Kaawin wanhan kirkon tapuli
Kaawin wuodelta 1778 peräisin olewa wanhan kirkon tapuli. Kaavin ensimmäinen kirkko oli rakennuttu jo 1600 - luvun puolivälin jälkeen. Isonvihan aikaan kirkko oli jäänyt rappiolle. Sen seiniä ja kattoa oli tuettu hirsillä. 1740 - luvun puolivälin tienoilla Kaavin nuoren papin Morten Kiljanderin aikaan alettiin uuden kirkon rakentaminen. Liperin vuoden 1761 kevätkäräjien pöytäkirjan mukaan rakennusmestarina toimi Augustus Sorsa. Kirkon kuudennusmiehenä toiminut Erik Hakkarainen oli hankkinut vuonna 1749 Wuotjärven Wiitaniemessä asuneelta Petter Wartiaiselta 19 leiviskää (lispund) 12 markkaa (marker) harkkorautaa uuden kirkon tarpeiksi. Vuonna 1746 perustamisluvan saanut Juankosken Rautaruukki ei siis vielä pystynyt valmistamaan rautaa. Raudan hinnaksi oli sovittu 1 taalari 20 äyriä leiviskältä kuparirahassa. Wartiainen ei kuitenkaan ollut saanut vielä 12 vuoden kuluttua mitään maksua toimittamastaan raudasta. Nyt hän käräjöi maksua Erik Hakkaraiselta, joka luultavasti myös asui Wuotjärven rannalla. Wartiainen ilmeisesti käytti Wuotjärven järvimalmia raudan valmistukseen omassa sulattamossaan "harkkohytissä". Kuvassa näkyvä tapuli lienee myöhemmin rakennettu Sorsan rakentaman kirkon lähelle. / PP 2009

Kaawin wanhan kirkon tapuli

Kaawin wuodelta 1778 peräisin olewa wanhan kirkon tapuli.
Kaavin ensimmäinen kirkko oli rakennuttu jo 1600 - luvun puolivälin jälkeen. Isonvihan aikaan kirkko oli jäänyt rappiolle. Sen seiniä ja kattoa oli tuettu hirsillä. 1740 - luvun puolivälin tienoilla Kaavin nuoren papin Morten Kiljanderin aikaan alettiin uuden kirkon rakentaminen. Liperin vuoden 1761 kevätkäräjien pöytäkirjan mukaan rakennusmestarina toimi Augustus Sorsa. Kirkon kuudennusmiehenä toiminut Erik Hakkarainen oli hankkinut vuonna 1749 Wuotjärven Wiitaniemessä asuneelta Petter Wartiaiselta 19 leiviskää (lispund) 12 markkaa (marker) harkkorautaa uuden kirkon tarpeiksi. Vuonna 1746 perustamisluvan saanut Juankosken Rautaruukki ei siis vielä pystynyt valmistamaan rautaa. Raudan hinnaksi oli sovittu 1 taalari 20 äyriä leiviskältä kuparirahassa. Wartiainen ei kuitenkaan ollut saanut vielä 12 vuoden kuluttua mitään maksua toimittamastaan raudasta. Nyt hän käräjöi maksua Erik Hakkaraiselta, joka luultavasti myös asui Wuotjärven rannalla. Wartiainen ilmeisesti käytti Wuotjärven järvimalmia raudan valmistukseen omassa sulattamossaan "harkkohytissä". Kuvassa näkyvä tapuli lienee myöhemmin rakennettu Sorsan rakentaman kirkon lähelle. / PP 2009