Muurutvirta - ja silta Muuruvedellä
Tahkonmelojien kärkipää lähestyy Muuruveden siltaa heinäkuun lopussa v. 2009 Juankoskella. Seuraava pysähdys on Karjalankoskella. Muuruvesi oli vuonna 1586 suoritetun Savonlinnan inventaarion mukaan merkittävä kalastuspaikka. Siellä kalastettiin 67 haukiverkolla ja 15 siikaverkolla. Lisäksi kalastajien käytössä oli vata ja nuotta. Saaliina mainitaan siikaa 2 tynnyriä ja tynnyrikalaa 5 tynnyriä. Kalatynnyrin paino lienee ollut noin 34 kg. Vuonna 1591 Muuruveden kalastajilla oli käytössään 59 haukiverkkoa ja vuonna 1593 saaliina mainitaan tynnyrikalaa. Vuonna 1594 saatiin kalastamosta siikaa 1 tynnyri ja tynnyrikalaa 7 tynnyriä. Vielä vuonna 1598 kalastamosta saatiin saalina tynnyrikalaa 4 tynnyriä. 1650 - luvulla Muuruveden kalastamosta kalastivat ja maksoivat veroa Akonvedellä eli Juankoskella asuvat Paavo Kettunen ja Tahvo Hämäläinen sekä ilmeisesti Akonpohjassa asunut Riistaveden kylään luettu Niilo Vartiainen. Nimismies Ivar Kauhanen syytti vuonna 1653 edellä mainittuja kalaveron laiminlyönnistä. Kauhasen poika kruununvouti Johan Kauhanen hankki maita Akonvedeltä, jossa hänellä oli talo ja viljelyksiä ilmeisesti nykyisessä Voudinsaaressa. 1600 - luvun lopussa nämä maat tulivat Jännevirralta muuttaneiden Hartikaisten omistukseen. Kuopiolaisen Fagernesin ja Muuruveden Pirttimäen tilan omistaja entinen valtiopäivämies Henrik Argillander anoi vuoden 1759 Kuopion syyskäräjillä myllyn perustamislupaa Muurutvirtaan. Hän omisti osakkaineen virran pohjoisen rannan eli kuvassa vasemmalla näkyvän rannan. Virran etelärannan omistivat västinniemeläiset Pekka ja Olli Vartiainen. Käräjät määräsivat alueen tarkastuksen, jossa piti selvittää, ettei naapureiden tai lähellä sijaitsevien vanhojen myllyjen omistajien oikeuksia loukattaisi. Siihen aikaan Juankosken ruukilla oli oma patruuna Nordströmin pystyttämä mylly. Ilmeisesti akonveteläisellä Gabriel Hiltusella ja riistaveteläisellä Matti Vartiaisella oli myös yhteinen mylly. Matilla lienee ollut maita Akonpohjassa. Tarkastus oli tehty kesään 1764 mennessä, jolloin myllyn perustamisasiaa käsiteltiin uudelleen Kuopion käräjillä. Ruukin maasmestari Mats Höijer oli jo pystyttänyt jonkinlaisen "myllyaitan" virran rannalle. Mylly oli saanut perustamisluvan, koska Muuruveden mylly "murueqvarn" mainitaan eräässä vuoden 1765 Juankosken ruukin kauppoihin liittyvässä asikirjassa. Myllyn osakkaana oli silloin myös Juankosken ruukin osakas paroni Henrik Johan Rehbinder. Muuruveden maat säilyivät Kauhasten eli Argillanderien omistuksessa ainakin 1700 - luvun lopulle asti. Muurutvirta oli hankala paikka Kuopioon matkaaville veneille. Virta perattiin laivaliikenteelle reilu 100 vuotta sitten. Sen jälkeen Kuopion laivat pääsivät Juankoskella aina Karjalankoskelle asti. Pieni kapearaiteinen juna "pässi" hoiti tavara - ja matkustajaliikennettä Juantehtaalta Karjalankoskelle vielä 1940 - luvun lopussa. Virran oikealla rannalla näkyy Putaansaarta. / PP 2009

Muurutvirta - ja silta Muuruvedellä

Tahkonmelojien kärkipää lähestyy Muuruveden siltaa heinäkuun lopussa v. 2009 Juankoskella. Seuraava pysähdys on Karjalankoskella.

Muuruvesi oli vuonna 1586 suoritetun Savonlinnan inventaarion mukaan merkittävä kalastuspaikka. Siellä kalastettiin 67 haukiverkolla ja 15 siikaverkolla. Lisäksi kalastajien käytössä oli vata ja nuotta. Saaliina mainitaan siikaa 2 tynnyriä ja tynnyrikalaa 5 tynnyriä. Kalatynnyrin paino lienee ollut noin 34 kg. Vuonna 1591 Muuruveden kalastajilla oli käytössään 59 haukiverkkoa ja vuonna 1593 saaliina mainitaan tynnyrikalaa. Vuonna 1594 saatiin kalastamosta siikaa 1 tynnyri ja tynnyrikalaa 7 tynnyriä. Vielä vuonna 1598 kalastamosta saatiin saalina tynnyrikalaa 4 tynnyriä.

1650 - luvulla Muuruveden kalastamosta kalastivat ja maksoivat veroa Akonvedellä eli Juankoskella asuvat Paavo Kettunen ja Tahvo Hämäläinen sekä ilmeisesti Akonpohjassa asunut Riistaveden kylään luettu Niilo Vartiainen. Nimismies Ivar Kauhanen syytti vuonna 1653 edellä mainittuja kalaveron laiminlyönnistä. Kauhasen poika kruununvouti Johan Kauhanen hankki maita Akonvedeltä, jossa hänellä oli talo ja viljelyksiä ilmeisesti nykyisessä Voudinsaaressa. 1600 - luvun lopussa nämä maat tulivat Jännevirralta muuttaneiden Hartikaisten omistukseen.

Kuopiolaisen Fagernesin ja Muuruveden Pirttimäen tilan omistaja entinen valtiopäivämies Henrik Argillander anoi vuoden 1759 Kuopion syyskäräjillä myllyn perustamislupaa Muurutvirtaan. Hän omisti osakkaineen virran pohjoisen rannan eli kuvassa vasemmalla näkyvän rannan. Virran etelärannan omistivat västinniemeläiset Pekka ja Olli Vartiainen. Käräjät määräsivat alueen tarkastuksen, jossa piti selvittää, ettei naapureiden tai lähellä sijaitsevien vanhojen myllyjen omistajien oikeuksia loukattaisi. Siihen aikaan Juankosken ruukilla oli oma patruuna Nordströmin pystyttämä mylly. Ilmeisesti akonveteläisellä Gabriel Hiltusella ja riistaveteläisellä Matti Vartiaisella oli myös yhteinen mylly. Matilla lienee ollut maita Akonpohjassa. Tarkastus oli tehty kesään 1764 mennessä, jolloin myllyn perustamisasiaa käsiteltiin uudelleen Kuopion käräjillä. Ruukin maasmestari Mats Höijer oli jo pystyttänyt jonkinlaisen "myllyaitan" virran rannalle. Mylly oli saanut perustamisluvan, koska Muuruveden mylly "murueqvarn" mainitaan eräässä vuoden 1765 Juankosken ruukin kauppoihin liittyvässä asikirjassa. Myllyn osakkaana oli silloin myös Juankosken ruukin osakas paroni Henrik Johan Rehbinder. Muuruveden maat säilyivät Kauhasten eli Argillanderien omistuksessa ainakin 1700 - luvun lopulle asti.

Muurutvirta oli hankala paikka Kuopioon matkaaville veneille. Virta perattiin laivaliikenteelle reilu 100 vuotta sitten. Sen jälkeen Kuopion laivat pääsivät Juankoskella aina Karjalankoskelle asti. Pieni kapearaiteinen juna "pässi" hoiti tavara - ja matkustajaliikennettä Juantehtaalta Karjalankoskelle vielä 1940 - luvun lopussa. Virran oikealla rannalla näkyy Putaansaarta. / PP 2009