Vuotjärven Siikajärven Hartikaisista

Siikajärven Hartikaiset tuomittiin menettämään Väätäälänkylän maat vuonna 1765
Vuosi 1765 oli Wuotjärven ympäristön talonpojille kohtalokasta aikaa. Ensin Juankosken ruukin osakas luutnantti Georg Friedrich Tigerstedt pakotti parasta vetämällä ja uhkailemalla vehkalahtelainen talonpojan Juho Rissasen torpparisopimukseen. Sitten Tigerstedt huijasi osan Nilsiän Kuosmasista samankaltaiseen torpparisopimukseen. Joidenkin Kuosmasten puumerkit väärennettiin sopimuksen alle. Myös Wuotjärven Pasasten tilalla oli tehty talontarkastus ilmeisesti torpparisopimusta varten. Nyt Siikajärven vanhat asukkaat Hartikaiset tuomittiin menettämään asuinpaikkansa nykyinen Väätälänkylä kuopiolaisen Savisaaren ja Niuvanniemen tilojen omistajille. Kuinka näin kävi Hartikaisille? 1. Wuotjärven Siikajärven vanhat maanomistukset Tarkastellaan aluksi Wuotjärven Siikajärven alueen maanomistuksia. Siikajärven Hartikaisten asuinpaikat sijaitsivat Pisan pohjoispuolella reilun viiden kilometrin etäisyydellä tästä vanhasta valtakunnan rajamäestä. Pisan itäpuolella lainehti "Karjalaan" kuuluva Ala- Siikajärvi. Vanha valtakunnan raja kulki Pisalta lähes suoraan pohjoiseen Valkeisenjärven yli Ylä – Siikajärven pohjoispäähän laskevan Keyritynjoen suuhun. Keyritynjoen länsipuolen maat oli vuonna 1600 saanut palkioksi hyvistä palveluksistaan kruunulle kuopiolainen pappissukuun kuuluva Juho Kauhanen, joka toimi vuosien 1570 - 1595 sodan loppuvaiheissa kuopiolaisten talonpoikasjoukkojen päällikkönä. Hän osallistui myös Täyssinänrauhan rajankäyntiin. Kauhasten maihin kuului "Ylimmäisensiikajärvenmaa, Keyritynjoensivu, Kantaraatinmaa ja Pisanmäenpäiväranta". Palkiomaat ulottuivat Pisan pohjoispuolelta Ylä -Siikajärveltä aina Rautavaaran eteläpuolella sijaitsevaan isoon Keyritynjärveen saakka. Kartan mukaan Ylä- Siikajärven kohdalla Kauhasten maiden luonnollisena länsirajana näyttäisi olevan tämän järven pohjoispäähän Vellijärvestä laskeva joki. Siikajärven Väätäälänkylä. Kuvassa näkyy Kuopiosta Nurmekseen johtava tie. Tien "päässä" vasemmalla sijaitsee Vellijärvi ja oikealla Ylä - Siikajärvi. Hartikaisten vanhat talot sijaitsivat luultavasti kuvassa heti vasemmalle kääntyvän tien varrella (ei näy kuvassa). / PP 2011 Kuopion pohjoispuolella Jännevirralla asunut Sigfrid Hartikainen oli suorittanut edellä mainitun sodan loppuvaiheessa 1590 – luvulla ratsupalvelusta kruunulle. Tästä ja muistakin palveluksistaan hän oli saanut rajamaalta laajoja maa-alueita. Hartikaisilla lienee myös ollut jo aikaisemmin tällä seudulla vanhoja maanomistuksia. Heidän maihinsa kuului Ylä – Siikajärven luoteispuolelta Kantaraatin pohjoispää ja Siikajärven välijoen niitty. Muut Hartikaisten ja heidän yhtiömiestensä Niskasten rajamaapalstat olivat Paavojärvenjoki ja Paavojärvi, Pentinjärvi, Tuoreen Nurmeksen itälahti ja Keyrityn Nurmilahti. Kantaraatti tarkoitti nykyistä Raatinjärveä. Nimi saattaa liittyä Rantasalmella asuneeseen Kantaraattisten sukuun. Edellä mainitun Keyritynjoensuun länsipuolella sijaitsi Ylä – Siikajärvi. Leppävirtalainen Olli Antinpoika Sutinen oli saanut vuonna 1561 maakirjan Syvärinjärven itärannan maihin. Sutisen maihin oli kirjattu Siikajärvenaluskorpi ja Joenranta. Tämä joki lienee nykyinen Lastukoski. Maat otti 1620 - luvulla haltuunsa Heikki Heikinpoika Hartikainen. Vuoden 1664 maakirjojen tarkastusasiakirjassa kerrotaan, että tähän Hartikaisen Wuotjärven kylään kuuluvien maapalstojen numeroon 228 kuuluivat "Siikajärvenalus Syväjärven rantaan asti". Syväjärvi tarkoitti Syvärinjärveä, kuten näillä vuoden 1765 käräjillä mainittiin. Lisäksi tarkastusasiakirjassa kerrotaan, että Heikki ei kuitenkaan viljellyt näitä maita eikä hänellä ollut siellä mitään asuinpaikkaa "bostelle eller åker". Hän asui ja viljeli kuopiolaisen Kauhasten pappissuvun kruununvouti Johan Ivarssonin Kauhasen omistuksiin kuuluvaa "Pisanmäenpäivärannan maata". Siten asiakirjan mukaan hänen asuinpaikkansa lienee ollut suurinpiirtein nykyisen Lastukosken Hartikkalan tienoita. Heikin maat olivat 2/3 veromarkan arvoiset ja ne sijaitsivat noin peninkulman etäisyydellä hänen asuinpaikastaan. Heikki Hartikaisella oli entisen omistajan Sutisen perintöinä maita myös Leppävirran kirkonkylän tienoilla. Heikki lienee ollut ollut kotoisin Jännevirralta (tai Leppävirralta). 2. Siikajärven tila Heikki Heikinpoika Hartikaisen suvun omistuksessa Heikki Hartikainen ilmestyi talolliseksi Syvärinkylään kuuluvalle Siikajärvelle 1620 – luvun lopulla. Vuoden 1626 tienoilla koottu Habermannin maakirja ei häntä vielä siellä tunne. Vuosina 1626 - 1628 Kuopion tienoilla Jännevirralla asui eräs Heikki Hartikainen. Hänet mainitaan luettelossa jännevirtalaisten Olli Hartikaisen ja Antti Niskasen yhteydessä. Vuoden 1629 veroluetteloista löytyy Juankosken akonveteläisen Tahvo Hämäläisen jälkeen yhden veromarkan tilan haltija Heikki Hartikainen, joka mahdollisesti asui Siikajärvellä. Vuonna 1634 Heikki Hartikainen mainitaan Pieksänkylän asukkaana. Tämä ei ole merkillistä, koska samaan kylään oli kirjattu tunnettu wuotjärveläinen Pasalan tilan entinen asukas Heikki Pykäläinen. Karjaa Heikillä oli tamma, 2 lehmää ja 3 lammasta sekä kylvö 20 kappaa eli reilu hehtolitra. Vuonna 1638 sekä Heikki Hartikainen että Heikki Pykäläinen ja myös heidän naapurinsa Olli Pirinen oli kirjattu Syvärinkylän asukkaiksi. Vuoden 1639 verotietojen mukaan Heikillä on myös vaimo. Hänen kylvönsä on panni eli vajaa hehtolitra. Pykäläisen asuman tilan Wuotjärveltä on ottanut haltuunsa Antti Pasanen. Vuonna 1645 wuotjärveläisen Heikki Hartikaisen tytär on kirjattu Rantasalmen pitäjään. Vielä vuonna 1648 vanha veronmaksukyvytön Heikki Hartikainen löytyy Sywärin kylän köyhistä ja vaivaisista. Tilaa hoiti huonemiehenä (husman) Heikin tytär. Karjaa perheellä oli tamma, lehmä ja 2 lammasta. Vuonna 1650 Siikajärven tilan isäntä on taas Heikki Hartikainen, joka lienee vanhan Heikin poika. Seuraavana vuonna Heikin taloudessa oli kaksi veronmaksajaa, joista toinen ehkä oli Heikin vaimo. Vuonna 1656 Hartikaisen tilan veromarkkaluku on 1/2 ja jälkikasvuna poika. Vuonna 1661 kaikkien Wuotjärven tilojen veromarkkaluku kreivi Pietari Brahen alaisuudessa oli vähintään puolittunut. Heikillä se oli 1/8, naapureilla Juho Leskisellä ja Antti Pasasella sekä Hipanlahden Pekka Julkusella 1/4. Vuoden 1664 maantarkastuksessa Heikki Heikinpoika Hartikaisen tila on kruununtila (crono). Ylä - Siikajärvi. Kuva on otettu Nurmekseen johtavan tien varrelta. Järveen vasemmalle laskee Vellijärvestä tuleva joki. Vasemmalla näkyvä niemi kuului kiistatta kuopiolaiseen Savisaaren ja Niuvanniemen tilaan. Oikealta järveä ja salmia pitkin pääsee Pisan lähelle. / PP 2011 Vuosina 1669 – 1675 myös Wuotjärven tienoilla oli pahoja katovuosia. Heikki Hartikainen sai veronhuojennuksia ainakin vuosina 1670, 1672, 1674 ja vuonna 1675. Jälkimmäisenä vuonna Heikin kerrotaan olevan "aivan köyhä". Samana vuonna myös Antti Pasanen ja Juho Leskinen olivat kärsineet "suuren kadon". Vielä vuonna 1676 Heikki sai veronhuojennuksen. Veroluettelon mukaan hän oli "hyvin köyhä". Tilan veromarkkaluku oli 2/3. Vuonna 1680 Heikin tila oli mainitaan kruununtilaksi. Ruotujaossa se oli kirjattu vuosina 1681 - 1697 wuotjärveläisen Heikki Pasasen tilan tavoin majuri Gustav Olongrenin 2. korpraalin Petter Willandin ruotuun. Jälkimmäisenä vuonna Heikin taloudessa asuu myös hänen vaimonsa ja poikansa Paavo, joka vuonna 1701 mainitaan tilan isännäksi. Noin vuonna 1708 Heikki muutti Karjalaan. Uudeksi tilan isännäksi tuli vuonna 1712 Olli Antinpoika Hartikainen. 1670 – luvulla Wuotjärvelle ja luultavasti Siikajärvelle tulee muitakin Hartikaisia todennäköisimmin Jännevirralta. Jälkimmäisen kylän maita löytyi Raatinjärven pohjoisrannalta. Ei ole tietoa, asuivatko he jännevirtalaisten vai Heikki Hartikaisen tiluksilla. Vuoden 1674 myllytulliveron luettelossa mainitaan Antti ja Mikko Hartikainen. Vuonna 1652 Jännevirralla asui Mikko Ollinpoika Hartikainen, jonka vaimoa Seikka Juhontytär Rissasta oli vikitellyt seppä Eskil Korhonen Wuotjärven Hirvisaaresta. Seuraavana vuonna Siikajärvellä henkiveroa maksavat Heikki Hartikainen ja vaimo, Heikki Mikonpoika Hartikainen (mainitaan Heikki Heikkinen!), Antti Hartikainen vaimoineen ja Lassi Oinonen. Vuoden 1677 luettelon mukaan Antti Hartikainen on Sigfridin poika. Näin ollen hän olisi kotoisin Jännevirralta. Vuonna 1682 Antti Hartikaisella on myös vaimo. Vuonna 1690 asuu Antti Sigfridinpoika Hartikainen poikansa Antin kanssa Jännevirralla. Kuopion talvikäräjillä 1711 (s.22) Anders Sigfridsson Hardikainen Siikajärvi jakaa irtaimiston pojilleen Oloffille ja Anderssille. Kiinteä omaisuus jaetaan vasta kuoleman jälkeen. Vuoden 1686 Kuopion talvikäräjillä (s.162->) käsiteltiin Pielisjärven asukkaiden vahingontekoja Ylimmäisen Siikajärvenmaalla, Keyritynjoen sivulla, Kantaraatinmaalla ja Pisan päivärannalla. Haastajina olivat Niuvaniemen ja Savisaaren omistaja vouti Johan Ivarsson Kauhanen, Jännevirralta Michell (Olofsson) Hardikainen ja Vuotjäreltä Henrik (Henriksson) Hardikainen. Syytettyinä olivat Liperin Säyneiseistä Sigfrid Kettunen, Mats Hildunen, Olof Toivanen, Lars Muhonen, Henrik Huovinen (Hofvin) ja Jöran Sihvonen. Koko Luostankylä oli haastettu. Näistä mainitaan Eskell ja Jöran Kuronen (ottaneet Meldoniemen alueen maita Alaluostasta) sekä Olof Yletyinen myös Alaluostasta. Rautavaaran Keyritystä haastetut olivat: Henrik (Jöransson) Ahonen, Pehr Lindunen, Anders ja Sigfrid Ruotsalainen, Michell Hyvärinen, Lars Ufuinen! ja Jöns Kainulainen. Säyneisten Siikajärveltä mainitaan Henrik Hyvönen. Tämän mukaan Pisanmäen päivärannan maata hallitsivat Michel (Ollssson) Hardikainen ja Henrik (Henriksson) Hardikainen. Henrik Hardikaisen suvun lähdettyä Pisanmäen päivärannalta siellä asui mm. Olof ja Michell Hardikainen nähtävästi Michell (Ollsson ) Hardikaisen jälkeläisiä. Jännevirran Hartikaisten laajat maat sijaisivat Kantaraatinmaan pohjoispuolella ja ulottuivat aina Rautavaaran Keyritynjärven rantaan. Vuoden 1693 Kuopion talvikäräjillä (s.163) Olof Henriksson Hartikainen Wuotjärvi oli jo toista kertaa kärähtänyt naisjutusta Karin Matssdotter Ihalattaren kanssa. Sakot 2 x 80 taalaria. Hartikaisen naapuri Johan Hartikainen todisti käräjillä asiassa. Johan siis (v.1688!) asui Siikajärven lähellä! Vuonna 1691 riideltiin Wuotjärven raja-alueen maista. Asiakirjassa mainitaan "slotz råån" eli linnaraja, jolla tarkoitetaan vuoden 1595 Täyssinän rajaa Pisalla. Kuopion puolelta rajoja selvittivät vouti Johan Iwarsson Kauhanen ja Jänneniemen Hartikaiset ja Niskaset sekä Vehkalahdelta Matti Juhonpoika Rissanen. Edellisenä maaliskuuna laamanni oli antanut kiistasta tuomionsa. Liperin puolelta kiistaa selvittivät Olli Mäkeläinen, Pekka Wartiainen Kaavilta, Mikko Hiltunen, Martti Toivanen Säynäisistä ja Matti Hiltunen Siikajärveltä. Pielisjärveläisiä edustivat Esko Ollinpoika Yletyinen luultavasti Alaluostasta ja Suni Yrjönpoika Kuronen Alaluostasta. Kiistamaasta oli laadittu vuonna 1695 kartta, josta näkyi myös Ylä-Siikajärven alue. Väätäisten sukukirjan mukaan tästä kartasta löytyi Pisan pohjoispuolelta jokin asuinpaikka. Läänintileistä löytyy tieto, että Olof Hartikainen oli ottanut vuonna 1714 Henrik Hartikaisen tilan Wuotjärvellä! Hartikaisten Wuotjärven sukua selvitettäessä on huomattava, että vuonna 1722 Pisan itäpuolella Säyneisissä asui Sigfrid Hartikainen. Seuraavana vuonna Wuotjärven Siikajärveltä löytyi talonpojat Olli (Antinpoika) Hartikainen ja Antti (Antinpoika) Hartikainen. Vuoden 1732 henkikirjojen mukaan tilan asukkaina oli Olli Hartikaisen vaimo ja pojat Olli ja Heikki. Tilan osakkaana löytyi Antti Hartikainen, jolla oli poika Antti. Vuoden 1732 (väärä vuosi) Kuopion talvikäräjien pöytäkirjasta s.184 löytyy lisätietoja Hartikaisista. Ne pitäisi tutkia. Siinä mainitaan mm.: Anders Hardikainen Siikajärvi ja veli Johan Hardikainen , Siikajärven maa, Käyrytyn joen sivu, Kandaratin maa .. Ryska … Tästä asiakirjasta varmaan löytyisi tietoja Isonvihan ajalta. Vuoden 1807 tietojen mukaan Olli Hartikainen asui Winkinsaaressa (Pasasten maalla! Ehkä Ollin vävy Erik Väätäinen tai tämän poika Erik asui) ja muutti myöhemmin tilan toiselle osalla Kantaraatinmaalle (s. 1807 Kuopio § 142) 3. Vuoden 1765 kesäkäräjät Siikajärvellä 1760 – luvulla maariidan Siikajärven verotilan asukkaita Olli ja Heikki Hartikaista sekä Ollin vävyä Erkki Väätäistä vastaan olivat aloittaneet kuopiolaiset Savisaaren ja Niuvanniemen tilan osakkaat entinen maaviskaali Gustav Mollerus ja hänen veljensä Henrik sekä verotalonpoika Henrik Argillander. Jälkimmäinen edusti vanhaa Kauhasten sukua. Kiistaan olivat liittyneet etujaan valvomaan Jännevirran Jänneniemen asukkaista mm. veljekset Mikko, Olli ja Juho Hartikainen sekä Paavo Antinpoika, Pekka, Antti Antinpoika ja Elias Niskanen. He olivat haastaneet molemmat edellä mainitut kiistakumppanit. Jännevirtalaiset omistivat edellä mainitun Kantaraatin pohjoispään, jonka Hartikaisten tilan vastaiset tarkat rajat piti nyt selvittää. Käräjillä ihmeteltiin jännevirtalaisten mukana oloa. Siikajärven Raatinjärvi. Järven takana näkyy eräs Väätäisten talo / PP 2011 Käräjät pidettiin elokuun 1. – 5. päivä Siikajärvellä. Tämän rajojen tarkistuskäräjien varsinaiset lautamiehet olivat Paavo Pitkänen, Iivari Savolainen ja Olli Heikkinen. Ylimääräisiksi lautamieheksi oli kutsuttu ilmeisesti Liperin puolelta Pekka Vartiainen, Antti Voutilainen ja Gabriel Hiltunen. Lisäksi maiden rajojen tarkastuksessa mukana oli tilanomistaja talonpoika Antti Kainulainen Palonurmesta. Asiaa oli puitu jo aikaisemmilla käräjillä, joiden toimeksiannon mukaan apulaismaanmittari Strömberg oli käynyt tutkimassa kiistanalaiset maat ja piirtänyt niistä kartan tarkistuspisteineen. Kuopiolaisten avustajana toimi maanomistuskiistojen parkitsema "vanha kettu" hovisihteeri Joachim Friedrich von Burghausen. Tämä oli 1750 – luvulla, olleessaan vielä Turun Hovioikeuden auskultantti, tehnyt Joroisissa pohjatyön ikävälle tilan omistuksen vaihdokselle, jolla nuori aatelismies ja vänrikki tuleva Juankosken ruukin omistaja edellä mainittu Georg Friedrich Tigerstedt otti haltuunsa Torstilan rusthollin. Rusthollari Seuraavassa on otteita eräästä von Burghausenin tekemästä asiakirjasta: Joroisissa rusthollari Torsten Torstensson oli kuollut ja tilaa hallitsi leski Maria Elisabeth Mahlman. Auskultantti J. F. Burghausen esitti käräjillä 31.10. 1759 avoimen ostokirjeen päiväyksellä 15.5.1759 porvari Erik Simbergin Brahesta ja torpparin puolison Maria Simbergin puolesta. Myyjät olivat kolme Frilanderin veljestä Elias, Nils ja Anders. Von Burghausenin mukana olo maariidassa tiesi Hartikaisille hankaluuksia. Kuopiolaiset väittivät, että Olli ja Heikki Hartikainen olivat viljelleet ja perustaneet asuinpaikkansa heidän omistamalleen "Kantaraatin - ja Ylimmäisensiikajärven maalle". Nyt he vaativat Hartikaisilta tätä kiistamaata. Hartikaiset puolestaan väittivät asuvansa heidän omalla maallaan, joka maakirjoissa oli nimellä "Siikajärvenalus Syväjärven rantaan asti". Aluksi tutkittiin maanmittarin kartan perusteella jännevirtalaisten ja wuotjärveläisten välinen raja. Siihen asti se oli alkanut Kantaraatin koillisrannan pienestä lahdesta koilliseen erääseen Vellijärven pohjoispäässä sijaitsevaan niemeen. Sitten raja jatkui edellä mainitun järven länsirantaa pitkin pohjoiseen Kantaraatinjärvestä laskevaan puroon. Hartikaiset hyväksyivät hiukan kuitenkin maristen tämän rajan, jonka parikymmentä vuotta aikaisemmin Paldanius oli jo käynyt selvittämässä. Tähän rajaan myöskään kuopiolaisilla ei ollut mitään sanomista. Näin nykyinen ns. Nilakan alue jäisi jännevirtalaisille. Sen jälkeen selvitettiin käyttäen edellä mainittua maanmittarin kartaa kuopiolaisten ja wuotjärveläisten välinen raja. Kuopiolaisten mukaan sen tuli kulkea Kantaraatinjärven (Raatin) kaakkoispäästä löytyvää suota pitkin kaakkoon Naapurijärveen, josta se jatkuisi jokea pitkin Ylimmäiseensiikajärveen. Sieltä raja jatkuisi järven pohjoispäähän laskevaan jokeen, joka alkoi Vellijärvestä. Raja kulkisi Vellijärvestä edellä mainittua jännevirtalaisten rajaa pitkin takaisin Kantaraatinjärveen. Näin ollen koko nykyinen Väätäälänkylä olisi jäänyt Savisaaren ja Niuvanniemen tilan osaksi. Hartikaisten tilan pohjoisraja olisi kulkenut Ylä- Siikajärven eteläpäässä sijaitsevan Valkeissalmen tienoilta länteen Raatinjärven itärannan puoliväliin, ja sieltä järven pohjoispäähän, josta se olisi jatkunut länteen Syvärinjärvessä sijaitsevaan Majalahteen. Heidän maihinsa olisi kuulunut Pisa ja sen eteläpuolelta Wuotjärven ranta. 4. Burghausen pussitti Hartikaiset Hartikaiset eivät voineet hyväksyä kuopiolaisten vaatimuksia. Heidän puolustuksen ongelmaksi tuli ilmeisesti se, etteivät he olleet edellä mainitun Heikki Heikinpoika Hartikaisen suoria jälkeläisiä. Käräjillä tosin mainittiin Heikki heidän esi - isäkseen. He eivät ehkä tienneet Heikin vanhaa asuinpaikkaa, tai tiesivät, mutta halusivat salata sen. Hartikaiset selittivät aina asuneensa tällä Ylä - Siikajärven länsipuolella sijaitsevalla maallaan. Heidän mukaansa kuopiolaisten maiden länsiraja olisi Vellijärvestä Ylä – Siikajärveen laskeva joki, mikä näkyisi myös vuoden 1664 maankirjoista. Se olisi haastajien Kantaraatinmaan "erillispalsta" tai "äärimmäinen maapalsta" "hopstycke". Kuopiolaiset eli ilmeisesti heidän edustajansa von Burghausen kuitenkin väitti, että Ylimmäisensiikajärvenmaa ja Kantaraatinmaa on kokonainen suuri maakappale eikä mikään "äärimmäinen maapalsta". Siten sille tulisi löytää luonnolliset rajat. Lisäksi he muistuttivat, että wuotjärveläisen Heikki Heikinpoika Hartikaisen vuonna 1664 palstalla numero 228 "Siikajärvenalus Syväjärven rantaan" ei ollut mitään asuinpaikkaa tai peltoa, vaan hän asui ja viljeli vierasta maata. Edellä mainitun oman maan metsiä Hartikainen oli viljellyt vain ulkopalstana. Vouti Johan Ivarsson Kauhanen oli jättänyt Heikin asuttavaksi ja viljeltäväksi 2/3 veromarkan arvoisen palstan numero 549, joka oli nimeltään Pisanmäenpäiväranta. Hartikaisen maakirjassa tämä hänen asuinpaikkansa oli saanut palstanumeron 549. Siikajärvenalus oli kooltaan vain puolen arviotynnyrin kokoinen. Kun vastaajilta kysyttiin, asuvatko he edelleen samalla paikalla kuin heidän esi-isänsä vuonna 1664 olivat asuneet, nämä eivät osanneet antaa selvää vastausta. He tosin kertoivat asuneensa ja viljelleensä kuuden sukupolven ajan nykyisen asuinpaikkansa maata. Kuitenkin Hartikaisen veljekset selittivät 33 vuotta aikaisemmin rakentaneen itselleen uuden asunnon. He myöskään eivät osanneet selittää maakirjan väitettä, että he asuisivat vieraalla maalla ja heidän asuinpaikkansa sijaitsisi Pisanmäenpäivärannalla. Jälkimmäinen paikka kirjaimellisesti tulkiten olisi Wuotjärven rannalla. Myöskään haastajat eivät pystyneet sanomaan, asuivatko Hartikaiset vuonna 1664 nykyisellä asuinpaikallaan vai jossain muualla. Maisema Siikajärveltä. Taustalalla näkyy Ylä - Siikajärven rannalla kohoava Rahkomäki. Pelloilla näkyy siellä täällä kookkaita kivenjärkäleitä. Rahko tarkoittaa suomalaisessa kansanperinteessä kuuntervaajaa. Tältä mäeltä käsin Rahko siis tervaa kuuta, josta seuraa kuun vaiheet. / PP 2011 Haastajat toivat todistajikseen talonpojat Erik Pirisen Syvärin Saunaniemeltä ja Heikki Hyvösen Säyneisten Siikajärveltä. Jälkimmäisen Hartikaiset osoittivat vanhojen maariitojen perusteella esteelliseksi. Todistaja Pirinen selitti olevansa 67 – vuotias. Hänen ja myös hänen jo kuolleen isänsä tietämän mukaan Hartikaiset olivat aina asuneet nykyisellä asuinpaikallaan, eikä missään muualla. Nykyisen Raatinjärven nimen hän selitti olevan Kantaraatti. Sitä maata, jolla Hartikaiset nyt asuivat, oli aina kutsuttu Kantaraatinmaaksi. Tämän maan rajoja hän ei tiennyt. Lisäksi Erik kertoi tunteneensa vanhan miehen Heikki Heikinpoika Hartikaisen, joka köyhyytensä tähden oli ennen Isoavihaa muuttanut Karjalaan ja jättänyt asumansa tilan autioksi. Sen ja sillä olevan asuinpaikan oli ottanut haltuunsa vastaajien isä Olli Hartikainen. Käräjillä tarkasteltiin vielä vuonna 1695 laadittua karttaa. Siitä ei kuitenkaan löytynyt vastaajien ja haastajien välisen maan rajaa. Hartikaisten Siikajärvenaluksen maa näytti kartan mukaan jatkuvan yhtenäisenä kuivana maana Pisalle asti. Näillä näkyi olevan Pisalta etelän suuntaan huomattava maapalsta, joka jatkui aina Wuotjärven rantaan saakka. Samalla pohdittiin mahdollisuutta, että Hartikaisten Siikajärvenaluksen ja Pisanmäenpäivärannan maa alkaisikin Pisan itäpuolelta Ala-Siikajärven rannalta. Vastaajat myönsivät, että heidän Siikajärvenalusmaansa alkaakin Alimmaisestasiikajärvestä ja jatkuu Syväjärven rantaan saakka. Myös Pisanmäenpäivärannan maansa he kertoivat sijaitsevan Pisan eteläpuolella. Haastajien valtuuttama von Burghausen esitti käräjillä tilanteesta laajan yhteenvetonsa. Erityisesti hän kiinnitti käräjien huomion siihen, että Heikki Hartikainen oli vuoden 1664 maantarkastuksessa saanut vouti Johan Ivarsonilta asuinpaikakseen Pisanmäenpäivärannan maan. Jos vastaajat nyt väittävät, että he asuvat Pisanmäen-päivärannan maalla, niin se on ristiriidassa vuoden 1664 maakirjan kanssa. Edellä mainitun vuoden tietojen mukaan Heikki Hartikainen oli viljellyt Siikajärvenaluksen maataan vain ulkopalstana, jossa hänellä ei ollut peltoja tai asuntoa. Koska Hartikaiset eivät todistaja Pirisen mukaan olleet muuttaneet mihinkään asumaltaan vieraalta maalta, niin he nyt nauttivat luvatta vierasta maata eli haastajien Kantaraatinmaata. Vastaajien täytyisi luovuttaa kuopiolaisille tämä kiistamaa ja maksaa näille oikeudenkäynnin kustannuksina 50 taalaria hopeassa. 5. Käräjien tuomio Tuomiossa muistutettiin, että jo vuoden 1664 maantarkastuksen aikaan oli Hartikaisten nyt asuma maa ollut moittimisen alainen. Näin ollen vastaajille ei voi antaa mitään oikeutta kiistanalaiseen maahan ja sen asuinpaikkoihin. Siten käräjät lakien ja asetusten perusteella riistää vastaajilta heidän tähänastiset asuntonsa ja kiistamaan sekä luovuttaa ne Savisaaren ja Niuvanniemen tilan asunnoksi. Haastajien "Kantaraatin - ja Ylimmäisensiikajärven maan" rajat tulivat kulkemaan haastajien esittämällä tavalla. Käräjien kustannukset määrättiin jaettavavaksi kaikkien osapuolien kesken. Wuotjärven Hartikaiset olivat tietenkin tyytymättömiä tähän tuomioon. Heidän aikoivat viedä tämän riita-asian seuraaville Karjalan laamanninkäräjille. Hartikaisten valitus ilmeisesti tuotti hyvän tuloksen, koska heidän vävynsä Erkki Väätäisen sukua asuu edelleen Väätälänkylässä. Vuoden 1788 kevätkäräjät § 392 Vuoden 1788 Kuopion kevätkäräjien luvussa 392 käsitellään laajasti Wuotjärven nro 3 tilaa. Puolet 2/3 veromarkan tilasta oli ostettu talonpoika Henrik (Olofsson?) Hartikaisen verolle 19. syyskuuta 1723 ja siitä oli maksettu lunastusmaksu 15:24 taalaria hopeassa ja lisäksi jokin muukin maksu. Toinen puolikas jäi sekin Henrikin nimiin kruununtilana? Henrikin jälkeen tila oli jäänyt pojille Henrik (s.1701, k.1788), Olof (s.1702, k.1776), Abraham ja Mats. Näistä Olof oli jättänyt jälkeensä pojat Henrik, Olof, Samuel, Johan ja Bertill. Nämä olivat myyneet tilansosansa (1/8) sisarensamiehelle Erik Väätäiselle ja muuttaneet Liperin puolelle. Henrik Hartikaisen (s.1701) ja tämän vaimon Karin Rissasen Vehkalahdesta poika Olof oli hylännyt vanhempansa, jotka suomenkielisellä testamentillaan jättivät tämän sen jälkeen perinnöttä vuonna 1781. Vanhemmat olivat sitä ennen antaneet pojalle jo tämän perinnöt sekä maksaneet tämän puolesta verojakin. Ilmeisesti tilan puolikasta hallitsi vuodesta 1759 alkaen Olof Hartikaisen (s.1702) vävy Erik Väätäinen, joka oli lähtöisin Kuopion Ryönältä. Mats Hartikainen veljiensä ja osakkaidensa Abrahamin ja Henrikin kanssa kiistelivät myyjien ja Väätäisen kanssa 1/8:sta verotilan osan kaupasta. Heidän mukaansa kauppa oli laiton. Epäselvä tilanne kärjistyi, kun jälkimmäiset väittivät Väätäisen pystyttäneen 3 aittaa (eräs olikin sauna!) sekä aitoja heidän pellolleen. Tämän Erik Väätäinen kiisti. Kuopion syyskäräjillä käsiteltiin Hartikaisten ja Väätäisten kiistaa (§245). Hartikaisten todistajina toimivat talonpojat Petter Mustonen Siikajärveltä, Samuel Ahonen Nilsiästä ja torppari Adam Savolainen Wuotjärvi (Lastukosken itäranta!). Ahosen ja Savolaisen mukaan Erik Väätäinen oli pystyttänyt kiistanaiselle 8 kapan (n. 12 a) maalle kaksi aittaa ja saunan. Väätäinen jäi kiistassa tappiolle ja tuomittiin korvauksiin sekä siirtämään aitat ja saunan pois. (mm. s.1787 Kuopio §265-§266 ja s. 1788 §245 ja §324). Kiista aitoista ja saunasta jatkui vielä pitkään (tämä kappale lisätty 13.8.14) Vuoden 1807 Kuopion syyskäräjät §342 Erik Erikinpoika Väätäinenn selittää sairaan isänsä edusmiehenä tilan vanhoja asioita. Hänen mukaansa Erik-vamhemman appi Olof Hartikainen veljineen olivat hallinneet Vuotjärven tilaa nro 3. Heillä oli ollut asuinpaikka Vinkinsaaressa (kuului Pasasille vuoden 1664 maakirjan mukaan). Jo kauan sitten edellä mainittu Hartikainen oli muuttanut tilan toiselle osalle Kantaraatinmaalle. Asuinpaikasta oli kiistellyt kuopilaisen Savisaaren ja Niuvanniemen tilan osakkaat (katso edellä). Se olikin isossa jaossa jäänyt näiden kanssa yhteiseksi. Tilakiistaa oli käsitelty laamanninoikeudessa, joka nähtävästi kumosi tuomion kuitenkin niin, että vastapuoli oli saanut korvausta metsän ja maan muodossa. Väätäisen appi Olof Hartikainen oli myynyt puolet tilasta nilsiäläisille Taskiselle, Piriselle ja Ronkaiselle sillä varauksella, että hän säilyttää nyt hallitsemansa uuden asuinpaikan. Sitä vastoin ostajat olivat saaneet halintaansa Vinkinsaaren vanhan asuinpaikan, joka Väätäisen mukaan edelleen oli heidän hallinnassaan (v.1807!). Tästä Väätäisen mukaan seuraa, että (Strömsdahlin) Ruukki ei omista mitään osaa tilasta. Ruukin johtaja Ekholmin edustajan Samuel Corneerin mukaan ruukki oli kuitenkin hallinnut 15 vuoden ajan (siis vuodesta 1792) lampuotinsa kautta Vuotjärvi nro 3 tilanosaa, eivätkä Väätäiset olleet tehneet asiasta valitusta. Kiistely tilan osan maista, kaskista ja sen rakennuksista jatkui käräjillä. (tämä kappale lisätty 24.8.14) Siikajärvellä kuopiolaisella Niuvanniemen ja Savisaaren omistuksilla Kantaraatin maalla ja Keyritynjoen sivulla asuivat torpparit Olof, Sigfrid ja Michell Hartikainen (§ 158-§160). Olof Hartikainen oli vuokrannut 13. helmikuuta 1769 tilansa entiseltä valtiopäivämieheltä Henrik Paldaniukselta. Sopimuksen mukaan hän saa kasketa ja kalastaa siellä mielensä mukaan. Veroina hän maksaa vuosittain 48 taalaria kuparissa (2:32 rdaler), 6 tynnyriä viljaa puolet rukiina ja puolet ohrana, leiviskän voita ja kapahaukea, nuotan joka toinen vuosi ym. pieniä suorituksia. Sopimuksen päättymispäivää ei mainita! Sigfrid Hartikainen oli tehnyt vastaavan sopimuksen Gustaf Molleruksen kanssa. Kolmannen samankaltaisen sopimuksen oli solminut Michel Hartikainen Fagernäsin tilan haltijan Henrik Argillanderin kanssa. Vuonna 1773 nämä kaikki kuopiolaisten tilat myytiin ruukin omistajalle Georg Friedrih Tigerstedtille, jolta ne sai vuoden 1787 alussa luutnantti Stephan Bennet. Tämä ei ollut tyytyväinen tähän hankintaansa. Hän karhusi näiltä vuokralaisilta tai heidän perillisiltään vuosilta 1773 - 1787 suorituksi 350 riikintaalaria (23:16/vuosi), 197:24 riikintaalaria (13:8/vuosi) ja 206:12 riikintaalaria (17:36/vuosi) eli yhteensä noin 756 riikintaalaria (mm. §154). Riidan seurauksena Michell Hartikaisen perikunta muutti Säyneisten puolelle, jossa poika Michell mainitaan vuonna 1814 herastuomariksi. Ainakin osa Sigfrid Hartikaisen perikunnasta hankki tilan naapurikylästä Syvärilästä. (Tämä epätarkasti tutkittu asia on lisätty lokakuun 11.- 14. päivä 2013. Tarkemmin vuokrasopimusta on tutkinut J. Forberg väitöskirjaluonnoksen liiteosassa 5.A.)
Lähdeteoksia: 1. Kuopion käräjäoikeuden pöytäkirja vuodelta 1765 ja 1788 2. Vuoden 1561, Habermanin ja vuoden 1664 maakirjat 3. Kuopion alueen voudin ja läänintilit Jännevirran ja Siikajärven ym. vanhoja Hartikaisia sukututkijoille 1552 Työkirja Tavisalmi joku Hardikain (Hartvik?) 1554 Olof Kosma ja Hartvik Anderson (nimismies) 9 veromarkan tila Huom.! Rantasalmella asui Hartvik Ollsson! 1556 Tavinsalmen nimismies: Hartwick Andersson: palkka ruista 2,5 tyn, ohra 7 span, voita 4,5 naulaa, humaloita, suolakalaa ja heinää 3,5 kuormaa. Mainitaan myös Hartwickin poika And Hartwicksson 1658 vero 6 vm Hartvik Andersson 1559 Jännelax: 6 vm Hartvik Andersson 1561 Tavisalmen käräjät 10. sept 1561 sakot: Anders Hartviksson (no 6331 s.52). 1561 Verotus: 10 vm Hartvik, Thomas ja Hemming (saattaa olla Henrik) Andersson 1561 lautamiehiä Savilahden IV: Sigfrid Hartwik, Olof Tofvinen Henrik Suuripää ym. (rulla Es 950 anekien yhteydessä) 1568 verotus: 10 vm Hartvik Andersson ja Henrik Rissanen 1570 verotus 10 vm Hartvik Andersson , Henrik Rissanen ja Thomas Kallinen, Kallisella torppa (no 6439 s.? Savilahden IV 2. nåtzlag) 1570 Sakot 40 mk Thomas Hartvik , Anders Hartvik ja Nils Hartvik Rantasalmelta! (no ?6439 s.56) 1571 Vero: 10 vm Hartvik Andersson, Henrik Rissanen ja Thomas Kallinen, Kallisella torppa (2. "nautakunta" notzlag , no 6451 s.17) 1571 hopeavero: Hartvik Andersson: 2 hev, 6 leh, 10 lam, 4 vuohi, 3 sikaa, yht 144 mk, hopeaa 15 luotia, kuparia 2 luotia (no (?) 6451 s.146 ->) 1578 vero: Jännevirta: 10 vm Anders Hardikainen ja Hend. Rissanen 1579 maakirjat Savilahden neljännes (no 6522 s.24): lautamiehiä Anders Andersson Hartichainen (tarkistettu), Per Henriksson Miettinen ja Lars Larsson Linduinen. Anderssilla ja Henrik Rissasella 10 vm maata Jännevirran kymmenyksessä. Sieltä löytyi myös Anders Henriksson Siitoinen, Per Arminen ja Pol Larsson Rissanen!(s.25)< 1579 papinverot Savilahden neljännes (no 6522 s.23): lautamies Anders Andss. Hartickainen (tarkistettu). Rantasalmi sakot Bertil Hartikainen svarlös (s.46) . Kuopion lähellä oli vihollinen polttanut talot mm. Olof Hatsoselta Kuopio, Mats Kasurinen Siilinjärvi, Per Moilaselta Siilinjärven ja Nilsiän rajalla Kaaraslahdessa, Jöns Vartiaiselta ja Henrik Otiselta Riistavedellä, Klemetti Holopaiselta ja Per Miettiseltä Ritoniemen tienoilta 1580 (no 6531 s.21) lautamies Anders Henderss Hartikainen (tarkistettu), vero Jännevirta 10 vm Anders Henriksson Hartickainen ja Henrik Henriksson Rissanen (s.23). Anders Henrikson Hartikainen lautamies myös papinveroissa (s.70). Nyt vihollinen oli polttanut taloja mm. Syvärinjärven pohjoispuolella Jumisten - Sälevän tienoilla. Mm. Per Persson Leskinen sekä Mats ja Per Leskinen olivat menettäneet talonsa (no 6522 s. 24). Maaninkavedellä talonsa olivat menettäneet Martikaiset, Ulmaset, Huttuset ja Per Pöxänen 1581 (no 6537 s.27 ja s. 43) Jännevirta: 10 vm Anders Hardikainen ja Henrik Henriksson Rissanen. Anders myös lautamies (s.41 ja käräjillä s.76). Seudulla paljon tiloja autioina venäläisten tähden. 1582 (no 6545 s.22 ja s.42) lautamies Anders Henriksson Hartikainen Jännevirta ja papinveroissa 5 jousta Anders Hartikainen. Seudulla suuri osa tiloista autioina. 1583 autio Jännevirta: 7 vm Anders Hardikainen (no 6552 s.2). Anders mainitaan myös poistoveroluettelosssa vuosilta 1581-1583 (no 6553 s.12) vero ohraa 21 span. 1584 (no 6560 s.27) Hartikaiset puuttuvat kokonaan!. Talot ehkä hävitetty. Myös Anders Henriksson Hartikainen katoaa! Huonemiehiksi olivat päätyneet mm. Henrik Rissanen entinen Hartikaisten osakas, Olof Sianjalka Murtolahdesta ja Anders Toivanen Toivalasta (s.43) 1585 (no 6562) Savilahden neljännes (s.16) uusi lautamies Sigfrid Hendersson Hartikainen. Hänellä oli 7 vm maata Kuopionniemen kymmenyksessä (s.17). Papinveroissa häneltä löytyi 2 jousta (s.52) 1586 (no 6575) Savilahden neljännes 6 vm Sigfrid Hartikainen (s.17). Papinveroissa (no 6577 s.19->) hänellä oli 3 jousta 1587 (no 6585 s.37 ->) papinverot 7 Sigfrid Hartikainen, Per Koljonen, Hans Lyytikäinen ja Lauri Tackinen. Kirvesmiehiksi oli kirjattu Henrik Hartikainen ja Erik Tuovinen nähtävästi Tavisalmen kartanoon. Autiorekisterin mukaan (s.77) Sigfridillä oli 4 veromarkkaa Vehmasmäen kymmenyksessä ja veromanttaalien mukaan 7 veromarkkaa Kuopionniemen kymmenyksessä (s.2) 1588 verotus: 4 vm Sigfrid Hardikainen (no 6592 s.5) Kuopionniemen kymmenys 6 vm Sigfrid Hartikainen ja Vehmasmäen kymmenys 4 vm autiona (s.7 ja s,34) , sopimusvero (s.7) Henrik Hardikainen ja Erik Tuovinen Tavisalmen kartano. Henrikin vero: 15 leiviskää haukea ja yhtä paljon ahventa ja särkeä. Sigfrid oli myös lautamies s.4, s.87). Mats Hyvärinen Puutossalmi oli nimismies. 1589 (no 6600) sopimusverollinen Tavisalmen kartano: Henrik Hartikainen, veroina haukea 15 leiviskää sekä ahventa ja särkeä 15 leiviskää. Lautamies Sigfrid Hartikainen (s.26). maavero (s.30): 10 vm Sigfrid Hardikainen, Henrik Rissanen ja Per Julkunen, jolla oli vaihtomaa. Tilasta autiona 6 vm ( no ? s.26 - >. Veromanttaalit Sigfridille nro 6600 s.73 - >) 1591 kesäkuun 8 ja heinäkuun 21 päivänä tekivät sopimuksen miehen ja hevosen varustamisesta sotaa varten mm. Sigfrid Hartikainen, Olli Halonen, Eskil Ollinpoika, Lasse Arvidinpoika, Filip Ollinpoika (Halonen) ja Niilo Yrjönpoika (Halonen?) sekä Heikki Venäläinen. Samalla he saivat vapautuksen kokoverosta. 1591 (no 6616) maavero Jännevirran X (s.3): 7 vm: Erich ja Sigfrdid Hardikainen, Hemming Rissanen ja Per Julkunen. Kaikki autiona koko kymmenyksessä (no 6616 s.3 - >) 1592 Sigfrid Hartikaisen talo palanut. Valittaa Juhana III veroista. Erik edelleen tilan toinen osakas! Siis Erik ja Sigfrid Hardikainen. Tavisalmen kartanon vuokramiehet edelleen Henrik Hardikainen ja Olof Tofvinen. 1593 Sigfrid Hardickain Jännevirda hevonen ja mies valtakunnan vihollista vastaan 12.12.1593. Pesti kesti 3 vuotta (no 6636 s.20) 1594 sopimusverollinen Henrik Hardikainen edelleen! 1595 Rajankäynti välillä Somertaipale - Pisamäki: Axel Kurjen alaiset Hans von Oldenburg ja Ambrosius Henricsson sekä 23 nihtiä ottivat Sigfrid Hartikaiselta Jännevirta Hartickala leipää, karitsan, voita, suolaa , suolakalaa, olutta 1 tynnörin päiväyksellä 10. sept. 1595 1597 veromanttaalit: Maaninkavesi: 8 Olof Hardickain, 6 Madz Rissain ym., Wehmasmäki: 9 Madz Hyvärinen (nimismies), 7 Jöns Wartiain, 8 Sigfrid Hardickain (Jännevirta), 9 Per Halonen ym. 1601 Jännevirran kymmenys: 10 vm Sigfrid Hartikainen ym. 1601 (no 6679 s.5) Tavisalmen kartanon peltoja viljelevät Henrik Hartikainen ja Olof Tuovinen. Vero 15 leiviskää haukea ja yhtä paljon ahventa ja särkeä. Vuonna 1600 Tavinsalmella oli ollut linnaleirissä Hans Blancken ratsumiesten päälliköt Axel Ryning ja Per Hansson sekä 12 muuta ratsumiestä. Nämä olivat saaneet viljaa 195 tynnyriä (s.30). Tynnyri lienee ollut vielä 1,8 hl. Kartanon rakennukset lienevät olleet vielä asuttavassa kunnossa. Kartanon maihin oli lohkaistu 1 vm arvoinen osa kartanon entisen voudilta Per Jönsson (Smolanderin) ja pojalta Periltä. Nämä asuivat jossain Maaningan pohjoispuolella Onkiveden alueella. Smolanderin tila oli vuonna 1606 ollut autiona (veronmaksukyvyttömänä) 17 vuotta ilmeisesti ryssien hyökkäysten tähden. 1602 Vero: 7 vm Thomas Hartickain, Niels Wardiain, Lauri Lomalain, Mats Hirvoin ja Olof Sianjalka (alue Murtolahti, Kareslax, Ryönä ym.) Vero: 7 vm Sigfrid Hardickain, Hemming ja Påwal Rissain, Olof Hardickain, Nils Kallinen (alue Jännevirta, Rissala ym.) 1603 Vero 8 vm Sigfrid Hartikainen ja Lars Heiskanen, (autiona: kato: 7 Sigfrid Hartikainen ja Hemming Rissanen), myös Thomas Hardikain 1603 Vero: Sigfrid Hartikainen ja Mats Rissanen: rahaa 3 daler, viljaa 4 span, kauraa 12 kappaa, voita 1 naula, läskiä 4 naulaa haukea 4 naulaa, lammasta 4/10, halkoja 1 lass, heinä 1 parmas, päivätöitä 8 kpl 1603 Thomas Hardikainen maksoi papinveroja ( Olof Sianjalka Murtolahti) (KA nro 6703 s.32) 1606 (no 6680 s.1 ->) Jännevirta 6 vm tila: osakkaat ja osuudet: Sigfri Hardikainen (2), Hemming Ruskanen po. Rissanen (2), Thomas Kallinen (1) ja Per Julkuinen (1), joka ottanut tilan osan Thomas Hardikaiselta hallintaansa. Tilasta 4 vm autiona 12 vuotta ryssien tähden. Anders Niskainen ja Pol Rytköinen olivat Siilinjärven Kasuristen ym. osakkaana 9 veromarkan tilalla. 1607 Olli Hartikainen riiteli itselleen Varkauden Luttisilta Vuotjärveltä Lastuniemen ja Hipanniemen alueen maita. Tuomio 10 Jan 1607. 1607 vero 5 vm Sigfrid ja Olof Hardikainen (no 6725 s.159) 1608 Vero Tavisalmen IV : 2 vm Thomas Hartikainen, 5 vm Sigfrid ja Olof Hartikainen (no 6732 s.37 - s.38) vuotuinen vero 1610 -11 (no 6752 s.61) huonekunnat: Sigfrid Hartikainen, veli ja 2 vaimoa, Henrik Hartikainen, veli, Olof Hartikainen (vanha),veli, Thomas Hartikainen, veli 1610-11 sodan tuhoja: 4 vm Sigfrid, Thomas, Henrik ja Olof Hartikainen, ryssät polttivat ja tuhosivat. (no 6752 s.79 - >). Ruotsalainen sotapäällikkö Jacob Delagardie oleskeli vielä Novgorodissa. josta hän oli lähettänyt kirjeen 22.7.1611 (s.71). Hartikaiset olivat veronmaksukyvöttömiä. Ryssät tappoivat ja tuhosivat -polttivat tiloja Siilinjärven - Riistaveden alueella. Kuoli mm. Vartiaisia ja Hakkaraisia. Kuopion kirkko poltettiin ja kello vietiin 1613 lautamies Sigfrid Hartikainen, vero Sigfrid, Henrik ja Olof Hartikainen (no 6757 - 58 s.17) 1616 vero 1,5 Sigfrid, 1/4 Henrik ja 1/2 Olof Hartikainen, 1/4 Thomas Hartikainen (no 6772 s.28 - >) 1618 - 19 vero Olof ja Thomas Hartikainen ------ Anders Niskanen osti 1 vm Thomas ja Anna Hardikaisen osuuksista Jännevirran tilasta ja tuli näin Hartikaisten yhtiömieheksi. (no 6780 maakirjat Tavinsalmi) 1620 karja ja kylvö Jännevirta: Thomas Hardikain 2 tammaa, 2 lehmää, 2 lammasta, kylvö 1,5 tynnöriä, Anders Niskain 2 tammaa, 6 lehmää, 1 tamma 3 v., 2 sikaa, kylvö 2 tynnyriä, vero 1 daler 14,5 öre (no 6788A s.58) 1622 (no 6794 s.6) upseeri Jacob Bengtsonin sotilaiden verolla 5. Johan Hartikainen, 7 Olof Hartikainen ja 3,5 Henrik Otinen (Riistavesi) 1624 Puutossalmi (ehkä Tuusniemen Vuorisalo): Anders Hardikainen, Jännevirta: 1,75 Olof, 1 Thomas ja 1/4 Henrik Hardikainen ja Anders Niskanen 1624 Jännevirta: Olof Hardickainen, Johan Hardickainen, Henric Hardickainen (myös 1625) 1625 (no 6805) myllytulli eli aikuisten henkivero s.67 Jännevirta: 4 Olof Hartikainen, 2 Johan Hartikainen ja 2 Henrik Hartikainen 1625 (no 6806)pienet kymmenykset Jännevirta: Olof Hartikainen hernettä 2 kappaa ja kauraa 2 kappaa, Anders Andersson Niskanen: vehnää 2 kappaa, hernettä 2 kappaa ja kauraa 2 kappaa, Johan Hartikainen hernettä 2 kappaa (s.19). Vehnää oli viljellyt mm. Staffan Petiläinen Kaaraslahdessa, Per Korhonen Syvärin itäpuolella Suojärvellä, Per Kasurinen ja Mats Hussu Kasurilassa, Lars Kuosmanen Siilinjärven Väänälässä, Per Olsson Jalkanen Murtolahdessa, Lars Väätäinen Ryönällä, Mats Happonen sekä Axel ja Anders Kordelainen Ritoniemellä, Bertill Hynninen Syvärinjärven pohjoispuolella Paloissa ja Staffan Väisänen nähtävästi Onkimäellä eli myöhemmällä Väisälänmäellä. Vieremällä (Valkiajärvi) Hans Kurvinen maksoi kymmenyksinä vehnää 2 kappaa. Hynninen oli kuitenkin kirjattu Iisalmen kylään! Herne ja kaura olivat hyvin yleisiä pienissä kymmenyksissä. Niitä koottiin taloista yleensä 2 - 3 kappaaa. Leppävirran alueelta vehnää tässä verolajissa löytyi vähän! 1625 Johan Hardikainen sotilaaksi 1626 Jännevirta vero: Olof Hartikainen 1 3/4, Johan Hartikainen 1 1/3, Henrik Hartikainen 1/3; myös Anders Andersson Niskanen 1627 Jännevirta: 2 Olof Hardikainen, 2 Johan Hardikainen 1 Henrik Hardikainen 1628 Karannut muualle: Johan Hardikainen 1628 vero: 2 Olof Hartikainen (Jännevirta), 2,5 Anders Niskanen (Jännevirta), 1 Henrik Hartikainen (Jännevirta - Wuotjärvi?) 1629 vero: 2 Olof Hartikainen Jännevirta, erillään 1 Henrik Hartikainen ehkä Vuotjärvi 1629 pienet kymmenykset Jännevirta: Olof Hartikainen herneitä 2 kap, Puutossalmi: Anders Hartikainen herneitä 1,5. Tästä haarautuu Kuopion itäpuolen sukuhaara! 1631 vero: 2 vm Olof (Henriksson) Hartikainen Jännevirta, yhtiömies 2 vm Anders Niskanen ja 1 vm Henrik Hartikainen Vuotjärvi 1633 henkikirjat: Jännevirta: Henrik Hartikainen (Vuotjärvi?) 2, Anders Niskanen 5, Olof Hartikainen 4, Vuorisalo: Anders Hartikainen 4 1634 karja ja kylvö Jännevirta: Henric Hartikainen "kuppi", 1 lehmä, 1 hieho, 3 lammasta, 1 vuona, kylvö 25 kappaa, Anders Niskanen, 2 tammaa, 1 nuori tamma, 6 lehmää, 3 vasikkaa, 1 mulli , 2 lammasta, 1 vuona, sika ja porsas, kylvö 3 tynnyriä, Olof Hardikainen, tamma, 2 lehmää, 1 hieho, mulli, 8 lammasta,3 vuonaa, vuohi, nuori vuohi, porsas, kylvö 3 tynnyriä Pieksä (Vuotjärvi) Henrik Hartikainen, tamma, 2 lehmää , 3 lammasta, kylvö 20 kappaa 1638 karja ja kylvö: Vuotjärvi: Henric Hartikainen, 1 tamma, 2 lehmää, 2 lammasta, 1 karitsa, kylvö 1 span 1639 Jännevirta: Påll Andersson Niskanen, Henric Hartikainen Kuppi, Vuotjärvi torppari Henrik Hartikainen 1640 Kuopion käräjät: Syvärin itäpuolen Keyrityn alueen riita: Olof Hardikainen (Jännevirta) ja Henrik Korhonen (Suojärvi) 1643 Kuopion talvikäräjät s.203: Sigfrid eli "Sippe" Hartikainen väitti vieraan miehen eli Anders Niskasen astuneen hänen isänsä maalle. Tämän pitäisi poistua tilalta. Pohl Andersson Niskasella puolestaan oli lainlukija Augustus Eskilssonin todistus asiasta. Sen mukaan Thomas ja Anna Hartikainen olivat myyneet hänen isälleen kyseisen 1 vm tilan osan Sigfrid Hartikaisen maasta. Sitä ennen isä Anders näytti asuneen Siilinjärven Kasurilassa. Niskasten muutto oli siis tapahtunut ystävällisen sopimuksen perusteella. "Sippe" tuomittiin 6 taalerin sakkoon, vaikka hän vain kertoi, ettei ollut saanut tästä kaupasta mitään maksua. Nimismies Ivar Johansson ja tämän veli Anders Skopa kertoivat antaneensa Poval Niskasen käyttää osaa maistaan ilmeisesti Vuotjärven Siikajärvellä ehdolla, että saavat vuokraksi kaskesta joka neljännen lyhteen. (Talvikäräjät 1644 Kuopio s.66) 1644 vero: Jännevirta: Hindrich Hardikain Kuppi 1 , 1/2 Olof Hindersson Hardikain 1, 2, Vuotjärvi: Henrik Hartikainen 1644 Kuopion talvikäräjät s.63: Sigfrid Henriksson Hartikainen toi esille vaimoasiansa. Hän oli avioitunut 9 vuotta aikaisemmin Kirstin Harakattaren kanssa. Vaimo oli pysynyt hänen luonaan vain yhden yön. Muulloin tämä oli asunut isänsä luona. Sitten Kirsti oli karannut Sääminkiin, jossa hänelle oli syntynyt avioton lapsi vieraan miehen kanssa. Lapsi oli nyt 6 vuotta vanha. Kun avioliitto oli solmittu, kertoi Sigfrid kärsineensä siihen aikaan nälästä (vuonna 1635!). Harakaisia asui mm. Lapinlahden seuduilla sekä Karjalassa. Lapinlahden Harakaiset saattoivat olla Harakka Lapveteläisen perikuntaa (no 6805 s.76). Sigfrid lienee syntynyt viimeistään 1610-luvulla. Hän tuskin oli sama kuin 1500-luvun lopun lautamies. 1644 Kuopion talvikäräjät s.67: sakot Olof Hartikainen Sorsasalon maiden käytöstä. Ne kuuluivat silloin rautalampilaiselle Hans Larssonille 1644 Kuopion talvikäräjät s.66: Maiko Hartikatar syytti nimismies Hans Taskista hevosen ottamisesta maksutta. Tämä oli sattunut jo 14 vuotta sitten eli 1630. Taskinen väitti vieneensä hevosen verorästeistä. 1646 henkikirjat: Jännevirta: 3 Pål Andersson Niskanen, 5 Hind Hindricsson Hartikainen (pso, veli+ pso sekä sisar), 4 Sigfred Ollson Hartikainen (+ pso, veli sekä renki), Vuotjärvi: 3 huonemies Henrik Hartikainen, vaimo ja tytär. Jännevirta vielä myös Olof Hardikainen ja vaimo hyvin vanhoja! (no 8587 s.74->) 1647 henkikirjat Jännevirta: 6 Påll Niskain, 4 Henrik Henriksson Hardikain "Kuppi", h, br, 5 Sigfrid Ollsson Hardikain, h, son. Vuotjärvi: 3 Hindrich Hardikainen, hy, dot. karjaa: tamma 1, lehmä 1 , lammas 1. Henrich Hardikain löytyy vielä mm. 1648 s. 207 Sywärin kylästä köyhistä ja vaivaisista. Tytär ( oli husman) hoiti karjaa ja ilmeisesti taloutta. vuosi 1650 Vuotjärvi 1/2 vm Henrik Hartikainen (filmirulla Es 2623 s.32) 1651 kevätkäräjät Kuopio (TT.1) lautamies Anders Hartikainen, Jöns Leskinen (Vuotjärvi) ym. Vuotjärvi myllytulli: 2 Henrik Hartikainen (filmirulla Es 2623 s.150). 1652 Kuopion kesäkäräjät sivu 3: Michell Ollsson Hartikainen Jännevirta käräjöi Vuotjärven hirvisaarelaista seppä Eskel Korhosta vastaan vaimonsa takia. Seppä oli juovuksissa pötköttänyt Mikon vaimon Seikka Ivarintytär Rissasen sängyssä. Eskel asui aikaisemmin Jännevirralla, joten talo oli tuttu. Mikon poika Abraham hankki vuosisadan lopussa kuolleen vouti Johan Ivarssonin tilan Akonvedeltä. 1654 talvikäräjät lautamies Olof Hardikainen (pso Kasurinen v.1656) 1655 Vuotjärvi joku verolouettelo: Hindrich Hardikain 1/2, 1/2, - , 1 1656 henkikirjat Jännevirta: 3 Henrik Kuppi (Hartikain), 5 Sigfrid Hartikain h, br, h, son, 5 Pål Niskain h, 2 poikaa, h. vuosi 1657 Vuotjärvi: 1 Hendrich Hardikains pka 1 vuosi 1660 Vuotjärvi joku vero: 1/8 Hend. Hardikain (nro 8634 s.321) 1660 vero (no 8634 s.369) : Wuorisalo: Anders Antinpoika ja Daniel Antinpoika Hartikainen, Jännevirta: 1/4 Henric Hartikainen 1/2 Sigfrid Ollsson Hartikainen ja 3/4 Pål Andersson Niskanen Vuosi 1664Vuotjärvi kruununtila: 1 Hindich Hindichs. Hardikain 2/3 vm Maakirjojen tarkistus: no 493 Syvärinjärveä kutsutaan Sutisen yhteydessä Syväjärveksi! Vuotjärvi Henrik Henriksson Hartikaisen maita: Siikajärven alus Syväjärven rantaan asti. Täällä hänellä ei ole peltoa tai asuntoa. Hän asuu vouti Johan Ivarsson maalla Pisanmäen päivärannalla 1 peninkulman päässä Siikajärven maista. vuosi 1670 Verohuojennus kadon takia Vuotjärvi: Hendich Hardikain 2/3 , - , 1, - 1/3 verohelpotus 1672 Vuotjärvi Hendrich Hardikain 2/3 , 1 (filmirulla Es 2472 s.523). Manttaaliluettelossa vain 1 aikuinen. 1672 henkikirjat: Jännevirta: Henrik "Kuppi" Hartikainen 1, Mikko Hartikainen 3 (pso Seikka Juhont. Rissanen), Olof Hartikainen 1, Pol Niskanen 3, Anders Niskanen 1, Vuotjärvi: Henrik Henriksson Hartikainen, Litmaniemi: Anders Hartikainen ja David Hartikainen 1673 henkikirjat Vuotjärvi: Anders Pasain 4, Jöns Leskin 2. Hend. Hardikain 1, Per Julkuin 1, Anders Hardikain 1. Lars Oinoin 1 ------------ Jännevirta: Henrik Hartikainen 1, Michel Hartikainen 3, Olof Hartikainen 1, Pol Niskanen 1, Anders Niskanen 1, Christer Pitkänen 1, Jöns Matson Vartiainen 1 ja Per Hansson Hiltunen 1 1674 henkikirjat: Wotijerfwi, Anders Pasain 4, Jöns Leskin 2, Hend. (Henriksson) Hardikain 1, Per Julkuin 1, Anders (Sigfridsson) Hardikain 1, Lars Oinoin 1. Henrik Hartikainen kuten muutkin vuotjärveläiset saivat verohelpotuksen kadon takia. 1675 Vuotjärvi: Anders Larsson Pasain 2/3, 1 1/3 förmedla Lydit stoor misswäxt (kaikki kärsineet suuren kadon) Jöns Matsson Leskin 3/4 , 1 1/4 förmedla Yhdistetty kaarilla. Veronhuojennukset. Hendrich Hardikain 2/3 , 1 1/3 förmedla Heell fatige (aivan köyhiä) Peer Julkuin 3/4 , 1 1/2 förmedla 1675 henkikirjat Vuotjärvi: Henrik Henriksson Hardikainen. Olof Tackinen Henrik Michelsson Hardikaisen luona ja Anders (Sigfidsson) Hardikainen. Jälkimmäiset Siikajärvellä! 1676 henkikirjat Vuotjärvi: Hendrich Hardikain 1, Anders (Sigfridsson) Hardikain 2 (no 9168 s.359->), (myös vuosina 1979 ja 1682) ------- Jännevirta: Henrik Kuppi Hartikainen 1, Michel Hartikainen 2 Olof Hartikainen (no 6168 s.359->). 1676 Kuopion kesäkäräjät sakot: Olof Sigfridsson Hartikainen 0:8 taalaria 1677 henkikirjat Vuotjärvi (no 9172 s.452 ->): Henrik Hartikainen 1, Anders (Sigfridsson) Hartikainen 2. Jännevirta: Sigfrid Henriksson Hartikainen 1, Johan Michelson Hartikainen 2 ja Olof Hartikainen 1 1677 verohuojennus (kato) Vuotjärvi: Hendrich Hardikain 2/3, 1 1/3 förmed fattigdom 1681 ruotujako Jännevirta majoitusmestari: 1 Hindrich Hindrichson Hardikain skatte, poika Johan, 1 1/2 Sigfrid Ollsson leski (Hardikain), Michel (Ollsson) Hardikain, 3 1/2 Påhl Andersson Niskanen skatte 1682 henkikirjat (no 8693) Jännevirta: 4 Sigf. H. Hardikain + vm ja Johan Hardikain + vm, 2 Johan Michelsson Hardikain + vm, 2 Sigfrid O Hardikain + vm Vuotjärvi: 2 Henrik Henriksson Harikainen + vm, 2 Anders Sigfridsson Hartikainen + vm 1688 talvikäräjät Liperi sivu101->: Kuopion vouti Johan Ivarssosn (Skopa) ja Jänneniemen Hartikaiset Michel, Sigfrid ja Anders sekä Pol Niskainen olivat haastaneen käräjille Säyneisen, Wiitaniemen ja Siikajärven asukkaita sekä Pielisjärven Alaluostan ja Köyrityn väkeä luvattomasta kaskeamisesta heidän maillaan. Säyneisistä mainitaan Mats Hilduinen, Sigfrid Kettuinen, Olle Toivanen, Lars Mickoinen, Pecka Kettuinen, Jöran Simoinen, Pecka Parviainen ja Pohl Pardainen. Näistä Pohl Bertilsson Pardain asui Wiitaniemellä. Syytetyt väittivät kaskenneensa vain omalla puolellaan "denna Siidan om slåtts Råerne" eli Savonläänin linnarajan omalla puolellaan päiväyksellä 12.2. 1687. Riita koski haastajien Siikajärvenmaata, Kantaraatinmaata, Keyritynjoen sivua ja Pisanmäen päivärantaa. Huomaa, että Pisanmäen päivärannalla vielä asuva Henrik Hartikainen ei ole kiistassa mukana! Em. Mats Hilduinen oli erikoisessa kiistassa Kaavin kappalaisen Morten Kilianderin kanssa. Mats oli ottanut haltuunsa Alasiikajärven Tuohisaaresta Johan Olsson Lukkarisen aution. Nyt Kiliander haluaa viedä tämän Hiltusen hyödyntämän niityn. Se sijaitsee 5 peninkulman etäisyydellä Kaavilta. Ainakin osa kiistellystä maasta jäi papille, koska sitä myöhemmin nautti hänen perikuntanssa (Carin Mortensdotter). Vuonna 1723 Tuohisaaren maan hankki Petter Riekkinen, joka osti sen kappalaiselta Clemet Fabritiukselta ja tämän vaimolta Margaretta Kilianderilta ((Liperi 4.2.1723 s.23). Kaavilta on täytynyt olla ihan ihan kohtalainen tie Säyneisiin, koska pappi lienee ainakin joskus kesälläkin käynyt tarkastamassa siellä maitaan. Kulki hän Vehkalahden kautta Vuotjärven Kellolahteen vai Kortteisen ja Losomäen kautta Säyneissiin? Myös Matin sukulainen Henrik Hiltunen Säyneisestä oli riidoissa papin kanssa, mutta tämä pappi oli Liperin kha Henrik Sundius. Tämä oli saanut Henrikiltä 7 leiviskää (n. 60 kg) voita, mutta maksanut siitä vain osan. Henrik vaati papilta ulosmittausta (Liperi syyskäräjät 1691 s. 199). Säyneisen asukkaatkin riitelivät keskenään. Vuoden 1693 Liperin talvikäräjillä (s.56) käsiteltiin säyneisläisten Mårten Toivasen ja Olle Mickoisen tappelua. Toivanen oli lyönyt Mikkosta, joka "putosi heti" ja lyötyyn oli tullut suuri verinen haava. Mies oli maannut sen jälkeen 4 viikon ajan sängyssä. 1690 henkikirjat (no 8703 s.970->) Jännevirta: 2 Johan Sigfirdsson Hardikain + vm, 6 Johan Michelsson Hardikain ja pso, veli Abraham ja pso, renki Anders Andersson Hartikainen, torppari Olof Vartiainen, Sigfrid O Hardikain + pso, 3 Anders Sigfridsson Hardikain + pso ja poika Anders (nämä ehkä Siikajärvellä ainakin aikaisemmin). Vuotjärvi: 2 Henrik Hartikainen + poika Olof (tämä suku saattaa olla myös Rantasalmen Hartikaisia), irtolainen Erik Pärnänen ja ps 1691 käräjät Liperi: Riidellään taas raja-alueen maista. Puhutaan "slotz råån" eli linnarajasta, jolla tarkoitetaan v. 1595 Täyssinän rajaa Pisalla mm. Kuopion puolelta riidassa on mukana vouti Johan Iwarsson Kauhanen (Skopa) ja hänen osakkaansa Jänneniemeltä (Hartikaiset ja Niskaset) sekä Vehkalahden Mats (Johansson) Rissanen. Edellisenä maaliskuuna laamanni oli antanut tuomion. Liperin puolelta riidassa on mukana: Olli Käkeläin (Kekäläinen), Petter Wartiain Viitaniemi?, Michel Hildunen Ala-Siikajärvi, Mårten Toivanen Säynäs, Mats Hildunen Ala-Siikajärvi. Pielisjärveläisiä edustivat Eskel Ollsson Yletyin (Höylä!) ja Suni Jöransson Kuroinen Alaluosta. 1691 Liperin kevätkäräjät s.83-s.85: Lars Hartikaisen Käsämästä epäiltiin lyöneen vuonna 1686 vaimonsa Anna Mägrättären kuoliaaksi. Larssin mukaan juovuksissa ollut vaimo oli mennyt saunaan pahoinvoivana. Hänet oli löydetty kuolleena pellolta. Sigfrid Karttusen vaimon Maria Turuttaren mukaan Anna oli maannut kuolleena ilman vaatteita kuin vanha säkki. Annan äidin veli Oudzi Leskinen selvitti asiaa. Kuolleelta jäänyt 8 lasta. Asia meni hovioikeuteen. Hovioikeus vapautti Larssin vaimon tapon epäilyistä (talvi 1692 Liperi s. 137) 1693 Vuotjärvi Henrik Henriksson Hartikainen ja pka Olof. Olof lienee sittemmin kuollut, koska mainitaan Henrikin pka Pohl 1694 Litmaniemi henkikirjat (8712A s.1951->): 4 Anders Hardikain , poika Bertill mh, vävy Lars, 3 Jöran Hätinen mh, Sigf Hardikaisen pso. Anders saattaa oll Rantasalmen Hartikaisia, koska hänen asuinpaikakseen joskus (1640-luku) oli mainittu Puutossalmi! 1694 Jännevirta henkikirjat: 7 Johan Hardikain ja pso, poika Anders ja pso, veli Abraham ja pso, renki Anders, renki Olli Vartian ja pso, 2 Sigf Olsson Hardikain ja pso, 3 Anders Hardikain ja pso, poika Anders, 6 Axel Niskain ym Niskaset Vuotjärvi 1 Henrik Hartikainen: vuonna 1699 Vuotjärvi: 3 Henrik Hartikainen 1697 Jännevirta henkikirjat: 4 Johan Hardikain ja pso, poika Anders ja pso, 3 Johan Michelsson Hardikain ja pso, veli Abraham ja pso, leski, 2 Sigfrid Ollson Hardikain ja pso, poika Olof ja pso 1701 Vuotjärvi Pohl Henriksson Hardikainen ja pso 1701 (rulla LT 78 s. 3044) henkikirjat: Jännevirta: 5 Johan Hartikainen ja pso, pka Anders ja pso sekä tytär., 6 Johan Michelsson Hartikainen js pso, veli Anders ja pso sekä renki Per Halonen, 2 Sigfrid Olsson Hartikainen leski, veli Carlin leski, 4 Anders Hartikainen ja pso pka Olof ja pso. Vuotjärvi: 2 Pohl Hartikainen ja pso (sivu 3058->) 1703 Liperin kevätkäräjät sivu 72: Matti Hiltunen Säyneinen muhinoinut Brita Hartikaisen kanssa . Kirkkoherra vaati rangaistusta. 1705 henkikirjat Akonvesi: 3 Abraham (Michelsson) Hardikain ja poika Johan 1708 Lastukosken Heikki Hartikainen (poika Pohl) muutti Karjalan puolelle. 1711 Jännevirta: Johan Hardikain, poika Anderssin leski, poika Olof, Johan Johansson ja pso. veli Michel vuosi 1711 s.22 Hiukan epäselvän asiakirjan mukaan Anders Sigfridsson Hartikainen i Siikajärvi selosti käräjillä tekemäänsä testamenttia. Lyhyesti tulkittuna: Sen mukaan hän jakaa 2 pojalleen Oloffille ja Anderssille heille kuuluvat irtaimistonsa perintöosuudet. Kuitenkin Anders halusi säilyttää elinajakseen käyttöoikeuden "disposition" kiinteään omaisuuteen. 1712 Jännevirta sotilasmaakirja (voi olla aikaisempiakin isäntiä!): Johan Hardikain, Sigfrid ja Michel Hardikain, Påhl Andersson Hardikain 1712 Kuopion käräjät (00.24) toukokuu (§118) Jännevirran Hartikaisia: Johan - , Olof - ja Anders Sigfridsson Hartikainen ovat Johan Andersson Hartikaisen sedät. Jonkun Hartikaisen leski Anna Heikitär! Tutki tarkemmin! Siis Jännevirta: Johan Sigfridsson Hartikainen 2/3 veromarkan tila, poika Johan ja veli Olof. Poika Johan jää tilalle vanhan isänssä kanssa. Muuttamaan joutuva vanhin poika Anders Hartikainen poikansa Johanin kanssa. (? Siikajärvelle). Asiaa käsitelty ja vuoden 1711 käräjillä. Anders lienee jo kuollut, koska mainitaan tämän leski Anna Heikitär. Lisäksi mainitaa Johan Sigfridsson Hartikainen ja ? tämän appi Henrik Hartikainen? 1712 Haltuun otetut autiot: Wuotjärvi: Hindrich Hardikaisen tilan haltuun ottanut Olof (Andersson) Hardikain. Naapuritiloilla asui muitakin Hartikaisia mm. Kauhasten (Argillanderien) torppareina! 1712 Sotilasmaakirjoja (usein hyvin vanhat (entiset) isännät): Jännevirta: Majoitusmestarin ruotua: Johan Hardikain, Sigfrid ja Michel Hardikain, Påhl Andersson Hardikain (tämä lienee Niskanen) 1716 Joku tieto: Siikajärven maan omisti kr talonpoika Anders Hardikainen vuoden 1664 maakirjan perusteella. Johan Hardikainen oli sen voittanut ryssän vallan aikaan (tieto vuodelta 1733) 1717 Staarosta Johan Zacheus (asui luultavasti jo Kehvolla) oli ottanut Johan Hartikaiselta lehmän rakuunaveroiksi ilmeisesti venäläisille (Kuopion tavikäräjät 1725 s.55). Samoilla talvikäräjillä (s.60) mainitaan Ylimmäisen Siikajärven maalla (ilmeisesti Savisaaren tilan mailla) Anders Hartikainen ja torppari Johan Hartikainen. 1722 Vuotjärvi: Pohl Henriksson Hartikaisen maan ottanut Olof (Andersson) Hardikainen, Liperi Säyneinen: Sigfrid Hartikainen. 1722 Talvikäräjät s.103 (00.25) Kuopio : Sotilas Sigfrid Varosen vaimo Maria Hartikatar saanut lapsen kulkuri Samuel Ladikaisen kanssa v. 1719. Mies ollut sotahommissa. Sakko aluksi 80 d hopeassa, mutta nousi 160 d, koska Maria samoissa "puuhiss" jo toista kertaa. 1723 Vuotjärvi: 2 Olof Andersson (Hardikainen) ja 2 Anders Hardikainen 1724 Leppävirran talvikäräjät s.352: sotilas Mikko Hartikainen Pieksämäen komppania. 1725 kesäkäräjät Kuopio s.355: renki Bertill Hartiakinen ja 60-vuotias leski Malin Airilatar (leski kuvitteli suhteen!) 1726 kesäkäräjät Kuopio (s.329): Isonvihan aikaan ryönäläinen starosta Sven Vartiainen lyönyt jännevirtalaisen Olof Hartikaisen vaimoa Beata Taskista, joka oli estellyt Vartiaisen omavaltaista elintarvikkeiden ottoa. Sven sai tästä sekä pyhätöiden tekemisesta sakot. 1727 Vuotjärvi: 5 Olof Hartikainen, pka Olof, pk nimi? (lienee Henrik) 1, 4 Anders Hartikainen, pka Anders ym. 1727 Säyneis: Sigfrid Hartikainen (Filmirulla LT 1406 v. 1727 s.676 ->) 1728 (s.2238 ) Woutierfwi 3: 6 Olof Andersson (Hartikainen) ja pso, pka Olof ja pso, pka Hindrich, sotilas Mustosen leski, 4 Anders Hardikainen ja pso, pka Anders ja pso 1732 s.125 Lautamies Olof Hartikainen Jännevirta tarjoutui lunastamaan veljenpoikansa Olof Hartikaisen osuuden 2/3 veromarkan perintötilasta. Hänen mukaansa tila ei kestäisi 2 asukasta. Johan vastusti. Hiukan aikaisemmin eräs lb Johan Hartikainen asui Toivalankylän alueella (talvi 1731 s. 97). Elokuun käräjien mukaan 1731 s.325 Toivala Johan Andersson Harikainen käräjöi setäänsä lautamies Olof Hartikaista vastaan perinnoista. Vedottiin vuoden tuomioon 18. sept 1711. Sen mukaan Johan oli jo silloin saanut isältään !Johan! Sigfridsson Hartikaiselta perintönsä irtaimistosta (isän oikea etunimi: Anders ?) 1732 s.291 kesä Naimaton bson Olof Hartikainen ja naimaton nainen Kirsti Ahotar Vuotjärvi poikalapsi. Kirkkoreissu molemmille ja Olof joutui kustantamaan lasta 1/2 viljatynnyrillä. Myös sakot tai vaihtoehtoisesti raipat ja piiskat Kuopio talvi 1733 s.183 kr talonpoika Anders Hartikainen Siikajärvi toi käräjillä esille vuoden 1664 maantarkastus asiakirjan. Riita oli perintö (börde)talonpoika Johan Hartikaisen ja tämän osakkaiden kanssa palstoista "Ylimmäisen Siikajärven maa, Käyrytynjoen sivu ja Kandaraatin maa". Jälkimmäiset olivat Anderssin mukaan tuottaneet "tillwålla" haitantekoa näillä mailla. Johan kiisti tämän ja kertoi myös Anderssin puolestaan tehneen vahinkoja näillä samoilla mailla. Hän kertoi näiden maiden olevan yhteisiä. Johan ei pystynyt esittämään mitään maanjako asiakirjoja. Hän kertoi tulleensa näille maille Ryssä vallan aikaan. Näin ollen käräjillä ei ollut mitään mahdollisuutta tehdä asiassa ratkaisua puoleen tai toiseen. Johania kehotettiin "tillsade" hankkimaan todisteet näiden palstojen omistuksesta seuraaville käräjille. Talvi v. 1733 s.191: krb Erik Pitkänen Vehkasaari (Muuruveden länsipuoli) ja Johan Hartikainen solmivat yhtiösopimuksen, joka alkaa 4. sept 1733. Lupa oli kruununvouti Thomas Aganderilta. Sopimuksen tausta lienee ollut seuraava: Sotilaaksi joutunut Erik Pitkäsen poika Erik oli jäänyt Viipurissa venäläisten vangiksi näiden vallatessa kaupungin 1710. Pojalla oli kuitenkin lasta odottava morsian. Nähtävästi poika ei palannut vankeudesta, joten Erik joutui turvautumaan vieraiden apuun. Mahdollinen morsiamen poika ei liene vielä ollut täysi-ikäinen! Kuopio syksy 1733 s.687 Siikajärven asukas Anders Hartikainen käräjöi itsensä ja muiden saman kylän asukkaiden puolesta Jännevirran asukasta Johan Hartikaista ja tämän osakkaita vastaan. Riita koski maapalstoja "Ylimmäisen Siikajärven maata, Keyritynjoen sivua ja Kantaraatin maata". Anders väitti omistavansa nämä maat, mutta Jännevirran asukkaat olivat tulleet myös niitä hyödyntämään. Johan puolestaan kertoi maiden olevan yhteisiä "samfälte". Riita ei siis vieläkään ratkennut vaan siirtyi myöhemmille käräjille todisteiden hankkimista varten. 1748 talvikäräjät Kuopio: s.220-s.224: Michel Hardikain Jännevirta ja Anders Hardikain Siikajärvi. Tutki joskus! 1775 Vuotjärvi Hirvisaari: tila nr 1 1/2 Henrik Hartikainen, tila nr 6 1 Olof Hartikainen 1775 Akonvesi: nro 2 Mats, Abraham ja Abraham Andersson Hartikainen Johan Andersson Hartikainen , tytär, Anders Andersson Hartikainen . Tilan osaa käyttää "Strömsdahls bruks"(no 8934 s.582) v. 1802 (no 9047) s.1479: Hirvisaari nro 1 Henrik Hartikainen, s. 1516 Siikajärvi nro 2 Olof Hartikainen, nro 6 Zacharias Hartikainen Lisäys vuoden 1696 tienoilta: Lastukosken itärannalle Sutisten aikaisemmin hallitsemalla tilalle tuli 1620-luvun lopulla Heikki Hartikainen ilmeisesti Jännevirralta. Hän asui kuopiolaisen Kauhasten suvun omistamalla maalla ”Pisanmäen päivärannalla”. Heikin suku muutti vuoden 1710 aikoihin ”Karjalaan”. Toista Hartikaisten sukuhaara olivat Anders (Sigfridsson) ja Johan (Michellson) Hartikainen, jotka asettuivat Pisan pohjoispuolelle ”Ylimmäisen Siikajärven maalle ja Keyritynjoen sivulle” kuopiolaisen Savisaari – Nivanniemi tilan torppareiksi ainakin jo vuonna 1675?. Tosin Hartikaisilla oli siellä ainakin aikaisemmin omiakin maita. Vuoden 1699 talvikäräjillä vuokraajaksi mainitaan Zachris Argillanderin äiti Brita Paldania Savisaaresta. Matkaa tilalle oli 9 peninkulmaa ja leski itse ei voinut sitä viljellä. Hartikaiset (Olof Andersson) siirtyivät myös Heikki Hartikaisen suvun hylkäämälle ”Siikajärven aluskorven ja Joenrannan” maalle. Nämä maat joutuivat myöhemmin Hartikaisten vävylle Erik Väätäiselle. Eräitä lisäyksiä 2.7.18: Kuopion käräjät 25.- 27. Aug 1679 s.124->: Henrik Henrikson Hartikaista Jänneveirta syytettiin juopottelusta sekä "huoraamisesta" 3 kertaa naapurin tyttären Margetta Andersdotter Niskattaren kanssa. Margetta karkasi Liperin puolelle. Leppävirta käräjät joulukuu 1692 lautamies Anders Hardikainen, sekä veljekset Mats ja Thomas Hartikainen Kuopion käräjät 12 -13 marti 1692 s.139 sotilas Henrik Hardikainen naisissa, kapteeni Göös Kuopion käräjät 22 - 27 Feb 1693 s.167: Vuotjärvi Olof Henrikson Hartikainen 2 kertaa "huoraamassa" Karin Matsdotter Ihalattaren kanssa. Sakot 2 x 80 daler. Vuonna 1688 sattuneen asian todistajana oli naapuri (siis Vuotjärvellä) Johan Hardikainen 9-12 Feb 1695 s.43: Lars Itkonen, isäpuoli Anders Hardikainen Litmaniemi, puolet tilasta Kuopion Hartikaisten maakirjoista: Aneki 1815: 10 veronahkaa Hartwik Andersson, Thomas Kallinen, Hindrich Rissanen Kustaa Finckeltä: Nylysen Kangas, ja Pälosmaki - 1 veronahka Peter Haloisen kanssa vuokrattu (Leginradt), Lapinsari Wianna Kosken pelto, Patalaxi, Kaiasalon (saari) niitty, Heta (?) sari, Saukon sari, Kannon (Kauvon)kando, Joran Monssonilta (af J. M,) Pasisari, Sorsa sari (Sorsasalo), Kehosalo, Kumbujalantaival maa, Kotkatniemen nenä, Tomberisari, Halmisari, Tickasen Potkusari, F soosari Clemetti kirjurilta (af C), Jotnanniemi, Lawilahen sari, Koskinniemi. Viimeksi mainittu voi ehkä olla Lastuniemi Lastukosken kupeella Syvärissä. Tähän palstaan saattoi myös kuulua ainakin osa Vuotjärven Hipanniemeä, josta Olli Hartikainen 1607 riiteli Nilsiän maita omistaneiden Luttisten kanssa (Pirinen Savon historia II:1 s.196.) Siinä tapauksessa Hartvik Andersson asui Tavisalmella jo Clemetin aikaan 1543 - 1546! Se saattoi olla myös Räyskynniemi Toivalassa, joka mainitaan maakirjojen tarkastuksessa Julkusten yhteydessä. Eräs Koskenniemi sijaitsi Riistavedellä. Se oli vaihdettu v. 1664 mennessä Sven Parviaiselle. Sven ja Hartikaiset tunsivat hyvin toisensa. Vuonna 1646 kapteeni Anders Haran (Kuopion) komppaniassa vänrikkeinä palvelivat Påål Andersson Niskainen ja Sven Parviainen sekä korpraalina mm. Olof Hartikainen (no 8583 s.47) Huom 1.! Vuoden 1664 maakirjojen tarkastus: "Kauwon kando" kuului nyt Maaningan Wenäjänsaaren asukkaille s.363! Huom 2.! Tomberisia asui Joroisissa ja ilmeisesti 1548 Pielaveden alueella. Ehkä joku sieltä kävi Siilijärven seudulle kaskeamassa. Aneki 1850 (rajamaa) 2 veronahkaa Olof Hardikainen ja Anders Niskainen Kantaraatin pohjoispää, Pavojärven joki, Pavojärvi, Bentinjärvi, Taren (tai Toren) nurmexen itälaxi Kouritun Nurmeslaxi, Siikajärven maa Joki. Pentinjärvi viitannee rantasalmelaisiin Penttisiin, jotka olivat aikanaan 1500-luvulla Syvärin Saunaniemen omistajien Piristen yhtiömiehiä. Vuoden 1664 maakirjojen tarkastus: Sivu 547 Jännewirda: palsta 369:191 Hindrich Hindersson Hardikainen verotila 1 vm (uusi maaveroluku 2/3) palsta 370:193 Sigfrid Olofsson Hardikainen (s. 548) verotila 1 vm (uusi maaveroluku 1 1/4) palsta --- :194 Påål Andersson Niskainen (viety s. 548) verotila 3/5 vm (uusi maaveroluku 2 ) Jonkinlaista kalavettä (Habermannin maakirjan mukaan sitä oli myös Vuotjärvessä). Maat perustuivat 10 veronahkan anekiin 1815. Palstojen nimet: Suosaari, Jennenniemi (Jänneniemi) kaikkien asuinpaikka, Lewilahen saari poislukien niitty, joka kuului nimismies Jonas Olofsson (Liliuksen) hallintaan. Osakkailla oli hevosia 2 , 2 ja 2 sekä lehmiä 2, 3 ja 4. Lehmäluvut ovat todennäköisesti ehkä puolet todellisista määristä! Kreivi Per Brahe oli rikas, joten hän ei tarkistellut Kajaanin Vapaaherrakuntansa tilejä kovin hyvin. Hän tyytyi paikallisen voudin (Johan Ivarsson Skopan) ilmoituksiin. Voutien tilit kyllä käytiin näiden kesken yhdessä vuosittain läpi Kajaanin konventissa Kynttilänpäivän aikaan. Maat perustuivat 10 veronahkan anekiin 1815. Loput näistä maista kuuluivat nyt Jöns Persson Julkuisen ja tämän pojan Jönssin hallintaan. Osa maista oli siirtynyt muiden omistukseen. Mm. Kajansalo kuului Tavisalmen kartanoon (Anders Haran leski Brabo Shade). Jotkut anekin palstat oli merkitty vain rajankulun takia. Niillä ei ollut mitään arvoa! Sivu 548 Jännewirda: Maat perustuivat anekiin 1850 palsta 370:191 Sigfrid Oloffson Hardikainen kruununtila 1/2 vm palsta 370:194 Påål Andersson Niskainen kruununtila 1/2 vm Maiden nimet anekista: Kantaraarin pohjoispää, Paavojärven joki ja Paavojärvi merkitty vain rajankulun tähden, Bentinjärvi ja Toren Nurmexen itälaxi, Köyrityn Nurmilaxi, Siikajarven alusjoki 1 talvikuorman niitty Maat sijaitsivat omistajien asuinpaikoista 10 vanhan peninkulman (60 km) etäisyydellä. Savisaari - Niuvanniemi tilan omistuksista s. 549 Syvärinjärven itäpuolen palstan "Pisanmäen päivarannan" hallinnan oli ottanut Hindrich Hendersson Hardikainen, jolle omistajat olivat tunnustaneet sen hänen asuinpaikakseen. Henrikin varsinainen maa" Siikajärven aluskorpi" sijaisi noin 6 km pohjoisempana, mutta siellä hänellä ei nyt ollut mitään asuinpaikkaa. Kuopion kesäkäräjät 1699 (no 00.12) sivu 12 Sakari Argillanderin äiti Bita Paldania asuu Savisaaren tilalla Kuopiossa. Hänen maapalstansa Ylimmäisen Siikajärvenmaa, Keyritynjoensivu ja Kantaraatinmaa sijaitsevat 9 peninkulman etäisyydellä Karjalan rajalla. Hän itse ei voi niitä viljellä. Niitä viljelevät äidin tahdosta Johan ja Anders Hartikainen Jännevirralta br> Kuopion talvikäräjät 1697 s.48). Jännevirta Johan Hartikaisen isän Sigfridin leski Maria Toivatar. Kiista 70 taalarista ehkä perinnoistä. Siikajärven Hartikaisten kiistoja käsiteltiin Kuopion talvikaräjillä 1788 luvussa (§) 392 ja saman vuoden syyskäräjillä luvuissa (§) 266 ja (§) 299. § 392:Talonpoika Mats Henriksson Hartikainen ja saman ruokakunnan jäsenet ja veljet Henrik sekä Abraham haastoivat Olof Olofsson Hartikaisen sekä tämän veljet Samuelin, Johanin ja Bertillin sekä myös Olofin vävymiehen Erik Väätäisen tilakaupasta. Vastaajien edustaja oli Olof. Haastajat tahtoivat kumota "laittoman oston", jonka vastaajat olivat tehneet Erik Väätäisen kanssa 1/8 haastajien verotilasta Vuotjärvi nro 3:sta. Tilan aikaisemmista vaiheista tuotiin Petter Reinhold Fabritiuksen toimittama kirjelmä. Sen mukaan Henrik Hartikainen oli saanut verotilaksi puolet 2/3 vm kruununtilasta 19. sep 1723. Henrikin pojat olivat Olof, Henrik, Abraham ja Mats. Henrik Olofsson Hartikainen oli kuollut edellisenä syksynä ja perintöjuttu oli vielä kesken. § 266: Talonpojat Vuotjärvi nro 3 tilalta Mats , Abraham ja Henrik Hartikainen syyttivät talonpoika Erik Väätäistä siitä, että tämä oli rakentanut 3 kpl aittoja haastajien pellolle (tämä oli siis pieni palsta). Lisäksi Väätäinen olisi siirrellyt näitä aittoja. Väätäinen kiisti asian ja lupasi tuoda todistajansa seuraaville käräjille. § 299: Vuotjärvi talonpoika Erik Väätäinen oli haastanut Zachris , Anders ja Sigfrid Michelsson Hartikaisen sekä Sigfrid Sigfridsson ja Olof Hartikaisen heidän yhteisen myllynsä käytöstä. Myllystä oli kadonnut edellisenä kesänä 1 tynnyri ruista ja 2 tynnyriä ohraa. Myllyn avain oli ollut Zachris ja Anders Sigfridsson Hartikaisen auki pidetyssä tuvassa. Tämä järjestely takasi sen, että osakkaat pääsivät aina halutessaan myllyyn. Vastaajat pyysivät vapautusta haaasteesta. Asian käsittely siirtyi seuraaville käräjille. 1790 syyskäräjät Kuopio § 189: Kustaa III Venäjänsodan aikaan tehty kruunun kuljetuksia Akonveden suunnalta Kuopioon. 2. syyskuuta siellä olivat olleet mm. kruununnimimies Erik Johan Nygren ja ylimääräinen lautamies Mats Mäkäläinen (molemmat Kaavilta). Kapteeni Johan Adolf Aminoff oli vaatinut Abraham Hartikaisen talosta kuljetusta varten soutajia. Silloin isännän veli Mats Hartikainen ja useat muut uhkailleet kapteeenia kirves kädessä. Hartikaisten viljankorjuu lienee ollut ilmeisesti vielä kesken?! Kustaan sota ei muutenkaan ollut suosittu kansan keskuudessa. Jo vuonna 1788 Kuopion alueelta mm. Niuvanniemen, Vehmersalmen, Riistaveden ja Siilinjärven Rissalan kylistä oli lainattu sotaa varten veneitä (Tk 1791 § 151 Kuopio). Myös joulun edellä 1789 oli tehty kruunun kuljetuksia mm. Siilinjärven yli (Tk 1790 Kuopio § 171). Mainittakoon, että Juankosken ruukin omistaja tykkiveneineen sodassa mukana ollut kapteeni Stephan Bennet oleskeli vielä nähin aikoihin Syvärin pohjois päässä Käsämäen tilallaan. Sieltä käsin hän oli (§ 223) luvannut nilsiäläisten sotilaalle Michel Tungille (Tenhuselle) 21.8.1790 oikeuden käyttää Nilsiä nro 5 tilan osaa kylän pohjoispuolella Pirttijärven alueella. Alue kuului Kuosmasille. Tung saisi pellosta 1/3 sekä 1 kuorman heinää. Bennet haluttiin selvittämään asiaa seuraaville käräjille. Tämä myi ruukin pian tämän jälkeen kauppaneuvos Paul Printzskiöldille. Vuonna 1593 (no 6627 s.7) Tavisalmen kartanon vuokramiehiä olivat Henrik Henriksson (Hardikainen) ja Olof Toffvinen. Heidän vuokransa oli normaali 15 leiviskää ahventa ja särkeä ja 15 leiviskää haukea. Henrik oli siis Henrikin poika eli Sigfrid Hartikaisen veli tai oli tapahtunut sukupolven vaihdos. Samana vuonna (s.40 - s.41) Sigfrid Hartikainen sai verovapauden tulipalon "wåd Eeldh och skade" takia. Hän oli lupautunut varustamaan ratsumiehen ja hevosen kuninkaan kirjeiden 10. Juni ja 21. Juli mukaisesti. Nyt saatu verovapaus oli 18 Juni (vuosi ei näy). Lisäys 17.11.19.Tavisalmen entinen nimismies Hartvik Andersson näkyy tileissä vielä vuonna 1577, jolloin hänellä oli palveluksessaan 2 renkiä (no 6504 s.29). Vuonna 1576 Rantasalmi Putkisalmi Hiltulan kymmenys asuivat 10 vm tilalla Thomas, Sigfrid ja Nils Hartikainen, jotka lienevät veljeksiä (no 6495 s.25 ja seuraavina vuosina (vuonna 1577 no 6504 s.19 ja vuonna 1578 no 6512 s.16). Rantalmen Hiltulan X vuonna 1579 asuivat Thomas Hartikainen ja Sigfrid Henriksson Hartikainen (no 6522 s.15). Vuonna 1582 (no 6545) Rantasalmi Hiltulan X (s.12): 6 vm Sigfrid Henriksson Hartikainen, 3 vm Henrik Thomasson (autio) ja 7 vm Anders Hindersson (autio) sekä Tavisalmi lautamies Anders Henriksson Hartikainen, jolla oli 9 vm tila Jännevirran X (s.22), josta autiona 5 vm (s.42). Vuonna 1586 Rantalmi (no 6575-76 s.13) lautamies Sigfrid Henriksson Hartikainen, Hiltula: 9 vm Hartvik Thomasson (edellä Henrik Thomasson!) sekä autiona Putkisalmen IV 3 vm Nils Hartikainen ja 2 vm Bertill Hartikainen (s.23). Bertill Henriksson Hartikainen oli toiminut lautamiehemä vuonna 1584 (no 6550 s.6). Sigfrid Henriksson Hartikainen toimi siis lautamiehenä (mm. v. 1586 no 6575 - 76 s. 16) samoin kuin Tavisalmella lautamiehenä yhtä aikaa Sigfrid Henriksson Hartikainen (s.21)! Näyttää siltä, että nimi Hartvik pyrittiin poistamaan käytöstä. Se säilyi tilan päämiehen nimessä Rantasalmella: mm. Thomas Hartviksson Hartikainen sekä vuonna 1591 Hartvik Thomassson (no 6616 s.74). Rantasalmella asui 1540-luvulla nimismies Thomas Hartvik ja Henrik Hartvik, mikä selittää siellä tilanteenLisäys 17.11.19. loppuu. Lisäys 6.3.20) Rantasalmen kesäkäräjät v. 1580 (no 6530 s. 30) Sakot Daniel Hartviksson 6 mk. Oli lyönyt lihashaavan sääminkiläiseen pappiin Herra Jöreniin. Pappi löi takaisin, josta seurasi tälle 3 mk sakko. Tämä Daniel voisi olla Kuopion Vuorisalossa asuneiden Hartikaisten esi-isä?! Rantasalmen nimismies oli Thomas Hartikainen, jolta sotaväen päälliköt kuten Joachmin Didricsson (myöhemmin Käkisalmen päällikkö) ja Heden Jönsson westmanlantilaisten nihtien päällikkö kävivät hakemassa elintarvikkeita vuonna 1580 (no 6530 s. 36- s.37). Papinverot 1580 Rantasalmi Hiltula (no 6530 s.62): 7 Thomas Andersson Hardikainen, 7 Sigfred Henrikssoon Hardikainen, 5 Mats Sigfredsson (Hardikainen) Lisäyksiä 28.3.20 Vuosi 1647 Rantasalmi (kesäkäräjät s.642): Mats Hatwiksson maksaa Hemming Hardikaiselle 15 daler Vuosi 1648 Sulkavan talvikäräjät (s.705->): Johan Hardikainen olutta ja tappelu Jacob Väätäisen kanssa Vuosi 1648 Kuopio (kesäkäräjät s.751->) Henrik Henriksson Kerttuinen (ehkä Kervinen) haluaa otta Vuorisalosta 1 vm tilan, jonka Anders Hardikainen oli jättänyt 2 v. sitten autioksi. Peltoja, tupa ja aitta Vuosi 1648 Rantasalmi kesäkäräjät: Mats Hardikainen, Brend Ollsson Hardikainen, Johan (Hardikainen) kapteeni Riga, Hemming Bengtsson Hardikainen. Vuosi 1648 Rantasalmi (27 Jan (?Jun) s.698) Thomas Johansson Hardikainen ja Thomas Puustinen sekä Elin Läsketär Vuosi 1648 Leppävirta pitkäaikainen lautamies Sigfrid Hardikainen, Kuopion käräjillä (s.696->) mainitaan Anders Hardikainen ja Daniel Hardikainen. Vuosi 1549 Rantasalmi (syyskäräjät) Hemming Bengtsson Hardikainen hakannut rikki Mats Hardikaisen tervatynnyrin. Mainitaan myös Berent Hardikainen Rantasalmella asui Johan Hardikainen 1651 (mm. kesäkäräjät s.71->) Vuosi 1656 Rantasalmi syyskäräjät: Tuomittiin Johan Hardikainen antamaan kirkon maan Herra Samuel Olaille, Henrik Luukkonen ostanut. Mickell Olsson Hardikainen makaillut huhujen mukaan Kaisa Hirvoittaren kanssa. Hemming Hardikainen mainitaan Vuosi 1656 Käkisalmi 1. juni Staffan Danielssonin komppania Christer Johansson Hartikainen (ruptuurisodan aikaa). Vuosi 1657 Rantasalmi kesäkäräjät: Johan Hardikainen pikku sakko, Mats Hartviksson mainitaan. Ratsutilallinen Hemming Hardiakinen ei maksanut kruunun veroja. Huitonut puukolla veronperijää. Heitellyt yleisellä tiellä veronperijää kivillä. Ajanut ilmeisesti veronperijän hevosen 1,5 peninkulman päähän. Sakko 40 daler. Vuosi 1657 Sulkava syyskäräjät: Mats Olsson Hardikaisen maanosto. Leppävirralla vielä (1657)lautamies Sigfrid Hardikainen. Rupturisodan aikana sotilaat mellastaneet pitäjässä. Anders Staffansson Luttinen Varkauden seudulta valittanut sotilaiden tulleen taloonsa ja teurastaneet lehmän. Sotilasupseereita liikkunut värväämässä. Monia mm. Varkauden rälssin talonpoikia kirjattu laittomasti nihdeiksi ja sidottu takaa. Samanlaista menoa myös Joroisissa ja Pieksämäen puolella. Vuosi 1658 Leppävirta Sigfrid ja Mats Hardikainen. Pitäjässä murhattu keväällä Per Sutinen. Oli levotonta aikaa ruptuurisodan jälkeen. Vuosi 1686 Leppävirta (kesäkäräjät) s.151->) lautamies Andes (Sigfridsson) Hardikainen Vuosi 1686 Kuopio (kesäkäräjät s.162->): maakaamisjuttuja: Olof Hardikainen ja Carin Ihalatar , Mats Hardikainen myös jonkun naisen kanssa Vuosi 1686 Kuopio kesäkäräjillä käsitellään myös Siikajärven maiden asiaa. Haastajina olivat maanomistajanaapurit vouti Johan Ivarsson (Skopa) sekä Michel ja Henrik Hardikainen. Voudin maata alkoivat Ylimmäisensestä Siikajärvestä ja jatkuivat luoteeseen Keyritynjoen länsipuolella aina Rautavaaran Keyritynjärven eteläpäähän asti. Myöhemmin voudin perikunta väitti maiden ulottuvan idemmäksi Luostanjoen alueelle asti. Tälle maalle muutti myöhemin Hartikaisia vuokramiehiksi. Myös Pisanmäen maita Täyssinänrauhan rajaan asti kului voudille, mutta sen hän oli antanut Henrik Hartikaisen hallintaan. Jännevirran Hartikaisten maita sijaitsi voudin maiden länsipuolella Raatinjärven pohjoispuolella, Paavalisen ja Pentujärven (Pentinjärven) alueet aina Nurmesjärvien itärannaoille asti. Haastettuina olivat Säyneisen ja Ala-Siikajärven asukkaat Sigfrid Kettunen, Olof Toivanen, Lars Muukonen, Henrik Hyvönen ja Jöran Sihvoinen (Ala)Luostankylän asukkaat Eskil ja Jören Kuronen sekä Olof Yletyinen sekä koko Luostankylä, Keyrityn (Rautavaaran) asukkaat Henrik Ahonen, Per Lindunen, Anders ja Sigfrid Ruotsalainen, Michel Hyvönen sekä Jöns Kainulainen. Ala-Siikajärveä edusti Henrik Hyvönen. Haitantekeka eli lähinnä kaskeamista oli tehty Ylimmäisen Siikajärven maalla, Keyritynjoen sivulla, Kantaraatin maalla ja Pisan päivärannalla. Haastajien mukaan ne olivat "aivan loppuun hakatut" (uthygge). Asialle ei näillä käräjillä vielä voitu tehdä mitään. Vuosi 1688 Leppävirta (talvikäräjät) mainitaan Petter Hardikainen Vuosi 1688 Kuopio (kesäkäräjät s.230->). Mats Mustosen poika Hans puukolla Anders Hardikaista. Vuoden 1688 käräjäkisteri nimet: Olof Henriksson Hardikainen Vuosi 1676 Kitee Rodoskanvaara: b. Johan Ahonen, Anna Lösketär ja Nasta Hardikatar paloviinan polttohommissa (rulla Uk 1669) Vuosi 1701 Liperi (talvikäräjät s.37). Henrik Hartikainen Lehmonaho oli joutunut riitoihin ja tappeluun Lappeenrannan markkinamatkalla joensuulaisten Henrik Variksen ja Henrik Luckarisen kanssa. Matkalla oli nautittu nestemäisiä juomia liikaa. Tappelupaikka oli Hipanniemi saari Oravisalonkylässä. Lukkarinen oli lyönyt ainakin Varista. Vuosi 1702 Liperi lautamies Lari Hartikainen Vuosi 1703 Liperi (talvikäräjät) Säyneinen Mats Hildunen suhteissa Brita Hartikaisen kanssa, Vuosi 1706 Liperi Käsämä Lars Hartikainen. Vuosi 1707 Liperinhovi arendaatori Petter Schultzin kareanon esimies "pristaaff" Henrik Hartikainen. Pitkä juttu Liperin talvikäräjillä mm. Kaavin asioista vuonna 1705. Kts erillinen artikkeli kotisivuillani! Vuosi 1708 Hiitola - Kurkijoki (Cronoborg) s.157. Vihollisen invaasio kesällä. Asukkaita paennut. Omaisuutta viholliselle. Johan Hartikainen Vuosi 1708 Rautu-Sakkola -Pyhäjärvi käräjät: Konevitzan entisen luostarin saaren puolikkaan omistanut Simon Kupo paennut vihollista. Sillä aikaa tilan ottanut Jonas Rouhiainen. Toinen puolisko oli ollut ilmeisesti Jonas Kärkkäisen omistama. Nyt saari oli vihollisen hallussa. Valamon luostari oli hävitetty jo 1500-luvun lopussa. Vuonna 1703 sieltä mainitaan talonpojat Johan Rautalainen ja Johan Hallonen (tai Kallonen). Edellisenä vuonna sinne oli hyökännyt vihollinen ja lyönyt kuoliaaksi talonpoikia. Osa oli paennut ja vienyt omaisuuttaan turvallisemmille seuduille. Vuosi 1709 manttaalit Kuopio (n. s.1703 tai s.1709) Jännevirta 5 Johan Hardikainen ja pso , pojat Anders ja Olof 4 Johan Johansson (Hardikainen) ja pso, veli Michel ja pso 3 Lars Larsson (suku?) ja ps , renki Michell Pasan 6 Anders Hardikainen, pojat Olof ja Anders, kaikilla pso Niskaset Vuosi 1709 Akonvesi (s.1703 ?) 6 Abraham Hartikainen ja pso, renki Marcus Säckinen, renki Per Persson, piika Carin, sotilaan pso Vuosi 1709 Vuotjärvi Henrik Hartikainen lienee jo siirrtynyt Karjalan puolelle! Ei luettelossa! Vuosi 1709 Vehmersalmi 2 Hindrich Hardikainen ja pso Vuosi 1672 Iisalmi ? ( no 9158 vuodet 1672 - 73 s.484 -> Kajaaninlääni paikka lienee Kivistö (Lapinlahti) Hartikkala: Michell Thomasson Hartikainen Vuosi 1673 (no 9160 s.340->) Kuopio Jännevirta: Henrik Hartikainen, Michel Ollsson Hartikainen, Olof Sigfridsson Hartikainen, Pol Olsson Niskanen! Vuosi 1552 Taipaleenpitäjä Karjala Nemiokylä: Nils ja Pol Hartickainen jossain Suomeniemen lähellä (no 5053 s. 69->). Lähistöltä löytyi mm. Tuohikotti, joka on Kouvolan pohjoispuolella. Vuosi 1584 papinverotLapvedenpitäjä Hartikkala: Per Jacobsson ja Knut Olsson (no 5541 s.10) Vuosi 1584 sakot Taipaleen pitjäjä Henrik Hartikainen(s.43) Vuosi 1607 Pellosniemi ehkä Halilan IV Henrik Hartikainen (no 6707- 08 s.301) Vuosi 1606 Pellosniemi Henrik Persson Hartikainen (no 6713 s. 192) Vuosi 1615-16 Rantasalmi sakot: Daniel Hartikainen, Olof Hartikainen (no 6772 s.32-s.33), myös Johan Hartikainen mainitaan(s.34 Kuopio 1695 (kesä s,269->) Litmaniemi Daniel Hartikainen ottaa Erik Keinosen 3/4 vm tilan sama kylä Edellisillä käräjillä jännevirtalainen Johan Hartikaisen joutui selitämään Kaavin Niinivaaran kylässä sattunutta Pohl Keinosen kuolemaa. Oli juopoteltu ja paloviinan tislaus oli nähtävästi epäonnistunut. Jäänyt myrkyllistä metanolia! Tapaus sattunut jo vuonna 1692. Myös myyjä (1/2 tuoppia eli 1,25 l) Christer Lipponen oli kuollut. Keinonen elänyt kuitenkin vielä vuoden verran, jolloin oli käytetty puukkoa. Syytteessä oli Mats Keinonen. Johan Hartikainen, Staffan Tolonen Tuusniemeltä ja Jöns Parviainen Riistavedeltä olivat käyneet suolan ostossa Lieksasta, jonne sitä tuotiin Vienanmeren rannalta Vuosi 1699 (TK Kuopio s.9) Syvärinkylä Petter Olsson Pirinen vaati Anders Hardikaiselta Siikajärvi 200 lyhdettä ruista. Kaskikiista. Vouti Johan Ivarsson (Skopan) leski Brita Paldania ja poika Zacharias Argilander vuokranneet jännevirtalaisilla Anders ja Johan Hartikaiselle maita Pisan pohjoispuolelta:1 vm maat Ylimmäisen Siikajärvenmaa, Keyritynjoen sivu ja Kantaraatinmaa. Vuokra 1/3 tilan tuotosta. Maat sijaitesevat Karjalan rajalla 9 peninkulman päässä Savisaaresta Kuopio. Savisaarelaiset eivät itse niitä viljele. Vuokra on varsin kova ja sitä vielä kovennettiin myöhemmin. Vuosi 1700 Jännevirta Johan Hartikainen halusi ostaa Sigfrid Hartikaisen lesken Mari Toivattaren tilan (talvikäräjät s. 31->) Vuosi 1700 Rantasalmi sakot 2 dal kpm irtolainen Sigfrid Hartikainen varastanut 2-vuotiaan härän (ilmeisesti pahimpien nälkävuosien aikaan). Lehmä oli kuulunut Anders Teetille. Rantasalmella oli Ivar Hartikaisen Rustholli< (syyskäräjät s.325 ->)br> Leppävirta käräjät toukokuu: lautamies Anders Hartikainen (s.58) Vuosi 1701 Savonlinnan Malmi talvikäräjät: lautamies Per Hardikainen(s.63) Vuosi 1701 kesä Kuopio (s.81->) : Litmaniemi Anders Hartikaisen tytär Margaretta avioissa Leppävirralla Lars Itkosen kanssa Vuosi 1701 syyskäräjät Rantasalmi: Ivar Hartikainen tappeli naisen kanssa. Mustelmia (s.176->) Vuosi 1702 talvi Sääminki: (s.25->): Daniel Persson Hartikainen, Leppävirta: lautamies Ander Hartikainen Vuosi 1702 kesä Kuopio (s.157): Pielijärvi Palojärvi: Anders Laihinen (Leskinen) Palojärvi Yläluostasta Nurmeksen suuntaan valmistanut 11 leiviskää (n. 94 kg eli reilun 10 litran ämpärillisen) rautaa. Johan Hartikainen Jännevirralta oli ottanut raudan Olof Wätäiseltä (=Wataiselta) reestä Keyrityn kylästä Rautavaaran tienoilta. Hartikainen väitti ottaneensa raudan Wataiselta korvaukseksi Keyritynpään niittynsä vuokrasta. Keyritynpää lienee sijainnut Rautavaaran Keyritynjärven eteläpään länsipuolella Nurmeslahdesta. Se löytyy Hartikaisten anekista nro 1850 nimellä "Keyrityn Nurmeslahti". Palojärvellä asui Leskinen; ei Laihinen! Vuosi 1702 Kuopio kesä (s.165): Akonvesi Abraham Hartikainen Jännevirta ostanut vouti Johan Ivarsson (Skopan) leskeltä Brita Paldanialta 3/4 vm verotilan. Myyntihinta oli 230 carolinia (kuparissa). Nyt oli 1. lainhuuto. Kauppaa vastaan protestoi Knut (?Knutsson) Väänänen Murtolahdesta (Knut oli lähtöisin Maaningan Kurolanlahden alueelta Puiroonmäeltä). Hänen sisarensa Anna oli ollut aviossa Tolpasen kanssa. Kuopio 1703 talvi (s,54->): Daniel Johansson Hartikainen luultavasti Litmaniemi Vuosi 1703 kesä (s.170) Kerimäki: Per Hardikainen Vuosi 1704 Kerimäki syksy (s.361->) : Päivölä Erik Hardikainen riihipalo 3 tynnyriä ruista Vuosi 1705 Leppävirta talvi (s. 97->) Johan Hardikainen Vuosi 1706 syksy Kuopio (s.173->) Jännevirta leski Elin Hartikainen lapsi Michel Niskasen kanssa, Leppävirta Leppämäki Olof Hardikainen (s.180->) Vuosi 1707 talvi Kerimäki (s.29->): Daniel ja Per Hardikainen. Maaherra oli tähän aikaan Georg Lybecker, myöhemmin johti Suomen armeijaa! Kuopiolaiset olivat kävneet 1680-luvulla Nyenissä (Nevanlinnassa) tupakkaa ostamassa: mm Ander Voutilainen Riistavesi 40 leiviskää (340 kg) ja Pohl Karhunen Tallus 42 leiviskää! Vuosi 1707 Christer Miettinen Tuusniemi ja syytinkipoika Johan Hartikainen omaisuuden jako Vuosi 1707 talvi Leppävirta Konnuslax Mat Hartikainen, myös Olof Hartikainen mainitaan . Täällä käynynyt tupakkakauppias Vuosi 1624 Jääski ja Taipale: Hartikkala: Knut Persson (no 6600 s.40) Sieltä löytyi hyviä nimiä:Henrik Kirppu, Olli Poskiparta, Olli Mustakulkku, Henrik Hölmö, Nils Räikkönen , Jöns Siannahka ja myös Wåtijärvenkylä, jossa asui Brusius Seppoin (Smed) Vuosi 1635 Lapvesi Hartickala: Anders Hendersson, Hendric Harticka (no 8549 s.221) Vuosi 1707 Leppävirta (kesä s.151->): Warkaus Luttila 2 vm tilan jako. Erik Andersson Luttinen oli 30 vuotta sitten antanut tilanosan Sigfrid Hartikaiselle. Luttisia oli muutti sieltä Nilsiänkylän tilalleen 1620-luvun aikoihin Vuosi 1707 Kuopio (KK s.178->): Riistavesi Elin Wartiainen, vävy Johan Hardikainen Jännevirta. Leski antaa miehensä Grels Malisen omaisuuden vävylleen Jännevirta: Michel Rissanen muhinoinut Elin Hardikaisen kanssa Vuonna 1707 kesällä iisalmelaiset Daniel Kemppinen ja Staffan Väisänen oliva vielä käynet ostamassa tupakkaa Viipurista 65 karoliinin arvosta (s.184->). Venäläiset valtasivat Viipurin vuonna 1710. vuosi 1707 Sulkava (SK s,286->): Anders Hardikainen, Kerimäki sakot Daniel Hardikainen(s.286->) Vuosi 1708 Rantasalmi (TK s.52-> ja Kevät s.103->) Henrik Hardikainen ja Hiltula Hartvik Hardikainen, Kerimäki (TK s.87->) Erik Hardikainen Pakolaisia alkoi tulla Kuopion pitäjään Karjalan puolelta (SK Kuopio s.152->). Murtolahteen tulivat Pentikäiset Inkeristä Järvisaaren pogosta Åserenkylästä Vuosi 1708 Leppävirta (SK s.170->) Konnuslax Michel Hardikainen Vuosi 1709 Kerimäki (TK s.21->) Juvola Daniel Hardikainen Vuosi 1709 Iisalmen talvikäräjät (s.66): marraskuussa 1708 sotaväen juopuneet värvääjät olivat tullet mm. Pielaveden Taipaleenkylään ja lyöneet talonpoika Johan Rytköstä kepillä selkään, ja vaatineet omaisuutta (mm. hopealautasen). Riita oli Rytkösen pojasta Pehristä joka oli värvätty Syvärin rannalle Kärsämäen kylän ruotuun. Myös monet muut esittivät valituksia. Maaherra Lybecker oli antanut tutkintamääräyksen 12. Dec 1708 Vuosi 1709 Kuopio (TK s.99->) Litmaniemi Bertill Hardikainen syytti Ohtaanniemeläistä Olof Pelkosta, jonka torppari Poval Holopainen oli kaskennut Tuusniemen Susiniemellä. Vuosi 1709 Kuopio (TK s. 115->) Sotaväen värväysmiehet kapteeni Ganskou, luutnanti Lampeen, majoittaja Leiman ja vääpeli Gottman olivat mellastaneet mielivaltaisesti pitäjässä. Pitäjänkirjuri Olof Strenghell oli maaherra Georg Lybeckerin määräyksestä kerännyt valituksia. Mm. Lassi Pasanen Vuotjärvi oli valittanut kapteeni Ganskoun tullen taloonsa upseerien ja sotilaiden kanssa syksyllä 1798. Sieltä he olivat ottaneet hevosten rehua ja eivät olleet maksaneet niistä mitään. Vääpeli Johan Gottmannin rötöksiin kuului myös lapsen aikaansaaminen piika Brita Keckotaren kanssa (syyskäräjät Kuopio s.370->). Sotilaita oli Kuopion pitäjästä lähetetty mm. Dynemyndeen Liettuaan, Wiipuriin ja Riigaan. Siellä taisteltiin ainakin venäläisiä vastaan (syyskäräjät Kuopio s.370->). Ei ihme, että sotilaat mielellään livistivät. Kuopion kirkossa oli jo ollut jonkinlaiset urut, koska Kuopion kirkon "organisten" Mats Blomin vaimon Maria Moleruksen väitettiin olleen juovuksissa kirkossa elokuussa 1705 (s.119) Millainen oli sotilaan palkka vuonna 1709?: Aikaisempi nimismies Zacharias Argilander oli palkannut sotilaakseen Mats Miettisen. Hän oli luvannut palkaksi 1 parin sarkahousuja, 1 paidan, 1 parin sukkia ja 1 parin kenkiä. Lisäksi Matin isä Mats Vehmasmäestä oli saanut rahaa 2 karoliinia. Sotilas karkasi joskus. Näin oli käynyt Juankosken akonveteläiselle Staffan Hämäläiselle (TK 1709 Kuopio s.130). Hänen sotilaansa Mats Ikonen oli häipynyt. Mats lienee ollut kotoisin Nilsiästä, jossa hänen isänsä Mats oli asunut Olof Väätäisen hylkäämässä talossa Iso-Kankaisen rannalla maksamatta mitään kruununveroja. Isä Mats oli ollut ainoa kerjäläinen Nilsiässä suurten kuolonvuosien aikaan 1696 - 1697. Vuonna 1710 sota-aika alkaa näkyä käräjillä monien varkauksien käsittelyssä. Mm. Rantasalmen Kolkontaipaleessa oli ryöstetty Lars Puustisen aitan tavarat. Myös kirkon kappalaiselta (s.182) oli varastettu vaatteita ja paljon elintarvikkeita. Varas oli ollut 13-vuotias kerjäläispoika. Sulkavalla oli liikkunut kuuluisa sissi jalkarakuunakapteeni Daniel Luukkonen, jonka sotilas Per Salacka oli vienyt eräästä talosta kuparikattilan. Kuopio syyskäräjät 29.10.1782 §186 Siikajärven palotuki anomus Vuonna 1781 oli tuli päässyt irti Siikajärvellä Sigfrid Hartikaisen lesken Valpuri Hyvöttären asumassa ja nyt näiden pojan Antti Hartikaisen hallitsemassa talossa. Tammikuun 3. päivänä 1782 tarkasti kihlakunnan lautamies ja talonpoika Sakari (Antinpoika) Pasanen Vuotjärvi palovahingot. Vahinkoilmoituksen oli antanut Kuopion pitäjässä 25. marraskuuta 1781 leski Valpuri Hyvötär. Tarkastajan mukaan tuli oli tuhonnut muutaman vuoden vanhan pienen jauhoaitan. Se oli mitoiltaan 6 kyynärää eli noin 3,5 metriä pitkä ja leveä. Siinä oli ollut tuohikatto, ovessa lukko ja rautasaranat. Pasasen arvion mukaan sen arvo oli 5:00.00 riikintaalaria. Aitan mukana oli palanut 3 1/2 tynnyri ruista tynnyrihinta 2:32:00 riikintaalaria, 1 1/2 tynnyriä siemenohraa vahinko 4:00:00 riikintaalaria, 8 kappaa hernettä ja 8 kappaa papuja sekä lisäksi 10 kappaa suolaa. Kapan hinnaksi mainitaan 5:40 killinkiä ilmeisesti kaikille kolmelle tavaralle. Vahinkojen yhteissumma oli 20:32:4 riikintaalaria Palovahinkoanomuksen allekirjoittajina olivat lautamies Juho Pitkänen Melaniemi ja Sakari Pasanen. He myös varmensivat sen puumerkeillään. Juhon puumerkkinä oli pienillä kirjaimilla kirjoitetut j - ja p - kirjaimet viivalla yhdistettynä. Se muistutti H - kirjainta. Sakarin puumerkkinä oli iso P - kirjain. Tekstin lienee kirjoittanut jälkikäteen joku kirjuri. Se oli sitten vahvistettu puumerkeillä. Tekstin perusteella on epävarmaa, oliko lautamies Pitkänen mukana palotarkastuksessa. Mainittakoon, että Juankosken ruukin omistaja kapteeni Stephan Bennet ei hyväksynyt vuonna 1789 Sakari Pasasasta Vuotjärvi Laajan talon emännän leski Helena Parviasen edustajaksi ruukin järjestämillä vuorikäräjillä, koska piti tätä väitöskirjan tekijän Juha Forsbergin sanoin "vähemmän hyvämaineisena". Väittelijä Forsberg käyttää hänestä vielä vahvempaa ilmaisua "pahamaineinen". 1770-luvun alussa 21-vuotias Sakari Pasanen ja pari vuotjärveläistä piikaa olivat 1770-luvun alussa aiheuttaneet häiriöitä sanailemalla ja nojailemalla toisiinsa kirkon ripillä. Sakari tuomittiin siitä syylliseksi ja sakkoihin. Niitä hän ei silloin voinut maksaa. Se muutettiin raipparangaistukseksi, jota taas tuomittu ei olisi kestänyt ilmeisesti astman tai muun keuhkotaudin takia. Lopuksi hän kärsi pienen vankeustuomion. Asiaa oli käsitelty vuoden 1775 syyskäräjillä, mutta sitä ennen juttua oli käsitelty tietenkin ensin Kuopion käräjillä ja siten Hovioikeudessa, jonka tuomio nyt kerrottiin. Kärhämä oli siis tapahtunut muutama vuosi aikaisemmin. Kuitenkin tämä "pahamaineinen mies" toimi sen jälkeen monissa luottamustehtävissä. Tässä on eräs esimerkki siitä, kuinka suuri vaikutusvalta Juankosken ruukin omistajilla oli sillä seudulla pidetyillä käräjillä. Voidaan kysyä, kuinka vahvat perusteet olivat Forsbergin Sakari Pasasesta käyttämälle ilmaisulle "pahamaineinen"? Vuosi 1660 Rantasalmi Henrik Hartikainen (no 8634 s.404). Huom.! Koronaviruksen tähden minulla on nyt ollut aikaa tutkia vanhoja (monta kymmentä) vihkoja. Sieltä löytyi alussa mainitun Anders Hartvikssonin lähdetieto, joka pitäisi joskus tarkistaa! 1561 Tavisalmen käräjät 10. sept 1561 sakot: Anders Hartviksson. Siten nimismies Hartvik Anderssonilla olisi jo vuonna 1561 ollut täysi-ikäinen poika Anders. Tämä seurasi vuonna 1578 isäänsä tilan päämiehenä, kun tämä luopui isännyydestä. Sitten päämies näyttää olevan Anders Andersson. Näin on mahdollista, että nimismiehellä oli ollut toinenkin poika Henrik, jonka poika Anders Henriksson otti isännyyden vuonna 1581. Tämän veli oli Sigfrd Hendersson! Tavisalmen entinen nimismies Hartvik Andersson siis näkyy tileissä vielä vuonna 1577, jolloin hänellä oli palveluksessaan 2 renkiä (no 6504 s.29). Vuosi 1795 Savon ja Kymenkartanon läänin sotilasmaakirjat (no 8990 s.10->) Pieksä tila nro 3 Pohl Turunen (entinen omistaja) nyt Anders Hardikainen Vuotjärvi tila nr 3 Anders Hardikainen nyt Erik Väätäinen Vuosi 1701 manttaalit 29. Juni 1701 (s.3044) Jännevirta: 5 Johan Hartikainen ja ps, pka Anders ja pso, tytär, 6 Johan Michelsson Hartkainen ja pso, veli Anders ja pso, renki Per Halonen ym 2 Sigfrid Olsson Hartikaisen leski, Br Carl (? leski) 4 Anders Hartikainen ja pso, pka Olof ja pso Niskasia Per , pka Jöns, Påhl, Pål Jönsson, Påhl Vuotjärvi 2 Påhl Hartikainen ja pso, isä Henrik lienee eläkkeellä ! Pieksällä asui Heickisiä 3 ttalossa sekä Johan Matsson Tiihonen Vuosi 1711- 12 Litmaniemi Bertil Hartikainen (no 00:24 ) Vuosi 1712 (30.5. Kuopio): Jännevirta 2/3 veromarkan tila Johan Sigfridsson Hartikainen pka Johan veli (?pojan) Olof. Johan jää tilalle vanhan isänsä kanssa. Vanhin poika oli Anders (tältä jäänyt leski Anna Heikitär)) ja tämän poika Johan. Jonkun sedillä (?) Johanilla ja Olofilla asumisoikeus (besitning). Lisäksi mainitaan appi "svärfader" Henrik Hartikainen ym.Vihkossa oli epäselvä käännös!). Asiaa käsitelty myös vuoden 1711 käräjillä. Eräs Johan Harikainen asui 1722 Kasurilassa! Vuosi 1721 (TK Kuopio s.101) Maria Hartikatar sotilas Sigfrid Warosen mies palannut kruunun palveluksesta. Maria oli saanut lapsen vuonna 1719 kulkuri Samuel Laatikaisen kanssa. Vuosi 1656 Narva äsken tulleita sotilaita: Olof Hartikainen (no 9693 s.548) Vuosi 1667 (no 8656) Rantasalmi Hiismäki Erik Matsson Harticka, Ahvensalmi Samuel Hardikainen (s.1132-> manttaalit) Vuosi 1678 Narva Thomas Michelsson Hardikainen Hardickala (s.1460->) Vuosi 1678 Olof Thomasson Hardikainen ilmeisesti sotilaspoika (s.1476->) Vuosi 1994 Liperi Rihilax Johan ja Bertil Hardikainen (no 9786 s.1033 ->), Käsämä Ulasi ja Lari Hardikainen, Lehmonaho Erik Hardikainen Savuluettelo Vuosi 1696 Käkisalmenlääni Soskona Petter Hardicka (no 9790 s.899) Vuosi 1696 Liperi Rihilax Johan ja Bärtyl Hardikainen olleet ryöväreitä ja karanneet, Käsämä Ulasi ja ?Knut Hardikainen (no 9790 s.1058, s.1059) Vuosi 1696 Ivangorod (Iivananlinna Narvaa vastapäätä) tykistö Johan Hardikainen (no 9791 s.2349), Nötheborgin varuskunta kapteeni Jacob Johan von Wolffin komppania Olof Hartikainen (s.2687) Vuosi 1669 Leppävirta Mats (?Morten) Hardikainen pks Olof , Pellosniemi Hardickala 3 Michell Hardikainen pka Thomas (no 5663 s.774 ja s.818) Vuosi 1668 Leppävirta rakuunaverolla 4 Morten Hardikainen ja pso, pka Olof, veli Petter (no 8659 s.774), Pellosniemi Hardickala Michell Hardikainen ym. (s.826->) Vuosi 1665 Liperi Hirvisaari Vuotjärven rannalla: Henrik ja Sigfrid Hardikainen (syyyskäräjät) lisätty 11.4.2020 Vuosi 1674 Es 2673 s.573->, (myllytulli, oli katovuosi):Wuotijerfwi: 2 Hendrich Hardikainen ja pso, Nämä Jännevirran Hartikaisten maalla!: Olof Häkin (saattaa olla Hartikainen) ja Michel Hardikainen, Anders Hardikainen ja pso, Lars Oinoin nähtävästi myös Siikajärvi Vuosi 1712 (filmirulla ES 2639 s.972->) Wotierfvi: Öde 1 Hind. Hendersson Hardikainen med Påhl Hindersson 2. korpaalin verolla (kuten Pasasetkin) Vuosi 1712 (filmirulla ES 2640 s.1912) kruunun haltuunotetut autiot Sotilasmaakirja Wotierfvi: Hindrich Hardikainen optaghne af Olof Hardikainen Vuosi 1722 (filmirulla ES 2641 s.1033 Wuotiärfwi:) Påhl Hindersson Hardikainen med Olof Hardikainen Vuosi 1722 (filmirulla ES 2643 s.1760 Wuotiärfwi:) 2 Olof Andersson (Hardikainen) Ackowäss: 5 Abraham Hardikainen md h, son Anders md h, dr Per Rissain md h (s.1741->) Vuosi 1728 (rulla Es 2645 s.2238) Woutiarfwi: 4 Anders Hardikainen md hust, son Anders Andersson md hust Vuosi 1756 (Kuopio SK s.252) b. Abraham Hardikainen Akonvesi valitti, kuinka nuorempi veli Mats muutti 5 vuotta sitten erilleen ja perusti uuden asuinpaikan (Akonveden) Varpasaareen Vanhasta vihkosta 22.4.20 löydetty: vuosi 1681 Kerimäki (no 8690 s. 630?) Päivölä Anders Hansson Hardikainen Vuosi 1681 Leppävirta Konnuslax (no 8690 s.608-->): 5 vm Mats Ollsson Hardikainen Vuosi 1681 Leppävirta Saamainen (no 8690 s.610) Sigfrid Sigfidsson Hardikainen Vuosi 1681 Rantasalmi ? Sysmä (no 8690 s.563): Samuel Hemmingsson Hardikainen, Hemming Bengtsson Hardikainen, Hiltula Jöns Hardikainen Vuosi 1681 Vuotjärvi (no 8690 s.529->): 1 vm crono Henrik Henrikssson Hardikainen (Petter Willandin komppania) 2. korp (ruotujako) Vuosi 1681 Jännevirta no 8690 ruotujako): 1 vm Henrik Henriksson Hardikainen ja Johan, 1,5 vm Sigfrid Olssonin leski ja Michel Hardikainen (majoitusmestarin ruotu). Vanha vihko 5.7.20- Näistä suurin osa lienee jo edellä! Akonvesi Abraham Sigfridsson Hartikainen Jännevirralta 1656 no 9693 s.548-> Narva sotilas Olof (Thomason) Hartikainen äsken tullut 1651 filmirulla ES 2676 s.395 Liperi s.406 Sotkuma: Anders Hartakainen 1694 no 9786 savuluettelo s.1033 Liperi Riihilahti: Johan Hartikainen ja Bertil Hartikainen 1694 no 9786 savuluettelo s.1034 Liperi Käsämä: Ulasi Hartikainen ja Lari Hartikainen 1694 no 9786 savuluettelo s.1036 Liperi Lehmonaho Erik Hartikainen, Kaavin Korteisilla Mats Pasanen (s.1038). 1695 no 9786 savuluettelo s.1057 Liperi Riihilahti: Anders Hartikainen ja Bärtill Hartikainen 1695 no 9786 savuluettelo s.1058 Liperi Käsämä Ulasi ja Lary Hartikainen sekä Johan Pasanen, Kaavi Korteis Mats Pasanen Nyt edellisen vuoden 1695 suuri kato alkaa näkyä! Mm. Rautavaaran alueella paljon kerjäläisiä esim. Anders, Jöran Heiki Ahonen Nilsiän sukua 1696 no 9790 savuluettelo s.899 Soskona Käkisalmen läänin eteläosaa: Petter Hardickainen päiväyksellä 2.2.1697 (edellisen vuoden luettelo tehty) 1696 no 9790 laamanninverot ym s.1058 Liperi Riihilahti: Johan ja Bärtyll Hartikainen, Jöran Leskinen, Petter Vartiainen ym. olleet ryöväreitä ja karanneet. 1696 no 9790 laamanninverot ym s.1059 Liperi Käsämä: Ulasi ja Krister(!) Hartikainen sekä Johan Pasanen, Kaavin Korteisten Mats Pasanen kadonnut Kaavilla lähes kaikki asukkaat kirjattu ryöväreiks!. Pappi (s.1063): 19. Feb. 1697 "näiden vaikeiden aikojen, talonpoikien pakenemisen ja heidän tekemien ryöväämisten tähden .. Liperin kartanossa, joka Lieksan kartanon ohella siis ryöstettiin. Mm. Suistamossa paljon karanneita s.1107 1696 no 9791 s.2349 Ivangorod tykistö joulukuu: Johan Hartikainen 1696 no 9791 s.2687 Nötheborg (Pähkinänlinna) Olof Hartikainen, Olof Luckarinen ym. kapteeni Jacob Johan von Wulffin komppania. Sotilaiden luetteloita talletin tähän! Jöns Kristersson Kuppi (Hartikainen) Narvassa eversti Kronmannin rykmentti paljon savolaisia mm. Anders Torvinen, Pehr Smålander, Pehr Julkunen, Pehr Leskinen, Mats Pasanen, sekä eversti Zacharias Aminoffin alaisina ym Kuopion ja Iisalmen tienoilta : Anders Voutilainen, Peter Martikainen, Henrik Jäskeläinen, Krister Mäkeläinen ,Johan (Pohlsson) Pasanen, Grels Sutinen, Mats Ollikainen ja Petter Kauppinen, Anders Sormunen, Josef Niskanen, Johan Matilainen , Anders Rissanen ja Jöns (Henrikson ) Rissanen, Olof Itkonen, Poval (Pohlsson) Staffanainen, Henrik Pitkänen, Petter Lappalainen, Johan Koljonen, Lars (Pohlssn) Ulmanen, Lars Ruotsalainen, Anders Pesonen, Staffan (Jöransson) Lapveteläinen, Yrjö Pennanen, Mats Korhonen, Olof Airaksinen, Anders (Andersson) Lukkarinen, Philip Saikkonen (Lampaanjärvi), Per Rytkönen, Anders Huttunen ja Pehr Kauppinen, Anders Pentinen, Eskel ja Jöns (Jönsson) Pitkänen, Mats Pasanen, Pohl Kainulainen, Christer Lintunen, Grels Saickonen, Lars Ikonen, Pehr Julkunen, Erik, Mats, Michel ja Pehr Leskinen, Lars Larson Heickinen, Pehr Hiltunen, Ivar Rönkä, Pehr Nissinen, Petter Hatainen, Johan (Matsson) Hämäläinen, Olof (Larsson) Vänänen, Olle Mortensson Luttinen (Varkaus 1675), Per Persson Hätinen (Riistavesi v. 1675) v. 1667 no 8656 s.1132 -> Rantasalmi Hiismäki: Erik Matsson Hartikainen ja veli Mats Matsson, Ahvensalmi: Samuel Hartikainen v.1669 no 5663 s.774 Leppävirta Madz Harikainen ja pso, pka Olof, s.816 Mäntyharju Hartikkala: Michel Hartikainen, pka Thomas v. 1668 no 7659 s.774 Leppävirta rakuuna Mårten Hardikainen ja pso, pka Olof, veli Petter v. 1668 no 7659 s.810 Rantasalmi Ahvensalmi Bengt Hardikainen v. 1668 no 7659 s.820-> Pellosniemi Hardickala Michel Hardikainen ym. v.1697 GG.16 Oikeuden pöytäkirja Salmi - Suistamo s.11-s.12 veronvuokraaja Kristian Sahlo valittaa : "2 katovuotta, veronmaksajia kuuluu olevan metsissä ja vieraissa kylissä, hälinää ja rauhattomuuksia koko maassa, esiintyy vastarintaa." Myös Pälkjärvellä (s.19) paikallinen veronvuokraaja valittaa: 2 vuoden yleinen kato, verojen keruussa ongelmia. Myös lautamiehet kertovat: Suurin osa rahvaasta ei saanut kylvösiementä, kasket jääneet kylvämättä. Silti verovuokraaja vaatinut verojen maksut. Ulosmitattu hevosia ja karjaa s.20 Lieksa talonpoika Meriläinen vienyt jonkin valituksen. s.29 käräjät Pielisjärvi ja Ilomantsi 8. - 13. Feb 1697: Veronvuokraaja Salomon Enberg valittaa: Vaikeita katovuosia sattunut täällä kaukana pohjoisessa pitäjässä 2 vuotta. Sen tähden on sattunut laittomuuksia. Kun tämä välän aika voitaisiin ylielää. Ollut sateiset ilmat. Pitäjässä puutetta. Maita jäänyt kylvämättä. Arendaattori tuonut omalla kustannuksellaan edellisenä kesänä (1696) Sortavalasta 60 tyn vanhaa hyvää ruista.. (s.32) Arnendaattori selittää tehneensä kaikenlaista (mutta liian myöhään!). Hän oli tuonut Käkisalmen makasiinista rahalla 150 tyn ohraa, joka oli ollut aivan kelvotonta. Päivätöitä ei ole saatu tarpeeksi, kun melkein koko pitäjä on toisilla seuduilla kerjuulla. Sattunut ryöväyksiä ilmeisesti Liexassa mm. 3. joulupäivä (1696) Niissä hän on kärsinyt yli 15 000 d:n vahingon. Sivu 39 eteenpäin on "ryövärien luetteloita". Mm. s.44-> Polvijärvi Petter Pitkäsen poika, lautamies Petter Kotilainen poikineen, Anders Vartiainen 60 v., Anders Meriläiselle tuomio (ilmeisesti valituksen viennistä jonnekin) yhdessä Lars Kilapan kanssa. Liexa (s.51) nimismies Johan Lång: aamuyöstä oli hyökätty hänen kotiinsa, ryöstetty jopa pikkulasten vaatteita. Pitkiä oikeuden pöytäkirjoja kartanoiden ryöstöihin liittyvistä tapahtumista.. Liperin kha Sundius (s.66) joutunut tappeluun Kaavin kappalaisen Kilianderin kanssa, joka nähtävästi puolustanut seurakuntalaisiaan. Sundius saanut 2 mustelmaa tappelussa. Liperinkartano (Simon Hoppenstong) ryöstetty 25.1.1597. Ylimääräiset käräjät pidetty käkisalmessa 20 - 23.3 . s.26.3. 1597 (s.139). Siellä olleet Liperistä mm. lautamiehet Ulasi Hartikainen ja Petter Vänskä v.1674 no 8675 s.511 -> Vuotjärvi 1 Henrik Henriksson Hartikainen v. 1683 no 8693 s. 930 -> Wotijervi mm. 2 Henrik Hartikainen, 2 Anders Sigfridsson Hartikainen v. 1683 no 8693 s.932 Jännevirta: 4 Sigfrid H Hartikainen ja pso, Johan Hartikainen ja pso, 2 Johan Michelsson Hartikainen ja pso, 2 Sigfrid Olsson Hartikainen js pso v. 1690 no 8703 s.970 Jännevirta: 2 Johan Sigfridsson Hartikanen ja pso, 6 Johan Michelson Hartikainen ja pso, veli Abraham ja pso , renki Anders Anderson ja pso 2. Sigfrid Olsson Hartikainen ja pso, 3 Anders Sigrfidsson Hartikainen ja pso, pka Anders Wuotjärvi mm. 2 Henrik Hatikainen ja pka Olof, 2. löysäläinen Erik Pärnänen ja pso Leppävirta Konnuslahti: 1 Olof Hartikainen, 2 veli Mats ja pso v. 1694 no 8712A s.1951 Jännevirta: 7 Johan Hartikainen ja pso, pka Anders ja pso, veli Abraham ja pso, rengit Ander ja Olof Vartiainen 2 Sigfrid Olsson Hartikainen ja pso 3 Anders Hartikainen ja pso, pka Anders 6 Axel Niskanen perhe s. 1954 Litmaniemi: 4 Anders Hartikainen, pka Bertill ja pso, vävy Lars, 3 Jören Hätinen ja pso, Sigfrid Hartikaisen pso v. 1707 talvi Liperi lautamies Lars Hartikainen Käsämä Wotijerfi: mm. 1 Hindrich Hartikainen (onko pka Olof kuollut vai karannut?) v.1699 no 8724B Wuotjärvi mm. 3 Hinrich Hartikainen ja pso sekä ilmeisesti pka v, 1712 Kuopion käräjät 30. May s.118 (edellä jo) Tilasyyni Jännevirta 2/3 vm tila Johan Sigfridsson Hardikainen. Tilalla myös poika Johan Johansson ja veli Olof Sigfridsson Hardikainen. Pojan piti hoitaa vanhaa issä hautaan asti. Johanin vanhin poika oli Anders.ja ilmeisesti tällä poika Johan. Jonkun setiä olivat Johan ja Olof. Lisäksi mainitaan Anders (Henriksson) Hardikaisen leski Anna Heikitär ja tämän (vanhin) poika Johan. Annan jo kuollut appi oli Henrik Hardikainen. 19. joulukuuta 2011 / Pekka Pitkänen. Lisäykset talvi 2020, 31.7.2013, 14. 10.2013 vuodelta 1788 ja 25.8 2017 maakirjoista

Siikajärven Hartikaiset tuomittiin menettämään Väätäälänkylän maat vuonna 1765

Vuosi 1765 oli Wuotjärven ympäristön talonpojille kohtalokasta aikaa. Ensin Juankosken ruukin osakas luutnantti Georg Friedrich Tigerstedt pakotti parasta vetämällä ja uhkailemalla vehkalahtelainen talonpojan Juho Rissasen torpparisopimukseen. Sitten Tigerstedt huijasi osan Nilsiän Kuosmasista samankaltaiseen torpparisopimukseen. Joidenkin Kuosmasten puumerkit väärennettiin sopimuksen alle. Myös Wuotjärven Pasasten tilalla oli tehty talontarkastus ilmeisesti torpparisopimusta varten. Nyt Siikajärven vanhat asukkaat Hartikaiset tuomittiin menettämään asuinpaikkansa nykyinen Väätälänkylä kuopiolaisen Savisaaren ja Niuvanniemen tilojen omistajille. Kuinka näin kävi Hartikaisille?

1. Wuotjärven Siikajärven vanhat maanomistukset

Tarkastellaan aluksi Wuotjärven Siikajärven alueen maanomistuksia. Siikajärven Hartikaisten asuinpaikat sijaitsivat Pisan pohjoispuolella reilun viiden kilometrin etäisyydellä tästä vanhasta valtakunnan rajamäestä. Pisan itäpuolella lainehti "Karjalaan" kuuluva Ala- Siikajärvi. Vanha valtakunnan raja kulki Pisalta lähes suoraan pohjoiseen Valkeisenjärven yli Ylä – Siikajärven pohjoispäähän laskevan Keyritynjoen suuhun.

Keyritynjoen länsipuolen maat oli vuonna 1600 saanut palkioksi hyvistä palveluksistaan kruunulle kuopiolainen pappissukuun kuuluva Juho Kauhanen, joka toimi vuosien 1570 - 1595 sodan loppuvaiheissa kuopiolaisten talonpoikasjoukkojen päällikkönä. Hän osallistui myös Täyssinänrauhan rajankäyntiin. Kauhasten maihin kuului "Ylimmäisensiikajärvenmaa, Keyritynjoensivu, Kantaraatinmaa ja Pisanmäenpäiväranta". Palkiomaat ulottuivat Pisan pohjoispuolelta Ylä -Siikajärveltä aina Rautavaaran eteläpuolella sijaitsevaan isoon Keyritynjärveen saakka. Kartan mukaan Ylä- Siikajärven kohdalla Kauhasten maiden luonnollisena länsirajana näyttäisi olevan tämän järven pohjoispäähän Vellijärvestä laskeva joki.

Siikajärven Väätäälänkylä. Kuvassa näkyy Kuopiosta Nurmekseen johtava tie. Tien "päässä" vasemmalla sijaitsee Vellijärvi ja oikealla Ylä - Siikajärvi. Hartikaisten vanhat talot sijaitsivat luultavasti kuvassa heti vasemmalle kääntyvän tien varrella (ei näy kuvassa). / PP 2011

Kuopion pohjoispuolella Jännevirralla asunut Sigfrid Hartikainen oli suorittanut edellä mainitun sodan loppuvaiheessa 1590 – luvulla ratsupalvelusta kruunulle. Tästä ja muistakin palveluksistaan hän oli saanut rajamaalta laajoja maa-alueita. Hartikaisilla lienee myös ollut jo aikaisemmin tällä seudulla vanhoja maanomistuksia. Heidän maihinsa kuului Ylä – Siikajärven luoteispuolelta Kantaraatin pohjoispää ja Siikajärven välijoen niitty. Muut Hartikaisten ja heidän yhtiömiestensä Niskasten rajamaapalstat olivat Paavojärvenjoki ja Paavojärvi, Pentinjärvi, Tuoreen Nurmeksen itälahti ja Keyrityn Nurmilahti. Kantaraatti tarkoitti nykyistä Raatinjärveä. Nimi saattaa liittyä Rantasalmella asuneeseen Kantaraattisten sukuun.

Edellä mainitun Keyritynjoensuun länsipuolella sijaitsi Ylä – Siikajärvi. Leppävirtalainen Olli Antinpoika Sutinen oli saanut vuonna 1561 maakirjan Syvärinjärven itärannan maihin. Sutisen maihin oli kirjattu Siikajärvenaluskorpi ja Joenranta. Tämä joki lienee nykyinen Lastukoski. Maat otti 1620 - luvulla haltuunsa Heikki Heikinpoika Hartikainen. Vuoden 1664 maakirjojen tarkastusasiakirjassa kerrotaan, että tähän Hartikaisen Wuotjärven kylään kuuluvien maapalstojen numeroon 228 kuuluivat "Siikajärvenalus Syväjärven rantaan asti". Syväjärvi tarkoitti Syvärinjärveä, kuten näillä vuoden 1765 käräjillä mainittiin. Lisäksi tarkastusasiakirjassa kerrotaan, että Heikki ei kuitenkaan viljellyt näitä maita eikä hänellä ollut siellä mitään asuinpaikkaa "bostelle eller åker". Hän asui ja viljeli kuopiolaisen Kauhasten pappissuvun kruununvouti Johan Ivarssonin Kauhasen omistuksiin kuuluvaa "Pisanmäenpäivärannan maata". Siten asiakirjan mukaan hänen asuinpaikkansa lienee ollut suurinpiirtein nykyisen Lastukosken Hartikkalan tienoita. Heikin maat olivat 2/3 veromarkan arvoiset ja ne sijaitsivat noin peninkulman etäisyydellä hänen asuinpaikastaan. Heikki Hartikaisella oli entisen omistajan Sutisen perintöinä maita myös Leppävirran kirkonkylän tienoilla. Heikki lienee ollut ollut kotoisin Jännevirralta (tai Leppävirralta).

2. Siikajärven tila Heikki Heikinpoika Hartikaisen suvun omistuksessa

Heikki Hartikainen ilmestyi talolliseksi Syvärinkylään kuuluvalle Siikajärvelle 1620 – luvun lopulla. Vuoden 1626 tienoilla koottu Habermannin maakirja ei häntä vielä siellä tunne. Vuosina 1626 - 1628 Kuopion tienoilla Jännevirralla asui eräs Heikki Hartikainen. Hänet mainitaan luettelossa jännevirtalaisten Olli Hartikaisen ja Antti Niskasen yhteydessä. Vuoden 1629 veroluetteloista löytyy Juankosken akonveteläisen Tahvo Hämäläisen jälkeen yhden veromarkan tilan haltija Heikki Hartikainen, joka mahdollisesti asui Siikajärvellä. Vuonna 1634 Heikki Hartikainen mainitaan Pieksänkylän asukkaana. Tämä ei ole merkillistä, koska samaan kylään oli kirjattu tunnettu wuotjärveläinen Pasalan tilan entinen asukas Heikki Pykäläinen. Karjaa Heikillä oli tamma, 2 lehmää ja 3 lammasta sekä kylvö 20 kappaa eli reilu hehtolitra. Vuonna 1638 sekä Heikki Hartikainen että Heikki Pykäläinen ja myös heidän naapurinsa Olli Pirinen oli kirjattu Syvärinkylän asukkaiksi.

Vuoden 1639 verotietojen mukaan Heikillä on myös vaimo. Hänen kylvönsä on panni eli vajaa hehtolitra. Pykäläisen asuman tilan Wuotjärveltä on ottanut haltuunsa Antti Pasanen. Vuonna 1645 wuotjärveläisen Heikki Hartikaisen tytär on kirjattu Rantasalmen pitäjään. Vielä vuonna 1648 vanha veronmaksukyvytön Heikki Hartikainen löytyy Sywärin kylän köyhistä ja vaivaisista. Tilaa hoiti huonemiehenä (husman) Heikin tytär. Karjaa perheellä oli tamma, lehmä ja 2 lammasta. Vuonna 1650 Siikajärven tilan isäntä on taas Heikki Hartikainen, joka lienee vanhan Heikin poika. Seuraavana vuonna Heikin taloudessa oli kaksi veronmaksajaa, joista toinen ehkä oli Heikin vaimo. Vuonna 1656 Hartikaisen tilan veromarkkaluku on 1/2 ja jälkikasvuna poika. Vuonna 1661 kaikkien Wuotjärven tilojen veromarkkaluku kreivi Pietari Brahen alaisuudessa oli vähintään puolittunut. Heikillä se oli 1/8, naapureilla Juho Leskisellä ja Antti Pasasella sekä Hipanlahden Pekka Julkusella 1/4. Vuoden 1664 maantarkastuksessa Heikki Heikinpoika Hartikaisen tila on kruununtila (crono).

Ylä - Siikajärvi. Kuva on otettu Nurmekseen johtavan tien varrelta. Järveen vasemmalle laskee Vellijärvestä tuleva joki. Vasemmalla näkyvä niemi kuului kiistatta kuopiolaiseen Savisaaren ja Niuvanniemen tilaan. Oikealta järveä ja salmia pitkin pääsee Pisan lähelle. / PP 2011

Vuosina 1669 – 1675 myös Wuotjärven tienoilla oli pahoja katovuosia. Heikki Hartikainen sai veronhuojennuksia ainakin vuosina 1670, 1672, 1674 ja vuonna 1675. Jälkimmäisenä vuonna Heikin kerrotaan olevan "aivan köyhä". Samana vuonna myös Antti Pasanen ja Juho Leskinen olivat kärsineet "suuren kadon". Vielä vuonna 1676 Heikki sai veronhuojennuksen. Veroluettelon mukaan hän oli "hyvin köyhä". Tilan veromarkkaluku oli 2/3. Vuonna 1680 Heikin tila oli mainitaan kruununtilaksi. Ruotujaossa se oli kirjattu vuosina 1681 - 1697 wuotjärveläisen Heikki Pasasen tilan tavoin majuri Gustav Olongrenin 2. korpraalin Petter Willandin ruotuun. Jälkimmäisenä vuonna Heikin taloudessa asuu myös hänen vaimonsa ja poikansa Paavo, joka vuonna 1701 mainitaan tilan isännäksi. Noin vuonna 1708 Heikki muutti Karjalaan. Uudeksi tilan isännäksi tuli vuonna 1712 Olli Antinpoika Hartikainen.

1670 – luvulla Wuotjärvelle ja luultavasti Siikajärvelle tulee muitakin Hartikaisia todennäköisimmin Jännevirralta. Jälkimmäisen kylän maita löytyi Raatinjärven pohjoisrannalta. Ei ole tietoa, asuivatko he jännevirtalaisten vai Heikki Hartikaisen tiluksilla. Vuoden 1674 myllytulliveron luettelossa mainitaan Antti ja Mikko Hartikainen. Vuonna 1652 Jännevirralla asui Mikko Ollinpoika Hartikainen, jonka vaimoa Seikka Juhontytär Rissasta oli vikitellyt seppä Eskil Korhonen Wuotjärven Hirvisaaresta. Seuraavana vuonna Siikajärvellä henkiveroa maksavat Heikki Hartikainen ja vaimo, Heikki Mikonpoika Hartikainen (mainitaan Heikki Heikkinen!), Antti Hartikainen vaimoineen ja Lassi Oinonen. Vuoden 1677 luettelon mukaan Antti Hartikainen on Sigfridin poika. Näin ollen hän olisi kotoisin Jännevirralta. Vuonna 1682 Antti Hartikaisella on myös vaimo. Vuonna 1690 asuu Antti Sigfridinpoika Hartikainen poikansa Antin kanssa Jännevirralla. Kuopion talvikäräjillä 1711 (s.22) Anders Sigfridsson Hardikainen Siikajärvi jakaa irtaimiston pojilleen Oloffille ja Anderssille. Kiinteä omaisuus jaetaan vasta kuoleman jälkeen.

Vuoden 1686 Kuopion talvikäräjillä (s.162->) käsiteltiin Pielisjärven asukkaiden vahingontekoja Ylimmäisen Siikajärvenmaalla, Keyritynjoen sivulla, Kantaraatinmaalla ja Pisan päivärannalla. Haastajina olivat Niuvaniemen ja Savisaaren omistaja vouti Johan Ivarsson Kauhanen, Jännevirralta Michell (Olofsson) Hardikainen ja Vuotjäreltä Henrik (Henriksson) Hardikainen. Syytettyinä olivat Liperin Säyneiseistä Sigfrid Kettunen, Mats Hildunen, Olof Toivanen, Lars Muhonen, Henrik Huovinen (Hofvin) ja Jöran Sihvonen. Koko Luostankylä oli haastettu. Näistä mainitaan Eskell ja Jöran Kuronen (ottaneet Meldoniemen alueen maita Alaluostasta) sekä Olof Yletyinen myös Alaluostasta. Rautavaaran Keyritystä haastetut olivat: Henrik (Jöransson) Ahonen, Pehr Lindunen, Anders ja Sigfrid Ruotsalainen, Michell Hyvärinen, Lars Ufuinen! ja Jöns Kainulainen. Säyneisten Siikajärveltä mainitaan Henrik Hyvönen. Tämän mukaan Pisanmäen päivärannan maata hallitsivat Michel (Ollssson) Hardikainen ja Henrik (Henriksson) Hardikainen. Henrik Hardikaisen suvun lähdettyä Pisanmäen päivärannalta siellä asui mm. Olof ja Michell Hardikainen nähtävästi Michell (Ollsson ) Hardikaisen jälkeläisiä. Jännevirran Hartikaisten laajat maat sijaisivat Kantaraatinmaan pohjoispuolella ja ulottuivat aina Rautavaaran Keyritynjärven rantaan.

Vuoden 1693 Kuopion talvikäräjillä (s.163) Olof Henriksson Hartikainen Wuotjärvi oli jo toista kertaa kärähtänyt naisjutusta Karin Matssdotter Ihalattaren kanssa. Sakot 2 x 80 taalaria. Hartikaisen naapuri Johan Hartikainen todisti käräjillä asiassa. Johan siis (v.1688!) asui Siikajärven lähellä!

Vuonna 1691 riideltiin Wuotjärven raja-alueen maista. Asiakirjassa mainitaan "slotz råån" eli linnaraja, jolla tarkoitetaan vuoden 1595 Täyssinän rajaa Pisalla. Kuopion puolelta rajoja selvittivät vouti Johan Iwarsson Kauhanen ja Jänneniemen Hartikaiset ja Niskaset sekä Vehkalahdelta Matti Juhonpoika Rissanen. Edellisenä maaliskuuna laamanni oli antanut kiistasta tuomionsa. Liperin puolelta kiistaa selvittivät Olli Mäkeläinen, Pekka Wartiainen Kaavilta, Mikko Hiltunen, Martti Toivanen Säynäisistä ja Matti Hiltunen Siikajärveltä. Pielisjärveläisiä edustivat Esko Ollinpoika Yletyinen luultavasti Alaluostasta ja Suni Yrjönpoika Kuronen Alaluostasta. Kiistamaasta oli laadittu vuonna 1695 kartta, josta näkyi myös Ylä-Siikajärven alue. Väätäisten sukukirjan mukaan tästä kartasta löytyi Pisan pohjoispuolelta jokin asuinpaikka.

Läänintileistä löytyy tieto, että Olof Hartikainen oli ottanut vuonna 1714 Henrik Hartikaisen tilan Wuotjärvellä!

Hartikaisten Wuotjärven sukua selvitettäessä on huomattava, että vuonna 1722 Pisan itäpuolella Säyneisissä asui Sigfrid Hartikainen. Seuraavana vuonna Wuotjärven Siikajärveltä löytyi talonpojat Olli (Antinpoika) Hartikainen ja Antti (Antinpoika) Hartikainen. Vuoden 1732 henkikirjojen mukaan tilan asukkaina oli Olli Hartikaisen vaimo ja pojat Olli ja Heikki. Tilan osakkaana löytyi Antti Hartikainen, jolla oli poika Antti. Vuoden 1732 (väärä vuosi) Kuopion talvikäräjien pöytäkirjasta s.184 löytyy lisätietoja Hartikaisista. Ne pitäisi tutkia. Siinä mainitaan mm.: Anders Hardikainen Siikajärvi ja veli Johan Hardikainen , Siikajärven maa, Käyrytyn joen sivu, Kandaratin maa .. Ryska … Tästä asiakirjasta varmaan löytyisi tietoja Isonvihan ajalta. Vuoden 1807 tietojen mukaan Olli Hartikainen asui Winkinsaaressa (Pasasten maalla! Ehkä Ollin vävy Erik Väätäinen tai tämän poika Erik asui) ja muutti myöhemmin tilan toiselle osalla Kantaraatinmaalle (s. 1807 Kuopio § 142)

3. Vuoden 1765 kesäkäräjät Siikajärvellä

1760 – luvulla maariidan Siikajärven verotilan asukkaita Olli ja Heikki Hartikaista sekä Ollin vävyä Erkki Väätäistä vastaan olivat aloittaneet kuopiolaiset Savisaaren ja Niuvanniemen tilan osakkaat entinen maaviskaali Gustav Mollerus ja hänen veljensä Henrik sekä verotalonpoika Henrik Argillander. Jälkimmäinen edusti vanhaa Kauhasten sukua. Kiistaan olivat liittyneet etujaan valvomaan Jännevirran Jänneniemen asukkaista mm. veljekset Mikko, Olli ja Juho Hartikainen sekä Paavo Antinpoika, Pekka, Antti Antinpoika ja Elias Niskanen. He olivat haastaneet molemmat edellä mainitut kiistakumppanit. Jännevirtalaiset omistivat edellä mainitun Kantaraatin pohjoispään, jonka Hartikaisten tilan vastaiset tarkat rajat piti nyt selvittää. Käräjillä ihmeteltiin jännevirtalaisten mukana oloa.

Siikajärven Raatinjärvi. Järven takana näkyy eräs Väätäisten talo / PP 2011

Käräjät pidettiin elokuun 1. – 5. päivä Siikajärvellä. Tämän rajojen tarkistuskäräjien varsinaiset lautamiehet olivat Paavo Pitkänen, Iivari Savolainen ja Olli Heikkinen. Ylimääräisiksi lautamieheksi oli kutsuttu ilmeisesti Liperin puolelta Pekka Vartiainen, Antti Voutilainen ja Gabriel Hiltunen. Lisäksi maiden rajojen tarkastuksessa mukana oli tilanomistaja talonpoika Antti Kainulainen Palonurmesta. Asiaa oli puitu jo aikaisemmilla käräjillä, joiden toimeksiannon mukaan apulaismaanmittari Strömberg oli käynyt tutkimassa kiistanalaiset maat ja piirtänyt niistä kartan tarkistuspisteineen.

Kuopiolaisten avustajana toimi maanomistuskiistojen parkitsema "vanha kettu" hovisihteeri Joachim Friedrich von Burghausen. Tämä oli 1750 – luvulla, olleessaan vielä Turun Hovioikeuden auskultantti, tehnyt Joroisissa pohjatyön ikävälle tilan omistuksen vaihdokselle, jolla nuori aatelismies ja vänrikki tuleva Juankosken ruukin omistaja edellä mainittu Georg Friedrich Tigerstedt otti haltuunsa Torstilan rusthollin. Rusthollari Seuraavassa on otteita eräästä von Burghausenin tekemästä asiakirjasta: Joroisissa rusthollari Torsten Torstensson oli kuollut ja tilaa hallitsi leski Maria Elisabeth Mahlman. Auskultantti J. F. Burghausen esitti käräjillä 31.10. 1759 avoimen ostokirjeen päiväyksellä 15.5.1759 porvari Erik Simbergin Brahesta ja torpparin puolison Maria Simbergin puolesta. Myyjät olivat kolme Frilanderin veljestä Elias, Nils ja Anders. Von Burghausenin mukana olo maariidassa tiesi Hartikaisille hankaluuksia.

Kuopiolaiset väittivät, että Olli ja Heikki Hartikainen olivat viljelleet ja perustaneet asuinpaikkansa heidän omistamalleen "Kantaraatin - ja Ylimmäisensiikajärven maalle". Nyt he vaativat Hartikaisilta tätä kiistamaata. Hartikaiset puolestaan väittivät asuvansa heidän omalla maallaan, joka maakirjoissa oli nimellä "Siikajärvenalus Syväjärven rantaan asti".

Aluksi tutkittiin maanmittarin kartan perusteella jännevirtalaisten ja wuotjärveläisten välinen raja. Siihen asti se oli alkanut Kantaraatin koillisrannan pienestä lahdesta koilliseen erääseen Vellijärven pohjoispäässä sijaitsevaan niemeen. Sitten raja jatkui edellä mainitun järven länsirantaa pitkin pohjoiseen Kantaraatinjärvestä laskevaan puroon. Hartikaiset hyväksyivät hiukan kuitenkin maristen tämän rajan, jonka parikymmentä vuotta aikaisemmin Paldanius oli jo käynyt selvittämässä. Tähän rajaan myöskään kuopiolaisilla ei ollut mitään sanomista. Näin nykyinen ns. Nilakan alue jäisi jännevirtalaisille.

Sen jälkeen selvitettiin käyttäen edellä mainittua maanmittarin kartaa kuopiolaisten ja wuotjärveläisten välinen raja. Kuopiolaisten mukaan sen tuli kulkea Kantaraatinjärven (Raatin) kaakkoispäästä löytyvää suota pitkin kaakkoon Naapurijärveen, josta se jatkuisi jokea pitkin Ylimmäiseensiikajärveen. Sieltä raja jatkuisi järven pohjoispäähän laskevaan jokeen, joka alkoi Vellijärvestä. Raja kulkisi Vellijärvestä edellä mainittua jännevirtalaisten rajaa pitkin takaisin Kantaraatinjärveen. Näin ollen koko nykyinen Väätäälänkylä olisi jäänyt Savisaaren ja Niuvanniemen tilan osaksi. Hartikaisten tilan pohjoisraja olisi kulkenut Ylä- Siikajärven eteläpäässä sijaitsevan Valkeissalmen tienoilta länteen Raatinjärven itärannan puoliväliin, ja sieltä järven pohjoispäähän, josta se olisi jatkunut länteen Syvärinjärvessä sijaitsevaan Majalahteen. Heidän maihinsa olisi kuulunut Pisa ja sen eteläpuolelta Wuotjärven ranta.

4. Burghausen pussitti Hartikaiset

Hartikaiset eivät voineet hyväksyä kuopiolaisten vaatimuksia. Heidän puolustuksen ongelmaksi tuli ilmeisesti se, etteivät he olleet edellä mainitun Heikki Heikinpoika Hartikaisen suoria jälkeläisiä. Käräjillä tosin mainittiin Heikki heidän esi - isäkseen. He eivät ehkä tienneet Heikin vanhaa asuinpaikkaa, tai tiesivät, mutta halusivat salata sen. Hartikaiset selittivät aina asuneensa tällä Ylä - Siikajärven länsipuolella sijaitsevalla maallaan. Heidän mukaansa kuopiolaisten maiden länsiraja olisi Vellijärvestä Ylä – Siikajärveen laskeva joki, mikä näkyisi myös vuoden 1664 maankirjoista. Se olisi haastajien Kantaraatinmaan "erillispalsta" tai "äärimmäinen maapalsta" "hopstycke".

Kuopiolaiset eli ilmeisesti heidän edustajansa von Burghausen kuitenkin väitti, että Ylimmäisensiikajärvenmaa ja Kantaraatinmaa on kokonainen suuri maakappale eikä mikään "äärimmäinen maapalsta". Siten sille tulisi löytää luonnolliset rajat. Lisäksi he muistuttivat, että wuotjärveläisen Heikki Heikinpoika Hartikaisen vuonna 1664 palstalla numero 228 "Siikajärvenalus Syväjärven rantaan" ei ollut mitään asuinpaikkaa tai peltoa, vaan hän asui ja viljeli vierasta maata. Edellä mainitun oman maan metsiä Hartikainen oli viljellyt vain ulkopalstana. Vouti Johan Ivarsson Kauhanen oli jättänyt Heikin asuttavaksi ja viljeltäväksi 2/3 veromarkan arvoisen palstan numero 549, joka oli nimeltään Pisanmäenpäiväranta. Hartikaisen maakirjassa tämä hänen asuinpaikkansa oli saanut palstanumeron 549. Siikajärvenalus oli kooltaan vain puolen arviotynnyrin kokoinen.

Kun vastaajilta kysyttiin, asuvatko he edelleen samalla paikalla kuin heidän esi-isänsä vuonna 1664 olivat asuneet, nämä eivät osanneet antaa selvää vastausta. He tosin kertoivat asuneensa ja viljelleensä kuuden sukupolven ajan nykyisen asuinpaikkansa maata. Kuitenkin Hartikaisen veljekset selittivät 33 vuotta aikaisemmin rakentaneen itselleen uuden asunnon. He myöskään eivät osanneet selittää maakirjan väitettä, että he asuisivat vieraalla maalla ja heidän asuinpaikkansa sijaitsisi Pisanmäenpäivärannalla. Jälkimmäinen paikka kirjaimellisesti tulkiten olisi Wuotjärven rannalla. Myöskään haastajat eivät pystyneet sanomaan, asuivatko Hartikaiset vuonna 1664 nykyisellä asuinpaikallaan vai jossain muualla.

Maisema Siikajärveltä. Taustalalla näkyy Ylä - Siikajärven rannalla kohoava Rahkomäki. Pelloilla näkyy siellä täällä kookkaita kivenjärkäleitä. Rahko tarkoittaa suomalaisessa kansanperinteessä kuuntervaajaa. Tältä mäeltä käsin Rahko siis tervaa kuuta, josta seuraa kuun vaiheet. / PP 2011

Haastajat toivat todistajikseen talonpojat Erik Pirisen Syvärin Saunaniemeltä ja Heikki Hyvösen Säyneisten Siikajärveltä. Jälkimmäisen Hartikaiset osoittivat vanhojen maariitojen perusteella esteelliseksi. Todistaja Pirinen selitti olevansa 67 – vuotias. Hänen ja myös hänen jo kuolleen isänsä tietämän mukaan Hartikaiset olivat aina asuneet nykyisellä asuinpaikallaan, eikä missään muualla. Nykyisen Raatinjärven nimen hän selitti olevan Kantaraatti. Sitä maata, jolla Hartikaiset nyt asuivat, oli aina kutsuttu Kantaraatinmaaksi. Tämän maan rajoja hän ei tiennyt.

Lisäksi Erik kertoi tunteneensa vanhan miehen Heikki Heikinpoika Hartikaisen, joka köyhyytensä tähden oli ennen Isoavihaa muuttanut Karjalaan ja jättänyt asumansa tilan autioksi. Sen ja sillä olevan asuinpaikan oli ottanut haltuunsa vastaajien isä Olli Hartikainen.

Käräjillä tarkasteltiin vielä vuonna 1695 laadittua karttaa. Siitä ei kuitenkaan löytynyt vastaajien ja haastajien välisen maan rajaa. Hartikaisten Siikajärvenaluksen maa näytti kartan mukaan jatkuvan yhtenäisenä kuivana maana Pisalle asti. Näillä näkyi olevan Pisalta etelän suuntaan huomattava maapalsta, joka jatkui aina Wuotjärven rantaan saakka. Samalla pohdittiin mahdollisuutta, että Hartikaisten Siikajärvenaluksen ja Pisanmäenpäivärannan maa alkaisikin Pisan itäpuolelta Ala-Siikajärven rannalta. Vastaajat myönsivät, että heidän Siikajärvenalusmaansa alkaakin Alimmaisestasiikajärvestä ja jatkuu Syväjärven rantaan saakka. Myös Pisanmäenpäivärannan maansa he kertoivat sijaitsevan Pisan eteläpuolella.

Haastajien valtuuttama von Burghausen esitti käräjillä tilanteesta laajan yhteenvetonsa. Erityisesti hän kiinnitti käräjien huomion siihen, että Heikki Hartikainen oli vuoden 1664 maantarkastuksessa saanut vouti Johan Ivarsonilta asuinpaikakseen Pisanmäenpäivärannan maan. Jos vastaajat nyt väittävät, että he asuvat Pisanmäen-päivärannan maalla, niin se on ristiriidassa vuoden 1664 maakirjan kanssa. Edellä mainitun vuoden tietojen mukaan Heikki Hartikainen oli viljellyt Siikajärvenaluksen maataan vain ulkopalstana, jossa hänellä ei ollut peltoja tai asuntoa. Koska Hartikaiset eivät todistaja Pirisen mukaan olleet muuttaneet mihinkään asumaltaan vieraalta maalta, niin he nyt nauttivat luvatta vierasta maata eli haastajien Kantaraatinmaata. Vastaajien täytyisi luovuttaa kuopiolaisille tämä kiistamaa ja maksaa näille oikeudenkäynnin kustannuksina 50 taalaria hopeassa.

5. Käräjien tuomio

Tuomiossa muistutettiin, että jo vuoden 1664 maantarkastuksen aikaan oli Hartikaisten nyt asuma maa ollut moittimisen alainen. Näin ollen vastaajille ei voi antaa mitään oikeutta kiistanalaiseen maahan ja sen asuinpaikkoihin. Siten käräjät lakien ja asetusten perusteella riistää vastaajilta heidän tähänastiset asuntonsa ja kiistamaan sekä luovuttaa ne Savisaaren ja Niuvanniemen tilan asunnoksi. Haastajien "Kantaraatin - ja Ylimmäisensiikajärven maan" rajat tulivat kulkemaan haastajien esittämällä tavalla. Käräjien kustannukset määrättiin jaettavavaksi kaikkien osapuolien kesken. Wuotjärven Hartikaiset olivat tietenkin tyytymättömiä tähän tuomioon. Heidän aikoivat viedä tämän riita-asian seuraaville Karjalan laamanninkäräjille. Hartikaisten valitus ilmeisesti tuotti hyvän tuloksen, koska heidän vävynsä Erkki Väätäisen sukua asuu edelleen Väätälänkylässä.

Vuoden 1788 kevätkäräjät § 392

Vuoden 1788 Kuopion kevätkäräjien luvussa 392 käsitellään laajasti Wuotjärven nro 3 tilaa. Puolet 2/3 veromarkan tilasta oli ostettu talonpoika Henrik (Olofsson?) Hartikaisen verolle 19. syyskuuta 1723 ja siitä oli maksettu lunastusmaksu 15:24 taalaria hopeassa ja lisäksi jokin muukin maksu. Toinen puolikas jäi sekin Henrikin nimiin kruununtilana? Henrikin jälkeen tila oli jäänyt pojille Henrik (s.1701, k.1788), Olof (s.1702, k.1776), Abraham ja Mats. Näistä Olof oli jättänyt jälkeensä pojat Henrik, Olof, Samuel, Johan ja Bertill. Nämä olivat myyneet tilansosansa (1/8) sisarensamiehelle Erik Väätäiselle ja muuttaneet Liperin puolelle. Henrik Hartikaisen (s.1701) ja tämän vaimon Karin Rissasen Vehkalahdesta poika Olof oli hylännyt vanhempansa, jotka suomenkielisellä testamentillaan jättivät tämän sen jälkeen perinnöttä vuonna 1781. Vanhemmat olivat sitä ennen antaneet pojalle jo tämän perinnöt sekä maksaneet tämän puolesta verojakin. Ilmeisesti tilan puolikasta hallitsi vuodesta 1759 alkaen Olof Hartikaisen (s.1702) vävy Erik Väätäinen, joka oli lähtöisin Kuopion Ryönältä. Mats Hartikainen veljiensä ja osakkaidensa Abrahamin ja Henrikin kanssa kiistelivät myyjien ja Väätäisen kanssa 1/8:sta verotilan osan kaupasta. Heidän mukaansa kauppa oli laiton. Epäselvä tilanne kärjistyi, kun jälkimmäiset väittivät Väätäisen pystyttäneen 3 aittaa (eräs olikin sauna!) sekä aitoja heidän pellolleen. Tämän Erik Väätäinen kiisti. Kuopion syyskäräjillä käsiteltiin Hartikaisten ja Väätäisten kiistaa (§245). Hartikaisten todistajina toimivat talonpojat Petter Mustonen Siikajärveltä, Samuel Ahonen Nilsiästä ja torppari Adam Savolainen Wuotjärvi (Lastukosken itäranta!). Ahosen ja Savolaisen mukaan Erik Väätäinen oli pystyttänyt kiistanaiselle 8 kapan (n. 12 a) maalle kaksi aittaa ja saunan. Väätäinen jäi kiistassa tappiolle ja tuomittiin korvauksiin sekä siirtämään aitat ja saunan pois. (mm. s.1787 Kuopio §265-§266 ja s. 1788 §245 ja §324). Kiista aitoista ja saunasta jatkui vielä pitkään (tämä kappale lisätty 13.8.14)

Vuoden 1807 Kuopion syyskäräjät §342

Erik Erikinpoika Väätäinenn selittää sairaan isänsä edusmiehenä tilan vanhoja asioita. Hänen mukaansa Erik-vamhemman appi Olof Hartikainen veljineen olivat hallinneet Vuotjärven tilaa nro 3. Heillä oli ollut asuinpaikka Vinkinsaaressa (kuului Pasasille vuoden 1664 maakirjan mukaan). Jo kauan sitten edellä mainittu Hartikainen oli muuttanut tilan toiselle osalle Kantaraatinmaalle. Asuinpaikasta oli kiistellyt kuopilaisen Savisaaren ja Niuvanniemen tilan osakkaat (katso edellä). Se olikin isossa jaossa jäänyt näiden kanssa yhteiseksi. Tilakiistaa oli käsitelty laamanninoikeudessa, joka nähtävästi kumosi tuomion kuitenkin niin, että vastapuoli oli saanut korvausta metsän ja maan muodossa. Väätäisen appi Olof Hartikainen oli myynyt puolet tilasta nilsiäläisille Taskiselle, Piriselle ja Ronkaiselle sillä varauksella, että hän säilyttää nyt hallitsemansa uuden asuinpaikan. Sitä vastoin ostajat olivat saaneet halintaansa Vinkinsaaren vanhan asuinpaikan, joka Väätäisen mukaan edelleen oli heidän hallinnassaan (v.1807!). Tästä Väätäisen mukaan seuraa, että (Strömsdahlin) Ruukki ei omista mitään osaa tilasta. Ruukin johtaja Ekholmin edustajan Samuel Corneerin mukaan ruukki oli kuitenkin hallinnut 15 vuoden ajan (siis vuodesta 1792) lampuotinsa kautta Vuotjärvi nro 3 tilanosaa, eivätkä Väätäiset olleet tehneet asiasta valitusta. Kiistely tilan osan maista, kaskista ja sen rakennuksista jatkui käräjillä. (tämä kappale lisätty 24.8.14)

Siikajärvellä kuopiolaisella Niuvanniemen ja Savisaaren omistuksilla Kantaraatin maalla ja Keyritynjoen sivulla asuivat torpparit Olof, Sigfrid ja Michell Hartikainen (§ 158-§160). Olof Hartikainen oli vuokrannut 13. helmikuuta 1769 tilansa entiseltä valtiopäivämieheltä Henrik Paldaniukselta. Sopimuksen mukaan hän saa kasketa ja kalastaa siellä mielensä mukaan. Veroina hän maksaa vuosittain 48 taalaria kuparissa (2:32 rdaler), 6 tynnyriä viljaa puolet rukiina ja puolet ohrana, leiviskän voita ja kapahaukea, nuotan joka toinen vuosi ym. pieniä suorituksia. Sopimuksen päättymispäivää ei mainita! Sigfrid Hartikainen oli tehnyt vastaavan sopimuksen Gustaf Molleruksen kanssa. Kolmannen samankaltaisen sopimuksen oli solminut Michel Hartikainen Fagernäsin tilan haltijan Henrik Argillanderin kanssa. Vuonna 1773 nämä kaikki kuopiolaisten tilat myytiin ruukin omistajalle Georg Friedrih Tigerstedtille, jolta ne sai vuoden 1787 alussa luutnantti Stephan Bennet. Tämä ei ollut tyytyväinen tähän hankintaansa. Hän karhusi näiltä vuokralaisilta tai heidän perillisiltään vuosilta 1773 - 1787 suorituksi 350 riikintaalaria (23:16/vuosi), 197:24 riikintaalaria (13:8/vuosi) ja 206:12 riikintaalaria (17:36/vuosi) eli yhteensä noin 756 riikintaalaria (mm. §154). Riidan seurauksena Michell Hartikaisen perikunta muutti Säyneisten puolelle, jossa poika Michell mainitaan vuonna 1814 herastuomariksi. Ainakin osa Sigfrid Hartikaisen perikunnasta hankki tilan naapurikylästä Syvärilästä. (Tämä epätarkasti tutkittu asia on lisätty lokakuun 11.- 14. päivä 2013. Tarkemmin vuokrasopimusta on tutkinut J. Forberg väitöskirjaluonnoksen liiteosassa 5.A.)

Lähdeteoksia:
1. Kuopion käräjäoikeuden pöytäkirja vuodelta 1765 ja 1788
2. Vuoden 1561, Habermanin ja vuoden 1664 maakirjat
3. Kuopion alueen voudin ja läänintilit

Jännevirran ja Siikajärven ym. vanhoja Hartikaisia sukututkijoille

1552 Työkirja Tavisalmi joku Hardikain (Hartvik?)
1554 Olof Kosma ja Hartvik Anderson (nimismies) 9 veromarkan tila
Huom.! Rantasalmella asui Hartvik Ollsson!
1556 Tavinsalmen nimismies: Hartwick Andersson: palkka ruista 2,5 tyn, ohra 7 span, voita 4,5 naulaa, humaloita, suolakalaa ja heinää 3,5 kuormaa. Mainitaan myös Hartwickin poika And Hartwicksson
1658 vero 6 vm Hartvik Andersson
1559 Jännelax: 6 vm Hartvik Andersson
1561 Tavisalmen käräjät 10. sept 1561 sakot: Anders Hartviksson (no 6331 s.52).
1561 Verotus: 10 vm Hartvik, Thomas ja Hemming (saattaa olla Henrik) Andersson
1561 lautamiehiä Savilahden IV: Sigfrid Hartwik, Olof Tofvinen Henrik Suuripää ym. (rulla Es 950 anekien yhteydessä) 1568 verotus: 10 vm Hartvik Andersson ja Henrik Rissanen
1570 verotus 10 vm Hartvik Andersson , Henrik Rissanen ja Thomas Kallinen, Kallisella torppa (no 6439 s.? Savilahden IV 2. nåtzlag)
1570 Sakot 40 mk Thomas Hartvik , Anders Hartvik ja Nils Hartvik Rantasalmelta! (no ?6439 s.56)
1571 Vero: 10 vm Hartvik Andersson, Henrik Rissanen ja Thomas Kallinen, Kallisella torppa (2. "nautakunta" notzlag , no 6451 s.17)
1571 hopeavero: Hartvik Andersson: 2 hev, 6 leh, 10 lam, 4 vuohi, 3 sikaa, yht 144 mk, hopeaa 15 luotia, kuparia 2 luotia (no (?) 6451 s.146 ->)
1578 vero: Jännevirta: 10 vm Anders Hardikainen ja Hend. Rissanen
1579 maakirjat Savilahden neljännes (no 6522 s.24): lautamiehiä Anders Andersson Hartichainen (tarkistettu), Per Henriksson Miettinen ja Lars Larsson Linduinen. Anderssilla ja Henrik Rissasella 10 vm maata Jännevirran kymmenyksessä. Sieltä löytyi myös Anders Henriksson Siitoinen, Per Arminen ja Pol Larsson Rissanen!(s.25)<
1579 papinverot Savilahden neljännes (no 6522 s.23): lautamies Anders Andss. Hartickainen (tarkistettu). Rantasalmi sakot Bertil Hartikainen svarlös (s.46) .
Kuopion lähellä oli vihollinen polttanut talot mm. Olof Hatsoselta Kuopio, Mats Kasurinen Siilinjärvi, Per Moilaselta Siilinjärven ja Nilsiän rajalla Kaaraslahdessa, Jöns Vartiaiselta ja Henrik Otiselta Riistavedellä, Klemetti Holopaiselta ja Per Miettiseltä Ritoniemen tienoilta

1580 (no 6531 s.21) lautamies Anders Henderss Hartikainen (tarkistettu), vero Jännevirta 10 vm Anders Henriksson Hartickainen ja Henrik Henriksson Rissanen (s.23). Anders Henrikson Hartikainen lautamies myös papinveroissa (s.70). Nyt vihollinen oli polttanut taloja mm. Syvärinjärven pohjoispuolella Jumisten - Sälevän tienoilla. Mm. Per Persson Leskinen sekä Mats ja Per Leskinen olivat menettäneet talonsa (no 6522 s. 24). Maaninkavedellä talonsa olivat menettäneet Martikaiset, Ulmaset, Huttuset ja Per Pöxänen

1581 (no 6537 s.27 ja s. 43) Jännevirta: 10 vm Anders Hardikainen ja Henrik Henriksson Rissanen. Anders myös lautamies (s.41 ja käräjillä s.76). Seudulla paljon tiloja autioina venäläisten tähden.
1582 (no 6545 s.22 ja s.42) lautamies Anders Henriksson Hartikainen Jännevirta ja papinveroissa 5 jousta Anders Hartikainen. Seudulla suuri osa tiloista autioina.

1583 autio Jännevirta: 7 vm Anders Hardikainen (no 6552 s.2). Anders mainitaan myös poistoveroluettelosssa vuosilta 1581-1583 (no 6553 s.12) vero ohraa 21 span.

1584 (no 6560 s.27) Hartikaiset puuttuvat kokonaan!. Talot ehkä hävitetty. Myös Anders Henriksson Hartikainen katoaa! Huonemiehiksi olivat päätyneet mm. Henrik Rissanen entinen Hartikaisten osakas, Olof Sianjalka Murtolahdesta ja Anders Toivanen Toivalasta (s.43)

1585 (no 6562) Savilahden neljännes (s.16) uusi lautamies Sigfrid Hendersson Hartikainen. Hänellä oli 7 vm maata Kuopionniemen kymmenyksessä (s.17). Papinveroissa häneltä löytyi 2 jousta (s.52)

1586 (no 6575) Savilahden neljännes 6 vm Sigfrid Hartikainen (s.17). Papinveroissa (no 6577 s.19->) hänellä oli 3 jousta

1587 (no 6585 s.37 ->) papinverot 7 Sigfrid Hartikainen, Per Koljonen, Hans Lyytikäinen ja Lauri Tackinen. Kirvesmiehiksi oli kirjattu Henrik Hartikainen ja Erik Tuovinen nähtävästi Tavisalmen kartanoon. Autiorekisterin mukaan (s.77) Sigfridillä oli 4 veromarkkaa Vehmasmäen kymmenyksessä ja veromanttaalien mukaan 7 veromarkkaa Kuopionniemen kymmenyksessä (s.2)

1588 verotus: 4 vm Sigfrid Hardikainen (no 6592 s.5) Kuopionniemen kymmenys 6 vm Sigfrid Hartikainen ja Vehmasmäen kymmenys 4 vm autiona (s.7 ja s,34) , sopimusvero (s.7) Henrik Hardikainen ja Erik Tuovinen Tavisalmen kartano. Henrikin vero: 15 leiviskää haukea ja yhtä paljon ahventa ja särkeä. Sigfrid oli myös lautamies s.4, s.87). Mats Hyvärinen Puutossalmi oli nimismies.

1589 (no 6600) sopimusverollinen Tavisalmen kartano: Henrik Hartikainen, veroina haukea 15 leiviskää sekä ahventa ja särkeä 15 leiviskää. Lautamies Sigfrid Hartikainen (s.26). maavero (s.30): 10 vm Sigfrid Hardikainen, Henrik Rissanen ja Per Julkunen, jolla oli vaihtomaa. Tilasta autiona 6 vm ( no ? s.26 - >. Veromanttaalit Sigfridille nro 6600 s.73 - >)
1591 kesäkuun 8 ja heinäkuun 21 päivänä tekivät sopimuksen miehen ja hevosen varustamisesta sotaa varten mm. Sigfrid Hartikainen, Olli Halonen, Eskil Ollinpoika, Lasse Arvidinpoika, Filip Ollinpoika (Halonen) ja Niilo Yrjönpoika (Halonen?) sekä Heikki Venäläinen. Samalla he saivat vapautuksen kokoverosta.
1591 (no 6616) maavero Jännevirran X (s.3): 7 vm: Erich ja Sigfrdid Hardikainen, Hemming Rissanen ja Per Julkunen. Kaikki autiona koko kymmenyksessä (no 6616 s.3 - >)

1592 Sigfrid Hartikaisen talo palanut. Valittaa Juhana III veroista. Erik edelleen tilan toinen osakas! Siis Erik ja Sigfrid Hardikainen. Tavisalmen kartanon vuokramiehet edelleen Henrik Hardikainen ja Olof Tofvinen.

1593 Sigfrid Hardickain Jännevirda hevonen ja mies valtakunnan vihollista vastaan 12.12.1593. Pesti kesti 3 vuotta (no 6636 s.20)
1594 sopimusverollinen Henrik Hardikainen edelleen!
1595 Rajankäynti välillä Somertaipale - Pisamäki: Axel Kurjen alaiset Hans von Oldenburg ja Ambrosius Henricsson sekä 23 nihtiä ottivat Sigfrid Hartikaiselta Jännevirta Hartickala leipää, karitsan, voita, suolaa , suolakalaa, olutta 1 tynnörin päiväyksellä 10. sept. 1595

1597 veromanttaalit: Maaninkavesi: 8 Olof Hardickain, 6 Madz Rissain ym., Wehmasmäki: 9 Madz Hyvärinen (nimismies), 7 Jöns Wartiain, 8 Sigfrid Hardickain (Jännevirta), 9 Per Halonen ym.
1601 Jännevirran kymmenys: 10 vm Sigfrid Hartikainen ym.
1601 (no 6679 s.5) Tavisalmen kartanon peltoja viljelevät Henrik Hartikainen ja Olof Tuovinen. Vero 15 leiviskää haukea ja yhtä paljon ahventa ja särkeä. Vuonna 1600 Tavinsalmella oli ollut linnaleirissä Hans Blancken ratsumiesten päälliköt Axel Ryning ja Per Hansson sekä 12 muuta ratsumiestä. Nämä olivat saaneet viljaa 195 tynnyriä (s.30). Tynnyri lienee ollut vielä 1,8 hl. Kartanon rakennukset lienevät olleet vielä asuttavassa kunnossa. Kartanon maihin oli lohkaistu 1 vm arvoinen osa kartanon entisen voudilta Per Jönsson (Smolanderin) ja pojalta Periltä. Nämä asuivat jossain Maaningan pohjoispuolella Onkiveden alueella. Smolanderin tila oli vuonna 1606 ollut autiona (veronmaksukyvyttömänä) 17 vuotta ilmeisesti ryssien hyökkäysten tähden.
1602 Vero: 7 vm Thomas Hartickain, Niels Wardiain, Lauri Lomalain, Mats Hirvoin ja Olof Sianjalka (alue Murtolahti, Kareslax, Ryönä ym.)
Vero: 7 vm Sigfrid Hardickain, Hemming ja Påwal Rissain, Olof Hardickain, Nils Kallinen (alue Jännevirta, Rissala ym.)
1603 Vero 8 vm Sigfrid Hartikainen ja Lars Heiskanen, (autiona: kato: 7 Sigfrid Hartikainen ja Hemming Rissanen), myös Thomas Hardikain
1603 Vero: Sigfrid Hartikainen ja Mats Rissanen: rahaa 3 daler, viljaa 4 span, kauraa 12 kappaa, voita 1 naula, läskiä 4 naulaa haukea 4 naulaa, lammasta 4/10, halkoja 1 lass, heinä 1 parmas, päivätöitä 8 kpl
1603 Thomas Hardikainen maksoi papinveroja ( Olof Sianjalka Murtolahti) (KA nro 6703 s.32)
1606 (no 6680 s.1 ->) Jännevirta 6 vm tila: osakkaat ja osuudet: Sigfri Hardikainen (2), Hemming Ruskanen po. Rissanen (2), Thomas Kallinen (1) ja Per Julkuinen (1), joka ottanut tilan osan Thomas Hardikaiselta hallintaansa. Tilasta 4 vm autiona 12 vuotta ryssien tähden. Anders Niskainen ja Pol Rytköinen olivat Siilinjärven Kasuristen ym. osakkaana 9 veromarkan tilalla.
1607 Olli Hartikainen riiteli itselleen Varkauden Luttisilta Vuotjärveltä Lastuniemen ja Hipanniemen alueen maita. Tuomio 10 Jan 1607.
1607 vero 5 vm Sigfrid ja Olof Hardikainen (no 6725 s.159)
1608 Vero Tavisalmen IV : 2 vm Thomas Hartikainen, 5 vm Sigfrid ja Olof Hartikainen (no 6732 s.37 - s.38) vuotuinen vero
1610 -11 (no 6752 s.61) huonekunnat: Sigfrid Hartikainen, veli ja 2 vaimoa, Henrik Hartikainen, veli, Olof Hartikainen (vanha),veli, Thomas Hartikainen, veli

1610-11 sodan tuhoja: 4 vm Sigfrid, Thomas, Henrik ja Olof Hartikainen, ryssät polttivat ja tuhosivat. (no 6752 s.79 - >). Ruotsalainen sotapäällikkö Jacob Delagardie oleskeli vielä Novgorodissa. josta hän oli lähettänyt kirjeen 22.7.1611 (s.71). Hartikaiset olivat veronmaksukyvöttömiä.
Ryssät tappoivat ja tuhosivat -polttivat tiloja Siilinjärven - Riistaveden alueella. Kuoli mm. Vartiaisia ja Hakkaraisia. Kuopion kirkko poltettiin ja kello vietiin
1613 lautamies Sigfrid Hartikainen, vero Sigfrid, Henrik ja Olof Hartikainen (no 6757 - 58 s.17)
1616 vero 1,5 Sigfrid, 1/4 Henrik ja 1/2 Olof Hartikainen, 1/4 Thomas Hartikainen (no 6772 s.28 - >)
1618 - 19 vero Olof ja Thomas Hartikainen
------ Anders Niskanen osti 1 vm Thomas ja Anna Hardikaisen osuuksista Jännevirran tilasta ja tuli näin Hartikaisten yhtiömieheksi. (no 6780 maakirjat Tavinsalmi)

1620 karja ja kylvö Jännevirta: Thomas Hardikain 2 tammaa, 2 lehmää, 2 lammasta, kylvö 1,5 tynnöriä, Anders Niskain 2 tammaa, 6 lehmää, 1 tamma 3 v., 2 sikaa, kylvö 2 tynnyriä, vero 1 daler 14,5 öre (no 6788A s.58)
1622 (no 6794 s.6) upseeri Jacob Bengtsonin sotilaiden verolla 5. Johan Hartikainen, 7 Olof Hartikainen ja 3,5 Henrik Otinen (Riistavesi)
1624 Puutossalmi (ehkä Tuusniemen Vuorisalo): Anders Hardikainen, Jännevirta: 1,75 Olof, 1 Thomas ja 1/4 Henrik Hardikainen ja Anders Niskanen
1624 Jännevirta: Olof Hardickainen, Johan Hardickainen, Henric Hardickainen (myös 1625)
1625 (no 6805) myllytulli eli aikuisten henkivero s.67 Jännevirta: 4 Olof Hartikainen, 2 Johan Hartikainen ja 2 Henrik Hartikainen

1625 (no 6806)pienet kymmenykset Jännevirta: Olof Hartikainen hernettä 2 kappaa ja kauraa 2 kappaa, Anders Andersson Niskanen: vehnää 2 kappaa, hernettä 2 kappaa ja kauraa 2 kappaa, Johan Hartikainen hernettä 2 kappaa (s.19). Vehnää oli viljellyt mm. Staffan Petiläinen Kaaraslahdessa, Per Korhonen Syvärin itäpuolella Suojärvellä, Per Kasurinen ja Mats Hussu Kasurilassa, Lars Kuosmanen Siilinjärven Väänälässä, Per Olsson Jalkanen Murtolahdessa, Lars Väätäinen Ryönällä, Mats Happonen sekä Axel ja Anders Kordelainen Ritoniemellä, Bertill Hynninen Syvärinjärven pohjoispuolella Paloissa ja Staffan Väisänen nähtävästi Onkimäellä eli myöhemmällä Väisälänmäellä. Vieremällä (Valkiajärvi) Hans Kurvinen maksoi kymmenyksinä vehnää 2 kappaa. Hynninen oli kuitenkin kirjattu Iisalmen kylään! Herne ja kaura olivat hyvin yleisiä pienissä kymmenyksissä. Niitä koottiin taloista yleensä 2 - 3 kappaaa. Leppävirran alueelta vehnää tässä verolajissa löytyi vähän!

1625 Johan Hardikainen sotilaaksi
1626 Jännevirta vero: Olof Hartikainen 1 3/4, Johan Hartikainen 1 1/3, Henrik Hartikainen 1/3; myös Anders Andersson Niskanen
1627 Jännevirta: 2 Olof Hardikainen, 2 Johan Hardikainen 1 Henrik Hardikainen
1628 Karannut muualle: Johan Hardikainen
1628 vero: 2 Olof Hartikainen (Jännevirta), 2,5 Anders Niskanen (Jännevirta), 1 Henrik Hartikainen (Jännevirta - Wuotjärvi?)
1629 vero: 2 Olof Hartikainen Jännevirta, erillään 1 Henrik Hartikainen ehkä Vuotjärvi
1629 pienet kymmenykset Jännevirta: Olof Hartikainen herneitä 2 kap, Puutossalmi: Anders Hartikainen herneitä 1,5. Tästä haarautuu Kuopion itäpuolen sukuhaara!
1631 vero: 2 vm Olof (Henriksson) Hartikainen Jännevirta, yhtiömies 2 vm Anders Niskanen ja 1 vm Henrik Hartikainen Vuotjärvi
1633 henkikirjat: Jännevirta: Henrik Hartikainen (Vuotjärvi?) 2, Anders Niskanen 5, Olof Hartikainen 4, Vuorisalo: Anders Hartikainen 4
1634 karja ja kylvö Jännevirta: Henric Hartikainen "kuppi", 1 lehmä, 1 hieho, 3 lammasta, 1 vuona, kylvö 25 kappaa, Anders Niskanen, 2 tammaa, 1 nuori tamma, 6 lehmää, 3 vasikkaa, 1 mulli , 2 lammasta, 1 vuona, sika ja porsas, kylvö 3 tynnyriä, Olof Hardikainen, tamma, 2 lehmää, 1 hieho, mulli, 8 lammasta,3 vuonaa, vuohi, nuori vuohi, porsas, kylvö 3 tynnyriä Pieksä (Vuotjärvi) Henrik Hartikainen, tamma, 2 lehmää , 3 lammasta, kylvö 20 kappaa
1638 karja ja kylvö: Vuotjärvi: Henric Hartikainen, 1 tamma, 2 lehmää, 2 lammasta, 1 karitsa, kylvö 1 span
1639 Jännevirta: Påll Andersson Niskanen, Henric Hartikainen Kuppi, Vuotjärvi torppari Henrik Hartikainen
1640 Kuopion käräjät: Syvärin itäpuolen Keyrityn alueen riita: Olof Hardikainen (Jännevirta) ja Henrik Korhonen (Suojärvi)
1643 Kuopion talvikäräjät s.203: Sigfrid eli "Sippe" Hartikainen väitti vieraan miehen eli Anders Niskasen astuneen hänen isänsä maalle. Tämän pitäisi poistua tilalta. Pohl Andersson Niskasella puolestaan oli lainlukija Augustus Eskilssonin todistus asiasta. Sen mukaan Thomas ja Anna Hartikainen olivat myyneet hänen isälleen kyseisen 1 vm tilan osan Sigfrid Hartikaisen maasta. Sitä ennen isä Anders näytti asuneen Siilinjärven Kasurilassa. Niskasten muutto oli siis tapahtunut ystävällisen sopimuksen perusteella. "Sippe" tuomittiin 6 taalerin sakkoon, vaikka hän vain kertoi, ettei ollut saanut tästä kaupasta mitään maksua. Nimismies Ivar Johansson ja tämän veli Anders Skopa kertoivat antaneensa Poval Niskasen käyttää osaa maistaan ilmeisesti Vuotjärven Siikajärvellä ehdolla, että saavat vuokraksi kaskesta joka neljännen lyhteen. (Talvikäräjät 1644 Kuopio s.66)

1644 vero: Jännevirta: Hindrich Hardikain Kuppi 1 , 1/2 Olof Hindersson Hardikain 1, 2, Vuotjärvi: Henrik Hartikainen

1644 Kuopion talvikäräjät s.63: Sigfrid Henriksson Hartikainen toi esille vaimoasiansa. Hän oli avioitunut 9 vuotta aikaisemmin Kirstin Harakattaren kanssa. Vaimo oli pysynyt hänen luonaan vain yhden yön. Muulloin tämä oli asunut isänsä luona. Sitten Kirsti oli karannut Sääminkiin, jossa hänelle oli syntynyt avioton lapsi vieraan miehen kanssa. Lapsi oli nyt 6 vuotta vanha. Kun avioliitto oli solmittu, kertoi Sigfrid kärsineensä siihen aikaan nälästä (vuonna 1635!). Harakaisia asui mm. Lapinlahden seuduilla sekä Karjalassa. Lapinlahden Harakaiset saattoivat olla Harakka Lapveteläisen perikuntaa (no 6805 s.76). Sigfrid lienee syntynyt viimeistään 1610-luvulla. Hän tuskin oli sama kuin 1500-luvun lopun lautamies.

1644 Kuopion talvikäräjät s.67: sakot Olof Hartikainen Sorsasalon maiden käytöstä. Ne kuuluivat silloin rautalampilaiselle Hans Larssonille

1644 Kuopion talvikäräjät s.66: Maiko Hartikatar syytti nimismies Hans Taskista hevosen ottamisesta maksutta. Tämä oli sattunut jo 14 vuotta sitten eli 1630. Taskinen väitti vieneensä hevosen verorästeistä.

1646 henkikirjat: Jännevirta: 3 Pål Andersson Niskanen, 5 Hind Hindricsson Hartikainen (pso, veli+ pso sekä sisar), 4 Sigfred Ollson Hartikainen (+ pso, veli sekä renki), Vuotjärvi: 3 huonemies Henrik Hartikainen, vaimo ja tytär. Jännevirta vielä myös Olof Hardikainen ja vaimo hyvin vanhoja! (no 8587 s.74->)

1647 henkikirjat Jännevirta: 6 Påll Niskain, 4 Henrik Henriksson Hardikain "Kuppi", h, br, 5 Sigfrid Ollsson Hardikain, h, son.
Vuotjärvi: 3 Hindrich Hardikainen, hy, dot. karjaa: tamma 1, lehmä 1 , lammas 1. Henrich Hardikain löytyy vielä mm. 1648 s. 207 Sywärin kylästä köyhistä ja vaivaisista. Tytär ( oli husman) hoiti karjaa ja ilmeisesti taloutta.

vuosi 1650 Vuotjärvi 1/2 vm Henrik Hartikainen (filmirulla Es 2623 s.32)

1651 kevätkäräjät Kuopio (TT.1) lautamies Anders Hartikainen, Jöns Leskinen (Vuotjärvi) ym. Vuotjärvi myllytulli: 2 Henrik Hartikainen (filmirulla Es 2623 s.150).
1652 Kuopion kesäkäräjät sivu 3: Michell Ollsson Hartikainen Jännevirta käräjöi Vuotjärven hirvisaarelaista seppä Eskel Korhosta vastaan vaimonsa takia. Seppä oli juovuksissa pötköttänyt Mikon vaimon Seikka Ivarintytär Rissasen sängyssä. Eskel asui aikaisemmin Jännevirralla, joten talo oli tuttu. Mikon poika Abraham hankki vuosisadan lopussa kuolleen vouti Johan Ivarssonin tilan Akonvedeltä.

1654 talvikäräjät lautamies Olof Hardikainen (pso Kasurinen v.1656)
1655 Vuotjärvi joku verolouettelo: Hindrich Hardikain 1/2, 1/2, - , 1

1656 henkikirjat Jännevirta: 3 Henrik Kuppi (Hartikain), 5 Sigfrid Hartikain h, br, h, son, 5 Pål Niskain h, 2 poikaa, h.

vuosi 1657 Vuotjärvi: 1 Hendrich Hardikains pka 1

vuosi 1660 Vuotjärvi joku vero: 1/8 Hend. Hardikain (nro 8634 s.321)

1660 vero (no 8634 s.369) : Wuorisalo: Anders Antinpoika ja Daniel Antinpoika Hartikainen, Jännevirta: 1/4 Henric Hartikainen 1/2 Sigfrid Ollsson Hartikainen ja 3/4 Pål Andersson Niskanen

Vuosi 1664Vuotjärvi kruununtila: 1 Hindich Hindichs. Hardikain 2/3 vm
Maakirjojen tarkistus: no 493 Syvärinjärveä kutsutaan Sutisen yhteydessä Syväjärveksi! Vuotjärvi Henrik Henriksson Hartikaisen maita: Siikajärven alus Syväjärven rantaan asti. Täällä hänellä ei ole peltoa tai asuntoa. Hän asuu vouti Johan Ivarsson maalla Pisanmäen päivärannalla 1 peninkulman päässä Siikajärven maista.

vuosi 1670 Verohuojennus kadon takia Vuotjärvi: Hendich Hardikain 2/3 , - , 1, - 1/3 verohelpotus

1672 Vuotjärvi Hendrich Hardikain 2/3 , 1 (filmirulla Es 2472 s.523). Manttaaliluettelossa vain 1 aikuinen.

1672 henkikirjat: Jännevirta: Henrik "Kuppi" Hartikainen 1, Mikko Hartikainen 3 (pso Seikka Juhont. Rissanen), Olof Hartikainen 1, Pol Niskanen 3, Anders Niskanen 1, Vuotjärvi: Henrik Henriksson Hartikainen, Litmaniemi: Anders Hartikainen ja David Hartikainen

1673 henkikirjat Vuotjärvi: Anders Pasain 4, Jöns Leskin 2. Hend. Hardikain 1, Per Julkuin 1, Anders Hardikain 1. Lars Oinoin 1
------------ Jännevirta: Henrik Hartikainen 1, Michel Hartikainen 3, Olof Hartikainen 1, Pol Niskanen 1, Anders Niskanen 1, Christer Pitkänen 1, Jöns Matson Vartiainen 1 ja Per Hansson Hiltunen 1

1674 henkikirjat: Wotijerfwi, Anders Pasain 4, Jöns Leskin 2, Hend. (Henriksson) Hardikain 1, Per Julkuin 1, Anders (Sigfridsson) Hardikain 1, Lars Oinoin 1. Henrik Hartikainen kuten muutkin vuotjärveläiset saivat verohelpotuksen kadon takia.

1675 Vuotjärvi:
Anders Larsson Pasain 2/3, 1 1/3 förmedla Lydit stoor misswäxt (kaikki kärsineet suuren kadon)
Jöns Matsson Leskin 3/4 , 1 1/4 förmedla Yhdistetty kaarilla. Veronhuojennukset.
Hendrich Hardikain 2/3 , 1 1/3 förmedla Heell fatige (aivan köyhiä)
Peer Julkuin 3/4 , 1 1/2 förmedla

1675 henkikirjat Vuotjärvi: Henrik Henriksson Hardikainen. Olof Tackinen Henrik Michelsson Hardikaisen luona ja Anders (Sigfidsson) Hardikainen. Jälkimmäiset Siikajärvellä!

1676 henkikirjat Vuotjärvi: Hendrich Hardikain 1, Anders (Sigfridsson) Hardikain 2 (no 9168 s.359->), (myös vuosina 1979 ja 1682)
------- Jännevirta: Henrik Kuppi Hartikainen 1, Michel Hartikainen 2 Olof Hartikainen (no 6168 s.359->). 1676 Kuopion kesäkäräjät sakot: Olof Sigfridsson Hartikainen 0:8 taalaria

1677 henkikirjat Vuotjärvi (no 9172 s.452 ->): Henrik Hartikainen 1, Anders (Sigfridsson) Hartikainen 2. Jännevirta: Sigfrid Henriksson Hartikainen 1, Johan Michelson Hartikainen 2 ja Olof Hartikainen 1

1677 verohuojennus (kato) Vuotjärvi: Hendrich Hardikain 2/3, 1 1/3 förmed fattigdom
1681 ruotujako Jännevirta majoitusmestari: 1 Hindrich Hindrichson Hardikain skatte, poika Johan, 1 1/2 Sigfrid Ollsson leski (Hardikain), Michel (Ollsson) Hardikain, 3 1/2 Påhl Andersson Niskanen skatte

1682 henkikirjat (no 8693) Jännevirta: 4 Sigf. H. Hardikain + vm ja Johan Hardikain + vm, 2 Johan Michelsson Hardikain + vm, 2 Sigfrid O Hardikain + vm
Vuotjärvi: 2 Henrik Henriksson Harikainen + vm, 2 Anders Sigfridsson Hartikainen + vm

1688 talvikäräjät Liperi sivu101->: Kuopion vouti Johan Ivarssosn (Skopa) ja Jänneniemen Hartikaiset Michel, Sigfrid ja Anders sekä Pol Niskainen olivat haastaneen käräjille Säyneisen, Wiitaniemen ja Siikajärven asukkaita sekä Pielisjärven Alaluostan ja Köyrityn väkeä luvattomasta kaskeamisesta heidän maillaan. Säyneisistä mainitaan Mats Hilduinen, Sigfrid Kettuinen, Olle Toivanen, Lars Mickoinen, Pecka Kettuinen, Jöran Simoinen, Pecka Parviainen ja Pohl Pardainen. Näistä Pohl Bertilsson Pardain asui Wiitaniemellä. Syytetyt väittivät kaskenneensa vain omalla puolellaan "denna Siidan om slåtts Råerne" eli Savonläänin linnarajan omalla puolellaan päiväyksellä 12.2. 1687. Riita koski haastajien Siikajärvenmaata, Kantaraatinmaata, Keyritynjoen sivua ja Pisanmäen päivärantaa. Huomaa, että Pisanmäen päivärannalla vielä asuva Henrik Hartikainen ei ole kiistassa mukana!

Em. Mats Hilduinen oli erikoisessa kiistassa Kaavin kappalaisen Morten Kilianderin kanssa. Mats oli ottanut haltuunsa Alasiikajärven Tuohisaaresta Johan Olsson Lukkarisen aution. Nyt Kiliander haluaa viedä tämän Hiltusen hyödyntämän niityn. Se sijaitsee 5 peninkulman etäisyydellä Kaavilta. Ainakin osa kiistellystä maasta jäi papille, koska sitä myöhemmin nautti hänen perikuntanssa (Carin Mortensdotter). Vuonna 1723 Tuohisaaren maan hankki Petter Riekkinen, joka osti sen kappalaiselta Clemet Fabritiukselta ja tämän vaimolta Margaretta Kilianderilta ((Liperi 4.2.1723 s.23). Kaavilta on täytynyt olla ihan ihan kohtalainen tie Säyneisiin, koska pappi lienee ainakin joskus kesälläkin käynyt tarkastamassa siellä maitaan. Kulki hän Vehkalahden kautta Vuotjärven Kellolahteen vai Kortteisen ja Losomäen kautta Säyneissiin?

Myös Matin sukulainen Henrik Hiltunen Säyneisestä oli riidoissa papin kanssa, mutta tämä pappi oli Liperin kha Henrik Sundius. Tämä oli saanut Henrikiltä 7 leiviskää (n. 60 kg) voita, mutta maksanut siitä vain osan. Henrik vaati papilta ulosmittausta (Liperi syyskäräjät 1691 s. 199). Säyneisen asukkaatkin riitelivät keskenään. Vuoden 1693 Liperin talvikäräjillä (s.56) käsiteltiin säyneisläisten Mårten Toivasen ja Olle Mickoisen tappelua. Toivanen oli lyönyt Mikkosta, joka "putosi heti" ja lyötyyn oli tullut suuri verinen haava. Mies oli maannut sen jälkeen 4 viikon ajan sängyssä.

1690 henkikirjat (no 8703 s.970->) Jännevirta: 2 Johan Sigfirdsson Hardikain + vm, 6 Johan Michelsson Hardikain ja pso, veli Abraham ja pso, renki Anders Andersson Hartikainen, torppari Olof Vartiainen, Sigfrid O Hardikain + pso, 3 Anders Sigfridsson Hardikain + pso ja poika Anders (nämä ehkä Siikajärvellä ainakin aikaisemmin).
Vuotjärvi: 2 Henrik Hartikainen + poika Olof (tämä suku saattaa olla myös Rantasalmen Hartikaisia), irtolainen Erik Pärnänen ja ps

1691 käräjät Liperi: Riidellään taas raja-alueen maista. Puhutaan "slotz råån" eli linnarajasta, jolla tarkoitetaan v. 1595 Täyssinän rajaa Pisalla mm. Kuopion puolelta riidassa on mukana vouti Johan Iwarsson Kauhanen (Skopa) ja hänen osakkaansa Jänneniemeltä (Hartikaiset ja Niskaset) sekä Vehkalahden Mats (Johansson) Rissanen. Edellisenä maaliskuuna laamanni oli antanut tuomion. Liperin puolelta riidassa on mukana: Olli Käkeläin (Kekäläinen), Petter Wartiain Viitaniemi?, Michel Hildunen Ala-Siikajärvi, Mårten Toivanen Säynäs, Mats Hildunen Ala-Siikajärvi. Pielisjärveläisiä edustivat Eskel Ollsson Yletyin (Höylä!) ja Suni Jöransson Kuroinen Alaluosta.

1691 Liperin kevätkäräjät s.83-s.85: Lars Hartikaisen Käsämästä epäiltiin lyöneen vuonna 1686 vaimonsa Anna Mägrättären kuoliaaksi. Larssin mukaan juovuksissa ollut vaimo oli mennyt saunaan pahoinvoivana. Hänet oli löydetty kuolleena pellolta. Sigfrid Karttusen vaimon Maria Turuttaren mukaan Anna oli maannut kuolleena ilman vaatteita kuin vanha säkki. Annan äidin veli Oudzi Leskinen selvitti asiaa. Kuolleelta jäänyt 8 lasta. Asia meni hovioikeuteen. Hovioikeus vapautti Larssin vaimon tapon epäilyistä (talvi 1692 Liperi s. 137)

1693 Vuotjärvi Henrik Henriksson Hartikainen ja pka Olof. Olof lienee sittemmin kuollut, koska mainitaan Henrikin pka Pohl
1694 Litmaniemi henkikirjat (8712A s.1951->): 4 Anders Hardikain , poika Bertill mh, vävy Lars, 3 Jöran Hätinen mh, Sigf Hardikaisen pso. Anders saattaa oll Rantasalmen Hartikaisia, koska hänen asuinpaikakseen joskus (1640-luku) oli mainittu Puutossalmi!
1694 Jännevirta henkikirjat: 7 Johan Hardikain ja pso, poika Anders ja pso, veli Abraham ja pso, renki Anders, renki Olli Vartian ja pso, 2 Sigf Olsson Hardikain ja pso, 3 Anders Hardikain ja pso, poika Anders, 6 Axel Niskain ym Niskaset
Vuotjärvi 1 Henrik Hartikainen: vuonna 1699 Vuotjärvi: 3 Henrik Hartikainen

1697 Jännevirta henkikirjat: 4 Johan Hardikain ja pso, poika Anders ja pso, 3 Johan Michelsson Hardikain ja pso, veli Abraham ja pso, leski, 2 Sigfrid Ollson Hardikain ja pso, poika Olof ja pso
1701 Vuotjärvi Pohl Henriksson Hardikainen ja pso
1701 (rulla LT 78 s. 3044) henkikirjat:
Jännevirta: 5 Johan Hartikainen ja pso, pka Anders ja pso sekä tytär., 6 Johan Michelsson Hartikainen js pso, veli Anders ja pso sekä renki Per Halonen, 2 Sigfrid Olsson Hartikainen leski, veli Carlin leski, 4 Anders Hartikainen ja pso pka Olof ja pso.
Vuotjärvi: 2 Pohl Hartikainen ja pso (sivu 3058->)
1703 Liperin kevätkäräjät sivu 72: Matti Hiltunen Säyneinen muhinoinut Brita Hartikaisen kanssa . Kirkkoherra vaati rangaistusta.
1705 henkikirjat Akonvesi: 3 Abraham (Michelsson) Hardikain ja poika Johan
1708 Lastukosken Heikki Hartikainen (poika Pohl) muutti Karjalan puolelle.
1711 Jännevirta: Johan Hardikain, poika Anderssin leski, poika Olof, Johan Johansson ja pso. veli Michel
vuosi 1711 s.22 Hiukan epäselvän asiakirjan mukaan Anders Sigfridsson Hartikainen i Siikajärvi selosti käräjillä tekemäänsä testamenttia. Lyhyesti tulkittuna: Sen mukaan hän jakaa 2 pojalleen Oloffille ja Anderssille heille kuuluvat irtaimistonsa perintöosuudet. Kuitenkin Anders halusi säilyttää elinajakseen käyttöoikeuden "disposition" kiinteään omaisuuteen.

1712 Jännevirta sotilasmaakirja (voi olla aikaisempiakin isäntiä!): Johan Hardikain, Sigfrid ja Michel Hardikain, Påhl Andersson Hardikain
1712 Kuopion käräjät (00.24) toukokuu (§118) Jännevirran Hartikaisia: Johan - , Olof - ja Anders Sigfridsson Hartikainen ovat Johan Andersson Hartikaisen sedät. Jonkun Hartikaisen leski Anna Heikitär! Tutki tarkemmin!
Siis Jännevirta: Johan Sigfridsson Hartikainen 2/3 veromarkan tila, poika Johan ja veli Olof. Poika Johan jää tilalle vanhan isänssä kanssa. Muuttamaan joutuva vanhin poika Anders Hartikainen poikansa Johanin kanssa. (? Siikajärvelle). Asiaa käsitelty ja vuoden 1711 käräjillä. Anders lienee jo kuollut, koska mainitaan tämän leski Anna Heikitär. Lisäksi mainitaa Johan Sigfridsson Hartikainen ja ? tämän appi Henrik Hartikainen?
1712 Haltuun otetut autiot: Wuotjärvi: Hindrich Hardikaisen tilan haltuun ottanut Olof (Andersson) Hardikain. Naapuritiloilla asui muitakin Hartikaisia mm. Kauhasten (Argillanderien) torppareina!
1712 Sotilasmaakirjoja (usein hyvin vanhat (entiset) isännät): Jännevirta: Majoitusmestarin ruotua: Johan Hardikain, Sigfrid ja Michel Hardikain, Påhl Andersson Hardikain (tämä lienee Niskanen)
1716 Joku tieto: Siikajärven maan omisti kr talonpoika Anders Hardikainen vuoden 1664 maakirjan perusteella. Johan Hardikainen oli sen voittanut ryssän vallan aikaan (tieto vuodelta 1733)
1717 Staarosta Johan Zacheus (asui luultavasti jo Kehvolla) oli ottanut Johan Hartikaiselta lehmän rakuunaveroiksi ilmeisesti venäläisille (Kuopion tavikäräjät 1725 s.55). Samoilla talvikäräjillä (s.60) mainitaan Ylimmäisen Siikajärven maalla (ilmeisesti Savisaaren tilan mailla) Anders Hartikainen ja torppari Johan Hartikainen.
1722 Vuotjärvi: Pohl Henriksson Hartikaisen maan ottanut Olof (Andersson) Hardikainen, Liperi Säyneinen: Sigfrid Hartikainen.
1722 Talvikäräjät s.103 (00.25) Kuopio : Sotilas Sigfrid Varosen vaimo Maria Hartikatar saanut lapsen kulkuri Samuel Ladikaisen kanssa v. 1719. Mies ollut sotahommissa. Sakko aluksi 80 d hopeassa, mutta nousi 160 d, koska Maria samoissa "puuhiss" jo toista kertaa.
1723 Vuotjärvi: 2 Olof Andersson (Hardikainen) ja 2 Anders Hardikainen
1724 Leppävirran talvikäräjät s.352: sotilas Mikko Hartikainen Pieksämäen komppania.
1725 kesäkäräjät Kuopio s.355: renki Bertill Hartiakinen ja 60-vuotias leski Malin Airilatar (leski kuvitteli suhteen!)
1726 kesäkäräjät Kuopio (s.329): Isonvihan aikaan ryönäläinen starosta Sven Vartiainen lyönyt jännevirtalaisen Olof Hartikaisen vaimoa Beata Taskista, joka oli estellyt Vartiaisen omavaltaista elintarvikkeiden ottoa. Sven sai tästä sekä pyhätöiden tekemisesta sakot.
1727 Vuotjärvi: 5 Olof Hartikainen, pka Olof, pk nimi? (lienee Henrik) 1, 4 Anders Hartikainen, pka Anders ym.
1727 Säyneis: Sigfrid Hartikainen (Filmirulla LT 1406 v. 1727 s.676 ->)
1728 (s.2238 ) Woutierfwi 3: 6 Olof Andersson (Hartikainen) ja pso, pka Olof ja pso, pka Hindrich, sotilas Mustosen leski, 4 Anders Hardikainen ja pso, pka Anders ja pso

1732 s.125 Lautamies Olof Hartikainen Jännevirta tarjoutui lunastamaan veljenpoikansa Olof Hartikaisen osuuden 2/3 veromarkan perintötilasta. Hänen mukaansa tila ei kestäisi 2 asukasta. Johan vastusti. Hiukan aikaisemmin eräs lb Johan Hartikainen asui Toivalankylän alueella (talvi 1731 s. 97). Elokuun käräjien mukaan 1731 s.325 Toivala Johan Andersson Harikainen käräjöi setäänsä lautamies Olof Hartikaista vastaan perinnoista. Vedottiin vuoden tuomioon 18. sept 1711. Sen mukaan Johan oli jo silloin saanut isältään !Johan! Sigfridsson Hartikaiselta perintönsä irtaimistosta (isän oikea etunimi: Anders ?)
1732 s.291 kesä Naimaton bson Olof Hartikainen ja naimaton nainen Kirsti Ahotar Vuotjärvi poikalapsi. Kirkkoreissu molemmille ja Olof joutui kustantamaan lasta 1/2 viljatynnyrillä. Myös sakot tai vaihtoehtoisesti raipat ja piiskat

Kuopio talvi 1733 s.183 kr talonpoika Anders Hartikainen Siikajärvi toi käräjillä esille vuoden 1664 maantarkastus asiakirjan. Riita oli perintö (börde)talonpoika Johan Hartikaisen ja tämän osakkaiden kanssa palstoista "Ylimmäisen Siikajärven maa, Käyrytynjoen sivu ja Kandaraatin maa". Jälkimmäiset olivat Anderssin mukaan tuottaneet "tillwålla" haitantekoa näillä mailla. Johan kiisti tämän ja kertoi myös Anderssin puolestaan tehneen vahinkoja näillä samoilla mailla. Hän kertoi näiden maiden olevan yhteisiä. Johan ei pystynyt esittämään mitään maanjako asiakirjoja. Hän kertoi tulleensa näille maille Ryssä vallan aikaan. Näin ollen käräjillä ei ollut mitään mahdollisuutta tehdä asiassa ratkaisua puoleen tai toiseen. Johania kehotettiin "tillsade" hankkimaan todisteet näiden palstojen omistuksesta seuraaville käräjille.
Talvi v. 1733 s.191: krb Erik Pitkänen Vehkasaari (Muuruveden länsipuoli) ja Johan Hartikainen solmivat yhtiösopimuksen, joka alkaa 4. sept 1733. Lupa oli kruununvouti Thomas Aganderilta.
Sopimuksen tausta lienee ollut seuraava: Sotilaaksi joutunut Erik Pitkäsen poika Erik oli jäänyt Viipurissa venäläisten vangiksi näiden vallatessa kaupungin 1710. Pojalla oli kuitenkin lasta odottava morsian. Nähtävästi poika ei palannut vankeudesta, joten Erik joutui turvautumaan vieraiden apuun. Mahdollinen morsiamen poika ei liene vielä ollut täysi-ikäinen!

Kuopio syksy 1733 s.687 Siikajärven asukas Anders Hartikainen käräjöi itsensä ja muiden saman kylän asukkaiden puolesta Jännevirran asukasta Johan Hartikaista ja tämän osakkaita vastaan. Riita koski maapalstoja "Ylimmäisen Siikajärven maata, Keyritynjoen sivua ja Kantaraatin maata". Anders väitti omistavansa nämä maat, mutta Jännevirran asukkaat olivat tulleet myös niitä hyödyntämään. Johan puolestaan kertoi maiden olevan yhteisiä "samfälte". Riita ei siis vieläkään ratkennut vaan siirtyi myöhemmille käräjille todisteiden hankkimista varten.

1748 talvikäräjät Kuopio: s.220-s.224: Michel Hardikain Jännevirta ja Anders Hardikain Siikajärvi. Tutki joskus!
1775 Vuotjärvi Hirvisaari: tila nr 1 1/2 Henrik Hartikainen, tila nr 6 1 Olof Hartikainen
1775 Akonvesi: nro 2 Mats, Abraham ja Abraham Andersson Hartikainen Johan Andersson Hartikainen , tytär, Anders Andersson Hartikainen . Tilan osaa käyttää "Strömsdahls bruks"(no 8934 s.582)

v. 1802 (no 9047) s.1479: Hirvisaari nro 1 Henrik Hartikainen, s. 1516 Siikajärvi nro 2 Olof Hartikainen, nro 6 Zacharias Hartikainen Lisäys vuoden 1696 tienoilta: Lastukosken itärannalle Sutisten aikaisemmin hallitsemalla tilalle tuli 1620-luvun lopulla Heikki Hartikainen ilmeisesti Jännevirralta. Hän asui kuopiolaisen Kauhasten suvun omistamalla maalla ”Pisanmäen päivärannalla”. Heikin suku muutti vuoden 1710 aikoihin ”Karjalaan”. Toista Hartikaisten sukuhaara olivat Anders (Sigfridsson) ja Johan (Michellson) Hartikainen, jotka asettuivat Pisan pohjoispuolelle ”Ylimmäisen Siikajärven maalle ja Keyritynjoen sivulle” kuopiolaisen Savisaari – Nivanniemi tilan torppareiksi ainakin jo vuonna 1675?. Tosin Hartikaisilla oli siellä ainakin aikaisemmin omiakin maita. Vuoden 1699 talvikäräjillä vuokraajaksi mainitaan Zachris Argillanderin äiti Brita Paldania Savisaaresta. Matkaa tilalle oli 9 peninkulmaa ja leski itse ei voinut sitä viljellä. Hartikaiset (Olof Andersson) siirtyivät myös Heikki Hartikaisen suvun hylkäämälle ”Siikajärven aluskorven ja Joenrannan” maalle. Nämä maat joutuivat myöhemmin Hartikaisten vävylle Erik Väätäiselle.

Eräitä lisäyksiä 2.7.18:
Kuopion käräjät 25.- 27. Aug 1679 s.124->: Henrik Henrikson Hartikaista Jänneveirta syytettiin juopottelusta sekä "huoraamisesta" 3 kertaa naapurin tyttären Margetta Andersdotter Niskattaren kanssa. Margetta karkasi Liperin puolelle.

Leppävirta käräjät joulukuu 1692 lautamies Anders Hardikainen, sekä veljekset Mats ja Thomas Hartikainen

Kuopion käräjät 12 -13 marti 1692 s.139 sotilas Henrik Hardikainen naisissa, kapteeni Göös

Kuopion käräjät 22 - 27 Feb 1693 s.167: Vuotjärvi Olof Henrikson Hartikainen 2 kertaa "huoraamassa" Karin Matsdotter Ihalattaren kanssa. Sakot 2 x 80 daler. Vuonna 1688 sattuneen asian todistajana oli naapuri (siis Vuotjärvellä) Johan Hardikainen

9-12 Feb 1695 s.43: Lars Itkonen, isäpuoli Anders Hardikainen Litmaniemi, puolet tilasta

Kuopion Hartikaisten maakirjoista:
Aneki 1815: 10 veronahkaa
Hartwik Andersson, Thomas Kallinen, Hindrich Rissanen
Kustaa Finckeltä: Nylysen Kangas, ja Pälosmaki - 1 veronahka
Peter Haloisen kanssa vuokrattu (Leginradt), Lapinsari
Wianna Kosken pelto, Patalaxi, Kaiasalon (saari) niitty, Heta (?)
sari, Saukon sari, Kannon (Kauvon)kando, Joran Monssonilta (af J. M,) Pasisari, Sorsa
sari (Sorsasalo), Kehosalo, Kumbujalantaival maa, Kotkatniemen
nenä, Tomberisari, Halmisari, Tickasen Potkusari, F
soosari Clemetti kirjurilta (af C), Jotnanniemi, Lawilahen
sari, Koskinniemi.

Viimeksi mainittu voi ehkä olla Lastuniemi Lastukosken kupeella Syvärissä. Tähän palstaan saattoi myös kuulua ainakin osa Vuotjärven Hipanniemeä, josta Olli Hartikainen 1607 riiteli Nilsiän maita omistaneiden Luttisten kanssa (Pirinen Savon historia II:1 s.196.) Siinä tapauksessa Hartvik Andersson asui Tavisalmella jo Clemetin aikaan 1543 - 1546! Se saattoi olla myös Räyskynniemi Toivalassa, joka mainitaan maakirjojen tarkastuksessa Julkusten yhteydessä. Eräs Koskenniemi sijaitsi Riistavedellä. Se oli vaihdettu v. 1664 mennessä Sven Parviaiselle.
Sven ja Hartikaiset tunsivat hyvin toisensa. Vuonna 1646 kapteeni Anders Haran (Kuopion) komppaniassa vänrikkeinä palvelivat Påål Andersson Niskainen ja Sven Parviainen sekä korpraalina mm. Olof Hartikainen (no 8583 s.47)

Huom 1.! Vuoden 1664 maakirjojen tarkastus: "Kauwon kando" kuului nyt Maaningan Wenäjänsaaren asukkaille s.363!
Huom 2.! Tomberisia asui Joroisissa ja ilmeisesti 1548 Pielaveden alueella. Ehkä joku sieltä kävi Siilijärven seudulle kaskeamassa.

Aneki 1850 (rajamaa) 2 veronahkaa
Olof Hardikainen ja Anders Niskainen
Kantaraatin pohjoispää, Pavojärven joki, Pavojärvi, Bentinjärvi, Taren (tai Toren) nurmexen itälaxi
Kouritun Nurmeslaxi, Siikajärven maa Joki.
Pentinjärvi viitannee rantasalmelaisiin Penttisiin, jotka olivat aikanaan 1500-luvulla Syvärin Saunaniemen omistajien Piristen yhtiömiehiä.

Vuoden 1664 maakirjojen tarkastus:
Sivu 547 Jännewirda:
palsta 369:191 Hindrich Hindersson Hardikainen verotila 1 vm (uusi maaveroluku 2/3)
palsta 370:193 Sigfrid Olofsson Hardikainen (s. 548) verotila 1 vm (uusi maaveroluku 1 1/4)
palsta --- :194 Påål Andersson Niskainen (viety s. 548) verotila 3/5 vm (uusi maaveroluku 2 )
Jonkinlaista kalavettä (Habermannin maakirjan mukaan sitä oli myös Vuotjärvessä).
Maat perustuivat 10 veronahkan anekiin 1815.
Palstojen nimet: Suosaari, Jennenniemi (Jänneniemi) kaikkien asuinpaikka, Lewilahen saari poislukien niitty, joka kuului nimismies Jonas Olofsson (Liliuksen) hallintaan.
Osakkailla oli hevosia 2 , 2 ja 2 sekä lehmiä 2, 3 ja 4. Lehmäluvut ovat todennäköisesti ehkä puolet todellisista määristä! Kreivi Per Brahe oli rikas, joten hän ei tarkistellut Kajaanin Vapaaherrakuntansa tilejä kovin hyvin. Hän tyytyi paikallisen voudin (Johan Ivarsson Skopan) ilmoituksiin. Voutien tilit kyllä käytiin näiden kesken yhdessä vuosittain läpi Kajaanin konventissa Kynttilänpäivän aikaan.

Maat perustuivat 10 veronahkan anekiin 1815.
Loput näistä maista kuuluivat nyt Jöns Persson Julkuisen ja tämän pojan Jönssin hallintaan. Osa maista oli siirtynyt muiden omistukseen. Mm. Kajansalo kuului Tavisalmen kartanoon (Anders Haran leski Brabo Shade). Jotkut anekin palstat oli merkitty vain rajankulun takia. Niillä ei ollut mitään arvoa!

Sivu 548 Jännewirda:
Maat perustuivat anekiin 1850
palsta 370:191 Sigfrid Oloffson Hardikainen kruununtila 1/2 vm
palsta 370:194 Påål Andersson Niskainen kruununtila 1/2 vm
Maiden nimet anekista: Kantaraarin pohjoispää, Paavojärven joki ja Paavojärvi merkitty vain rajankulun tähden, Bentinjärvi ja Toren Nurmexen itälaxi, Köyrityn Nurmilaxi, Siikajarven alusjoki 1 talvikuorman niitty
Maat sijaitsivat omistajien asuinpaikoista 10 vanhan peninkulman (60 km) etäisyydellä.

Savisaari - Niuvanniemi tilan omistuksista s. 549 Syvärinjärven itäpuolen palstan "Pisanmäen päivarannan" hallinnan oli ottanut Hindrich Hendersson Hardikainen, jolle omistajat olivat tunnustaneet sen hänen asuinpaikakseen.
Henrikin varsinainen maa" Siikajärven aluskorpi" sijaisi noin 6 km pohjoisempana, mutta siellä hänellä ei nyt ollut mitään asuinpaikkaa.

Kuopion kesäkäräjät 1699 (no 00.12) sivu 12
Sakari Argillanderin äiti Bita Paldania asuu Savisaaren tilalla Kuopiossa. Hänen maapalstansa Ylimmäisen Siikajärvenmaa, Keyritynjoensivu ja Kantaraatinmaa sijaitsevat 9 peninkulman etäisyydellä Karjalan rajalla. Hän itse ei voi niitä viljellä. Niitä viljelevät äidin tahdosta Johan ja Anders Hartikainen Jännevirralta
br> Kuopion talvikäräjät 1697 s.48). Jännevirta Johan Hartikaisen isän Sigfridin leski Maria Toivatar. Kiista 70 taalarista ehkä perinnoistä.

Siikajärven Hartikaisten kiistoja käsiteltiin Kuopion talvikaräjillä 1788 luvussa (§) 392 ja saman vuoden syyskäräjillä luvuissa (§) 266 ja (§) 299.
§ 392:Talonpoika Mats Henriksson Hartikainen ja saman ruokakunnan jäsenet ja veljet Henrik sekä Abraham haastoivat Olof Olofsson Hartikaisen sekä tämän veljet Samuelin, Johanin ja Bertillin sekä myös Olofin vävymiehen Erik Väätäisen tilakaupasta. Vastaajien edustaja oli Olof. Haastajat tahtoivat kumota "laittoman oston", jonka vastaajat olivat tehneet Erik Väätäisen kanssa 1/8 haastajien verotilasta Vuotjärvi nro 3:sta. Tilan aikaisemmista vaiheista tuotiin Petter Reinhold Fabritiuksen toimittama kirjelmä. Sen mukaan Henrik Hartikainen oli saanut verotilaksi puolet 2/3 vm kruununtilasta 19. sep 1723. Henrikin pojat olivat Olof, Henrik, Abraham ja Mats. Henrik Olofsson Hartikainen oli kuollut edellisenä syksynä ja perintöjuttu oli vielä kesken.
§ 266: Talonpojat Vuotjärvi nro 3 tilalta Mats , Abraham ja Henrik Hartikainen syyttivät talonpoika Erik Väätäistä siitä, että tämä oli rakentanut 3 kpl aittoja haastajien pellolle (tämä oli siis pieni palsta). Lisäksi Väätäinen olisi siirrellyt näitä aittoja. Väätäinen kiisti asian ja lupasi tuoda todistajansa seuraaville käräjille.

§ 299: Vuotjärvi talonpoika Erik Väätäinen oli haastanut Zachris , Anders ja Sigfrid Michelsson Hartikaisen sekä Sigfrid Sigfridsson ja Olof Hartikaisen heidän yhteisen myllynsä käytöstä. Myllystä oli kadonnut edellisenä kesänä 1 tynnyri ruista ja 2 tynnyriä ohraa. Myllyn avain oli ollut Zachris ja Anders Sigfridsson Hartikaisen auki pidetyssä tuvassa. Tämä järjestely takasi sen, että osakkaat pääsivät aina halutessaan myllyyn. Vastaajat pyysivät vapautusta haaasteesta. Asian käsittely siirtyi seuraaville käräjille.

1790 syyskäräjät Kuopio § 189: Kustaa III Venäjänsodan aikaan tehty kruunun kuljetuksia Akonveden suunnalta Kuopioon. 2. syyskuuta siellä olivat olleet mm. kruununnimimies Erik Johan Nygren ja ylimääräinen lautamies Mats Mäkäläinen (molemmat Kaavilta). Kapteeni Johan Adolf Aminoff oli vaatinut Abraham Hartikaisen talosta kuljetusta varten soutajia. Silloin isännän veli Mats Hartikainen ja useat muut uhkailleet kapteeenia kirves kädessä. Hartikaisten viljankorjuu lienee ollut ilmeisesti vielä kesken?! Kustaan sota ei muutenkaan ollut suosittu kansan keskuudessa. Jo vuonna 1788 Kuopion alueelta mm. Niuvanniemen, Vehmersalmen, Riistaveden ja Siilinjärven Rissalan kylistä oli lainattu sotaa varten veneitä (Tk 1791 § 151 Kuopio). Myös joulun edellä 1789 oli tehty kruunun kuljetuksia mm. Siilinjärven yli (Tk 1790 Kuopio § 171).

Mainittakoon, että Juankosken ruukin omistaja tykkiveneineen sodassa mukana ollut kapteeni Stephan Bennet oleskeli vielä nähin aikoihin Syvärin pohjois päässä Käsämäen tilallaan. Sieltä käsin hän oli (§ 223) luvannut nilsiäläisten sotilaalle Michel Tungille (Tenhuselle) 21.8.1790 oikeuden käyttää Nilsiä nro 5 tilan osaa kylän pohjoispuolella Pirttijärven alueella. Alue kuului Kuosmasille. Tung saisi pellosta 1/3 sekä 1 kuorman heinää. Bennet haluttiin selvittämään asiaa seuraaville käräjille. Tämä myi ruukin pian tämän jälkeen kauppaneuvos Paul Printzskiöldille.

Vuonna 1593 (no 6627 s.7) Tavisalmen kartanon vuokramiehiä olivat Henrik Henriksson (Hardikainen) ja Olof Toffvinen. Heidän vuokransa oli normaali 15 leiviskää ahventa ja särkeä ja 15 leiviskää haukea. Henrik oli siis Henrikin poika eli Sigfrid Hartikaisen veli tai oli tapahtunut sukupolven vaihdos. Samana vuonna (s.40 - s.41) Sigfrid Hartikainen sai verovapauden tulipalon "wåd Eeldh och skade" takia. Hän oli lupautunut varustamaan ratsumiehen ja hevosen kuninkaan kirjeiden 10. Juni ja 21. Juli mukaisesti. Nyt saatu verovapaus oli 18 Juni (vuosi ei näy).

Lisäys 17.11.19.Tavisalmen entinen nimismies Hartvik Andersson näkyy tileissä vielä vuonna 1577, jolloin hänellä oli palveluksessaan 2 renkiä (no 6504 s.29). Vuonna 1576 Rantasalmi Putkisalmi Hiltulan kymmenys asuivat 10 vm tilalla Thomas, Sigfrid ja Nils Hartikainen, jotka lienevät veljeksiä (no 6495 s.25 ja seuraavina vuosina (vuonna 1577 no 6504 s.19 ja vuonna 1578 no 6512 s.16). Rantalmen Hiltulan X vuonna 1579 asuivat Thomas Hartikainen ja Sigfrid Henriksson Hartikainen (no 6522 s.15).
Vuonna 1582 (no 6545) Rantasalmi Hiltulan X (s.12): 6 vm Sigfrid Henriksson Hartikainen, 3 vm Henrik Thomasson (autio) ja 7 vm Anders Hindersson (autio) sekä Tavisalmi lautamies Anders Henriksson Hartikainen, jolla oli 9 vm tila Jännevirran X (s.22), josta autiona 5 vm (s.42).
Vuonna 1586 Rantalmi (no 6575-76 s.13) lautamies Sigfrid Henriksson Hartikainen, Hiltula: 9 vm Hartvik Thomasson (edellä Henrik Thomasson!) sekä autiona Putkisalmen IV 3 vm Nils Hartikainen ja 2 vm Bertill Hartikainen (s.23). Bertill Henriksson Hartikainen oli toiminut lautamiehemä vuonna 1584 (no 6550 s.6).
Sigfrid Henriksson Hartikainen toimi siis lautamiehenä (mm. v. 1586 no 6575 - 76 s. 16) samoin kuin Tavisalmella lautamiehenä yhtä aikaa Sigfrid Henriksson Hartikainen (s.21)! Näyttää siltä, että nimi Hartvik pyrittiin poistamaan käytöstä. Se säilyi tilan päämiehen nimessä Rantasalmella: mm. Thomas Hartviksson Hartikainen sekä vuonna 1591 Hartvik Thomassson (no 6616 s.74). Rantasalmella asui 1540-luvulla nimismies Thomas Hartvik ja Henrik Hartvik, mikä selittää siellä tilanteenLisäys 17.11.19. loppuu.

Lisäys 6.3.20)
Rantasalmen kesäkäräjät v. 1580 (no 6530 s. 30) Sakot Daniel Hartviksson 6 mk. Oli lyönyt lihashaavan sääminkiläiseen pappiin Herra Jöreniin. Pappi löi takaisin, josta seurasi tälle 3 mk sakko. Tämä Daniel voisi olla Kuopion Vuorisalossa asuneiden Hartikaisten esi-isä?!

Rantasalmen nimismies oli Thomas Hartikainen, jolta sotaväen päälliköt kuten Joachmin Didricsson (myöhemmin Käkisalmen päällikkö) ja Heden Jönsson westmanlantilaisten nihtien päällikkö kävivät hakemassa elintarvikkeita vuonna 1580 (no 6530 s. 36- s.37).

Papinverot 1580 Rantasalmi Hiltula (no 6530 s.62): 7 Thomas Andersson Hardikainen, 7 Sigfred Henrikssoon Hardikainen, 5 Mats Sigfredsson (Hardikainen)

Lisäyksiä 28.3.20
Vuosi 1647 Rantasalmi (kesäkäräjät s.642): Mats Hatwiksson maksaa Hemming Hardikaiselle 15 daler
Vuosi 1648 Sulkavan talvikäräjät (s.705->): Johan Hardikainen olutta ja tappelu Jacob Väätäisen kanssa
Vuosi 1648 Kuopio (kesäkäräjät s.751->) Henrik Henriksson Kerttuinen (ehkä Kervinen) haluaa otta Vuorisalosta 1 vm tilan, jonka Anders Hardikainen oli jättänyt 2 v. sitten autioksi. Peltoja, tupa ja aitta
Vuosi 1648 Rantasalmi kesäkäräjät: Mats Hardikainen, Brend Ollsson Hardikainen, Johan (Hardikainen) kapteeni Riga, Hemming Bengtsson Hardikainen.
Vuosi 1648 Rantasalmi (27 Jan (?Jun) s.698) Thomas Johansson Hardikainen ja Thomas Puustinen sekä Elin Läsketär
Vuosi 1648 Leppävirta pitkäaikainen lautamies Sigfrid Hardikainen, Kuopion käräjillä (s.696->) mainitaan Anders Hardikainen ja Daniel Hardikainen.
Vuosi 1549 Rantasalmi (syyskäräjät) Hemming Bengtsson Hardikainen hakannut rikki Mats Hardikaisen tervatynnyrin. Mainitaan myös Berent Hardikainen Rantasalmella asui Johan Hardikainen 1651 (mm. kesäkäräjät s.71->)
Vuosi 1656 Rantasalmi syyskäräjät: Tuomittiin Johan Hardikainen antamaan kirkon maan Herra Samuel Olaille, Henrik Luukkonen ostanut.
Mickell Olsson Hardikainen makaillut huhujen mukaan Kaisa Hirvoittaren kanssa. Hemming Hardikainen mainitaan
Vuosi 1656 Käkisalmi 1. juni Staffan Danielssonin komppania Christer Johansson Hartikainen (ruptuurisodan aikaa).
Vuosi 1657 Rantasalmi kesäkäräjät: Johan Hardikainen pikku sakko, Mats Hartviksson mainitaan.
Ratsutilallinen Hemming Hardiakinen ei maksanut kruunun veroja. Huitonut puukolla veronperijää. Heitellyt yleisellä tiellä veronperijää kivillä. Ajanut ilmeisesti veronperijän hevosen 1,5 peninkulman päähän. Sakko 40 daler.
Vuosi 1657 Sulkava syyskäräjät: Mats Olsson Hardikaisen maanosto.
Leppävirralla vielä (1657)lautamies Sigfrid Hardikainen. Rupturisodan aikana sotilaat mellastaneet pitäjässä. Anders Staffansson Luttinen Varkauden seudulta valittanut sotilaiden tulleen taloonsa ja teurastaneet lehmän. Sotilasupseereita liikkunut värväämässä. Monia mm. Varkauden rälssin talonpoikia kirjattu laittomasti nihdeiksi ja sidottu takaa. Samanlaista menoa myös Joroisissa ja Pieksämäen puolella. Vuosi 1658 Leppävirta Sigfrid ja Mats Hardikainen. Pitäjässä murhattu keväällä Per Sutinen. Oli levotonta aikaa ruptuurisodan jälkeen.
Vuosi 1686 Leppävirta (kesäkäräjät) s.151->) lautamies Andes (Sigfridsson) Hardikainen Vuosi 1686 Kuopio (kesäkäräjät s.162->): maakaamisjuttuja: Olof Hardikainen ja Carin Ihalatar
, Mats Hardikainen myös jonkun naisen kanssa

Vuosi 1686 Kuopio kesäkäräjillä käsitellään myös Siikajärven maiden asiaa. Haastajina olivat maanomistajanaapurit vouti Johan Ivarsson (Skopa) sekä Michel ja Henrik Hardikainen. Voudin maata alkoivat Ylimmäisensestä Siikajärvestä ja jatkuivat luoteeseen Keyritynjoen länsipuolella aina Rautavaaran Keyritynjärven eteläpäähän asti. Myöhemmin voudin perikunta väitti maiden ulottuvan idemmäksi Luostanjoen alueelle asti. Tälle maalle muutti myöhemin Hartikaisia vuokramiehiksi. Myös Pisanmäen maita Täyssinänrauhan rajaan asti kului voudille, mutta sen hän oli antanut Henrik Hartikaisen hallintaan. Jännevirran Hartikaisten maita sijaitsi voudin maiden länsipuolella Raatinjärven pohjoispuolella, Paavalisen ja Pentujärven (Pentinjärven) alueet aina Nurmesjärvien itärannaoille asti.

Haastettuina olivat Säyneisen ja Ala-Siikajärven asukkaat Sigfrid Kettunen, Olof Toivanen, Lars Muukonen, Henrik Hyvönen ja Jöran Sihvoinen
(Ala)Luostankylän asukkaat Eskil ja Jören Kuronen sekä Olof Yletyinen sekä koko Luostankylä,
Keyrityn (Rautavaaran) asukkaat Henrik Ahonen, Per Lindunen, Anders ja Sigfrid Ruotsalainen, Michel Hyvönen sekä Jöns Kainulainen.
Ala-Siikajärveä edusti Henrik Hyvönen.
Haitantekeka eli lähinnä kaskeamista oli tehty Ylimmäisen Siikajärven maalla, Keyritynjoen sivulla, Kantaraatin maalla ja Pisan päivärannalla. Haastajien mukaan ne olivat "aivan loppuun hakatut" (uthygge). Asialle ei näillä käräjillä vielä voitu tehdä mitään.
Vuosi 1688 Leppävirta (talvikäräjät) mainitaan Petter Hardikainen
Vuosi 1688 Kuopio (kesäkäräjät s.230->). Mats Mustosen poika Hans puukolla Anders Hardikaista.
Vuoden 1688 käräjäkisteri nimet: Olof Henriksson Hardikainen
Vuosi 1676 Kitee Rodoskanvaara: b. Johan Ahonen, Anna Lösketär ja Nasta Hardikatar paloviinan polttohommissa (rulla Uk 1669) Vuosi 1701 Liperi (talvikäräjät s.37). Henrik Hartikainen Lehmonaho oli joutunut riitoihin ja tappeluun Lappeenrannan markkinamatkalla joensuulaisten Henrik Variksen ja Henrik Luckarisen kanssa. Matkalla oli nautittu nestemäisiä juomia liikaa. Tappelupaikka oli Hipanniemi saari Oravisalonkylässä. Lukkarinen oli lyönyt ainakin Varista.
Vuosi 1702 Liperi lautamies Lari Hartikainen
Vuosi 1703 Liperi (talvikäräjät) Säyneinen Mats Hildunen suhteissa Brita Hartikaisen kanssa,
Vuosi 1706 Liperi Käsämä Lars Hartikainen. Vuosi 1707 Liperinhovi arendaatori Petter Schultzin kareanon esimies "pristaaff" Henrik Hartikainen. Pitkä juttu Liperin talvikäräjillä mm. Kaavin asioista vuonna 1705. Kts erillinen artikkeli kotisivuillani!
Vuosi 1708 Hiitola - Kurkijoki (Cronoborg) s.157. Vihollisen invaasio kesällä. Asukkaita paennut. Omaisuutta viholliselle. Johan Hartikainen
Vuosi 1708 Rautu-Sakkola -Pyhäjärvi käräjät: Konevitzan entisen luostarin saaren puolikkaan omistanut Simon Kupo paennut vihollista. Sillä aikaa tilan ottanut Jonas Rouhiainen. Toinen puolisko oli ollut ilmeisesti Jonas Kärkkäisen omistama. Nyt saari oli vihollisen hallussa. Valamon luostari oli hävitetty jo 1500-luvun lopussa. Vuonna 1703 sieltä mainitaan talonpojat Johan Rautalainen ja Johan Hallonen (tai Kallonen). Edellisenä vuonna sinne oli hyökännyt vihollinen ja lyönyt kuoliaaksi talonpoikia. Osa oli paennut ja vienyt omaisuuttaan turvallisemmille seuduille. Vuosi 1709 manttaalit Kuopio (n. s.1703 tai s.1709) Jännevirta
5 Johan Hardikainen ja pso , pojat Anders ja Olof
4 Johan Johansson (Hardikainen) ja pso, veli Michel ja pso
3 Lars Larsson (suku?) ja ps , renki Michell Pasan
6 Anders Hardikainen, pojat Olof ja Anders, kaikilla pso
Niskaset
Vuosi 1709 Akonvesi (s.1703 ?)
6 Abraham Hartikainen ja pso, renki Marcus Säckinen, renki Per Persson, piika Carin, sotilaan pso
Vuosi 1709 Vuotjärvi Henrik Hartikainen lienee jo siirrtynyt Karjalan puolelle! Ei luettelossa! Vuosi 1709 Vehmersalmi 2 Hindrich Hardikainen ja pso Vuosi 1672 Iisalmi ? ( no 9158 vuodet 1672 - 73 s.484 -> Kajaaninlääni
paikka lienee Kivistö (Lapinlahti) Hartikkala: Michell Thomasson Hartikainen
Vuosi 1673 (no 9160 s.340->) Kuopio Jännevirta:
Henrik Hartikainen, Michel Ollsson Hartikainen, Olof Sigfridsson Hartikainen, Pol Olsson Niskanen!
Vuosi 1552 Taipaleenpitäjä Karjala Nemiokylä: Nils ja Pol Hartickainen jossain Suomeniemen lähellä (no 5053 s. 69->). Lähistöltä löytyi mm. Tuohikotti, joka on Kouvolan pohjoispuolella.
Vuosi 1584 papinverotLapvedenpitäjä Hartikkala: Per Jacobsson ja Knut Olsson (no 5541 s.10)
Vuosi 1584 sakot Taipaleen pitjäjä Henrik Hartikainen(s.43)
Vuosi 1607 Pellosniemi ehkä Halilan IV Henrik Hartikainen (no 6707- 08 s.301)
Vuosi 1606 Pellosniemi Henrik Persson Hartikainen (no 6713 s. 192)
Vuosi 1615-16 Rantasalmi sakot: Daniel Hartikainen, Olof Hartikainen (no 6772 s.32-s.33), myös Johan Hartikainen mainitaan(s.34
Kuopio 1695 (kesä s,269->) Litmaniemi Daniel Hartikainen ottaa Erik Keinosen 3/4 vm tilan sama kylä
Edellisillä käräjillä jännevirtalainen Johan Hartikaisen joutui selitämään Kaavin Niinivaaran kylässä sattunutta Pohl Keinosen kuolemaa. Oli juopoteltu ja paloviinan tislaus oli nähtävästi epäonnistunut. Jäänyt myrkyllistä metanolia! Tapaus sattunut jo vuonna 1692. Myös myyjä (1/2 tuoppia eli 1,25 l) Christer Lipponen oli kuollut. Keinonen elänyt kuitenkin vielä vuoden verran, jolloin oli käytetty puukkoa. Syytteessä oli Mats Keinonen. Johan Hartikainen, Staffan Tolonen Tuusniemeltä ja Jöns Parviainen Riistavedeltä olivat käyneet suolan ostossa Lieksasta, jonne sitä tuotiin Vienanmeren rannalta
Vuosi 1699 (TK Kuopio s.9) Syvärinkylä Petter Olsson Pirinen vaati Anders Hardikaiselta Siikajärvi 200 lyhdettä ruista. Kaskikiista. Vouti Johan Ivarsson (Skopan) leski Brita Paldania ja poika Zacharias Argilander vuokranneet jännevirtalaisilla Anders ja Johan Hartikaiselle maita Pisan pohjoispuolelta:1 vm maat Ylimmäisen Siikajärvenmaa, Keyritynjoen sivu ja Kantaraatinmaa. Vuokra 1/3 tilan tuotosta. Maat sijaitesevat Karjalan rajalla 9 peninkulman päässä Savisaaresta Kuopio. Savisaarelaiset eivät itse niitä viljele. Vuokra on varsin kova ja sitä vielä kovennettiin myöhemmin.
Vuosi 1700 Jännevirta Johan Hartikainen halusi ostaa Sigfrid Hartikaisen lesken Mari Toivattaren tilan (talvikäräjät s. 31->)
Vuosi 1700 Rantasalmi sakot 2 dal kpm irtolainen Sigfrid Hartikainen varastanut 2-vuotiaan härän (ilmeisesti pahimpien nälkävuosien aikaan). Lehmä oli kuulunut Anders Teetille.
Rantasalmella oli Ivar Hartikaisen Rustholli< (syyskäräjät s.325 ->)br> Leppävirta käräjät toukokuu: lautamies Anders Hartikainen (s.58)
Vuosi 1701 Savonlinnan Malmi talvikäräjät: lautamies Per Hardikainen(s.63)
Vuosi 1701 kesä Kuopio (s.81->) : Litmaniemi Anders Hartikaisen tytär Margaretta avioissa Leppävirralla Lars Itkosen kanssa
Vuosi 1701 syyskäräjät Rantasalmi: Ivar Hartikainen tappeli naisen kanssa. Mustelmia (s.176->)
Vuosi 1702 talvi Sääminki: (s.25->): Daniel Persson Hartikainen, Leppävirta: lautamies Ander Hartikainen
Vuosi 1702 kesä Kuopio (s.157): Pielijärvi Palojärvi: Anders Laihinen (Leskinen) Palojärvi Yläluostasta Nurmeksen suuntaan valmistanut 11 leiviskää (n. 94 kg eli reilun 10 litran ämpärillisen) rautaa. Johan Hartikainen Jännevirralta oli ottanut raudan Olof Wätäiseltä (=Wataiselta) reestä Keyrityn kylästä Rautavaaran tienoilta. Hartikainen väitti ottaneensa raudan Wataiselta korvaukseksi Keyritynpään niittynsä vuokrasta. Keyritynpää lienee sijainnut Rautavaaran Keyritynjärven eteläpään länsipuolella Nurmeslahdesta. Se löytyy Hartikaisten anekista nro 1850 nimellä "Keyrityn Nurmeslahti". Palojärvellä asui Leskinen; ei Laihinen!
Vuosi 1702 Kuopio kesä (s.165): Akonvesi Abraham Hartikainen Jännevirta ostanut vouti Johan Ivarsson (Skopan) leskeltä Brita Paldanialta 3/4 vm verotilan. Myyntihinta oli 230 carolinia (kuparissa). Nyt oli 1. lainhuuto. Kauppaa vastaan protestoi Knut (?Knutsson) Väänänen Murtolahdesta (Knut oli lähtöisin Maaningan Kurolanlahden alueelta Puiroonmäeltä). Hänen sisarensa Anna oli ollut aviossa Tolpasen kanssa.
Kuopio 1703 talvi (s,54->): Daniel Johansson Hartikainen luultavasti Litmaniemi
Vuosi 1703 kesä (s.170) Kerimäki: Per Hardikainen
Vuosi 1704 Kerimäki syksy (s.361->) : Päivölä Erik Hardikainen riihipalo 3 tynnyriä ruista
Vuosi 1705 Leppävirta talvi (s. 97->) Johan Hardikainen
Vuosi 1706 syksy Kuopio (s.173->) Jännevirta leski Elin Hartikainen lapsi Michel Niskasen kanssa, Leppävirta Leppämäki Olof Hardikainen (s.180->)
Vuosi 1707 talvi Kerimäki (s.29->): Daniel ja Per Hardikainen. Maaherra oli tähän aikaan Georg Lybecker, myöhemmin johti Suomen armeijaa!
Kuopiolaiset olivat kävneet 1680-luvulla Nyenissä (Nevanlinnassa) tupakkaa ostamassa: mm Ander Voutilainen Riistavesi 40 leiviskää (340 kg) ja Pohl Karhunen Tallus 42 leiviskää!
Vuosi 1707 Christer Miettinen Tuusniemi ja syytinkipoika Johan Hartikainen omaisuuden jako
Vuosi 1707 talvi Leppävirta Konnuslax Mat Hartikainen, myös Olof Hartikainen mainitaan . Täällä käynynyt tupakkakauppias
Vuosi 1624 Jääski ja Taipale: Hartikkala: Knut Persson (no 6600 s.40)
Sieltä löytyi hyviä nimiä:Henrik Kirppu, Olli Poskiparta, Olli Mustakulkku, Henrik Hölmö, Nils Räikkönen , Jöns Siannahka ja myös Wåtijärvenkylä, jossa asui Brusius Seppoin (Smed)
Vuosi 1635 Lapvesi Hartickala: Anders Hendersson, Hendric Harticka (no 8549 s.221)
Vuosi 1707 Leppävirta (kesä s.151->): Warkaus Luttila 2 vm tilan jako. Erik Andersson Luttinen oli 30 vuotta sitten antanut tilanosan Sigfrid Hartikaiselle. Luttisia oli muutti sieltä Nilsiänkylän tilalleen 1620-luvun aikoihin
Vuosi 1707 Kuopio (KK s.178->): Riistavesi Elin Wartiainen, vävy Johan Hardikainen Jännevirta. Leski antaa miehensä Grels Malisen omaisuuden vävylleen
Jännevirta: Michel Rissanen muhinoinut Elin Hardikaisen kanssa
Vuonna 1707 kesällä iisalmelaiset Daniel Kemppinen ja Staffan Väisänen oliva vielä käynet ostamassa tupakkaa Viipurista 65 karoliinin arvosta (s.184->). Venäläiset valtasivat Viipurin vuonna 1710.
vuosi 1707 Sulkava (SK s,286->): Anders Hardikainen, Kerimäki sakot Daniel Hardikainen(s.286->)
Vuosi 1708 Rantasalmi (TK s.52-> ja Kevät s.103->) Henrik Hardikainen ja Hiltula Hartvik Hardikainen, Kerimäki (TK s.87->) Erik Hardikainen
Pakolaisia alkoi tulla Kuopion pitäjään Karjalan puolelta (SK Kuopio s.152->). Murtolahteen tulivat Pentikäiset Inkeristä Järvisaaren pogosta Åserenkylästä
Vuosi 1708 Leppävirta (SK s.170->) Konnuslax Michel Hardikainen
Vuosi 1709 Kerimäki (TK s.21->) Juvola Daniel Hardikainen
Vuosi 1709 Iisalmen talvikäräjät (s.66): marraskuussa 1708 sotaväen juopuneet värvääjät olivat tullet mm. Pielaveden Taipaleenkylään ja lyöneet talonpoika Johan Rytköstä kepillä selkään, ja vaatineet omaisuutta (mm. hopealautasen). Riita oli Rytkösen pojasta Pehristä joka oli värvätty Syvärin rannalle Kärsämäen kylän ruotuun. Myös monet muut esittivät valituksia. Maaherra Lybecker oli antanut tutkintamääräyksen 12. Dec 1708
Vuosi 1709 Kuopio (TK s.99->) Litmaniemi Bertill Hardikainen syytti Ohtaanniemeläistä Olof Pelkosta, jonka torppari Poval Holopainen oli kaskennut Tuusniemen Susiniemellä.
Vuosi 1709 Kuopio (TK s. 115->) Sotaväen värväysmiehet kapteeni Ganskou, luutnanti Lampeen, majoittaja Leiman ja vääpeli Gottman olivat mellastaneet mielivaltaisesti pitäjässä. Pitäjänkirjuri Olof Strenghell oli maaherra Georg Lybeckerin määräyksestä kerännyt valituksia. Mm. Lassi Pasanen Vuotjärvi oli valittanut kapteeni Ganskoun tullen taloonsa upseerien ja sotilaiden kanssa syksyllä 1798. Sieltä he olivat ottaneet hevosten rehua ja eivät olleet maksaneet niistä mitään. Vääpeli Johan Gottmannin rötöksiin kuului myös lapsen aikaansaaminen piika Brita Keckotaren kanssa (syyskäräjät Kuopio s.370->). Sotilaita oli Kuopion pitäjästä lähetetty mm. Dynemyndeen Liettuaan, Wiipuriin ja Riigaan. Siellä taisteltiin ainakin venäläisiä vastaan (syyskäräjät Kuopio s.370->). Ei ihme, että sotilaat mielellään livistivät. Kuopion kirkossa oli jo ollut jonkinlaiset urut, koska Kuopion kirkon "organisten" Mats Blomin vaimon Maria Moleruksen väitettiin olleen juovuksissa kirkossa elokuussa 1705 (s.119)

Millainen oli sotilaan palkka vuonna 1709?: Aikaisempi nimismies Zacharias Argilander oli palkannut sotilaakseen Mats Miettisen. Hän oli luvannut palkaksi 1 parin sarkahousuja, 1 paidan, 1 parin sukkia ja 1 parin kenkiä. Lisäksi Matin isä Mats Vehmasmäestä oli saanut rahaa 2 karoliinia. Sotilas karkasi joskus. Näin oli käynyt Juankosken akonveteläiselle Staffan Hämäläiselle (TK 1709 Kuopio s.130). Hänen sotilaansa Mats Ikonen oli häipynyt. Mats lienee ollut kotoisin Nilsiästä, jossa hänen isänsä Mats oli asunut Olof Väätäisen hylkäämässä talossa Iso-Kankaisen rannalla maksamatta mitään kruununveroja. Isä Mats oli ollut ainoa kerjäläinen Nilsiässä suurten kuolonvuosien aikaan 1696 - 1697.

Vuonna 1710 sota-aika alkaa näkyä käräjillä monien varkauksien käsittelyssä. Mm. Rantasalmen Kolkontaipaleessa oli ryöstetty Lars Puustisen aitan tavarat. Myös kirkon kappalaiselta (s.182) oli varastettu vaatteita ja paljon elintarvikkeita. Varas oli ollut 13-vuotias kerjäläispoika. Sulkavalla oli liikkunut kuuluisa sissi jalkarakuunakapteeni Daniel Luukkonen, jonka sotilas Per Salacka oli vienyt eräästä talosta kuparikattilan.

Kuopio syyskäräjät 29.10.1782 §186 Siikajärven palotuki anomus
Vuonna 1781 oli tuli päässyt irti Siikajärvellä Sigfrid Hartikaisen lesken Valpuri Hyvöttären asumassa ja nyt näiden pojan Antti Hartikaisen hallitsemassa talossa. Tammikuun 3. päivänä 1782 tarkasti kihlakunnan lautamies ja talonpoika Sakari (Antinpoika) Pasanen Vuotjärvi palovahingot. Vahinkoilmoituksen oli antanut Kuopion pitäjässä 25. marraskuuta 1781 leski Valpuri Hyvötär.

Tarkastajan mukaan tuli oli tuhonnut muutaman vuoden vanhan pienen jauhoaitan. Se oli mitoiltaan 6 kyynärää eli noin 3,5 metriä pitkä ja leveä. Siinä oli ollut tuohikatto, ovessa lukko ja rautasaranat. Pasasen arvion mukaan sen arvo oli 5:00.00 riikintaalaria. Aitan mukana oli palanut 3 1/2 tynnyri ruista tynnyrihinta 2:32:00 riikintaalaria, 1 1/2 tynnyriä siemenohraa vahinko 4:00:00 riikintaalaria, 8 kappaa hernettä ja 8 kappaa papuja sekä lisäksi 10 kappaa suolaa. Kapan hinnaksi mainitaan 5:40 killinkiä ilmeisesti kaikille kolmelle tavaralle.

Vahinkojen yhteissumma oli 20:32:4 riikintaalaria

Palovahinkoanomuksen allekirjoittajina olivat lautamies Juho Pitkänen Melaniemi ja Sakari Pasanen. He myös varmensivat sen puumerkeillään. Juhon puumerkkinä oli pienillä kirjaimilla kirjoitetut j - ja p - kirjaimet viivalla yhdistettynä. Se muistutti H - kirjainta. Sakarin puumerkkinä oli iso P - kirjain. Tekstin lienee kirjoittanut jälkikäteen joku kirjuri. Se oli sitten vahvistettu puumerkeillä. Tekstin perusteella on epävarmaa, oliko lautamies Pitkänen mukana palotarkastuksessa.

Mainittakoon, että Juankosken ruukin omistaja kapteeni Stephan Bennet ei hyväksynyt vuonna 1789 Sakari Pasasasta Vuotjärvi Laajan talon emännän leski Helena Parviasen edustajaksi ruukin järjestämillä vuorikäräjillä, koska piti tätä väitöskirjan tekijän Juha Forsbergin sanoin "vähemmän hyvämaineisena". Väittelijä Forsberg käyttää hänestä vielä vahvempaa ilmaisua "pahamaineinen". 1770-luvun alussa 21-vuotias Sakari Pasanen ja pari vuotjärveläistä piikaa olivat 1770-luvun alussa aiheuttaneet häiriöitä sanailemalla ja nojailemalla toisiinsa kirkon ripillä. Sakari tuomittiin siitä syylliseksi ja sakkoihin. Niitä hän ei silloin voinut maksaa. Se muutettiin raipparangaistukseksi, jota taas tuomittu ei olisi kestänyt ilmeisesti astman tai muun keuhkotaudin takia. Lopuksi hän kärsi pienen vankeustuomion. Asiaa oli käsitelty vuoden 1775 syyskäräjillä, mutta sitä ennen juttua oli käsitelty tietenkin ensin Kuopion käräjillä ja siten Hovioikeudessa, jonka tuomio nyt kerrottiin. Kärhämä oli siis tapahtunut muutama vuosi aikaisemmin. Kuitenkin tämä "pahamaineinen mies" toimi sen jälkeen monissa luottamustehtävissä. Tässä on eräs esimerkki siitä, kuinka suuri vaikutusvalta Juankosken ruukin omistajilla oli sillä seudulla pidetyillä käräjillä. Voidaan kysyä, kuinka vahvat perusteet olivat Forsbergin Sakari Pasasesta käyttämälle ilmaisulle "pahamaineinen"?

Vuosi 1660 Rantasalmi Henrik Hartikainen (no 8634 s.404).

Huom.! Koronaviruksen tähden minulla on nyt ollut aikaa tutkia vanhoja (monta kymmentä) vihkoja.

Sieltä löytyi alussa mainitun Anders Hartvikssonin lähdetieto, joka pitäisi joskus tarkistaa!
1561 Tavisalmen käräjät 10. sept 1561 sakot: Anders Hartviksson.
Siten nimismies Hartvik Anderssonilla olisi jo vuonna 1561 ollut täysi-ikäinen poika Anders. Tämä seurasi vuonna 1578 isäänsä tilan päämiehenä, kun tämä luopui isännyydestä. Sitten päämies näyttää olevan Anders Andersson. Näin on mahdollista, että nimismiehellä oli ollut toinenkin poika Henrik, jonka poika Anders Henriksson otti isännyyden vuonna 1581. Tämän veli oli Sigfrd Hendersson! Tavisalmen entinen nimismies Hartvik Andersson siis näkyy tileissä vielä vuonna 1577, jolloin hänellä oli palveluksessaan 2 renkiä (no 6504 s.29).

Vuosi 1795 Savon ja Kymenkartanon läänin sotilasmaakirjat (no 8990 s.10->)
Pieksä tila nro 3 Pohl Turunen (entinen omistaja) nyt Anders Hardikainen
Vuotjärvi tila nr 3 Anders Hardikainen nyt Erik Väätäinen
Vuosi 1701 manttaalit 29. Juni 1701 (s.3044) Jännevirta:
5 Johan Hartikainen ja ps, pka Anders ja pso, tytär,
6 Johan Michelsson Hartkainen ja pso, veli Anders ja pso, renki Per Halonen ym
2 Sigfrid Olsson Hartikaisen leski, Br Carl (? leski)
4 Anders Hartikainen ja pso, pka Olof ja pso
Niskasia Per , pka Jöns, Påhl, Pål Jönsson, Påhl
Vuotjärvi 2 Påhl Hartikainen ja pso, isä Henrik lienee eläkkeellä !
Pieksällä asui Heickisiä 3 ttalossa sekä Johan Matsson Tiihonen
Vuosi 1711- 12 Litmaniemi Bertil Hartikainen (no 00:24 )
Vuosi 1712 (30.5. Kuopio): Jännevirta 2/3 veromarkan tila Johan Sigfridsson Hartikainen pka Johan veli (?pojan) Olof. Johan jää tilalle vanhan isänsä kanssa. Vanhin poika oli Anders (tältä jäänyt leski Anna Heikitär)) ja tämän poika Johan. Jonkun sedillä (?) Johanilla ja Olofilla asumisoikeus (besitning). Lisäksi mainitaan appi "svärfader" Henrik Hartikainen ym.Vihkossa oli epäselvä käännös!). Asiaa käsitelty myös vuoden 1711 käräjillä. Eräs Johan Harikainen asui 1722 Kasurilassa!
Vuosi 1721 (TK Kuopio s.101) Maria Hartikatar sotilas Sigfrid Warosen mies palannut kruunun palveluksesta. Maria oli saanut lapsen vuonna 1719 kulkuri Samuel Laatikaisen kanssa.
Vuosi 1656 Narva äsken tulleita sotilaita: Olof Hartikainen (no 9693 s.548)
Vuosi 1667 (no 8656)
Rantasalmi Hiismäki Erik Matsson Harticka, Ahvensalmi Samuel Hardikainen (s.1132-> manttaalit)
Vuosi 1678 Narva Thomas Michelsson Hardikainen Hardickala (s.1460->)
Vuosi 1678 Olof Thomasson Hardikainen ilmeisesti sotilaspoika (s.1476->)
Vuosi 1994 Liperi Rihilax Johan ja Bertil Hardikainen (no 9786 s.1033 ->), Käsämä Ulasi ja Lari Hardikainen, Lehmonaho Erik Hardikainen Savuluettelo
Vuosi 1696 Käkisalmenlääni Soskona Petter Hardicka (no 9790 s.899)
Vuosi 1696 Liperi Rihilax Johan ja Bärtyl Hardikainen olleet ryöväreitä ja karanneet, Käsämä Ulasi ja ?Knut Hardikainen (no 9790 s.1058, s.1059)
Vuosi 1696 Ivangorod (Iivananlinna Narvaa vastapäätä) tykistö Johan Hardikainen (no 9791 s.2349), Nötheborgin varuskunta kapteeni Jacob Johan von Wolffin komppania Olof Hartikainen (s.2687)
Vuosi 1669 Leppävirta Mats (?Morten) Hardikainen pks Olof , Pellosniemi Hardickala 3 Michell Hardikainen pka Thomas (no 5663 s.774 ja s.818)
Vuosi 1668 Leppävirta rakuunaverolla 4 Morten Hardikainen ja pso, pka Olof, veli Petter (no 8659 s.774), Pellosniemi Hardickala Michell Hardikainen ym. (s.826->)
Vuosi 1665 Liperi Hirvisaari Vuotjärven rannalla: Henrik ja Sigfrid Hardikainen (syyyskäräjät)

lisätty 11.4.2020
Vuosi 1674 Es 2673 s.573->, (myllytulli, oli katovuosi):Wuotijerfwi: 2 Hendrich Hardikainen ja pso,
Nämä Jännevirran Hartikaisten maalla!: Olof Häkin (saattaa olla Hartikainen) ja Michel Hardikainen, Anders Hardikainen ja pso, Lars Oinoin nähtävästi myös Siikajärvi
Vuosi 1712 (filmirulla ES 2639 s.972->) Wotierfvi:
Öde 1 Hind. Hendersson Hardikainen med Påhl Hindersson 2. korpaalin verolla (kuten Pasasetkin)
Vuosi 1712 (filmirulla ES 2640 s.1912) kruunun haltuunotetut autiot Sotilasmaakirja Wotierfvi:
Hindrich Hardikainen optaghne af Olof Hardikainen
Vuosi 1722 (filmirulla ES 2641 s.1033 Wuotiärfwi:) Påhl Hindersson Hardikainen med Olof Hardikainen
Vuosi 1722 (filmirulla ES 2643 s.1760 Wuotiärfwi:) 2 Olof Andersson (Hardikainen)
Ackowäss: 5 Abraham Hardikainen md h, son Anders md h, dr Per Rissain md h (s.1741->)
Vuosi 1728 (rulla Es 2645 s.2238) Woutiarfwi: 4 Anders Hardikainen md hust, son Anders Andersson md hust
Vuosi 1756 (Kuopio SK s.252) b. Abraham Hardikainen Akonvesi valitti, kuinka nuorempi veli Mats muutti 5 vuotta sitten erilleen ja perusti uuden asuinpaikan (Akonveden) Varpasaareen

Vanhasta vihkosta 22.4.20 löydetty:
vuosi 1681 Kerimäki (no 8690 s. 630?) Päivölä Anders Hansson Hardikainen
Vuosi 1681 Leppävirta Konnuslax (no 8690 s.608-->): 5 vm Mats Ollsson Hardikainen
Vuosi 1681 Leppävirta Saamainen (no 8690 s.610) Sigfrid Sigfidsson Hardikainen
Vuosi 1681 Rantasalmi ? Sysmä (no 8690 s.563): Samuel Hemmingsson Hardikainen, Hemming Bengtsson Hardikainen, Hiltula Jöns Hardikainen
Vuosi 1681 Vuotjärvi (no 8690 s.529->): 1 vm crono Henrik Henrikssson Hardikainen (Petter Willandin komppania) 2. korp (ruotujako)
Vuosi 1681 Jännevirta no 8690 ruotujako): 1 vm Henrik Henriksson Hardikainen ja Johan, 1,5 vm Sigfrid Olssonin leski ja Michel Hardikainen (majoitusmestarin ruotu).

Vanha vihko 5.7.20- Näistä suurin osa lienee jo edellä!
Akonvesi Abraham Sigfridsson Hartikainen Jännevirralta
1656 no 9693 s.548-> Narva sotilas Olof (Thomason) Hartikainen äsken tullut
1651 filmirulla ES 2676 s.395 Liperi s.406 Sotkuma: Anders Hartakainen
1694 no 9786 savuluettelo s.1033 Liperi Riihilahti: Johan Hartikainen ja Bertil Hartikainen
1694 no 9786 savuluettelo s.1034 Liperi Käsämä: Ulasi Hartikainen ja Lari Hartikainen
1694 no 9786 savuluettelo s.1036 Liperi Lehmonaho Erik Hartikainen, Kaavin Korteisilla Mats Pasanen (s.1038).
1695 no 9786 savuluettelo s.1057 Liperi Riihilahti: Anders Hartikainen ja Bärtill Hartikainen
1695 no 9786 savuluettelo s.1058 Liperi Käsämä Ulasi ja Lary Hartikainen sekä Johan Pasanen, Kaavi Korteis Mats Pasanen
Nyt edellisen vuoden 1695 suuri kato alkaa näkyä! Mm. Rautavaaran alueella paljon kerjäläisiä esim. Anders, Jöran Heiki Ahonen Nilsiän sukua
1696 no 9790 savuluettelo s.899 Soskona Käkisalmen läänin eteläosaa: Petter Hardickainen päiväyksellä 2.2.1697 (edellisen vuoden luettelo tehty)
1696 no 9790 laamanninverot ym s.1058 Liperi Riihilahti: Johan ja Bärtyll Hartikainen, Jöran Leskinen, Petter Vartiainen ym. olleet ryöväreitä ja karanneet.
1696 no 9790 laamanninverot ym s.1059 Liperi Käsämä: Ulasi ja Krister(!) Hartikainen sekä Johan Pasanen, Kaavin Korteisten Mats Pasanen kadonnut
Kaavilla lähes kaikki asukkaat kirjattu ryöväreiks!. Pappi (s.1063): 19. Feb. 1697 "näiden vaikeiden aikojen, talonpoikien pakenemisen ja heidän tekemien ryöväämisten tähden .. Liperin kartanossa, joka Lieksan kartanon ohella siis ryöstettiin. Mm. Suistamossa paljon karanneita s.1107
1696 no 9791 s.2349 Ivangorod tykistö joulukuu: Johan Hartikainen
1696 no 9791 s.2687 Nötheborg (Pähkinänlinna) Olof Hartikainen, Olof Luckarinen ym. kapteeni Jacob Johan von Wulffin komppania.

Sotilaiden luetteloita talletin tähän!
Jöns Kristersson Kuppi (Hartikainen)
Narvassa eversti Kronmannin rykmentti paljon savolaisia mm. Anders Torvinen, Pehr Smålander, Pehr Julkunen, Pehr Leskinen, Mats Pasanen,
sekä eversti Zacharias Aminoffin alaisina ym Kuopion ja Iisalmen tienoilta : Anders Voutilainen, Peter Martikainen, Henrik Jäskeläinen, Krister Mäkeläinen ,Johan (Pohlsson) Pasanen, Grels Sutinen, Mats Ollikainen ja Petter Kauppinen, Anders Sormunen, Josef Niskanen, Johan Matilainen , Anders Rissanen ja Jöns (Henrikson ) Rissanen, Olof Itkonen, Poval (Pohlsson) Staffanainen, Henrik Pitkänen, Petter Lappalainen, Johan Koljonen, Lars (Pohlssn) Ulmanen, Lars Ruotsalainen, Anders Pesonen, Staffan (Jöransson) Lapveteläinen, Yrjö Pennanen, Mats Korhonen, Olof Airaksinen, Anders (Andersson) Lukkarinen, Philip Saikkonen (Lampaanjärvi), Per Rytkönen, Anders Huttunen ja Pehr Kauppinen, Anders Pentinen, Eskel ja Jöns (Jönsson) Pitkänen, Mats Pasanen, Pohl Kainulainen, Christer Lintunen, Grels Saickonen, Lars Ikonen, Pehr Julkunen, Erik, Mats, Michel ja Pehr Leskinen, Lars Larson Heickinen, Pehr Hiltunen, Ivar Rönkä, Pehr Nissinen, Petter Hatainen, Johan (Matsson) Hämäläinen, Olof (Larsson) Vänänen, Olle Mortensson Luttinen (Varkaus 1675), Per Persson Hätinen (Riistavesi v. 1675)

v. 1667 no 8656 s.1132 -> Rantasalmi Hiismäki: Erik Matsson Hartikainen ja veli Mats Matsson, Ahvensalmi: Samuel Hartikainen
v.1669 no 5663 s.774 Leppävirta Madz Harikainen ja pso, pka Olof, s.816 Mäntyharju Hartikkala: Michel Hartikainen, pka Thomas
v. 1668 no 7659 s.774 Leppävirta rakuuna Mårten Hardikainen ja pso, pka Olof, veli Petter
v. 1668 no 7659 s.810 Rantasalmi Ahvensalmi Bengt Hardikainen
v. 1668 no 7659 s.820-> Pellosniemi Hardickala Michel Hardikainen ym.
v.1697 GG.16 Oikeuden pöytäkirja Salmi - Suistamo s.11-s.12 veronvuokraaja Kristian Sahlo valittaa :
"2 katovuotta, veronmaksajia kuuluu olevan metsissä ja vieraissa kylissä, hälinää ja rauhattomuuksia koko maassa, esiintyy vastarintaa."
Myös Pälkjärvellä (s.19) paikallinen veronvuokraaja valittaa: 2 vuoden yleinen kato, verojen keruussa ongelmia.
Myös lautamiehet kertovat: Suurin osa rahvaasta ei saanut kylvösiementä, kasket jääneet kylvämättä. Silti verovuokraaja vaatinut verojen maksut. Ulosmitattu hevosia ja karjaa
s.20 Lieksa talonpoika Meriläinen vienyt jonkin valituksen.
s.29 käräjät Pielisjärvi ja Ilomantsi 8. - 13. Feb 1697: Veronvuokraaja Salomon Enberg valittaa: Vaikeita katovuosia sattunut täällä kaukana pohjoisessa pitäjässä 2 vuotta. Sen tähden on sattunut laittomuuksia. Kun tämä välän aika voitaisiin ylielää. Ollut sateiset ilmat. Pitäjässä puutetta. Maita jäänyt kylvämättä. Arendaattori tuonut omalla kustannuksellaan edellisenä kesänä (1696) Sortavalasta 60 tyn vanhaa hyvää ruista.. (s.32) Arnendaattori selittää tehneensä kaikenlaista (mutta liian myöhään!). Hän oli tuonut Käkisalmen makasiinista rahalla 150 tyn ohraa, joka oli ollut aivan kelvotonta. Päivätöitä ei ole saatu tarpeeksi, kun melkein koko pitäjä on toisilla seuduilla kerjuulla. Sattunut ryöväyksiä ilmeisesti Liexassa mm. 3. joulupäivä (1696) Niissä hän on kärsinyt yli 15 000 d:n vahingon. Sivu 39 eteenpäin on "ryövärien luetteloita". Mm. s.44-> Polvijärvi Petter Pitkäsen poika, lautamies Petter Kotilainen poikineen, Anders Vartiainen 60 v., Anders Meriläiselle tuomio (ilmeisesti valituksen viennistä jonnekin) yhdessä Lars Kilapan kanssa.
Liexa (s.51) nimismies Johan Lång: aamuyöstä oli hyökätty hänen kotiinsa, ryöstetty jopa pikkulasten vaatteita. Pitkiä oikeuden pöytäkirjoja kartanoiden ryöstöihin liittyvistä tapahtumista..
Liperin kha Sundius (s.66) joutunut tappeluun Kaavin kappalaisen Kilianderin kanssa, joka nähtävästi puolustanut seurakuntalaisiaan. Sundius saanut 2 mustelmaa tappelussa. Liperinkartano (Simon Hoppenstong) ryöstetty 25.1.1597.
Ylimääräiset käräjät pidetty käkisalmessa 20 - 23.3 . s.26.3. 1597 (s.139). Siellä olleet Liperistä mm. lautamiehet Ulasi Hartikainen ja Petter Vänskä

v.1674 no 8675 s.511 -> Vuotjärvi 1 Henrik Henriksson Hartikainen
v. 1683 no 8693 s. 930 -> Wotijervi mm. 2 Henrik Hartikainen, 2 Anders Sigfridsson Hartikainen
v. 1683 no 8693 s.932 Jännevirta: 4 Sigfrid H Hartikainen ja pso, Johan Hartikainen ja pso, 2 Johan Michelsson Hartikainen ja pso, 2 Sigfrid Olsson Hartikainen js pso
v. 1690 no 8703 s.970 Jännevirta: 2 Johan Sigfridsson Hartikanen ja pso, 6 Johan Michelson Hartikainen ja pso, veli Abraham ja pso , renki Anders Anderson ja pso
2. Sigfrid Olsson Hartikainen ja pso, 3 Anders Sigrfidsson Hartikainen ja pso, pka Anders
Wuotjärvi mm. 2 Henrik Hatikainen ja pka Olof, 2. löysäläinen Erik Pärnänen ja pso
Leppävirta Konnuslahti: 1 Olof Hartikainen, 2 veli Mats ja pso v. 1694 no 8712A s.1951 Jännevirta:
7 Johan Hartikainen ja pso, pka Anders ja pso, veli Abraham ja pso, rengit Ander ja Olof Vartiainen
2 Sigfrid Olsson Hartikainen ja pso
3 Anders Hartikainen ja pso, pka Anders
6 Axel Niskanen perhe
s. 1954 Litmaniemi: 4 Anders Hartikainen, pka Bertill ja pso, vävy Lars, 3 Jören Hätinen ja pso, Sigfrid Hartikaisen pso
v. 1707 talvi Liperi lautamies Lars Hartikainen Käsämä
Wotijerfi: mm. 1 Hindrich Hartikainen (onko pka Olof kuollut vai karannut?)
v.1699 no 8724B Wuotjärvi mm. 3 Hinrich Hartikainen ja pso sekä ilmeisesti pka
v, 1712 Kuopion käräjät 30. May s.118 (edellä jo) Tilasyyni Jännevirta 2/3 vm tila Johan Sigfridsson Hardikainen. Tilalla myös poika Johan Johansson ja veli Olof Sigfridsson Hardikainen. Pojan piti hoitaa vanhaa issä hautaan asti. Johanin vanhin poika oli Anders.ja ilmeisesti tällä poika Johan.
Jonkun setiä olivat Johan ja Olof. Lisäksi mainitaan Anders (Henriksson) Hardikaisen leski Anna Heikitär ja tämän (vanhin) poika Johan. Annan jo kuollut appi oli Henrik Hardikainen.

19. joulukuuta 2011 / Pekka Pitkänen. Lisäykset talvi 2020, 31.7.2013, 14. 10.2013 vuodelta 1788 ja 25.8 2017 maakirjoista