toinen Mats Pasanen palveli eversti Kronmannin alaisuudessa (s.2789). Narvassa tehtiin linnoitustöitä. Talvitöissä Narvassa Johan Påhlsson Pasanen s.2843 kapt. Buren komppaniassa.

Vuonna 1707 eversti Cronmannin rykmentissä palvelivat Johan Pålsson Pasanen ja Mats Pasain (no 9800 s. 2874 ja 2850). Mats lienee ollut kotoisin jostain Mikkelin tienoilta, koska samassa joukko-osastossa oli muitakin Mikkelin miehiä. Cronmannien osastot komennettiin vuonna 1709 Riikan vanhoihin kylmiin varuskuntiin, jossa paljon miehistöä sekä upseereita mm. Cronmannit kuolivat ruttoon ja tauteihin. Venäläiset valloittivat helposti kaupungin, joten Pasasetkin nähtävästi kuolivat tai vietiin Venäjälle vankeuteen. Sieltä oli vähän palaajia. (Savon historia osa II:2 s.561).


6E Savon pohjoisosan Pasasten vanhoja omistuksia. Pasaisenkoski.

1. Heinämäenkylä Rytky: 1 Påål Pasainen 3 pannin pelto ym.
Omistajia: Utriaiset, Rytköset, Niskaset, Lipposet ja Pasanen
Yhtymän maita: Hajallaan Rytkyn ja Pielaveden tienoilla: Kotajärven eteläpuoli, Koivujärven pohjoispuoli, Viitaselkä, Sarvijärvellä, Kenkäjärvellä, Petäjäjoella, Pankajoella ja Petäjälahdella. Lipposilla Heinämäki?
Rytkyltä katsoen sijaitsevat: Koivumäki ilmeisesti n. 20 km länteen. (Samalla suunnalla ovat myös Viitaselkä, Pihlajamäki ja Mikkolanmäki!), Kotajärvi n. 5 km itään ja toinen 10 km kaakkoon.

Pielaveden kirkonkylän läheisyydestä löytyvät Sarvijärvi, Pankakoski ja Petäjäjoki. Pielaveden maat jäivät Lipposille. Kenkäjärvi sijaitsee Lampaanjärven pohjoispuolella Ruotaanmäellä. Vuoteen 1664 mennessä osakkaaksi olivat tulleet myös Lauri Paavonpoika Tossavainen nähtävästi Pielaveden Vuonamonjärven Tossavalanlahdelta sekä Olli Laurinpoika Niskanen. Tossavainen asui Pielaveden kirkonkylän eteläpuolella Petäjälahdella. Pihlajamäen ja Mikkolanmäen Pasaset näyttävät asuinpaikkojen perusteella olevan Rytkyn Pasasia eli Paavo Viisanpoika Pasasen jälkeläisiä!


2. Lampaanjärvi: Påål Pasainen 3/4 veromarkan tila
Omistajia: Saikkosia, Olli Hujanen, Jääskeläisiä ja Pasanen
Yhtymän maita: Yleensä Lampaanjärveltä pohjoiseen: Haukijärvellä, Haapajärvellä, Pahkamäellä ja Lampaanjärvellä. Pahkamäki on aivan järven vierellä luoteessa. Haukijärvi on ilmeisesti Haukilampi n. 8 km järvestä pohjoiseen ja Haapajärvi n. 12 km järvestä pohjoiseen (Runni!).

Huomautus! Olli Hujanen oli osakkaana myös Sonkajärvelle kirjattujen talonpoikien Antti Rönkön, Jaakko Kainulaisen ja Antti Pöllösen kanssa. Yhtymän maita oli laajalla alueella Sonkajärven itäpuolella. Näistä mainittakoon: Raudanjärven itäpuoli, Laakajärventaival, Mustikosken luoto ilmeisesti Sotkamon Talvivaaran pohjoispuolella, jossa nytkin kartan mukaan on Rönkönlehto sekä Kiltuanmäellä Sonkajärven Haapajärven itäpuolella. Hujasten ja Rönkön sukujen omistuksia löytyi myös Vieremän Palosenjärveltä ja sekä myös Sotkamon eteläpuolen Laakajärven eteläpään molemmilta puolilta; mm. Ruotsin ja Venäjän rajapaikaksi merkityn Petäjoen kupeesta! Noin vuoden 1653 käräjätiedon mukaan siis Påhl Johansson Pasasen äiti oli leskeksi jäätyään avioitunut Olof Hujasen kanssa, jolta Påhl karhusi perintöjään. Täten Lambanjärven Pasaset näyttävät kytkeytyvän Sonkajärven "Pasasten" asuinseutuun" Pasasten sukutukimuksen yhteydessä mainitsin, että vuonna 1635 Sonkajärven Niilo Heikinpoika Pasasen kanssa samassa veroyhtymässä olivat Antti Rönkön pojat Antti, Lauri ja Viisa; siis kaikki myös Pasasten käyttämiä etunimiä! Myös Iisalmelta löytyi vuonna 1644 Kirsti Heikintytär Pasanen. Erityisesti on huomattava, että, eräs Nils Hindersson Pasoin asui vuonna 1605 Mäntyharjun itäpuolella Korpilahdella! Muuttiko Nils mahdollisesti sieltä asti sotaväenottoa pakoon tai jostain muusta syystä Sonkajärvelle? Joroisiin vuonna 1613 kahteen asiakirjaan selkeästi merkittyä Henrik Larsson Passaista ei myöhemmin näkynyt; löytyi vain Henrik Panoin eli Paunonen.

Edellä olevan Sonkajärven yhtymän maita sijaitsi myös Sonkajärven kaakkoispuolella Petäyksen alueella. Pasasia kiinnostavin lienee yhtymän maihin kuuluva Paloisenjärvi, joista tunnetuin sijaitsee Vieremällä. Sen rannalla sijaitsee Pasalankylä, jonne sukua muutti 1700 - luvulla. On tosin pieni mahdollisuus, että Sonkajärven eteläpuolella sijaitsevan Harvanjärven nimi on aikaisemmin ollut Paloisenjärvi, koska sen eteläpuolelta löytyy Palosenmäki Petäyksen lounaispuolelta. Olisiko mahdollisista, että Sonkajärven ja Vieremän Pasaset olivat Lampaanjärven sukua?! Ehkä Heikki Pasasen sukua oli 1680 - luvulla myös Liperissä, jossa silloin asui mm. eräs Heikki Pasanen?! Toisaalta Liperin Kinahmonsaaren Pasasia ja Hyttisiä kytkee Varkauden länsipuolella sijaiseva Kollinmäki, jossa molemmat suvut olivat maanosakkaina (Koistiset ja Hyttiset omistivat "Kolliomäennenän ahon", aneki 1732) ). Vielä on huomattava, että Heikki Pasoin ja Thomas Pasoin löytyvät mm. vuonna 1621 Mäntyharjulta Taipaleen pitäjästä. Vuonna 1660 Christina Lahnaniemellä asuivat Thomas Matsson Pasoinen ja Mats Larsson Pasoin, joista edellinen ainakin katoaa!

Vuonna 1664 Jyngänniemellä asui Lampaanjärvenkylän osakas 1/2 veromarkan kruunun uudistilallinen Paavo Juhonpoika Pasanen. Eräs Jynkänniemi sijaitsee Onkiveden länsirannalla Väisälänmäeltä etelään! Se kuului ilmeisesti Martikkalankylään. Yhtymän osakkaina oli mm. Olli Ollinpoika Hujanen, Saikkosia ja Jääskeläisiä sekä Matti Pekkonen "Pechkonen". Osakkaiden maita löytyi mm. "Rotajanpohjasta" (3 mihl), Larilammelta (4 mihl) ja niityt Haapajärveltä (3 mihl) sekä Heinäpetäiseltä (4 mihl). Rotajanpohja saattaisi olla Ruotaanmäen tienoilla Lampaanjärven ja Iisalmen Haapajärven välissä. Sen läheltä löytyi myös Rytkynkylän maita! Heinäpetäinen nähtävästi oli Sonkajärveltä 6 km kaakkoon sijaitsevan Petäjäjärven lähellä, jossa on myös myöhemmin mainittu Palosenmäki. Petäys löytyy myös Nilsiän Syvärinjärven pohjoispään ja Martikkalanmäen väliltä. Maakirjan mukaan "Laitisen tulisaarta" (Haapajärveltä) nautti ruotaanlahtelainen Lauri Matinpoika Lappalainen. Anekin 1765 mukaan Jyngänniemen osakkaita olivat Antti Kärkkäinen, Pekka Suuripää ja Niilo Laitinen. Kärkkäisen asuinpaikka oli Lampaanjärvi Hiidenniemi. Laitinen lienee omistanut Tulisaaren!


3. Martikkalankylä: Påål Pasainen 1 tynnyrin pelto
Omistajia: Pelkosia, Kattaisia ja Pasanen
Yhtymän maita: Pajumäki 40 tynnyriä (Pajumäkeä ei läheltä enää löydy. Väisälänmäki on entinen Onkimäki!).
Huom! Martikkalanmäki n. 20 km Varpaisjärveltä pohjoiseen, jonkä lähellä eräs Pajumäki on noin 10 km Nilsiän Syvärinjärvestä luoteeseen. Tämä Pasanen lienee sama kuin Lampaanjärven Johanneksen (Ihannuksen) poika Paavo Pasanen.


4. Pasosen maa: 20 km Vieremältä pohjoiseen
Omistajia: Aneki 1756. Matti Sormonen ja Hernejärven Pekka ja Matti Leskinen. Pohjoisessa vanhin Pasasiin liittyvä tieto? Vuoden 1664 maakirjojen tarkistuksen yhteydessä Makkosten kohdalla mainitaan, että Pasosenmaa nimettiin uudelleen Marttisenmaaksi. Kartalta löytyy Marttisenjärvi. Joroisissa Sormot olivat Pasasten naapureita.


5. Jumistenkylä Varpaisjärvi: Pasaisenkoski, jossa oli 8 tynnyrin maa.
Omistajia: Aneki 1759 Grels Laamainen, Pekka Kosonen ja Matti Lappalainen
Anekiin kirjattuja maita: Mustajärvenmaa, Paloistenmäki, Sonkakoski, Haapajärvi, Itäpuoli Venäjänjärveä(?), Pasosenkoski, Kartikkaniemi ja Koukkujärvenmäki.
Yhtymän maiden sijainnista : Yleensä Sonkajärven itäpuolella: Koukkujärvi sijaitsee etelämpänä Iisalmen kaupungin koillispuolella ja eräs Palosenmäki Sonkajärveltä n. 8 km kaakkoon Petäjäjärven läheltä. Tietenkin tunnettu Palosenmäki löytyy myös Vieremän Palosenjärven pohjoispäästä. Tässä tarkoitettu Paloisenmäki kuitenkin lienee ollut Iisalmen itäpuolella Koukkujoesta pohjoiseenlöytyvä Palosenmäki. Siellä olevassa Palosenjärvessä on myös jonkinlainen Palosenniemikin. Muiden palstojen sijainteja mm. Sonkakosken itäpuolella, Mustajärvellä eli ilmeisesti Mustamäen tienoilla 8 km Sonkajärveltä itään, mutta myös Sonkajärven Kauppilanmäen pohjoispuolella on Mustinmäki ja Mustilammet. Varsinainen Mustajärvi löytyy edellisestä 18 km itään Laakajärven eteläpuolelta. Koivuluhta on Mustamäen pohjoispuolella ja Haapajärven maa 15 km Sonkakoskelta itään ilmeisesti koko Jyrkän alue (taiteilija Miina Äkkijyrkän kotiseutua).

Pasaisenkoski on myös ehkä sijainnut Sonkajärven itäpuolella ehkä jopa Jyrkässä. Edellä mainittiin, että vuonna 1635 Sonkajärveltä löytyi veronmaksaja Niilo Heikinpoika Pasainen (no 8549 s.491) ja että Olli Hujasen yhtymällä oli maita aivan Jyrkän lähellä mm. Kiltuanmäellä. Vuoden 1664 maantarkastuksen yhteydessä löytyy tieto, että Heikki Rautaparta Sonkakoskelta ja Paavo Eskelinen Haapajärvellä omistivat yhdessä maita, joihin kuului myös Pasoisenkosken niitty.

Vuonna 1664 Pasoisenkosken paikkaa voidaan tarkentaa vielä seuraavasti: Pörsänmäeltä katsoen a) Sonkakosken itäpuoli oli 10 peninkulmaa, b) Wenehen (=Wenään) järven itäpuoli 11 peninkulmaa, c) Sonkajärven Haapajärvi 14 peninkulmaa ja d) Pasoisenkosken niitty 10 peninkulmaa. Wenehenjärvi ei voi olla Venejärvi, koska jälkimmäinen jäi Kajaaninpitäjän puolelle


6. Iisalmen Vännimäenkylä: Pasoisenmäki
Omistajia: Huttuset
Yhtymän maita: Yleensä Sonkajärven itäpuolella.
Huttusen maita oli : Paloisenniemellä, Sotkamon Jormasjärven lounaispuolella Kalliojärvellä, Sukevalla, Sonkajärven Haapajärvellä ja sen eteläpuolella Päsmärillä, Niinimäellä Päsmäristä 10 km kaakkoon, Pasoisenmäki ja jossain Honkalammella tienoilla. Honkamäki on noin 5 km Vännimäestä lounaaseen, mutta tähän nimeen viittaava Honkamäki sijaitsee myös muutama kilometri Sonkakoskelta pohjoiseen. Honkala taas löytyy Haapajärven pohjoispuolelta. Siten Pasoisenmäkikin on nähtävästi sijainnut Sonkajärven itäpuolella. Eräs mahdollinen paikka Pasaisenkosken ja Pasoisenmäen sijainnille on Sonkajärveltä noin 7 kilometriä kaakkoon Petäjäjärven alue. Pasaisenkosken etäisyys Pörsänmäeltä on lähes sama kuin Sonkakosken etäisyys!

Ratkaisu: Tarkemmasta Sonkajärven kartasta Pasoisenkoski ja Pasoisenmäki löytyvät heti. Ne sijaitsevat välittömästi Sonkajärven kirkonkylän pohjoispuolella. Täällä noin 4 km kirkonkylästä pohjoiseen Sonkakosken tietä pitkin Pasosilla ollut iki oma noin 1,5km pituinen järvi "Iso Paasonen" , joka laskee jokea pitkin Sonkajärven eteläpäähän. Sonkajärvi on Pasosten järven länsipuolella. Iso Paasosenjärven eteläpään ja Sonkajärven välillä Pasosilla oli vielä pienempi noin 0,5 km pituinen järvi "Pieni Paasonen". Hieno Sonkakoski sijaitseen vajaa 10 km Paasonkoskelta pohjoiseen (kts. vuoden 2012 kuvat!).

Nämä järvet ovat moreenimaiden ympäröimät ja niitä on raivattu jonkin verran pelloiksi.. "Pasosenjoessa" oli tietenkin Pasoisenkoski. Pasosenjärven itäpuolella kohoaa noin 70 - 80 m järven pinnasta ensin Ruunakungas, jonka takaa löytyy Pasosenmäki. Nimi Pasoinen on lyhentynyt Paasoksi. Kosken nimi on Paasonkoski ja mäen Paasonmäki. Paasonjoki laskee Sonkajärven Paasonlahteen. Joen varret ovat rehevää lehtoa, jossa 29. toukokuuta 2012 lauloi jopa satakieli! Pasosten tila on hyvin mäkien ja järvien rajaama. Sen pinta-ala on ollut ehkä 6 - 7 neliökilometriä. Tila on kesällä hyvin rehevä, mutta talvella asuttaessa on varmankin ollut ongelmia. Paasostenjärvet näyttävät melko matalilta, joten talvikalastus lienee ollut vähäistä. Nykyisin Paasosten rannoilla on useita taloja, joista muutamat ovat maanviljelystiloja.

Järven sijainti oli asumista ajatellen sikäli edullinen, että se jäi hiukan sivuun pääreitistä Oulun suuntaan, joka kulki Sonkajärveä pitkin. Näin ollen "vihollinenkaan" tai ehkä verottajakaan ei sitä aina löytänyt. Pasosenmaa eli nykyinen Marttisenmaa sijaitsee noin 36 km päässä koillisessa Rotimojärven kaakkoispuolella. Nähtävästi Pasoset kulkivat sinne Sonkajäveltä ensin Matkusjokea pitkin Sukevalle. Sukevanjärveltä pääsi pikku jokia pitkin länteen Martisenjärven lähelle. Toinen mahdollisuus oli nousta Sukevanjärveltä Talasjokea ja Talasjärviä pitkin Rotimojärven koillispuolella Petäjäjärvelle ja laskeutua siitä Rotimojärven kautta Marttisenjärven tuntumaan. Nämä maat Pasosilla olivat nähtävästi jo 1540 - luvulta lähtien. Olivatko tilojen omistajat Pasosia vai Paasosia? Siinäpä kysymys!


7. Pasasten, Koististen ja Hyttisten yhteyksiä

Kaikki suvut omistivat maata Warkauden itäpuolella Kollinmäellä.
Anekin 1732 mukaan Juho (Joan) Koistinen ja Pekka sekä Juho Pekanpoika Hyttinen omistivat Kolliomäennenän ahon
Heidän muita palstojaan oli "Lehostentaival, Kokonmäki, Ryynäiseniemi, Hietaselkä, Lauliamäki ja Hietamäki. Lauliaiset!
Anekin 1734 mukaan Heikki Koistinen omisti mm. Loukoisenmäen ja Kortejärvenmaan.
Koistisen tila oli Heinäveden Papinniemen eteläpuolella Koistilassa.
Täällä Rantasalmen ja Vehmersalmenkylän maat menivät osittain ristiin. (Pirinen II:1 s.143).
Koistilan talo on vieläkin kartalla. Sen vierellä pohjoispuolella on Loukonlampi ja itäpuolella Kortemäki.
Muut palstat olivat "Vasaranranta Siinen (Synen)nevan suo, Kouhanniemi, Naavamäki, Pahkasalo,Vasarastenlehdon suo, Särkilahdenmaa, Jatisalo, Hoikanlahdenmaa, Carpinaho, Pelkoisenaho ja Kulvohanmäki". Jatisalo lienee Jäätsalon saari Koistilan pohjoispuolella ja Kouhanniemi sen länsipuolla oleva Kojanniemi. Särkilahti nähtävästi sijaitsi Koistilasta noin 7 km etelään Särkelän tienoilla. Pelkoisenaho, liittyy Pelkosiin, joiden 5 taloa poltettiin 1540-luvulla jossain täällä Varistaipaleen tienoilla. (Pirinen II:1 s.140).

Habermannin mukaan noin vuonna 1625 Vehmersalmenkylään verotettujen Heiskasen, Tikan, Henrik Koistisen, Turusen, Auvisen ja Reinikaisen maihin kuului mm. 10 tynnyrinalan Kortemäki, Pelkosenaho, Pahkasalo, Särkilahdenmaa, Heinämäki ja Jätisalo (autio). Pakaristen maita oli Heinäveden Kermajärvellä.

Joachim Pasanen ilmestyi 1725 Kortemäelle. Saattaa olla, että hänet on aikaisemmin kirjattu Päsoseksi, mikä oli tähän aikaan yleistä (kts. edellä luku 1 v.1728 ja v. 1732!).
Vuonna 1648 Juvan talvikäräjillä sai Anders Pasain sakot, koska oli kaatanut luvatta heinää Olli Koistisen niityltä.
Vuonna 1678 Michel Michelsson Pasainen palveli Kuopion vehmersalmelaisen Olli Koistisen sotilaana.
Ainakin jo 1690-luvulla Liperin Kinahmonsaaressa asui Pasasia ja Hyttisiä. Liperissä Pasasia ainakin jo v.1681
Vuoteen 1723 mennessä Liperin Käsämässä Henrik Hyttinen ja Mats Pasanen olivat yhdessä uudisasuttaneet torpan paikan.


8. Eräitä vanhoja mittoja

Vuoden 1901 kalenteri ym.:
1 kyynärä: = 59,4 cm. 1 m = 1 kyynärä 2,5 korttelia. Siten 1 kortteli = 16,24 cm. 1 jalka = 29,7 cm, 1 syli = 1,781 m, 1 virsta = 1068,8 m, joten 1 km = 0,9356 virstaa. 1 m2 = 11,25 neliöjalkaa, 1 m3 = 38,209 kuutiojalkaa, joten 1 kuutiojalka = 0,2617 m3. 1 litra = 1 dm3 on noin 3 korttelia, joten kortteli oli noin 0,33 litraa. 1 hl = 100 litraa = 18,5 kappaa. 1 kappa = 5,4961 litraa (vanhempi noin 4,5 litraa). 1 luoti = 13,28 g, 1 leiviskä 8,5 kg, 1 naula = 425 g, 1 kannu = 2,617 litraa, 1 tynnyri = 164,9 litraa (vanhempi noin 180 litraa), 1 kuutiosyli=5,653 m3, 1 neliökyynärä = 0,353 m2, 1 tynnyrinala = 0,494 ha. Mikäli suolatynnyri oli 4 vanhinta kappaa, niin sen paino olisi ollut noin 39 kg (1 litra suolaa painaa taulukkokirjan mukaan 2,16 kg).

Muualta (Pirinen ym.): vanha peninkulma oli noin 6 km. 1 kipunta = 20 leiviskää noin 170 kg. 1 lästi hiiltä tai halkoja oli noin 2 m3. 1 kalatynnyri 4 leiviskää noin 34 kg. 1 voitynnyri 16 leiviskää noin 136 kg (aikaisemmin 12 leiviskää 102 kg). 1 tervatynnyri 12 leiviskää noin 102 kg. 1 nelikko 12 kannua noin 31 litraa. 1 puuta viljaa 16,38 kg. 1 kipunta noin 170 kg. 1 vanha tynnyri 180 litraa = 2 pannia, joten 1 panni oli 90 litraa. 1 panni oli 2 karpioita, joten 1 karpio oli 45 litraa. 1 nestetynnyri 126 litraa. 1 nestenelikko noin 31 litraa = 12 kannua. 1 parmas heinää 4 rukoa noin 51 kg. 1 kesäkuorma heinää vaihteli 128 kg - 154 kg. 1 talvikuorma = 2 kesä kuormaa = 4 parmasta (myöhemmin 2 parmasta). 1 kontti nauriita noin 50 kg.
1500-luvun raha: 1 mk = 8 äyriä, 1 äyri = 3 äyrityistä, 1 äyrityinen = 8 penninkiä.
Vuonna 1679 hintoja vertailemalla 1 taalari (daler) = 32 äyriä (ja 1 äyri = 30 äyrin osaa?)


Läänintilien perusteella vuonna 1679 laskettuja:

Tuotteiden hintoja :
Hinnat ilmeisesti hopearahassa (kun vertaa 1700-luvun alkupuolen hintoihin!
1 hopeadaler = noin 3 kuparidaleria.

1. Brahenlinnan voudin Nicolas Petreliuksen tileistä:
1 tynnyri viljaa 2,25 daler ; myös 2,5 daler parissa muussa kohtaa.
1 leiviskä voita 1,625 daler; sama hinta toisessa kohtaa.
1 tynnyri ruista noin 2,250 daler
1 tynnyri ohraa noin 2,249 daler!
1 tynnyri kauraa noin 1,1 daler; toisessa kohtaa 1,16 daler.
1 tynnyri maltaita noin 2,2 daler
1 tynnyri papuja noin 2,4 daler.
1 naula (425 g) humaloita noin 21,5 äyriä
1 leiviskä suolalihaa noin 2/3 daler
1 tynnyri silakkaa (ströming) noin 4 daler
1 aami (åhm) heinää 1 daler
12 naulaa suolaa 6 äyriä, joten 1 leiviskä = 10 äyriä = 1/3 daler (hopea)
1 tynnyri kalkkia noin 1/3 daler

2. Kuopion voudin Johan Ivarsson Kauhasen tileistä vuonna 1679:
100 kuparidaleria = 33:16:16 hopeadaleria (eli noin 1/3)
1 daler = 30 äyriä (po. 32 äyriä)
1 leiviskä = 20 naulaa
viljan hinnan mukaan laskien 1 tynnyri = 30 kappaa!
Jos 1 kappa = 4,5 litraa, niin 1 tynnyri oli 135 litraa.
Jos 1 kappa = 5,5 litraa, niin 1 tynnyri oli 165 litraa.
1 leiviskä voita noin 1,625 daler
1 tynnyri viljaa 2,25 daler
1 tynnyri ohraa 2,25 daler
1 tynnyri jauhoja 2,25 daler
1 leiviskä kuivahaukea noin 0,75 daler
1 leiviskä keittokalaa noin 2,5 daler

Iisalmen papin palkan perusteella:
1 leiviskä (8,5 kg) voita 1,5 daler
1 tynnyri viljaa 1,5 daler
1 leiviskä haukea 3/4 daler

Karjan hintoja (saattavat olla hopearahassa?!) vuonna 1679 Paraisilta:
1 tamma 10 daler
1 lehmä 4 daler (7 lehmää teki 18 daler)
1 hieho (tieru) 4 daler
1 hieho (tieru vuoden vanha) 1:16 daler
1 lammas 9/12 daler = 3/4 daler (= 27 äyriä?)
1 leiviskä voita noin 1,62 daler




Lähdeteokset:
1. Voudintilit ja läänintilit / Kansallisarkisto
2. Iisalmen käräjäoikeuden pöytäkirjat / Kansallisarkisto
3. Savon tuomiokirjat / Pirinen

Kun käytät näitä tietoja, älä esitä niitä omina tutkimuksinasi! Ilmoita "lähde"!

Akkep Nenäktip 17. kesäkuuta 2013 ja 26. marraskuuta 2015