Suppea selvitys Wuotjärven Pasasten suvusta 1600-luvulta 1800 - luvulle

1. Pasalan tilan historiaa

Wuotjärvi oli ilmeisesti jo vuodesta 1323 vuoteen 1617 asti Ruotsin ja Venäjän raja-aluetta. Järven itärannalta alkoi

aluksi Venäjä ja sittemmin Karjala. Viimeksi mainittuna vuonna solmitussa Stolbovan rauhassa valtakuntien välinen

raja siirtyi Savon korkeudella lähes nykyiselle paikalleen. Rajaseudun asutus alkoi myös vahvistua.

Vuonna 1622 Syvärin kylään kuuluvalle Wuotjärvelle tuli talolliseksi Henric Pykäläinen. Hän on Wuotjärven ensim-

mäinen tunnettu asukas. Mainittakoon, että Nilsiän kylän ensimmäinen asukas Thomas Ahonen muutti Leppävirralta

Nilsiään vuonna 1603. Pykäläisen isännyys kesti vain vuoden, sillä hän joutui jo seuraavana vuonna nihdiksi luultavasti

Baltiaan. Tila jäi autioksi. Pykäläinen ilmeisesti vammautui sotatoimissa, koska hän tuli takaisin Wuotjärvelle vuonna

1633. Sen jälkeen hän ei enää pystynyt maksamaan verojaan. Hänellä oli vävykin lyhyen aikaa. Pykäläisen vaimokin oli

sairaalloinen.

27. heinäkuuta vuonna 1638 otti Wuotjärveltä hallintaansa Henric Pykäläisen asuman aution kruununtilan Anders

Larsson Pasanen, jonka lähtöpaikka voi olla mm. Juva, Joroinen. Oulu tai Leppävirta. Tila sijaitsi muutamia Wuotjärven

saaria lukuun ottamatta nykyisen Nilsiän kaupungin rajojen sisällä Syvärin ja Wuotjärven välisellä alueella. Wuotjärven

kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1641 ja Nilsiä vasta noin vuoden 1660 aikoihin. Anders ja hänen poikansa

Henrik joutuivat käräjöimään Lastukosken yläpuolella olevasta Koskenniemestä eli Lastuniemestä sekä Syvärissä

Kumpuniemen pohjoispuolella sijaitsevasta Riitasaaresta. Ne kuitenkin löytyivät Anderssin maakirjasta.

Pasalan tilan rajaksi idässä tulivat lopullisesti Lastukoski ja Wuotjärveä pitkin Pisanmäelle kulkeva vanha valtakunnan

raja. Läntinen raja Nilsiää vastaan oli pitkään riidanalainen. Tämä raja-alue sai nimen Riitasalo.

Leskelän naapuritila sijaitsi Pasalan eteläpuolella ja Hipanlahden tila Pasalan länsipuolella. Wuotjärven itäranta kuului

Liperin pitäjään ja myöhemmin Kaavin kappeliseurakuntaan. Siellä olivat mm. Jyrinlahti, Siikajärvi, Säyneinen, Koskenala,

Viitaniemi, Hirvisaari ja Vehkalahti. Kuopion pitäjän Vehkalahti sijaitsi Wuotjärven kaakkoispuolella ja nykyisen

Juankosken itäpuolella. Nilsiän kylä oli luoteispuolella Pasalan naapurina. Pohjoispuolelle nimettiin myöhemmin kylät

Syvärilä, Palonurmi ja Kuopion Siikajärvi. Kuopion Pelonniemi sijaitsee Pasalan eteläpuolella.

2. Suppea selvitys Wuotjärven Pasasista

2.1. Anders Larsson Pasanen 1600 - 1775 Wuotjärvelle vuonna 1638

tytär 1633 - vuonna 1647 Anderssilla oli vaimo ja tytär! Tytär vaivainen.

Henrik 1640 - 1706 pso tuntematon. Suku katoaa!

Lars 1645 - 1720 pso Carin Pitkätär v. 1671

Pehr 1650 – 1702 pso tuntematon. Lähes kaikki Wuotjärven Pasasten suvut.

Margaretta - 1690 pso Pehr Jönssön Leskinen. v. 1675. Juicen Leskisen suku

Anders 1662 - 1731 pso Chirstin Pitkätär v. 1681. Suku asui välillä Rautavaaran Puumalassa.

Carin pso Olof Räsänen v. 1673

Anna pso Jacob Rockanen v. 1683

Huom.1 ! Edellä mainitut syntymäajat ovat usein vain arvioita !

Huom.2 ! Liperissä ja Kaavilla asui Pasasia ainakin jo 1680-luvun alussa! Vuoden 1656 kapinan

jälkeen vuoteen 1680 asti Liperin asukastiedot ovat hyvin niukat.

Tietoja Anders Larsson Pasasesta

• sai maakirjan maaherra Eric Gyllenstiernalta v. 1638

• Anders sai ilmeisesti 3 vuoden verovapauden 1 veromarkan kruununtilalleen

• otti osakkaakseen tilan entisen asukkaan Henrik Pykäläisen noin 1641, jolloin verovapaus päättyi

• sai kirkonsakot vuonna 1643, koska ei mennyt rukoussunnuntaina kirkkoon

• varmisti v. 1647 Koskenniemen eli Lastuniemen omistuksen itselleen

• nilsiäläiset vaativat vielä 1670-luvulla Lastuniemeä, mutta se tuomittiin 1680-luvun alussa lopullisesti Pasasille

• hääti osakkaansa Pykäläisen vuonna 1647. Pykäläisen uusi vaimo oli Lapveteläisen leski Lapinlahdelta

• otti torppariksi Olof Utriaisen noin vuosiksi 1647 – 1657 Lastulahteen nykyiselle Vanhalle paikalle

• haki äitipuolensa talouteen v. 1647

• Antin maakirjan tarkastus vuonna 1664. Tilaan mm. Taatonjärven päiväranta, Hipanniemi ja Karkeinen.

Tilan verotus- arvo putosi 2 / 3 veromarkkaan.

• anoi kadon takia veronhuojennuksia v. 1670, v. 1672 ja v. 1675

• nahisteli 1674 veneessä Olof Väätäisen kanssa. Sai pienet sakot. Riita koski Lastuniemeä ja Kumpusaarta.

• Anders Larsson Pasanen teki testamenttinsa kesäkuun käräjillä 1677 Nicolas Petreliuksen avustamana.

Sen mukaan kaikkien poikien Henrikin, Larssin, Pehrin ja Andersin tuli saada asua samalla tilalla.

2.2 Tietoja Pasalan tilalta vuosilta 1670 - 1730

• v. 1679 manttaaleissa mainitaan Henrik Pasanen ja veljet Pehr sekä Lars. Pehrillä oli jo puoliso.

• Kuopion käräjät 25-27 Aug. 1679 s.121.
Velvoitettiin nilsiäläiset Per Taskinen ja Per Luttinen 3 taalarin
sakkoihin vahingonteoista Henrik Andersson Pasasen Vuotjärvi maalla.
Asialla oli nimismies Erasmus (Eriksson) Hara sekä arviomiehet Hara
itse ja lautamies Nils Nilsson Vartiainen. Asiasta oli myös Samuel Långin
ja Samuel Samuellsson (Paldaniuksen) kirjelmät.
Mainittakoon, että 1678 nilsiäisen Lauri Lintusen talo ja kaikki omaisuus olivat palaneet tulipalossa
ja että Erasmus Hara oli vuonna 1692 käynyt varkaissa erään Hallikaisen omistamassa Tulisaaressa.
Hän joutui mm. velkavankeuteen. Hänen vaimonsa oli Maria Jonasdotter Lillius, nimismiehen tytär.

• v. 1679 joulukuussa Raahessa tullasi Henrik Pasanen 1,5 tynnyriä ruista ja 8 leiviskää kapahaukea, Per Pasanen

1,5 tynnyriä ruista ja 10 leiviskää kapahaukea . Veli Lars Pasanen kävi jo helmikuussa Kajaanin tullissa mukanaan

tynnyri ruista ja 6 leiviskää kapahaukea. Perin kuorman arvo vastasi 3,5 lypsylehmän arvoa. Katso näiltä kotisivuilta

artikkeli ”Laukkuryssiä, pohjoissavolaisia … Kajaanin ja Raahen tulleissa 1670-luvulla”!

• v. 1682 kaikilla edellä mainituilla oli puolisot.

• v. 1686 Henrik Andersson Pasanen, tilan päämies yritti vuoden 1686 talvikäräjillä häätää muut veljensä pois tilalta.

Hän verosi tilan pienuuteen. Lisäksi hän oli maksanut muita veljiään suuremman osuuden tilan veroista ja sotilaan

kustannuksista. Muut pojat vetosivat isänsä testamenttiin vuodelta 1677. Henrik sairastui pian käräjien jälkeen niin,

ettei hän pystynyt lähtemään Tukholmaan Hovioikeuteen käsittelemään rajariitaa Nilsiäläisten kanssa.

• v. 1688 Pasalassa asui edellisten lisäksi Anders Pasanen sekä S. T. Henrik

Pehr ja Anders olivat ehkä torppareina. Anders löytyy myös v.1690

• v. 1693 löytyy Henrik, Pehrin vaimo sekä Lars ja Anders; samoin v.1697, jolloin Lars Pasasella on tytär Kirstin.

• v. 1698 Kuopion syyskäräjät: Per Andersson Pasanen vaati Tahkovuoren Ruokoistenkylän Nils Ruotsalaista maksa-

maan Lappeenrantaan viemänsä Perin tervan arvon 14 taalaria (noin 5 tervatynnyriä) ja palauttamaan lainaamansa

purjeen. Pasasilla oli nähtävästi oma rahtivene, jossa voitiin käyttää purjetta.

• v. 1699 Anders Andersson Pasanen tilapäisesti puuttuu

• v. 1701 ilmestyvät Pasalan osakkaiksi Anders ja Påhl Pehrsson Pasanen.

• Ylimääräistä veroa (contribution) maksavat Henrik ja Anders Pasanen yhdessä sekä Anders Pasanen ja naapuritilan

Pehr Jönsson Leskinen yhdessä. Olisiko ensin mainittu Anders Pehrin poika ja jälkimmäinen Anders Andersson

Pasanen ?

• v. 1702 käräjäasiakirjoista löytyvät Lars Pasasen veli Pehr ja myös Lars Pasasen veljenpoika Pehr, jolle Lars joutui

maksamaan kattilan hinnan.

• v. 1705 isäntä oli Henrik poikansa Anderssin ja tämän vaimon kanssa. Lisäksi tilan osakkaina olivat Anders Pehrsson

Pasanen ja Lars Andersson Pasanen. Anders Pehrssonin tilalla asuivat veljet Påhl, Henrik, Ivar ja Zachris. Puolisot olivat

Anderssilla, Påhlilla ja Henrikillä. Lars Andersson Pasasen tilalla oli myös poika Anders ja tytär (Kirstin). Pasalan tilalla

oli silloin peräti 14 aikuista veroa maksavaa henkilöä. Nälkävuodet eivät vähentäneet asukaslukua. Kalaa sai järvistä.

Hirvisaarelainen Lars Kettunen muhinoinut jonkun Elin Pasasen kanssa.

• Vuonna 1706 oli taas riidelty rajankulusta Vuotjärven ja Nilsiän välillä ns. Riitasalolla (TK 11.- 13. Feb 1706 Kuopio

s.72-s.73). Rajaa oli käynyt syyskuun 2. päivänä edellisenä vuonna (tai noin 1680) selvittämässä ilmeisesti Iisalmen

nimismies Cajanus, joka mainitaan asiakirjassa. Sen jälkeen asia oli viety Hovioikeuteen, jonka lausunto oli saatu jo

marraskuun lopulla. Sieltä asian käsittely oli siirretty takaisin paikalliskäräjille.

Nilsiäläiset olivat hankkineet syyniin todistajiaan, joista paikalle oli tullut vain Per (Larsson) Kärkkäinen Rautavaaran

Suojärveltä ja Nils Pekkarinen Siilinjärven ja Nilsiän rajaseudulta Kaaraslahdesta. Muut todistajat olivat jääneet kotiin

vedoten sairauteen. Näin ollen nilsiäläisten asiakirja Hovioikeuteen oli jäänyt silloin puutteelliseksi. Kaiken lisäksi Pasalan

tilan isäntä Henrik Pasanen onnistui käräjillä tekemään todistaja Kärkkäisen esteellisiksi, koska tämä oli asunut Nilsiän

kylässä ja isänsä Lars Kärkkäisen kanssa (mm. vuonna 1646 huonemiehenä). Nämä olivat "ryöstäneet heinää sen (Pasasen)

niityltä" (rånt höö ifrån däss äng, den tiiden dhe bodde i Nilsiä by). Tätä Kärkkäinen ei voinut kiistää. Per Kärkkäinen oli nyt

Suojärvellä asuneiden Korhosten yhtiömies ja hänen vaimonsa oli Korhosten (ehkä Philipin) tytär. Kuitenkin Per Kärkkäinen

jääviydestään huolimatta väitti, että nilsiäläiset olisivat aina omistaneet Pasasten ja heidän kesken kiistellyn maan.

Nyt talvikäräjille Kuopioon oli saatu loput nilsiäisten haluamat todistajat. Todistaja Michell Pekkarinen ei sanonut

tietävänsä asiasta muuta kuin että hänen isänsä oli joskus (nähtävästi 1680-luvun alussa) mennyt kiistelevien osapuolten

maiden syyniin. Todista Nils Lappalainen ilmeisesti Iisalmen puolelta väitti, että se raja, jonka nimismies Cajanus oli käynyt

selvittämässä Tiirijärven maalla, olisi oikea raja ja kiistanalainen maa kuuluisi Nilsiän asukkaille. Todistaja Morten Ruuskanen

Kaaraslahdesta kertoi, että hänen setänsä Pål Ruuskanen oli ollut Kaajaninlinnan hopmannin (päällikön) Samuel Långin

kanssa käymässä rajaa näiden naapurusten välillä. Hän ei kuitenkaan voinut kertoa, kenelle kuului se kiistamaa, jota

nilsiäläiset vaativat. Kumpikaan osapuoli ei voinut oikeudessa esittää lisätodisteita. Oikeuden päätös oli epämääräinen.

Se esitti vain Nilsiän asukkaiden maakirjan, joka tuli tästä tarkastuksesta nöyrimmästi lähettää Hovioikeuteen ", utan

inladh allenast dhe Nilsiä boar i Rättan sin jordzedel, som med denna ransakning den Hög Kongs Hoffrätt ödmiuckheet

översänd blev". Mainittakoon, että Iisalmen nimismies Samuel Cajanus oli samoihin aikoihin käynyt selvittämässä myös

Hipanlahden Rissasten ja Rissalanrannan Rissasten rajariitoja Vuotjärven Ala Hipan Pahkasalmella.

• v. 1709 isäntä on Anders Pehrsson (lienee Henriksson) ja tämä vaimo. Lisäksi osakkaina ovat em. Pehr Pasasen

pojat Anders, Påhl, Ivar ja Zachrsis. Lisäksi tilalla oli Lars Andersson Pasanen perikunta Anders, Mats ja sisar (Kirstin).

Lars Pasanen syyttikapteeni Ganschouta rehun viemisestä ilman maksua. Muutkin seudun talonpojat syyttelivät.

Lars ilmeisesti kuoli vuoden 1715 jälkeen.

• v. 1710 Henrik Pasasen perikunta on menettänyt tilan osakkuuden. Påhl Persson Pasanen oli maksanut Anders

Henriksson Pasasen puolesta sotilaiden palkkoja. Virallisesti Henrikin poika Anders menetti tilansa Påhl Pehrsson

Pasaselle v. 1712 kruunun-vouti Nils Westermarkin päätöksellä, josta Anders ei valittanut. Todettiin, että Påhl Pasanen

pystyy paremmin suorittamaan kruunu verot. Käräjillä käsiteltiin kahdennussotilaan palkkaamista, johon Anders

Henriksson ei kyennyt. Samana vuonna 1687 syntynyt Zachris Pehrsson Pasanen on siirtynyt Leskelän tilan osakkaaksi.

Pehr Jönsson Leskinen oli testamentannut tilansa syytinkiläiselleen Zachris Pasaselle. 12. 2. 1710 luettu testamentti

määräsi Zachriksen koko 3 / 4 veromarkan Leskelän omistajaksi!

• v. 1711 Tilan osakkailla Pehr Pasasen pojilla Anderssilla, Henrikillä ja Ivarilla on puolisot, Anders ja Mats Larsson

ovat poikamiehiä ja Påhl Pehrsson Pasanen on itsenäinen osakas (sai Henrikin perikunnan osuuden eli ilmeisesti

Niemelän tilan). Zachris Pasanen on Leskelän osakas. Vuonna 1712 Leskelän omistaa yksin Anders Jönsson Leskinen,

joka riitautti veljensä testamentin. Zachris Pasanen ( ja pso) löytyy Isonvihan aikaan tilan omistajana Nilsiän kylästä.

• Isonvihan aikaan 1714 - 1721 Pasalan tilalla oli 4 osakasta, jotka palkkasivat myös sotilaat. Eräs osakas kuoli heti

Isonvihan jälkeen, jolloin Anders Larsson Pasanen s. 1677 otti haltuunsa tämän pellot. Tilan metsäthän olivat yhteisiä.

Muut osakkaat vaativat peltojen jakoa ja saivat vaatimuksensa hyväksytyksi.

• v. 1719 Savon historiaan päässyt Kirstin Parvitar on saanut poikalapsen "piltebarn". Sen isä ei kuitenkaan ollut

pohjalainen pakolainen Jokelainen, kuten Kirstin aluksi väitti, vaan Leskelän tilan16-vuotias Petter Andersson Leskinen.

Kirstin perui aikaisemmat puheensa. Petter ei tullut käräjille, joten hänet tuomittiin lapsen isäksi. Myöhemmin Kirstin

sai vielä aviottomat lapset v. 1726 Petter Påhlsson Pasasen (s. 1700) ja vielä tämän torpparin Lars Varosen kanssa

v. 1730. Petter Leskinen sai vielä aviottoman lapsen Margetta Pasasen kanssa n. 1725. Edellä mainittu Jokelainen

palveli Anders Pasasen talossa. Wuotjärvellä oli useita muitakin pohjalaisia pakolaisia, joilta Anders oli kuullut, että

Jokelainen oli noin 25-vuotias poikamies.

• vuosina 1722 - 1724 kahdessa asiakirjassa ensimmäisenä eli Pasalan isännäksi mainitaan Pehr Pasanen! Siis

Pehr Pasanen, Anders Pehrsson, Anders Larsson ja Påhl Pehrsson Pasanen ! Kuoliko tämä Pehr v. 1723 vai oliko

kyseessä Pohlin isä?

• v. 1724 Liperin Koskenala eli Jyrilahdesta Hindrik Pasanen oli ottanut Christer Parvaisen aution Zachris Heickisen

takauksella. Henrikin, jonka vaimo oli luultavasti Margetta Heickinen, oli Wuotjärven Pasasia. Heickinen oli jo vuosia

toiminut lautamiehenä Liperin käräjillä, oli Hirvisaaresta. Tila-asiassa kuitenkin viivyteltiin 2 vuotta. Eräs Mustonen

halusi saman tilan.

• v. 1724 Anders Larsson Pasanen hääti veljensä Matsin veljesten tilalta. " Sen pellot ei elätä molempia". Lauta-

miehet toteavat, että Isonvihan aikaan talonpito ollut paljon kovempaa. Silti poikien isä Lars oli pitänyt tilansa

hyvässä kunnossa. Mats kertoi eläneensä isänsä kanssa 3 vuotta erillään Anderssista. Sitten isä Lars oli taas ottanut

Anderssin taloonsa. Mats Pasanen oli tehnyt huonoja hevoskauppoja ilomantsilaisen Offana Matteoffin kanssa.

• vuoden 1726 marraskuussa Mats Larsson Pasanen oli ottanut haltuunsa Abraham Ahosen aution Säyneisestä.

Hän sai 6 vuoden verovapauden. Samoin Henrik Pasanen oli ottanut haltuunsa Christer Parviaisen aution marraskuussa.

Hänkin sai 6 vuoden verovapauden. Tila on nykyisinkin nimeltään Jyrinlahden Pasala ! Christer lienee Pasalan sotilaan

Henrik Parviaisen isä. Henrikin pso oli Beata Pasatar.

• v. 1726 talonpojan Johan Heickisen pso Ewa Pasatar oli kirkon ehtoollisella lyönyt hipanlahtelaista Mats

Rissasta. Heickisiä asui mm. Leskelän tilalla.

• v. 1727 Pasalan tilan osakkaaksi tuli v. 1700 syntynyt Petter Påhlsson Pasanen. Isä Påhl Pehrsson Pasanen s. 1672

luopui isännyydestä. Yhtiömieheksi otettiin Lars Waronen, josta tuli v. 1730 tilan torppari. Warosia asui Kaavin

länsipuolella. Pasaset nähtävästi kävivät kirkossa Kaavilla. Näihin aikoihin Pasalan tilan torppariksi Hipanniemen

Haasianiemeen tuli myös Påhl Påhlsson Ahonen luultavasti Nilsiän kylästä.

Huom. 1 Ainakin jo vuosina 1681 – 1682 Kaavin lähellä Retusilla tai Korteisilla asui Mats Pasanen ja Liperi

Käsämässä Heikki Pasanen sekä Kinahmonsaaressa Thomas Pasanen. Liperin Pasaset löytyivät aina vuoteen

1696 asti. Käsämässä isäntänä oli Heikin jälkeen Johan ja Kinahmossa edelleen Thomas.

Minulla on kuitenkin kopio Liperin verokirjoista 1670-luvulta? Sen mukaan Käsämässä maksoi veroa Matz Pasoin.

Lähdetiedot puuttuvat, mutta teksti on hyvin selkeä. Vuosina 1694 - 1695 asui Kaavin Kortteisilla Mats Pasanen,

joka katoaa vuonna 1696 eli nälkävuosina. Tämä Mats saattoi haudata Liperissä surmatut Pasaset. Korteisilla asui

rippikirjojen mukaan myös Anna Pasanen, joka eli 1665 - 1745. Liperissä asui myös Per (Johansson) Pasanen, koska

myöhemmin kirkonkirjoista löytyy hänen leskensä Ingeborg Reijonen.

Huom. 2 Wuotjärven itäranta, kuten Hirvasaari, Siikajärvi, Viitaniemi , Koskenala ja Säyneinen menettivät vuosina

1696 - 1721 paljon väestöään. Esimerkiksi runsaslukuiset Ahosten, Partasten ja Penttisten suvut katoavat lähes

täysin. Myös Parviaisia häviää. Osa tiloista autioitui jo nälkävuosien aikaan. Surkein tapaus sattui Kuopion puoleisen

Wehkalahden Eskel Tolppasen talossa. Naapurit Rissaset kertoivat haudanneensa 1695 - 1696 katovuosien

seurauksena 13 nälkään kuolleen Tolppasen ruumiit. Isäntä Eskel kuollut, josta johtuen tilanne pääsi näin pahaksi.

Nilsiän pitäjän alueella nälkään ei ilmeisesti kuollut ketään! Kalaa sai järvistä.

Huom. 3 Siilinjärven tienoilla asui 1709 - 1712 renki Mats Passoinen (mm. Mats Wäänäsen renki Kehvolla)

ja renki Michell Passo vuonna 1709 Jännevirralla. Vuonna 1703 Kuopion kappalaisen Matias Molleruksen rengiksi

mainitaan Erich Pasoin, jonka sukunimi muutamana vuonna oli Päsoin.

Huom. 4 Pielisjärvellä Rautavaaran tienoilla asui muutama Pasanen:

a) Puumalassa Rautavaaran länsipuolella asui Lars Andersson Pasanen Kuopion pitäjästä. Puoliso oli Elisabeth

Ahoin. Pariskunta oli vihitty 5.12.1738. Selitysten mukaan hän oli Anders Andersson Pasasen s. 1662 jälkeläinen.

Puumala oli saanut nimensä siellä 1600-luvulla asuneista Puumalaisista.

b) Samalla tienoilla Alaluostassa asui myös talonpojan poika Kuopion pitäjä Anders Pasanen, jonka vaimo oli Brita

Yletyin. Pari oli vihitty v.1745. Tämä oli ilmeisesti myös Anders Andersson Pasasen s.1662 perikuntaa.

3. Henrik Larsson Pasasen eli noin 1640- 1706 lapsista. Henrikin suku katoaa.

pso tuntematon.

Lapsia:

Beata 1660 - pso Peer Olofs Kainulain Palonurmi v. 1682

Anders Pasalan isäntä 1706- 1712.

Margaretta 1672

Henrik 1679 - 1746 Ehkä Jyrinlahteen Pisan kaakkoispuolelle. Henrik ja Beata mainitaan v. 1690

Peer 1681

Johan 1681

Tietoja Henrik Andersson Pasasesta ja tämän pojasta

• Pasalan isäntä n. 1670 - 1706

• valitti kuninkaalle, koska Lastuniemi oli tuomittu 1670 - luvun alussa laamanninkäräjillä nilsiäläisille. Valitus

tuotti tuloksen 1680-luvun alussa. Siitä löytyy pitkiä kirjelmiä. Myös kreivi Pietari Brahe Kuopion pitäjän läänittäjä

asiassa mukana.

• tullasi joulukuun alussa 1679 Raahessa viljaa ja kapahaukea

• ruotujakolaitoksessa v. 1681 Pasala joutui majuri Gustaf Ollongrenin komppanian toisen korpraalin

Petter Willandin ruotuun. Samaan ruotuun joutui talonpoikia Toivalasta ja Murtolahdesta.

• v. 1686 yritti häätää muut veljensä tilalta

• poika Anders Henriksson ei pystynyt enää vastaamaan tilan veroista. Anders ja pso puoliso mainitaan

v. 1697 - 1705 läänintileissä.

3.3 Lars Andersson Pasanen 1645 - 1720

pso Carsin Mårtensdotter Pitkänen Sänkimäki Nilsiä, 1671- 1731

Lars oli värikäs ja riitaisa mies, josta löytyy paljon tietoja käräjäasiakirjoista. Niitä on kuvattu edellä. Asuinpaikka

luultavasti nykyinen Laajan talo (*).

Lapsia:

Margetta 1672 - 1708

Anna 1674

Anders 1677- 1745 pso Carin Ollikainen (?) . Anders oli Pasalan osakas.

Kirstin löytyy läänintileistä

Matts 1681- 1754 pso Gertrud Toivanen Säyneisten Siikajärvi

(*) Perustelu: Vuonna 1733 julkisti Påhl Pehrsson Pasanen s. 1672 ensimmäisen kolmesta testamentistaan. Siinä

hän haluaa, että hänen poikansa Petter (s. 1700) ja Påhl (s. 1704) " asuvat sovussa ja rakkaudessa hänen asumallaan

kruununtilan osalla. Mikäli nuorempi poika Påhl hankkii oman tilan, tulee vanhemman veljen häntä avustaa tässä

pyrkimyksessä". Pasalan osakas Anders Larsson (s.1677) kuoli v. 1745. Jo noin 1735 Påhl Påhlsson Pasasella

(s.1704) on oma tila, joka myöhemmin selviää Laajan taloksi. Veljekset purkivat Niemelän ja Laajan tilojen välisen

yhtiösopimuksen vuonna 1747, jolloin tila yritettiin saada verotilaksi. Ruukki kuitenkin kähmi tilan Tukholman

kamarikolegion kautta. Petter Pasasen (s. 1700) poika Påhl s. 1737 omisti Isonjaon asiakirjojen mukaan Niemelän

(ja nykyisen Jokelan) tilan ja Påhl Pasasen perilliset Laajan tilan.

• tullasi talvella 1679 Kajaanissa viljaa ja kapahaukea. Hän näytti viihtyvän pielisjärveläisten seurassa!

3.4. Pehr Andersson Pasanen 1650 – 1702

pso tuntematon. Lars Pasasen piti vastata vielä Kuopion talvikäräjillä 1702 veljensä Perin haasteeseen!

Lapsia:

Maria 1666 – 1738 pso Påhl Taskinen Pieksä (Maria kuoli Nilsiässä)

Anders 1670 - Anders oli Pasalan osakas

Påål 1672 - 1752 pso Carin Vartiatar Västinjärvi

Peter 1674 –

Henrik Pasalan osakas 1700-luvun alussa

Ifvard 1678 - 1740 pso Carin Lemmetär 1726 - 1728 ja Anna Heikitär 1729 -

Zachris 1687 - 1760 pso Anna Pers. Parviatar 1688-1748, torppari Lastulahti

Tietoja Pehr Andersson Pasasesta

• tullasi joulukuun alussa 1679 Raahessa viljaa ja paljon kapahaukea

• oli lähettänyt 1690-luvun lopulla tervaa Ruokoisten Nils Ruotsalaisen mukana Lappeenrantaan. Joutui

1698 syyskäräjillä karhuamaan niiden hintaa ja lainaamaansa purjetta.

3. 5 Anders Andersson Pasanen 1662 - 1731. Suku katoaa Pasalan tilalta.

pso Chirstin Mårtendotter Pitkätär Sänkimäki Nilsiä , v. 1681.

Lapsia:

Margetta 1684

Anders 1685

Tietoja Anders Andersson Pasasesta

• oli joutua sotilaaksi vuonna 1678. Perhe palkkasi hänen tilalleen muun sotilaan.

• perhettä muutti Rautavaaran Puumalaan

3.6 Margaretta Andersdotter Pasanen - 1690 Leskelän emäntä. vih. 1675

pso Pehr Jönssön Leskinen. Pehr Leskelän isäntä kuoli n. 1710 . Juice Leskisen suku!

Pehr testamenttasi tilansa syytinkiläiselleen vaimonsa veljenpojalle syytinkiläiselleen Zachris Pehrsson

Pasaselle s. 1687. Pehrin veli Anders riiteli tilan itselleen v. 1712. Pehrin suku menetti Leskelän.

Lapsia:

Margetta 1677

Johan 1681

Per 1683

4. Pehr Andersson Pasasen s. noin 1650 jälkeläisiä

4.1. Anders Pehrsson Pasanen 1670 - 1727 (? )

pso tuntematon

Lapsia:

Anna 1713 - 1771 pso sotilas Johan Räsänen (Grävelin) v. 1738

Anders 1708 - 1768 pso Carin Ruuskatar Nilsiä Karaslahti v. 1729

Susanna - 1749 pso Johan Rissanen Juankoski Vehkalahti v.1727

Ifvard 1722 - 1750 pso Anna Larsdotter Väänätär Reittio v. 1746

Marg. pso sotilas Eric Turkulainen Vehkalahti v. 1730. Isä Erik Hackarainen

Kellolahti ja äiti Margetta Turkulainen. Erik syntyi v. 1704.

Henric 1713- pso Dorothea Korhonen Kangaslahti. Jyrinlahteen.. Kaavin Pasaset.

Tietoja Anders Pasasen lapsista

Anders ja Ivar olivat Pasalan osakkaita vuonna 1747. Henrik muutti Vuotjärven Viitaniemelle (Jyrinlahteen?).

Johan Räsänen suku asui Ala-Hipanjärven sotilaantorpassa Pahkaniemellä. Sieltä suku muutti Wuotjärven

Vinkinsaareen 1800-luvun alussa. Räsäsiä asui 1800-luvun alussa myös Jokelan torpassa.

Anders Andersson Pasanen oli Pasalan osakas noin v. 1728 - 1744. Sen jälkeen osakkaaksi tuli hänen nuorempi

veljensä Ivar v. 1745 - 1750. Tosin Anderskin mainitaan osakkaaksi, mutta Ivar oli isäntä.

Huom! Påhl Andersson Pasanen Rautavaaran sukuhaara muutti Puijon rinteelle 1750-luvun alussa pappila

torppariksi. Vaimo Carin Mortensdotter Oinotar Kuopio. Tämä Påhl toimi 1740-luvun lopussa Juankosken ruukin

renkinä. Vuonna 1748 Pasalan torppari Johan Partanen ilmoitti Kuopion käräjillä: " Minä en ottanut sitä särkiverkkoa,

jota ruukin renki Påhl Pasanen kaipailee. Pohl todella löytyy ruukin työväen luettelosta (ei sukunimeä). Puijonrinteen

torppaa kutsuttiin siis myöhemmin Pasalan torpaksi. Vuonna 1756 Påhl käräjöi vaimonsa perinnöistä Måhrten

Oinosen kanssa ja onnistukin voittamaan omaisuutta. Tämä pappilan torppa oli Pasasten yöpymispaikka ainakin

jo 1740-luvun alussa. Siihen liittyy surkuhupaisa Isonvihan aikainen Kuopion kirkonkellon kätkemisjuttu, johon

lautamies Pehr Pohlsson Pasanenkin joutui osallistumaan. Kyseessä lienee ollut pila, johon sortui kirkkoherra

Argillander.

4. 2. Påhl Persson Pasanen 1672 – 1752 Påhl sai vuonna 1712 setänsä Henrikin maat

pso Carin Vartiatar 1682 – 1763 Carinin sisar Elin oli Hipanlahden tilan Johan Rissasen pso

Lapsia:

Pehr 1700 - 1753 pso Christina Hämälätär Niemelän suku

Påål 1704 - 1756 pso Carin Ollikatar Syvärin Kärsämäeltä Laajan suku

Elin 1707 - 1781 pso Olof Hardikainen Siikajärvi

Kirstin 1722 - 1791 pso Olof Heickinen Pieksä

Catharina mainitaan isän toisessa testamentissa vuonna 1744

4.3 Ivar Pehrsson Pasanen 1678 – 1740

psot Carin Lemmetär 1726 - 1727 ja Anna Heikitär 1728 - Pieksältä (nykyisin Juankoskea)

Lapsia:

Peter 1726 -

Anders 1729 - 1750

Petter 1735 - 1794 (?) pso Carin Tuovitar Nilsiä

Tietoja Pehr Ivarsson Pasasesta

Petter Ivarsson oli tilan osakas ainakin 1756 - 1757. Hän viljeli nykyisen Suuriahon (Ahon) peltoja. 1770-luvun

jälkeen hän luopui pelloistaan, joita tuli viljelemään torpparina Laajan entinen vävy Gabriel Andersson Tuovinen.

Petter esiintyi vuonna 1776 Juankosken ruukin välikäräjillä todistajana. Laajan tuleva isäntä Pohl Pohlsson asui

nuorempana joitakin vuosia Pehrin taloudessa, kun Gabriel Tuovinen asui päätilalla.

4.4 Zachris Pehrsson Pasanen 1687 - 1760

pso Anna Parviatar

Lapsia:

Marg. pso Henrik Andersson Hardikainen Syvärilä

Anna 1718 pso Morten Sigfridsson Kettunen Säyneinen (Juankoski)

Lisbetha 1724

Pehr 1714 - 1764 pso torpparintytär Elin Hackarainen Wuotjärvi Leskelä

Zacris. 1716 -1764 pso torpparintytär Walborg Hackarainen Wuotjärvi Leskelä

Tietoja Zachris Pehrsson Pasasesta

Zachris oli Wuotjärven Leskelän omistaja noin 1710- 1711, kunnes Pehr Leskisen nuorempi veli Anders riiteli

tilan itselleen. Zachris oli v. 1712 ja Isonvihan aikaan talonpoika Nilsiän kylässä, jossa hän osallistui mm. ruotu-

sotilaan Jöran Kurosen palkkaukseen jo vuonna 1713. Sodan jälkeen Zachris palasi Pasalaan Lastulahteen torppariksi.

Lautamies Petter Pasasen kuoleman jälkeen 1753 Zachris Zachrisson Pasanen oli Pasalan osakkaana. Vielä 1769 tilan

osakas oli Zachriksen puoliso. Sitten suku asui torppareina Lastulahden Vanhalla paikalla. Myös veljen Pehr Pasasen

poika Zachris asui Lastulahden torpassa.

Tietoja Elin ja Valborg Hackaraisen suvusta

Nämä naiset olivat Kaarle XII sotilaan Påhl Hackaraisen syntynyt Vehkahdella noin 1676 ja Beata Rissasen

s.1691 tyttäriä. Påhl muutti Leskisten tilalle torppariksi. Vaimo Beata oli saanut isot sakot ja piiskarangaistuksen,

koska hankki miehen ollessa sodassa lapsen Juankosken akonveteläisen poikamiehen Hämäläisen kanssa.

5. Peter Påhlsson Pasanen 1700 - 1753

lautamies vuosina 1737 - 1753 Kuopion käräjillä

pso Christina Hämälätär 1705 - 1789 Akonvedeltä Juankoskelta

Lapsia:

Anna 1726 - 1726 äiti Kirstin Parviatar

Carin 1729 - 1729

Kirstin 1730 pso Lars Wäänänen Reittio Nilsiä

Elin (Helena) 1733 - 1790 pso lautamies Anders Johansson Leskinen Wuotjärvi Suottala

Per Mainitaan isän testamentissa. Eli vielä 1770-luvun alussa!

Påhl 1737 - 1809 psot Kristina Pitkätär, Valborg Kokotar ja Ingebor Heikitär

Anders 1740 - 1741 tähän aikaan raivosi kulkutauti lifsoth

Brita - 1741

Anna 1744 - 1753

Catharina 1746 - 1753

Susanna 1742 - 1797 pso renki Jöran Ahonen, asuivat mm. Nilsiän Reittiolla

Tietoja Kristina Pitkäsen suvusta

Erik Pitkänen asui vuoden 1670 tienoilla Vehkaaressa Muuruveden kylän länsipuolella. Hänen poikansa Erik

joutui sotilaaksi ja venäläiset saivat hänet vangiksi Wiipurin valtauksen yhteydessä vuonna 1710. Pojalla oli lapsi

Margaretta Ruuskasen kanssa. Christina Johansdotter Pitkättären s. 2.11.1734 äiti oli Anna Hårtanainen. Horttanaiset

asuivat Pasalan tilan länsipuolella Pieksällä Haukilahden päivärannalla jo 1500-luvulla. Pitkästen sukua tuli

Vehkasaaren tienoille Nilsiän Sänkimäestä jo vuoden 1650 aikoihin.

Tietoja Reittion Väänästen suvusta

Mats Wänänen asui Reittiolla jo vuonna 1639. Hän palveli jonkin aikaa sotilaana 1640-luvulla. Jälkeläinen

Mats Väänänen ei toiminut Isonvihan aikaan Nilsiän ja Juankosken alueen staarostana; toisin kuin Savon historia

väittää. Alueen staarostoiksi venäläiset asettivat Henrik ja Lars Pitkäsen Sänkimäestä.

Tietoja Halunan Kokkosten ja Tuovisten suvuista

Michel Kockonen tuli Nilsiän Halunalle vuonna 1689. Samoihin aikoihin Halunalle tuli Maaningan Tuovilanlahdelta

Anders Tuovinen. Hän ja hänen serkkunsa Johan hankkivat maata myös Nilsiän tilasta numero 2. Anders myi

Halunalla sijainneen maansa Kockosille vuonna 1700. Johanin maita sai Johan Rissanen Hipanlahdelta 1732.

5.1. Påhl Pettersson Pasanen

1737 – 1809

Påhl saattoi käydä Kustaa III luona Tukholmassa. Edusti seudun asukkaita Vaasan hovioikeudessa verotuskiistassa

Juankosken ruukin omistajan kanssa 1776 – 1786. Tigerstedt hävisi jutun. Påhl oli myös kuudennusmies ja monien

perheiden holhooja. Hän löytyy myös Kuopion nykyisen tuomiokirkon ”rakentajien” luettelosta.

1. pso Kristina Pitkätär 1738 – 1763.

Lapsia:

Zackarias 1758 - 1828 pso Christina Hyvärinen Nipasenmäki ja Anna Savolainen Hipanlahti.

Christina 1761 - 176

Påhl 1763 (?) Påhl Påhlsson Pasanen löytyy sotakuljetuksissa v. 1789

Johannes 1763 -1790 pso Ingeborg Heikitär. Hovin, Harjun, Jokelan sekä Korpisten suvut.

2. pso Walborg Kokotar 1743 – 1771. isä Henrik Kokkonen Haluna.

Lapsia:

Henric 1764 - 1764

Lisa 1764 - 1764

Christina 1766 – 1837 pso kuudennusmies Erik Väätäinen Siikajärvi. Isä Erik oli Hartikaisten vävy.

Petrus 1769 – 1841 pso Regina Kekäläinen, Kuudennusmies Jokela

Påhl 1771 – 1781 kuoli isorokkoon

Walborg 1775 – 1850 2. pso Anders Korhonen Hirvisaari, Vuotjärven Pajuharjun Korhoset.

Henrik 1778 – 1848 pso Helena Sigfridsdotter Kettunen. Niemelän suku. Henrik oli mm. seppä.

3. pso Ingeborg Heikitär 1749 - 1814

Lapsia:

Ingeborg 1780 – 1852 pso herastuomari Mats Heikkinen Pieksä

Paul 1783 - 1808 kuoli 3.3.1808 kurkkutautiin. Asui siihen aikaan Jokelassa.

Tietoja sotilas Sigfrid Kettusesta

Sigfrid Kettunen (Häg) oli kotoisin Rantasalmelta. Hän palveli Pasalan naapuritilalla Hipanlahti 1:ssä Rissasten

ruotusotilaana jo 1760-luvulla. Talo oli ilmeisesti nykyinen Hipanhovi. Rissasten äiti oli Påhl Pehrsson Pasasen

(s. 1673) vaimon sisar Elin Vartiatar. Sigfridin puoliso oli Catharina Anderssdotter Parviatar. Catharinan äiti oli

Catharina Påhlsdotter Leskinen, joten Sigfrid Kettunen esiintyi vaimonsa kautta Leskelän tilan osakkaana. Anders

puolestaan oli sotilas Henrik Christersson Parviaisen ja Beata Pasasen poika. Sigfrid Kettusella oli useita tyttäriä,

jotka kaikki pääsivät talonemänniksi. Tytär Helenasta tuli Niemelän talon emäntä, jonka mies oli Henrik Påhlsson

Pasanen s.1778. Kettusen tytär Mari avioitui Siilinjärven Hakkaralan Lars Pitkäsen kanssa. Hänen tyttärensä

Katarina on Hovin suvun esiäiti. Sigfrid Kettunen asui vuonna 1805 Niemelän tilan Wuotjärvi nro 1:n torpparina.

Sigfridin kautta Spede Pasanen on myös Wuotjärven Leskisten ja Rantasalmen Kettusten sukua.

5.2 Anders Andersson Pasanen Suku asui Wuotjärvi Jokela noin vuoteen 1790 asti.

1708 - 1768 Pasalan osakas 1728 - 1744

pso Carin Ruuskatar Kaaraslahti. Kylä tunnetaan nykyisin Nilsiän Pajulahden nimellä. Henrik Ruuskanen asui

Kaaraslahdessa jo vuonna 1616. Näiden Ruuskasten jälkeläinen on keihäänheittäjänä tunnettu Antti Ruuskanen.

Lapsia:

Anders 1731 katoaa

Anna 1742 pso Olof Z. Heickinen kuudennusmies Pelonniemi

Ifvar 1742 - 1791 pso Anna Piritär Syväri. Ivar meni Syvärilän Pirilään vävyksi.

Carin 1748 - 1783 pso Henrik Rissanen Nilsiä

Pål 1744 - 1809 pso Apollonia Hartikatar Pieksä. Lastulammin Pasasten sukuhaara

Zachris 1751 - 1822 pso Beata Andersdotter Parviatar Wuotjärvi Leskelä. Tila Lastulahti Jokela.

Tietoja Ivar Andersson Pasasesta

Ivar on Syvärilän Pasasten kantaisä. Syvärilä sijaitsee Syvärinjärven itäpuolella Nilsiässä.

Tietoja Påhl Andersson Pasasesta

Pål oli veljensä Zachriksen kanssa Pasalan osakkaita. Isossajaossa he saivat tilat Lastulahdesta. Veljesten tilojen

raja kulki Lastulahden rannalla luoteis-kaakko suunnassa. Pål osti vuonna 1790 maatilan Ala-Hipan järven

länsipäästä Pahkalahdesta. Tilaan kuului myös Pahkaniemen sotilaantorppa, jossa Räsäset olivat asuneet.

Vuonna 1794 Påhl myi Pahkalahden tilan Savolaisten veljeksille. Påhlin sukua löytyy paljon.

Tietoja Zachris Andersson Pasasesta

Zachrisin puoliso Beata Parviatar oli Sigfrid Kettusen vaimon sisar. Siis Zachriskin esiintyy asiakirjoissa

Leskelän osakkaana. 1790-luvulla hän osti osan Leskelän tilasta nuoren poikansa Anderssin ja vaimon veljen

Anders Parviaisen nimiin. Zachris toimi tarmokkaasti Pasasten käräjöidessä Juankosken ruukin omistajaa ritari

Tigerstedtiä ja vielä 1800-luvun alussa Tigerstedtin vävyä ruukin johtaja Fredrik J. Ekholmia vastaan. Hänet

mainitaan myös ruukin omistaja kapteeni Bennettiä vastaan käytävissä käräjöinneissä vuoden 1790 tienoilla.

Zachris ilmeisesti oli soutumiehenä Olli Tuoviselle, kun Juankosken ruukin omistajaa Ekholmia ammuttiin lokakuussa

1810. Hän joutui vankilaankin Kuopioon, mutta ei tunnustanut mitään. Häntä vastaan ei löydetty pitäviä todisteita.

Vaimo Beata tuli heikkonäköiseksi ja asui sukulaistensa luona Nilsiän Sänkimäessä, jossa Zachriskin asui käräjä-

asiakirjojen mukaan 1790-luvun alussa ja myös kuoli siellä (Forsberg)! Zachris oli hyvin aikaansaava ja värikäs mies.

· 5.3 Påhl Påhlsson Pasanen 1704 - 1756 Laajan suku

Pasalan osakas ja Laajan isäntä noin vuodesta 1735.

1. pso Christina Hartikatar

Lapsi:

Carin 10.2.1736 – 1759 Carin Laajan isäntä 1756 – 1758. Pso Gabriel Andersson Tuovinen Nilsiä

2. pso Carin Ollikatar

Lapsia:

Elin (Elli) 1740 pso Henric Ruotsalainen Iisalmi Sutela

Christina 1744 pso Anders Vartiainen Viitaniemi (Kaavi)

Paulus 1747 - 1784 pso Helena Parviatar. Laajan isäntä.

Marg. 1750 -

Anna 1753 -

Peter 1754 - 1770 löytyy myös käräjäasiakirjoista

Tietoja Gabriel Tuovisesta

Avioliiton seurauksena Gabriel Tuovinen toimi Laajan isäntänä noin 10 vuotta. Hän oli riitaisa mies, joka

joutui jopa käsirysyyn Laajan tulevan isännän Påhl Pasasen (s. 1747) kanssa. Riita koski heinämaita. Monien

käräjöintien jälkeen Tuovinen muutti ensin torppariksi Suuriahoon ja sitten Nilsiän kylän puolelle. Myös isä Anders

käräjöi poikansa kanssa. Tuovinen oli yrittänyt jo ennen avioliittoaan 1750-luvulla saada ukkinsa Kokkosille

myymät Nilsiän Halunan maat takaisin suvulleen.

Tietoja Laajan tilan asioista

Isä Påhlin s. 1704 kuoltua v. 1756 nuorempien lasten holhoojana toimi Pasalan nuori 20 - vuotias isäntä vuonna

1737 syntynyt Pohl Pettersson Pasanen. Påhlin serkku Laajan isäntä 22-vuotias Carin ei siis kelvannut holhoojaksi.

Kun tämä Pohl kuoli 1784, joutui Pohl Pettersson Pasanen taas Laajan väen holhoojaksi. Leski Helena Parviainen

avioitui ojittaja Henrik Andersson Parviaisen kanssa. Tämä toimi Laajan isäntänä ja osakkaana noin vuoteen 1810 asti.

Pohlin pojan Svenin sukunimeksi oli jopa kirjattu Parviainen.

6. Lyhyesti Niemelän Pasasten sukuhaaraa

6.1 Henrik Påhlsson Pasanen 1778 – 1848 Asui aluksi Jokelassa. Osti Niemelän tilan 1824.

pso Helena Kettunen 1777 – 1853 Helenan isä sotilas Sigfrid asui 1800-luvun alussa Jokelassa

Lapsia:

• Påhl 1802 - pso Helena Rissanen. Kaaville Hirvisaareen

• Katarina 1804 - pso Fredrik Heikkinen Pelonniemi

• Henric 1807 pso Maria Rissanen. Pelonniemi 3 Erolaan

• tytär - 1810

• Kristina 1811 - 1813

• Johan 1814 - 1876 pso Anna Kaisa Hyvärinen s. 1818 Pelonniemi

• Anders 1816 - 1868 pso Eva Stina Kekäläinen. Akonvedelle. Poika Wilhelm Speden ukkki.

• Peter 1819 - 1820

6.2. Johan Henriksson Pasanen 1814 - 1876 Hauta löytyy Nilsiän vanhalta hautausmaalta

pso Anna Kaisa Hyvärinen 1818 – 1889 Anna Kaisan äiti oli Karin Svensson Pasanen Laaja ja

isä lautamies Henrik Hyvärinen Nipasenmäki.

Lapsia:

• Poika 1841 kuollut 1841

• Anna Lena 1842 - 1912 pso Paavo Heikki Savolainen Kaaraslahti, v.1864. Asuivat Hipanhovissa

• Henrik Johan 1844 - 1897 pso Leena Kaisa Pasanen Laaja. Hauta löytyy.

• Aron 1846 - 1925 Niemelän osakas. Nuuka mies ja rikas..

• Eeva Stina 1848 - pso Erik Vilho Keinänen Kaavi, v. 1894

• Fredrik 1850 - 1925 pso Maria Pasanen s. 1870 Taatonniemi. Fredrik nuuka ja rikas isäntä.

Tietoja Fredrik Pasasesta
Koska paikkakunnalla ei ollut pankkia ennen kuin vuonna 1916, hän lainasi veljensä Aaron kanssa rahaa
monille vuotjärveläisille. Herastuomari Selkälän Kusti Leskisen välittämän tiedon mukaan useimmat Vuotjärven
talot olivat velkaa Niemelään. Kuitenkin hänellä oli myös jonkin verran tietopuolisia harrastuksia. Hän oli
hankkinut erittäin monipuolisen tieto-, kulttuuuri- ja poliittisia asioita käsittelevän teoksen eli vuoden 1901
kalenterin. Siitä löytyy mm. runoja, artikkelit kirjailija Juhani Ahosta ja Pariisin maailmannäyttelyn Suomen
paviljongista, ajankohtaisia valtiopäivillä laadittuja lakeja ja säädöksiä, poliittinen mm. Suomen venäläistämistä
käsittelevä kriittinen artikkeli, tietoja vuoden 1900 kulttuuritapahtumista esimerkiksi Helsingin musiikki - ja
laulujuhlista sekä Pohjois-Savon kirjastoista. Sitä lukivat myös useimmat hänen tyttäristään, jotka tekivät siihen
omia muistiinpanojaan. Kirjanen löytyi talon vintiltä.

• Anders 1852 -1915 pso Anna Leena Leskinen. Hirvilahteen v. 1894. Hirvilahden Pasaset.

• Maria Lovisa 1855 - pso Johan Hakkarainen Viitaniemi, v. 1878

Huom. ! Anna Leenan jälkeläisiä on mm. Vuotjärven Harjun Paavo Pasasen emäntä Laina Tuononen

6.3. Fredrik Johansson Pasanen 1850 – 1925 Nuuka ja rikas mies. Lainasi veljensä kanssa rahaa kyläläisille.

pso Maria Sofia Pasanen 1870 – 1936 syntynyt Taatto. Laajan sukuhaaraa.

Lapsia:

• Juho Jalmari 1891 -1903 hukkui Taatonjoen suuhun syysjäihin mummolan reissulla

• Elviira 1893 - 1960 pso Vihtori Puustinen Nilsiä 2 Haukimäki

• Aino Elisabet 1895 - 1986 pso Johannes Korhonen Pielavesi (Vianta) Kuusela, v.1916

• Alma Maria 1898 - 1970 ”pso” yo Niilo Manninen Vuotjärvi Iivola

• Veikko Fredrik 1901 - pso farmaseutti ja opettaja Fanni Dagmar Kettunen Polvijärvi

• Aili Helena 1903 - 1993 pso pankinjohtaja Pentti Reijonen s.1903 Nilsiä

• Eeva Irene 1905 - 1992 pso Frans Ojanperä vääpeli Lemiltä

• Alli Mirjam 1911 - 2002 (?) pso Pentti Voutilainen Hankkijan johtaja Kuopio, 1914- 1971

7. Lyhyesti Laajan Pasasista

7.1 Pohl Pohlsson Pasasen s. 7.9.1747 – 9.1.1784

vaimo Helena Parviainen s. 1752 Vehkalahti (Juankosken itäpuolella).

Pohl oli myös kuudennusmies. Hän käytti ammattinimeä ruukin talonpoika. Kuolinsyy oli kuume.

Lapsia:

Påhl 3.11.1769 23.2.1770

Sven 18.12.1770 - 17.5.1809 pso Brita Rissanen . 8.2.1771 Nilsiä (ei Tiirinniemi !). Laajan isäntä.

Catharina 4.8.1772 pso Påhl Gustaf Hartikainen Pieksä ja Elias Procopea

Christina 29.2.1776 - 22.10.1776

Elin 24.7.1777

Helena 1.2.1779 pso Fredrik Rissanen Nilsiä

Paul 17.11.1780 - 19.2.1833 pso Anna Kristiina Leskinen Selkälänranta. Asui Suuriahossa.

Anna Stina poltteli viinaa Ekholmin murhan edellä.

Anna 17.11.1780 pso Iwar Ivarsson Leskinen Selkälä

Maria 17.12.1783 - 14.12.1788

Vaimon Helenan toisesta aviosta:

Parviainen Gustaf s.23.11.1795 pso Anna Korhonen s. 1796

7.2 Sven Pohlsson Pasasen s. 18.12.1770 lapsista

pso Brita Henrikintytär Rissanen s. 8.2,1771 Nilsiä 2

Britan äiti Katarina Antintytär Pasanen

Lapsia:

Helena 11.12.1792 pso Anders Leskinen Suottala

Catharina 1794 pso lautamies Henrik Hyvärinen Pelonniemi 1

Tytär Anna Caisa s.1818 Niemelään Johan Pasasen emännäksi.

Maria 17.11.1795 pso Lars Heiskanen Rissala

Påhl 16.6.1797 pso Katarina Vartiainen Västinjärvi. Taaton Pasaset Taatolle 1827.

Johan 8.7.1799 pso Katarina Antintytär Korhonen Vuotjärvi Pajuharju.

Äiti Walborg Pasanen Niemelästä.

Brita 20.5.1801 pso Anders Hyvärinen Otramäki. Ala-Hipan Haasianniemen Hyväriset.

Anna Christina 8.5.1803

Henric 2.4.1805 pso Lisa Heickinen Pieksä. Suuriahon (Ahon) Pasaset

Eeva 28.3.1807 pso Olli Ollinpoika Pasanen Lastulammin Pasasia.

Hedwig Sofia 2.10.1809 pso Pehr Hackarain Viitaniemi 1 ja Anders Gustav Hackarainen Viitaniemi 3

7.3 Johan Svensson Pasasen s. 8.7.1799 lapsista

Vaimo Katarina Antintytär Korhonen Vuotjärvi Pajuharju. Katarinan Äiti Walborg Pasanen Niemelästä.

Lapsia:

Brita Christina 23.8.1830

Henrik 10.2.1832 pso Eeva Kristina Väänänen ja Liisa Sutinen. Laajan isäntä.

Johan 5.5.1834 pso Maria Juhont. Väätäinen s. 16.11.1849

Anders 26.8.1836 pso Ulrika Rissanen, joka leskenä asui mm. Ahossa (kuva) ja Hurjaharjussa.

Maria Christina 22.4.1839 pso Johan Henriksson Pasanen Hovi . Kuvat löytyvät.

Leena Caisa 27.10.1841 pso Henric Johansson Pasanen Niemelä. Ei lapsia.

Hedvig Sofia 22.3.1844 pso torppari Karl Gustaf Väätäinen s. 13.5.1835

Anna Lovisa 22.12.1847

Eeva 28.9.1849 pso Antti Turunen. Perhe Kuopioon (Oskari Turunen oli paljon Vuotjärvellä!).

David 27.4.1852

7.4 Pohl Svensson Pasasen s. 16.6.1797 lapsista s. Laaja. muutti Taatolle (Taatonniemelle) 1827

pso Katarina Vartiainen Västinjärvi

Lapsia:

Peter 28.7.1824

Brita Stina ?1825 pso leski Henrik Savolainen Pieksä

Johannes 16.4.1827 - 27.6.1887

Gustaf 29.7.1828 - 24.5.1888

David 7.5.1830 - 22.10.1848. David hukkui; ei löydetty.

Anna Caisa 12.4.1832 pso Påhl Leskinen Iivola. Rötikön torppaan Ala-Hipan rannalle

Maria Lovisa 5.4.1834 - 30.6.1836

Helena 17.10.1835 pso Wilhelm Pietikäinen

Wilhelm 21.12.183 pso Maria Sofia Pekkarinen Murtolahti 7

Maja Lisa 12.2.1841 pso Salomon Hackarain. Muutti Viitaniemi 2 Perttuun.

Paul 27.11.1845

7.5 Henrik Svensson Pasasen s. 16.6.1797 lapsista s. Laaja. Muutti Suuri (Ahoon).

pso Liisa Heikkinen s. 1815 Pieksä

Lapsia:

Juho Fredrik 9.2.1836 pso Eva Stina Leskinen s.1840 Iivola. Joenniemeen

Anna Kaisa 4.11.1838 pso Simon Ronkainen s.1827. Asui Taatolla 1850-luvulla

Eva Stina 20.4.1841 pso Urpo I. Leskinen s. 21.1.1836 Iivola

Heikki 14.8.1844 - 11.7.1907

Wilhelm 10.3.1847 pso Maria Lovisa Hiltunen Kaavin Vehkalahti nro 9

Maija Lisa 14.12.1849 - 11.2.1853

Urpo 1.8.1851

Paavo 10.9.1852 - 3.12.1920

Antti 2.8.1855 pso Josetta Koistinen. Antti räätäli Kopralahden rannalla.

7. 6 Wilhelm Henriksson Pasasen s.10.3.1847 lapsia Suuri(Aho).

pso Maria Lovisa Hiltunen

Lapsia:

Milma Lydia 30.3.1888 - 26.5.1900

Johannes 5.7.1893 – 22.10.1955 pso Ida Laitinen Taatto. Wuotjärven Osuuskassan hoitaja.

Wilhelm 7.5.1866 - 16.3.1953

7.7 Antti Henriksson Pasanen s.. 2.8.1855 Aho. Räätälimestari. Koivuniemen tila Kopralahdella

pso Josetta Koistinen. Antin oppilas mm. Erik Pasanen Yläpiha ! Perhe Juankoskelle.

Lapsia:

Kerttu 5.12.1889

Ester 19.1.1891 - 3.1.1893

Väinö Antero 3.12.1893

Alli Josefina 27.12.1895

Helmi 25.8.1897

7.8 Henrik Johansson Pasasen s. 10.2.1832 Laaja

1.pso Liisa Sutinen s.1837 ja 2. pso Eeva Kristina Väänänen

Johanna 17.8.1857 äiti Liisa Sutinen. pso Matti Juhonpoika Puustinen s. 28.9.1856 Tiaisaho

Henrik Johan 26.9.1864 pso Ida Leskinen. Poika Matti Leander Ouluun kauppiaaksi.

Karl Gustaf 27.5.1867 psot Amalia Puustinen ja Eeva Stina Airaksinen. Yläpihaan.

Wilhelm 4.2.1870 pso Fredrika Korhonen s. 6.5.1883 Muuruvesi. Purolan Pasaset.

Anders Lars 9.2.1873 pso Ida Juhon tytär Pitkänen Heinäjoki (äiti Iivolasta). Laajan isäntä.

Karolina 16.6.1876 pso Erik Hartikainen s.14.6.1879. Sai tilan Kokkomäestä Nilsiän tien varrelta.

Eva Stina 9.4.1879 pso Niilo Tossavainen Taaton Brofeldtin tyttärien ottopoika.

7. 9 Johan Henriksson Pasanen s.5.5.1834 Laaja. Haapaniemelle.

1. pso Stina Maija Väätäinens. 1831 ja 2. pso Maria Väätäinen s. 1849

1. pson lapsia

Johan Petter 21.12.1865 pso Hilda Nenonen s. 6.4.1879 Suonenjoki. Osuuskassan hallituksessa.

Ida Maria 10.11.1867 - 1940 Ida lähti Joroisiin 1892. Asui sitten Haapaniemellä 1920-luvulla. Kauppias.

Lars Gustaf 28.3.1870 - 1876

Aron Henrik 20.12.1871- 1934. Aaro asui Haapaniemellä. Osuuskassan hallituksessa. Muutamassa valokuvassa!

Ewa Karolina 17.12.1877

2. pson lapsia

Eva Agatha 18.12.1880 - 17.12.1948. pso Paavo Pasanen Hovi. Jokelan torppa. Löytyy kuvia!

Gustaf 2.6.1882 - 12.11.1886

Lassi Samuel 20.4.1885 - 7.5.1887

Lars Samuel 7.11.1889 Ylä- Hipan Järvenpään Pasaset

7.10 Pekka Johansson Pasanen s. 21.12.1865. Työnjohtaja ym. Haapaniemi.

pso opettaja Hilda Nenonen

Lapsia:

Juho Pekka 26.4.1908 - 26.4.1908

Martti 39.10.1909 pso Ida Maria Hartikainen s. 14.11.1911 Vuotjjärvi 9. Poliisi Iisalmi.

Martti on TV-uutistenlukijan Piia Pasasen ukki.

Maija Lisa 1.7.1911 - 12.3.1917

Inkeri Josefiina 10.10.1914 pso Erik Johannes Kaski

Mauri Olavi 10.11.1912 pso Lea Karin Mujunen s.15.2.1920 Impilahti. Komissario Jyväskylä.

Irja 9.9.1918 pso Tauno Gunnar Korolainen s.12.1.1918 Kajaani

Irene 28.12.1919 pso Alpo Rudolph Nyman 20.3.1913

7.11 Anders Johansson Pasanen s. 26.8.1836 Laaja Asui mm. Sydänmaassa ja Hurjaharjussa.

pso Ulla Rissanen. Muutama kuva!

Lapsia:

Anders Oskar 23.10.1879 - 26.2.1882 syntyi Laajassa

Ulrika 18.4.1883 syntyi Laajassa

Kalle Vihtori 22.3.1888 syntyi Sydänmaa 3. Kasööri ja ”kelloseppä”. Asui Ala-Hipan rannalla.

Antti Oskari 1.6.1893 syntyi Sydänmaa 3

8. Lyhyesti Hovin ja Harjun Pasasista

8.1 Johan Pohlsson Pasanen s. 1763 Niemelä

vaimo Ingeborg Heikkinen s.1768 Pelonniemi Paloistenmäki Harjula

Lapsia:

Christina 12.3.1788 pso Anders Henrs. Rissain 1778 Nilsiä. Miehen äiti Carin Pasain

Påhl 18.12.1789 pso Maria Henricsd. Rissain 1790 Nilsiä. Vaimon äiti Carin Leskin.

Asui Niemelässä noin vuoteen 1811 asti. Vaimo palveli aluksi piikana.

8.2 Pohl Johansson Pasanen s. 1789 Niemelä

Pso Maria Henrikintytär Rissanen s. 1789

Lapsia:

Johan 22.10.1811 pso Sophia Hyvärinen d. 1815. Asuivat Lastulahti Vuotjärvi 4 Jokela

Henric 26.9.1814 pso Katarina Pitkänen s.1818 Siilinjärvi Hakkarala. Äiti Maria Kettunen.

Pohl 30.10.1816 - 6.5.1817

Katarina 30.5.1818 - 13.5.1833

Kristina 4.11.1820 pso Henrik Myöhäinen Siikajärvi

Anders 22.11.1823 pso Caisa Väätäinen – Antti talollinen Vuojärvi 11 Lastulahti. Muutti Korpisille.

Maria 4.6.1826 Johan Sawolain Hipanlahti 1 Hurjaharju

Påhl 20.5.1830 – 5.5.1833. Påhl haavoittui!

Huom.! Maria oli samanikäisen Påhl Pasanen piikana Niemelän talossa. Påhl ei ollut maksanut 1809 piikansa palkkoja,

joita tämä vaati Kuopion käräjillä. Påhl nai piikansa, mutta palkka-asiaa käsiteltiin silti käräjillä. Påhl oli mukana

venäläisten järjestämissä tavarakuljetuksissa Pohjanmaalle 1809.

8.3 Henrik Pohlsson Pasanen s. 1814

vaimo Katarina Laurintytär Pitkänen Siilinjärvi Hakkarala (Sänkimäen Pitkäsiä). Äiti Maria Sigfrid Kettusen tytär.

Lapsia:

Johan 10.6.1841 – 1821? pso Maria Chr. Pasanen Laaja. Juho Hoville

Henric 7.6.1845 - 14.12.1857

Maija Stina 30.4.1847- 14.1.1923 pso Johan Ivarsson Leskinen Vuotjärvi Iivola.

Paul 1.9.1849 - 1.11.1918 psot Fred. Puustinen ja Maria Leskinen Suottala. Paul Harjulle

Huom.! Maija Stinan miehen Johanin äiti oli Kristina Korhosen, jonka äiti taas oli Walborg Pasasen s. 1775

Niemelä. Pariskunnan ainoa tytär Maria Kristina opiskeli Jyväskylässä, jossa avioitui opettajaksi lukevan Karl

Emil Mannisen kanssa. Nuori pari muutti vuoden 1890 tienoilla Iivolaan. Isä Johan Leskinen toimi metsäyhtiön

kasöörinä ja asui vain ajoittain Iivolassa.

8.4 Johan Henrikson Pasanen s. 1841, Wuotjärvi Hovi

vaimo Maria Kristina Pasanen s.23.10.1912 Laaja

Lapsia:

Oskari 28.4.1866 Pso Ulrika Fredrikintytär Pasanen Joenniemi. Mikkeliin

Johan Viht. 20.1.1869 - 13.9.1941

Henric 22.6.1871 - 1927 Pso Maria Fredrikintytär Pasanen Joenniemi. Jokelan isäntä.

Paavo 2.2.1873 Pso Agata Pasanen Haapaniemi. Jokelaan

Karl Fabian 20.1.1876 - 26.2.1879

Anders Edvard 18.3.1878 -16.6.1878

Kalle Fabian 26.4.1879 - 12.3.1939 Pso Elisabet Korhonen Wuotjärvi Pajuharju. Jäi Hoville

Eva Stina 14.4.1881 - 13.12.1984

Anders 30.9.1883 Pso Hilja Anttila Tyrnävä. Muutti Ouluun.

Veljekset ostivat yhdessä Wuotjärvi Jokelantilan noin 1900-luvun alussa Heikkisiltä.

8.4 Paul Johansson Pasanen s. 1814, Wuotjärvi Harju

1. vaimo Fredrika Puustinen. 2. vaimo Maria Leskinen Suottala.

Lapsia:

Matilda Gustava 31.3.1875 Pso Albin Miettinen Wuotjärvi Hipanlahri2. Äiti Fredrika.

Adam Bernhard 24.12.1876

Ida Johanna 9.10.1884 Psot Heikki ja Vihtori Pekkarinen Murtolahti . Äiti Maria.

Hilja Maria 20.7.1886 - 20.12.1963. Asui Harjulla.

Heikki Edvard 14.5.1888 Pso Tyyne Kvist Joenniemi. Rakensi Upeton talon.

Eeva Aurora 30.1.1890 - 26.6.1973. Kauppias ja puhelinkeskuksen hoitaja Wuotjärvi Harju.

Roosa Alina 17.11.1891 - 12.11.1965. Asui Harjulla.

Paavo 23.3.1894 -25.3.1919. Kuoli Vienan sotaretkellä saatuun vatsasairauteen.

Elviira 29.4.1897- 1969 Pso herastuomari Kusti Leskinen Selkälä.

Edla Josefina 10.3.1900 Keskikoulu. Kauppias ja puhelinkeskuksen hoitaja Wuotjärvi Harju.

Huom.! Albin Miettisen sukua ovat mm. Hyykeen Puustiset, joista erään tytär on ministeri Lauri Ihalaisen vaimo.

9. Lyhyesti Lastulahden Lastulammin Pasasista

9.1. Pål Andersson Pasanen 1744 - 1809 Lastulammille noin 1790 Wuotjärven Jokelasta.

Pso Apollonia Hartikainen Pieksä

Lapsia:

Christina 1769 Pso Hartikainen

Catharina ? 8.6.1771 - 12.8.1850 Pso Pohl Pohlsson Suhonen Haluna

Andreas 4.3.1774 Pso Anna Christina Hoffren Toivala. Anders hyvä lukutaidossa.

Christina ? 1776 - 18.1.1776

Olof 27.12.1776 -10.12.1847 Pso Anna Catharina Hoffren Toivala.

Anna 27.5.1783 Pso Johan Heikkinen s.1783 Haluna

Christina 30.1.1786 - 22.6.1848 Pso Henrik Suhonen s. 1792 Haluna

Maria 29.5.1788 Pso Mats Andersson Rissanen s. 1781. Halunalle?

Paul 14.11.1790 Pso Anna Catarina Rissanen s.1792. Paul torpari Wuotjärvi.

9.2 Olof Pålsson Pasanen 1776- 1847

Pso Anna Catarina Hoffren

Lapsia:

Dawid Johan 3.6.1803 Pso Carin Toivanen Halunalle

Påhl 11.1.1805 - 25.1.1834 Pso Catarina Lipponen Syväri. Jäi Lastulahteen.

Olof 9.1.1807 - 8.9.1890 Pso Eva Svensson Pasanen Laaja

Samuel 6.3.1809 - 13.6.1809

Anna Katarina 30.5.1810 - 16.7.1823

Maja Stina 26.9.1812 - 20.12.1838

Karl 30.3.1815 - 21.6.1823

Simon Peter 29.4.1818

9.3 Anders Pohlsson Pasanen s.4.4.1774 Asui Lastulahdessa. Syvärilään 1811.

Pso Anna Christina Hoffren

Lapsia:

Påhl 1897

Johan 15.3.1801

Lowisa 26.10.1803

Japhet 11.4.1805

Katarina 15.2.1807

Maria 10.4.1811

Petter 31.5.1814

Stina 22.11.1818

9.4 David Olofsson Pasanen Nilsiän Halunan Suholanmäen Pasala

Pso Karin Toivanen

Lapsia:

Henric 13.9.1824 Pso Stina Kaisa Savolainen, Eva Torvinen. Kaaville.

Kaisa 1826 Pso Josef Tikander

Olof 1.3.1828 Pso Eva Stina Kuosmanen ja Anna L. Tammelin Nilsiästä.

Anna 18.1.1830 Pso Anders Taskinen Nilsiä?

David 7.2.1832 Pso Anna Hiltunen Haluna

Johan 2.2.1833 Pso Anna Maria Heikkinen Nilsiä Kaaraslahti

Påhl 13.12.1835

Carl Gustaf 28.1.1838

Maria Lovisa 18.8.1839

Eeva Stina 8.6.1841

Adolf Josef 16.5.1843

Urbanus 8.5.1845 Pso Maria Vartiainen. Kuopion Pelonniemelle.

Erica Wilhelmina 29.7.1847

Hedvig Carolina 12.4.1850

9.5 Påhl Olofsson Pasanen 1805 - 1834 Asui Lastulahdessa. Jäi puun alle ja kuoli 1834.

Pso Catarina Lipponen Syväri

Lapsia:

Anna Kat. 12.6.1825 Pso Olli Taskinen

Olof 2.2.1827 Pso Maija Stina Väänänen s. 1841

Maria Stina 6.6.1829 -20.1.1869

Eeva Sofia 24.12.1831

Påhl 22.6.1834 - 4.5.1871

9.6 Olof Olofsson Pasanen 1807 - 1890 Asui Lastulahdessa

Pso Eva Svensson Pasanen Laaja

Lapsia:

Henric 18.1.1830 Pso Vilhelmina Karppinen s. 1856. Näyttelijä Veijo Pasasen suku

Carin 17.2.1832 - 20.6.1833

David 5.4.1834 Pso Margareta Väätäinen ja Eva Kaisa Ruuskanen.

Anna Brita 11.8.1836 Pso Erik Väätäinen Vuotjärvi 8 Siikajärvi Syrjämäki.

Eeva Stina 25.7.1838 Pso Henrik Hagman. Hagmanneja asui Taatonniemen talossa!

Olof 22.6.1840 Pso Maria Hagman

Lena Caisa 18.6.1848

Näyttelijä Veijo Pasasen isä oli Olof Henriksson Pasanen s. 1885 ja äiti Ida Antintytär Airaksinen.

Veijo Asui Muuruveden Pirttilammella ns. Mutkan mökissä. Muuruveden tiessä oli jyrkkä mutka!