Vuoden 1595 Täyssinän rajan kulusta Pohjois-Savossa |
|
|---|---|
I Kuvia vuoden 1595 Täyssinänrauhan rajalta Kaavin ja Pisan väliltä |
|
| Edellinen valikko | Kuvista napsauttamalla avautuu noin 500 kt kuva. |
Kaavin Kellolahti kuvattuna pohjoisen suunnasta elokuussa 2009 / PP
|
Täyssinän rauhan rajamerkki Kaavin Kellolahdessa v. 2009 / PP
|
Juankosken Wehkalahden Venäänniemen kärki, jossa oikealla on rajakivi Paksu Martti. / PP 2009
|
Wuotjärven Kellolahti kuvattuna pohjoisen suunnasta. / PP 2009
|
Wuotjärven Kellolahti kuvattuna luoteen suunnasta. / PP 2009
|
Maisema Kellolahden pohjoispuolelta länteen Julkusensalmeen / PP 20009
|
Maisema Kellolahden pohjoispuolelta luoteeseen Selkälänniemeen. / PP 20009
|
Täyssinänrauhan raja Wuotjärven Pärnäsaaren itäpuolella / PP 2009
|
Wuotjärveä Hirvisaaren pohjoispuolelta v. 2009 / PP
|
Täyssinänrauhan rajapaikka Levälahti / PP 2009
|
Pisa kuvattuna Wuotjärven Petäjäselältä v. 2009 / PP
|
Pisa kuvattuna Wuotjärven Petäjäselältä v. 2009 / PP
|
Pisa kuvattuna kaakosta Wuotjärven Hirvisaaren pohjoispäästä v. 2009 / PP
|
Pisa kuvattuna kaakosta Wuotjärven Hirvisaaren pohjoispäästä v. 2009 / PP
|
Wuotjärven Petäjäselkää elokuussa 2009 / PP
|
Wuotjärveä Pisalta katsottuna v. 2009 / PP
|
Pisan rajamerkkejä vuodelta 1595 / PP 2009
|
Pisan rajamerkkejä vuodelta 1595 / PP 2009
|
Pisa kuvattuna pohjoisesta / PP 2009
|
Pisan kuvattuna pohjoisesta / PP 2009
|
Padottu Karjalankoski Juankoskella / PP 2009
|
Karjalankosken kanava Juankoskella / PP 2009
|
Karjalankoski kuvattuna padon päältä / PP 2012
|
Muurutvirta ja silta Muuruvedellä. / PP 2009
|
Ii Täyssinänrauhan rajan pohjoisista rajapaikoistaVuonna 1570 syttyneen verisen 25 vuotta kestäneen sodan päätti Täyssinässä solmittu rauha vuonna 1595. Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen alkoi vaivalloinen rajankäynti. Savon pohjoisosassa mainitaan rajankävijoiden johtajista Hans von Oldenburg ja Ambrosius Henriksson. Merkittävää roolia rajankäynnissä esitti myös kuopiolainen Johan Larsson Kauhanen (Skopa). Täyssinän rauhan raja kulki Savon pohjoisosassa Ohtaansalmelta Rikkavedelle, Kaavinkoskelle, Kaavin pohjoispuolelle Kellolahteen, jonka rajamerkki löytyy nykyisin Kaavin kirkonkylän urheilukentän läheltä suuresta kivestä. Kaavilta raja jatkui Juankosken Vehkalahteen Venäjänniemen kärkeen, jossa rajamerkit löytyvät suuresta rantakivestä nimeltä Paksu Martti. Vehkalahdesta raja kulki maalinjaa pitkin Wuotjärven Kellolahteen. Siellä rajamerkki hakattiin pieneen rantakiveen. Raja jatkui Wuotjärveä pitkin Pärnäsaaren itäpuolitse Vinkinsaarten kohdalle, josta se Levälahden kautta kääntyi Pisalle. Tämän komean mäen laelle Hornankallioiden yläpuolelle hakattiin komeat rajamerkit. Rajankäynti päättyi sillä erää Pisalle, koska venäläiset eivät suostuneet jatkamaan pohjoisemmaksi. Vasta elokuussa venäläisiä rajankävijöitä tuli Kuhmon tienoille. Monien riitojen jälkeen lopullinen rajasopimus Pisalta Jäämereen solmittiin maaliskuussa vuonna 1596. Pisalta raja saatiin kulkemaan Keyritynjokea pitkin Rautavaaran Keyritynjärveen, sieltä Tiilikkajärvelle ja Maaselänmäelle, Suomensuolle, Maaselän lampeen ja Tipasvaaralle Sotkamoon. Tipasvaaralta itäraja jatkui Kuusamon Iivaaralle ja sieltä Lappiin. Myös rajan pohjoisosa määritettiin hyvin tarkasti, koska tutkija Kyösti Julku on löytänyt lähes kaikki rajamerkit. 
Lastukoski Syvärin ja Wuotjärven välillä. Putouskorkeus on ollut noin 3 metriä ennen Syvärinlaskua. Tästä on jo kulkenut Ruotsin ja Novgorodin välinen vuoden 1323 Pähkisaaren raja. Tästä on Ruotsin ja Novgorodin raja kulkenut myös vuoden 1400 aikoihin. Kosken vasen ranta kuului Ruotsille. Juankosken Karjalankoski on tästä 17 kilometriä etelään. Vanha vuoden 1595 Täyssinänraja Pisa sijaitsee tästä noin 4 kilometriä oikealle. Tätä kautta virtaavaa vedet jopa Sotkamon Talvivaaran läheltä Laakajärveltä. Tähän suunniteltiin sahaa 1750 - luvulla. Kuva on otettu luoteen suuntaan./ Kuva PP/ 2008 
Vehkalahden rajapaikka Juankoskella. Tästä kulki Ruotsin ja Venäjän raja ainakin jo 1400 - luvun alussa. Kuvassa oikealla Venäänniemen kärjessä näkyy iso kivi Paksu Martti, joka merkittiin rajapisteeksi vuonna 1595. Kuva on otettu koillisen suuntaan. Tästä raja jatkui pohjoiseen Wuotjärven Kellolahteen, jonne matkaa tulee noin 6 kilometriä. Vuoden 1323 rajapaikka Karjalankoski sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä länteen. Koska Karjalankoski kuului huomattavasti suurempaan vesistöön, on se tunnettu jo Vehkalahtea aikaisemmin. Jossain täällä kuoli katovuonna 1695 eräästä talosta 13 asukasta nälkään. Syynä oli nähtävästi tilan vanhojen isäntien kuolemat./ PP/ 2008 |
|
| Edellinen valikko | |